Suomen kansalainen Gennadi Timtšenko ja yksityinen palkka-armeija Redut – Teen nyt ehkä rikosilmoituksen, kun asia ei ole edennyt

The Wall Street Journalin mukaan Gennadi Timtšenkon ja Arkadi Rotenbergin rahoittamat venäläiset palkka-armeijat Redut (Timtšenkon) ja Konvoi (Rotenbergin, ven. ЧВК «Конвой», ООО ВОК «Конвой», INN 4712026246) syrjäyttivät Wagnerin palkka-armeijan Afrikassa pian Prigožinin kuoleman jälkeen. Varapuolustusministeri Junus-bek Jevkurov (Юнус-Бек Баматгиреевич Евкуров) ja poliittisiin salamurhiin osallistunut GRU:n sotilasyksikön 29155 (в/ч 29155) komentaja kenraalimajuri Andrei Averjanov (Андрей Владимирович Аверьянов) ovat nyt vastuussa Venäjän vaikutusvallasta Afrikassa. Gennadi Timtšenko ja Arkadi Rotenberg ovat tuttuja Suomessa. Toisella on Suomen kansalaisuus ja toisella omistuksia Helsinki-hallissa. Kuva: vapaa lähde (kuvakaappaus The Wall Street Journalin videosta otsikolla How Russia Is Restructuring Wagner Group’s Africa Operations).

Yhdistyslaki (26.5.1989/503), 3§, Kielletyt yhdistykset:

Yhdistys, joka on katsottava jäseniltä vaadittavan kuuliaisuuden ja joukkomuodostelmiin tai ryhmityksiin jakautumisen perusteella taikka aseellisen varustautumisen vuoksi kokonaan tai osittain sotilaalliseen tapaan järjestetyksi, on kielletty.

Sotilaalliseen tapaan järjestetty on yhdistyslain kolmannen pykälän kirjauksessa kieltoa osoittavien sanojen avainyhdistelmä. Yhdistyslaki koskee lain ensimmäisen pykälän mukaisesti vain yhdistyksiä. Tuo taitaa olla ainoa lainkohta Suomen lainsäädännössä, joka kieltää suoraan yksityisen palkka-armeijan, jonka järjestely on toteutettu lain kolmannen pykälän kriteerien mukaisesti.

Yhdistyslaki ei siis koske yhtiöitä eikä sellaisia osakeyhtiöitä, jotka harjoittavat palkka-armeijatoimintaa.

Onko palkka-armeijaosakeyhtiö Suomessa siten sallittu, jos yhtiö ja sen toiminta täyttää muut Suomen lain säännökset sekundäärisenä, joita on kirjattu esimerkiksi rikoslakiin (19.12.1889/39)?

Tiedossani ei ole Suomen lainsäädännössä muuta primääristä lainkohtaa, joka kieltäisi yksityisen palkka-armeijan perustamisen sinänsä, jos armeijaa ei perusteta yhdistyksenä. Esimerkiksi rikoslaki ei mielestäni asiaa tunne. On sitten toki eri asia, olisiko palkka-armeijan toiminta muutoin sisällöltään lainmukaista.

Mielestäni Suomen lainsäädäntö ei palkka-armeija-asiassa ole kunnossa. Palkka-armeijan perustaminen pitäisi olla muutoinkin kielletty kuin vain yhdistyslaissa. Esimerkiksi Venäjällä palkkasotilaan käyttämisen kielto on selkeästi kirjattu lainsäädäntöön: rikoslaki (Уголовный кодекс Российской Федерации от 13.06.1996 № 63-ФЗ) ja rikoslain 359 artikla (Статья 359. Наемничество).

Tuon rikoslain kirjauksen vuoksi Venäjällä onkin virallisena yhtiömuotona vain yksityisiä turvayhtiöitä. TšOP-yhtiöitä (частная охранная предприятие, ЧОП) tai yksityisiä turvaorganisaatioita eli TšOO-yhtiöitä (частная охранная организация, ЧОО). TšOP ja TšOO (ЧОП ja ЧОО) ovat lainsäädännöllisesti synonyymeja, toisin sanoen Venäjän lainsäädäntö käsittelee niitä yhtenevästi.

Suomenkielinen TšVK-lyhenne (частная военная компания, ЧВК) esimerkiksi Wagner-yhtiön (ЧВК «Вагнер», АО «ЧВК Вагнер Центр», ИНН 7811783517) edessä puolestaan tarkoittaa yksityistä sotilasyhtiötä, mikä kuitenkin on suomen kielessä syytä kääntää reilusti palkka-armeijaksi kuten minäkin tässä kirjoituksessa kattavasti teen. Käytän myös tarkoituksella palkka-armeija- ja palkkasotilas-termejä, en ammattiarmeija- enkä ammattisotilas-termejä, koska ammatista tässä yhteydessä ei ole kysymys.

On huomattava, että niin Venäjällä kuin myös Suomella on puolustuksen perustana asevelvollisuusarmeija, ei palkanmaksuun perustuvaa ammattiarmeijaa. Pelkästään kantahenkilökunnan vahvuudella ei sodita mitään sotia. Venäjällä rikoslaki kieltää palkkasotilaat, ei sinänsä itse yritystä. Rikoslain artikla 359 kirjaa ”palkkasotilaan värvääminen, koulutus, rahoitus tai muu aineellinen tukeminen sekä hänen käyttönsä aseellisessa selkkauksessa tai vihollisuuksissa tuomitaan vankeusrangaistukseen kahdestatoista kahdeksaantoista vuoteen…”.

Toisaalta myös Venäjän federaation perustuslain 13 artikla kieltää aseellisten kokoonpanojen muodostamisen (”создание вооруженных формирований”, Статья 13, Конституции Российской Федерации).

Tuota rikoslain lainkohtaa Venäjä on nyt yrittänyt varsin pitkän aikaa ratkaista eri tavoin. Nyt kutakuinkin lain kirjaimen täyttävästi palkattuja sotilaita etenkin Ukrainaan ilman asevelvollisuuden mukaisia prosesseja, joista tärkein on liikekannallepano.

Venäjän kanssa sama ongelma on myös asevelvollisuusarmeijan omaavassa Suomessa, kun sotilaita pitäisi saada vaikkapa Nato-jäsenyysvelvoitteita täyttämään, eikä palkattuja ammattisotilaita ole kantahenkilökunnan muodossa riittävästi. Suomikin joutuu maksamaan palkkaa, palkkiota tai korvausta vapaaehtoisesti sitovan palvelussitoumussopimuksen allekirjoittaneille sotilaille, jotka ovat valmiit lähtemään asevelvollisuuden pohjalta puolustamaan liittolaismaitamme.

Prosessia valmistellaan paraikaa Suomen puolustushallinnossa. Mielenkiinnolla odotan, mitä sieltä on lopulta tulossa yksityiskohtaisena esityksenä. Kykeneekö Suomi luomaan tosiasiallisesti toimivan järjestelmän, kun ammattisotilaiden määrän tulee jatkossa olla nykyistä paljon suurempi täyttämään Suomen Nato-velvoitteita.

****

Vaikka yhdistyslaki ei koske ko. lain kirjausten mukaisesti sellaista yhteisöä, jonka tarkoituksena on voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osalliselle taikka jonka tarkoitus tai toiminnan laatu muuten on pääasiassa taloudellinen ja vaikka palkka-armeijalla pyrittäisiinkin vain taloudellisen edun hankkimiseen, palkka-armeijatoiminta ei ehkä sinänsä ole Suomessa sallittua muissa laissa olevien muiden sekundääristen kirjausten vuoksi.

Siis palkka-armeijatoiminta Suomessa ei olisi sallittua.

Vai olenko täysin väärässä?

Entä sitten palkka-armeijatoiminta ulkomailla? Voiko Suomeen perustaa yksityisen palkka-armeijan, joka toimisi ulkomailla? Palkka-armeijan, jonka toimintaa ulkomailla ohjaisi ulkomaan lainkäyttövalta, vaikka yritys sinänsä olisikin rekisteröity Suomeen ja rekrytoisi palkkasotilaat Suomesta.

Voiko Suomessa siis perustaa yksityisen palkka-armeijan, jonka toiminta voi olla laillista Suomen ulkopuolella jossakin muussa maassa? Onko Suomen lainsäädännössä jossakin lainkohdassa suoranainen kirjaus, joka estää yksityisen palkka-armeijan perustamisen ja ylläpitämisen yksiselitteisesti?

En missään nimessä ole yksityisessä palkkasotilas- ja palkka-armeija-asiassa Suomen osalta minkään sortin lainsäädännön asiantuntija ja juuri siksi tuollaisia kysymyksiä nousi mieleen. Jos jollakin lukijalla on parempaa tai ammatillista tietoa ja näkemystä, voisi kirjoittaa kommentin.

Jos Suomeen on mahdollista perustaa vaikkapa osakeyhtiömuotoinen palkka-armeija, ei mielestäni Suomen lainsäädäntö ole kunnossa. Tarkastelua ei pidä valuttaa yhtiön mahdollisiin Suomen lain vastaisiin toimiin, vaan jo itse yhtiön perustaminen tulisi olla lainvastaista.

Laillisuusarvioinnissa vasta yrityksen laillisen olemassaolotarkastelun jälkeen toinen kysymys on esimerkiksi selvittää, onko toiminta sellaisessa Suomeen tai ulkomaille rekisteröidyssä palkka-armeijassa, jossa Suomen kansalainen on merkittävässä tai jopa ratkaisevassa vaikutus- ja/tai päätösvallassa tai jossa Suomen kansalainen on riittävän merkittävä rahoittaja tai omistaja, niin onko tuo toiminta mahdollisesti ollut Suomen lainsäädännön vastaista.

Jos lain kirjaukset ovat epäselviä tai tulkinnanvaraisia, en panisi pahakseni, että Suomessa lainsäädäntöä vielä tarkennettaisiin niin, etteivät yksityistä palkka-armeijaa koskevat säädökset olisi vain yhdistyslaissa. Kun yhdistyslakia säädettiin vuonna 1989, lainsäätäjällä tuskin on ollut mielessä mahdollisuus, että Suomessa perustettaisiin myös voittoa tavoittelevia palkka-armeijoita yritysmuodossa. Palkka-armeijoita, joita ei käytettäisi Suomen maaperällä. Kyse on siis palkkasotilaita värväävästä toiminnasta, johon liittyviä asioita olisi ehkäpä syytä tarkentaa.

****

Jos Suomen kansalaiselle palkka-armeijan perustaminen on mahdollista Suomeen tai ulkomaille, sen jälkeen tulisi seuraavaksi selvittää, onko Suomen kansalaisella ylipäätään oikeutta ylläpitää tai rahoittaa sellaista yksityistä palkka-armeijaa tai käyttää merkittävää tai jopa ratkaisevaa vaikutus- ja/tai päätösvaltaa, joka toimii toisen valtion alueella vaikkapa rikoslain (19.12.1889/39) 11 luvun joukkotuhonnan (2 §, Joukkotuhonnan valmistelu), ihmisyyttä vastaan tapahtuvan rikoksen (3 §, Rikos ihmisyyttä vastaan) tai hyökkäysrikoksen (4 a §, Hyökkäysrikos ja 4 b §, Hyökkäysrikoksen valmistelu) puitteissa tai jonka voidaan katsoa tekevän kansainvälistä rikosta (7 § Kansainvälinen rikos) tai edelleen vaikkapa terroristirikoksia tehden 34 a luvun mukaisesti (1 §, Terroristisessa tarkoituksessa tehdyt rikokset) ja tunnusmerkistöt täyttäen.

Palkka-armeijan toimintaan liittyen Suomen lainsäädännöstä löytyy varmasti kohtia, jotka osoittavat palkka-armeijan toiminnan olevan yleensä lainvastaista. Siis nimenomaan toiminnan. Edellä kirjattu muutamia mahdollisia lainkohtia vain rikoslaista.

On myös muistettava, että suomalaisia on taistelemassa Ukrainassa Ukrainan puolella ja he tappavat venäläisiä. Jos tuo tappamistoiminta olisi suomalaisille laitonta, Suomessa olisi jo aloitettu rikostutkinta, koska monet noista suomalaissotilaista ovat viranomaisten tiedossa. Tuo ei varmaan ole laitonta Ukrainan sotarintamilla, vaikka nuo Ukrainan puolesta taistelevat suomalaiset olisivat suomalaisen tai ulkomaisen palkka-armeijan leivissä. Tai jos olisi laitonta, Suomen lainsäädäntö olisi silloin varsin epäloogista. Siis se, saako tappaa yksityisenä henkilönä eritavoin kuin yhtiön palkkalistoilla olevana.

Otetaan kuvitteellinen esimerkki suomalalaisen palkka-armeijan laillisesta toiminasta:

Afrikkalainen valtio nimeltään Opar on päättänyt demokraattisessa päätöksenteossaan, että se palkkaa suomalalaisen palkka-armeijan nimeltään Suomen palkka-armeija Oy pitämään yllä järjestystä tarvittaessa väkivallan keinoin maan sisällä toimivia kapinallisryhmittymiä vastaan vastaavin valtuuksin kuin mitä maan omalla armeijalla on.

Olisiko tuo toiminta sinänsä Suomen lainsäädännön mukaista?

Tässä luvussa esitetty pohdiskelu ei koske esimerkiksi venäläistä palkka-armeijaa, koska sitä ei ole rekisteröity Suomeen eikä se ole suomalainen yritys. Tässä luvussa esitetty pohdiskelu sen sijaan koskee Suomen kansalaista, jos hän on palkka-armeijaan liittyen henkilö, jolla on oikeus ylläpitää tai rahoittaa tuota palkka-armeijaa tai käyttää merkittävää tai jopa ratkaisevaa vaikutus- ja/tai päätösvaltaa tuossa palkka-armeijassa edellytyksellä, että tuo palkka-armeija tekee laittomia tekoja tuon Suomen kansalaisen mahdollistamana.

****

Suomalaisoligarkin väitetyn yksityisarmeijan tutkiminen Suomessa vaatisi ainakin ”neljän kynnyksen” ylittämistä (HS 3.6.2023).

Tuon Helsingin Sanomien jutun suomalaisoligarkki on Suomen kansalainen Gennadi Timtšenko (Геннадий Николаевич Тимченко, ИНН 781012626436).

Edellisen luvun pohdiskelun mukaisesti kysymys kuuluu, onko Gennadi Timtšenkolla oikeus esimerkiksi perustaa Suomen kansalaisena yksityinen palkka-armeija. Onko Gennadi Timtšenkolla Suomen kansalaisena oikeus omistaa palkka-armeijaa? Onko Gennadi Timtšenkolla Suomen kansalaisena oikeus rahoittaa palkka-armeijaa? Onko Gennadi Timtšenkolla Suomen kansalaisena oikeus käyttää vaikutus- ja/tai päätösvaltaa palkka-armeijassa? Kyse olisi nimenomaan sellaisesta palkka-armeijasta, jonka tuomioistuin voisi todeta toimineen tai toimivan Suomen lainsäädännön tai vaikkapa kansainvälisen oikeuden vastaisesti, olipa kyseessä kansainvälisestä yksityisoikeudesta tai julkisoikeudesta.

Helsingin Sanomien juttu käsitteli yksityisarmeija Redutin (tunnetaan ЧВК «Редут» ja englanniksi PMC Redut, virallinen ООО «Редут-Безопасность», ИНН 9725026517) mahdollisia sotarikoksia Ukrainassa.

Yksityisarmeija Redutiin verovelvollisen tunnuksella eli INN-tunnuksella 9725026517 (идентификационный номер налогоплательщика, ИНН) liittyy myös muita olemissa olevia ja menneitä erinäisiä yritysnimiä erillisillä INN-tunnuksilla, joista lisää myöhemmin.

Tuossa Helsingin Sanomien jutussa näkemyksiään esitti apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe. Rappen mukaan viiden kynnyksen tulisi ylittyä, jotta sotarikoksiin liittyvä rikostutkinta voitaisiin käynnistää. Rappen mukaan rikostutkinta voitaisiin käynnistää, kun on:

  • tietoja mahdollisista rikollisista teoista
  • tietoja yksityisarmeijan omistajuudesta
  • tieto siitä, että jos Ukrainassa sotarikoksista on annettu langettava tuomio, niin Ukrainassa annettu langettava tuomio on kriminalisoitu myös Suomen rikoslaissa
  • tutkittu ja saatu varmuus, että Suomella on lainkäyttövalta tekoon nähden
  • selvitetty tarkoituksenmukaisuus, ts. kun on epäily, että rikos on tehty, syntyy tutkintapakko, mutta ulkomailla tehdyissä rikoksissa syyttäjä voi harkita, aloitetaanko tarkoituksenmukaisuuteen sidottu rikostutkinta ja voiko suomalainen tuomioistuin käsitellä asiaa
  • tieto siitä, kehen henkilöön rikosvastuu kohdistuu.

No joo…

Ensinnäkin Rappen ja hänen virkaveljiensä poliisi- ja syyttäjälaitoksissa pitäisi selvittää Redutiin ja Gennadi Timtšenkoon liittyvässä mahdollisessa rikostutkinnassa, tutkitaanko sotarikoksia vai yksityisen palkka-armeijan ja sen toimien sekä siihen liittyvien henkilöiden toimien lainmukaisuutta. Nuo ovat kaksi eri asiaa.

Tarkoituksenmukaisuus on yhtä kuin poliittinen harkinta, jota viranomaisten ei tulisi juurikaan harrastaa. Lakia olisi luettava niin kuin se on. Myös syyttäjän olisi syytä vähintään kohtuudella lukea.

****

Gennadi Timtšenkon perheen kansalaistaminen tutkittava perusteellisesti, sanoo Haavisto – ”Jää sellainen olo, onko jotain tarkoituksellisesti suosittu” (Yle 21.2.2023).

Palataan pitkän alustuksen jälkeen Suomen kansalaiseen nimeltä Gennadi Timtšenko. Timtšenkolla on ollut Suomen kansalaisuus vuodesta 1999. Hän on itse kertonut, että tuolloin vuonna 1999 hän luopui Venäjän kansalaisuudesta, mutta olisi ottanut kansalaisuuden takaisin myöhemmin. Timtšenko on asunut vuodesta 2002 lähtien Sveitsissä, jonne hän myös maksaa veronsa.

Pekka Haaviston peräämä sisäministeriön Suojelupoliisin toimintaa koskeva selvitys valmistui huhtikuussa. Sisäministeriön mukaan Timtšenkon kansalaisuutta koskevassa päätöksessä ei toimittu sääntelyn vastaisesti (Sisäministeriö, Tiedote 27.4.2023).

Tämä kirjoitus ei kuitenkaan koske Timtšenkon kansalaisuusasiaa. Timtšenko on Suomen kansalainen – ja piste.

Jos Timtšenko olisi luopunut vuonna 1999 Venäjän passista, olisi hänellä ollut looginen tilaisuus hakea Venäjän kansalaisuutta muuttaessaan Sveitsiin. Kun tarkastelee Venäjän kansalaisuuksia koskevia päätöksiä vuosituhannen vaihteessa, Timtšenko ei ole koskaan luopunut Venäjän kansalaisuudesta eikä hakenut sitä uudestaan. Timtšenko on siis sekä Suomen että Venäjän kansalainen. Lisäksi hänellä on myös Armenian passi, kuten viidellä muullakin venäläisoligarkilla, jotka kuuluivat esimerkiksi vuonna 2017 Venäjän 200 rikkaimman ihmisen joukkoon (Vladimir Lisin, Aleksei Mordašov, Leonid Mihelson, Vagit Alekperov ja Gennadi Timtšenko).

Timtšenkon suhteen kyse on siis yksityisestä palkka-armeijasta nimeltä Redut. Nykyisessä muodossaan (suom. INN 9725026517, ven. ИНН 9725026517) yritys on ollut Venäjän yritys- ja viranomaisrekistereissä vasta päivämäärästä 13.12.2019, mutta Redutin palkka-armeijatoiminta on alkanut jo paljon aikaisemmin eri virallisilla yritysnimillä ja INN-tunnuksilla. Aivan alkujaan toiminta oli lähinnä turvaamistoimintaa.

Yhden Redutin lähempinä Venäjän asevoimia perusti aikanaan jo vuonna 2008 ryhmä maahanlaskujoukkojen (tosiasiallisesti GRU:n) 106. kaartin maahanlaskudivisioonan (106-я гвардейская воздушно-десантная дивизия, 106 гв. ВДД ВДВ, в/ч 55599), 56. kaartin ilmahyökkäysrykmentin (56-й гвардейский десантно-штурмовой полк, 56 гв. ДШП, 1.5.2009 alk. 56-й ОДШБр, в/ч 74507), GRU:n 173. erikoisjoukkojen (173-й отдельный отряд специального назначения, 173-й оо СпН (ГРУ),  в/ч 11879) ja 2. GRU:n erillisen erikoisjoukkojen prikaatin (2-я отдельная бригада специального назначения ГРУ, 2-й обр СпН (ГРУ), в/ч 64044) veteraaneja ja tiedustelu-upseereja.

Edellä esimerkiksi 56. kaartin ilmahyökkäysrykmentti muutettiin prikaatiksi 1.5.2009. Tuon laatuinen rykmentti-prikaati-vekslaus kuuluu Venäjän armeijaan. Venäläisten sotilasyksikköjen nimissä pitäisi olla tarkka, mihin ajankohtaan peilataan, mutta sotilasyksikön numeerinen tunnus on se tärkein identifioija.

Kyse oli pitkälti GRU:n erikoisjoukkojen eli spetsnazin (спецназ) yksiköistä.

Sotilaallisesti tuo Redut on toiminut tiiviisti GRU:n ohjauksessa sekä Venäjän maahanlaskujoukkojen 45. erillisen kaartin erityisrykmentin (45-й отдельный гвардейский ордена Александра Невского полк специального назначения ВДВ, 45 гв. ОП СпН ВДВ, в/ч 28337) yhteydessä. Vuonna 2014 vuodesta 2015 tuo Venäjän maahanlaskujoukkojen alaisuuteen kuuluva rykmentti muutettiin prikaatiksi, nykyinen nimi siis 45. maahanlaskujoukkojen erillinen erikoisprikaati (45-я отдельная бригада специального назначения ВДВ, 45-я ОБрСН ВДВ), virallisesti koko nimeltään 45. maahanlaskujoukkojen erillinen Kutuzovin ja Aleksanteri Nevskin kaartin erikoisprikaati (45-я отдельная гвардейская орденов Кутузова и Александра Невского бригада специального назначения ВДВ).

Tuo 45. erillinen erikoisjoukkojen prikaati on ehkä yksi Venäjän armeijan salaisimmista yksiköistä. Muodollisesti 45. prikaati on listattu osaksi Venäjän maahanlaskujoukkoja, mutta yksikkö on toiminnallisesti alisteinen Venäjän pääesikunnan pääosastolle, jolla on siis GRU:n perillisenä armeijan tiedustelupalvelun asema. Tuolla sotilasyksiköllä eri nimivariaatioita riittää huomioiden myös nimimuutokset ajan saatossa, mutta sen tunnistaa, että se on neljäskymmenesviides (45.) ja sen sotilasyksikkötunnus (в/ч) on 28337. Yksikkö liittyy lähes kaikkiin Venäjän erillisiin yksityisiin palkka-armeijoihin ja niiden luomiseen.

Olen käsitellyt tuota Redut-palkka-armeijaa sinänsä melko perusteellisesti jo aikaisemmin kirjoituksessa otsikolla Wagner – Kuinka Venäjä käyttää natsimielistä yksityistä palkka-armeijaa sotatoimissaan (US-blogi 24.5.2023). Timtšenkoa ja myös Redutia ovat käsitelleet melko perusteellisesti myös toimittaja Arja Paananen Ilta-Sanomissa (IS 16.2.2023) ja toimittajat Outi Salovaara, Tuomo Pietiläinen ja Salla Vuorikoski Helsingin Sanomissa (HS 26.5.2023).

En käsittele tässä kirjoituksessa, kuinka yksityispuolen Redut ja valtiopuolen Redut – jos noita osapulia noin luonnehdittaisiin – löysivät yhteisen yhteistyön tien 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppupuolella ja vielä kiinteämmin toisen vuosikymmenen alkupuolella.

Redut-sana (редут, suom. linnake) on Venäjällä hyvin suosittu, kun puhutaan vaikkapa palkka-armeijoista tai muista turvallisuuspalveluja tarjoavista yhtiöistä. On syytä olla tarkka, mihin yritykseen Redut-sana kulloinkin mahdollisesti viittaa. Tässä kirjoituksessa Redut viittaa Gennadi Timtšenkoon liittyvään Redutiin.

****

Tämän kirjoituksen pääaihe ei ole itse tuo Redut-palkka-armeija ja sen sotiminen Syyriassa tai Ukrainassa, koska noista sotatoimista on jo riittävä todistettu näyttö mm. Ukrainan oikeuslaitoksessa annetuissa tuomioissa ja julkistetuissa tuomiolauselmissa. Ukrainan oikeuslaitoksessa annettujen tuomiopäätöksen perusteella Redut on yksiselitteisesti sellainen palkka-armeija ja toimija, joka rikkoo Suomen rikoslakia niiden pykälien puitteissa, joita tämän kirjoituksen toiseen lukuun mm. rikoslain osalta on kirjattu, mikäli Redut on vain sidottu yhtiönä Suomen lainsäädäntöön sen taustahenkilöiden aseman, omistamisen, rahoittamisen tai vaikkapa vaikutus- ja/tai päätösvallan perusteella.

Venäläisen palkka-armeija Redutin toimintaa Ukrainassa koskevat viranomaistutkinnat ovat paljastaneet tuhansia sivuja asiakirjoja ja varmennettua puhelinliikennettä, jotka osoittivat varmennetusti palkka-armeijan läsnäolon ja toiminnan Ukrainassa. Samaa asiaa ovat todistaneet myös lukuisat tutkivan journalismin jutut, joihin myös on liitetty asiaa koskevia asiakirjoja.

Esimerkiksi Meduza-uutissivusto (kotisivut) on käsitellyt Redutin rekrytointeja ja laitonta toimintaa Ukrainassa hyvin ansiokkaasti (Meduza 13.7.2022 ja Meduza 10.10.2023). Henkilöt, jotka ovat olleet Meduzan käytössä osoittamaan Redutin toimivan Ukrainassa kansainvälisen oikeuden ja myös Suomen lainsäädännön pohjalta laittomissa sotatoimissa, olisivat varmasti myös suomalaisviranomaisten käytössä todistajina Redutin laittomista toimista Ukrainassa.

Redutin toiminta Ukrainassa on yksiselitteisen laitonta minkä tahansa maan lainsäädännöllä arvioituna eikä siitä ole pienintäkään epäselvyyttä. Ukrainan oikeuslaitos on antamissaan tuomioissaan todennut tuon palkka-armeijan toiminnan:

  • Poltavan alueen Kotelevskin käräjäoikeuden (Котелевський районний суд Полтавської області, Котелевский районный суд Полтавской области, kotisivut) päätös koskien Ruslan Kolesnikovia (Руслан Колєсніков, Руслан Колесников), Mihail Ivanovia (Михайло Іванов, Михаил Иванов), Maksim Volvakia (Максим Вольвак, Максим Вольвак) ja Valentin Bitšia (Валентин Бич, Валентин Быч) päivämäärällä 23.12.2022
  • Kiovan kaupungin Ševtšenkivskin käräjäoikeus (Шевченківський районний суд міста Києва, Шевченковский районный суд города Киева, kotisivut) päätös koskien Maksim Zizjultšikia (Максим Зизюльчик, Максим Зизюльчик) päivämäärällä 18.1.2023.

Edellä käräjäoikeuksien ja tuomion saaneiden nimet on kirjattu sekä ukrainan että venäjän kielellä. Oikeuden päätökset ovat saatavissa pyydettäessä ko. tuomioistuimilta. Maksim Zizjultšik, Ruslan Kolesnikov ja Mihail Ivanov on nimetty Redut-palkka-armeijan sotilaiksi niissä lainvastaisissa palkka-armeijaan liittyvissä laittomissa sotilaallisissa teoissa, joista he ovat saaneet tuomion.

Konekiväärimies Maksim Zizjultšik sai 18.1.2023 annetussa päätöksessä kymmenen vuoden tuomion osallistumisesta palkkasotilaana sotilaalliseen konfliktiin Ukrainassa (Ukrainan rikoslain 447 §:n 4 momentti). Maksim Zizjultšik myönsi syytteet ja sanoi katuvansa tekojaan. Maksim Zizjultšikin tuomio oli ensimmäinen palkkasotilasta koskeva Ukrainan tuomioistuimen antama edellä kirjattuun lainkohtaan sidottu tuomio sodan aikana ja palkka-armeija oli nimenomaan Redut.

Ryhmäkomentaja Ruslan Kolesnikov ja kranaatinheittäjä Mihail Ivanov saivat tuomionsa Kotelevskin käräjäoikeudessa 23.12.2022. Tuomion saaneet kertoivat avoimesti kuulumisestaan Redutiin. Sen sijaa samanaikaisesti tuomion saaneet Maksim Volvak ja Valentin Bitš eivät kuuluneet Redutiin, vaan olivat Venäjän armeijassa GRU:n 16. erillisen kaartin erityisprikaatin palveluksessa (16-я отдельная гвардейская бригада специального назначения, 16 гв. ОБрСпН (ГРУ), в/ч 54607). Redut ja em. GRU:n 16. prikaati taistelivat yhdessä Harkovan alueella heti sodan alusta 24.2.2022 alkaen ja em. neljä sotilasta jäivät vangiksi samanaikaisesti.

Redut-palkka-armeija löytyy myös Venäjän oikeuslaitoksen antamista tuomioista koskien Ukrainassa taistelleiden ja Venäjälle palanneiden rikoksiin syyllistyneiden palkkasotilaiden tapauksia – tai ainakin yhdestä oikeuspäätöksestä. Belgorodin alueen Valuiskin piirioikeuden tuomio (Валуйского районного суда в Белгородской области, kotisivut) koskien Rostovin alueen asukas Kirill Toptševia (Кирилл Топчев), joka tuomittiin huumerikoksista. Oikeuspäätöksessä todetaan suoraan, että Toptšev taisteli vuoden 2022 keväästä lähtien Ukrainassa osana Redut-palkka-armeijaa.

Myös lukuisat muut valtiolliset toimijat eri puolilla maailmaa ovat todenneet päätöksenteossaan Redut-palkka-armeijan sotatoimijaksi Ukrainassa. Otan tähän esimerkkinä vain yhden valtion yhden toimijan kirjauksen. Tuo valtio on Yhdysvallat ja tuo toimija on Yhdysvaltojen valtiovarainministeriö asettaessaan pakotteita Redut-palkka-armeijalle:

Treasury also designated Private Military Company Redut (PMC Redut), a Russian mercenary force fighting in Ukraine that purports to provide security services. PMC Redut is linked to the GRU as well as the broader Russian Ministry of Defense. PMC Redut was designated pursuant to E.O. 14024 for being owned or controlled by, or for having acted or purported to act for or on behalf of, directly or indirectly, the Government of the Russian Federation.” (U.S. Department of the Treasury 24.2.2023).

Vapaasti suomennettuna:

Valtiovarainministeriö nimesi myös yksityisen palkka-armeija Redutin (PMC Redut), Ukrainassa taistelevan venäläisen palkkasoturijoukon, jonka tarkoituksena on tarjota turvallisuuspalveluja. PMC Redut on sidoksissa GRU:hun sekä laajemmassa katsannossa myös Venäjän puolustusministeriöön. PMC Redut on nimetty EO 14024:n mukaisesti, koska se on Venäjän federaation hallituksen omistuksessa tai määräysvallassa tai koska se on toiminut tai väitetty toimivan Venäjän federaation hallituksen puolesta tai puolesta suoraan tai välillisesti.

Siitä ei siis olisi pienintäkään epäselvyyttä Suomenkaan tuomioistuimessa, etteikö Redut-palkka-armeija olisi toiminut ja toimisi edelleen Ukrainassa ja etteikö toiminta olisi niin Suomen lainsäädännön kuten myös kansainvälisen oikeuden perusteella laitonta. Siis nimenomaan toiminta, vaikka palkka-armeija yhtiönä olisikin Suomessa sinänsä sallittu. Tuota puolta ei Suomen poliisiviranomaisten olisi tarvetta erityisemmin mahdollisessa esitutkinnassa tutkimustoimenpiteillä selvittää.

****

Gennadi Timtšenkon yksityisarmeijan väitetään sotivan Ukrainassa – Mitä Suomen pitäisi tehdä? (HS 1.6.2023).

Niin, tuo on hyvä kysymys. Perustavanlaatuinen kysymys, kun punnitaan Suomen oikeuslaitoksen sekä Suomen poliisi- ja syyttäjälaitoksen toimintaa.

KRP:n eläkkeellä olevan rikosylikomisario Thomas Elfgrenin mukaan Timtšenkon poliisitutkintaan olisi aihetta. Valtiosyyttäjä Tom Laitisen mukaan kysymys on pohtimisen arvoinen. Britannian tiedeakatemian oikeustieteen tutkimusprofessori Martin Scheininin mukaan esitutkinta epäillystä hyökkäysrikoksesta tulisi käynnistää. Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotion mukaan ketjun päässä vastuun tulisi ulottua Timtšenkoon asti, minkä osoittaminen ei olisi helppoa.

Yritän tällä kirjoituksella osaltani hälventää Kimmo Nuotion epäilyksiä.

On siis jo sataprosenttisella varmuudella tiedossa, että Redut-palkka-armeija toimii laittomasti Ukrainassa niin kansainvälisen oikeuden kuin myös Ukrainan lainsäädännön pohjalta. Palkka-armeijan sotilaita on jo saanut ukrainalaisissa tuomioistuimissa tuomionsa lainvastaisista toimistaan. Tuo ei olisi enää oleellinen asia, jos Redut- ja Timtšenko-asiaa käsittelisivät Suomen poliisi-, syyttäjä- ja oikeusviranomaiset.

Sen sijaan Suomen kansalainen Gennadi Timtšenkon linkittäminen vedenpitävästi Redut-palkka-armeijaan on hieman visaisempi asia. Tuossa asiassa esitutkintaviranomaiset joutuisivat tekemään hieman myös tutkimustyötä.

Mitä tulee Suomen kansalaiseen Gennadi Timtšenkoon, oleellinen kysymys on, mikä on hänen suhteensa Redut-palkka-armeijaan. Olisiko tuo suhde Suomen lainsäädännön vastainen ylipäätään ja erityisesti huomioiden noiden venäläispalkka-armeijoiden toimet Ukrainassa. Voitaisiinko tuo suhde todistaa suomalaista tuomioistuinta tyydyttävällä tavalla oikeaksi tuomiolle.

Kyse ei ole noiden palkka-armeijoiden omistamisesta, koska Timtšenkokaan ei niitä suoraan omista. Redutinkaan omistajaluettelosta Timtšenkonkaan nimeä ei löydy. Kuten tiedämme, Venäjällä oligarkkien omistukset osataan kyllä esimerkiksi ketjuttamalla häivyttää niin, että tuloksellinen tutkimustyö myös poliisiviranomaiselle viranomaisvaltuuksin on lähes mahdotonta.

Kyse pitääkin niin poliisi- ja syyttäjälaitokselle kuin myös oikeuslaitokselle asettaa, käyttääkö Timtšenko palkka-armeijoissa sellaista vaikutus- ja/tai päätösvaltaa siinä laajuudessa omistuksillaan, rahoituksillaan tai muilla keinoin, että se on luonut edellytykset ja mahdollistanut Redut-palkka-armeijan laittomat toimet Ukrainassa.

Tuo on oleellisin kysymys. Onko toiminta mahdollistanut mahdollisen rikoksen siinä laajuudessa, että rikos on tapahtunut.

****

Julkisessa mediassa ympäri maailman ja myös eri valtioiden valtiollisissa dokumenteissa Gennadi Timtšenko on linkitetty Redutiin joko rahoittajana, omistajana tai vaikutus- ja/tai päätösvaltaa käyttävänä. Tuon laatuiset linkityskirjaukset virallisissakin asiakirjoissa eivät synny tyhjästä eivätkä valheesta, vaan taustalla on aina selvitettyä totuutta.

Gennadi Timtšenkon linkki Redutiin on tosiasiallinen, mutta sen todistaminen mahdollisessa oikeuskäsittelyssä vaatisi huolellista selvitystä poliisitutkinnassa. Tietyntyyppisiä aihetodisteita kyllä löytyy maallikonkin etsimänä ilman viranomaisvaltuuksia.

Liitän tähän viisi melko sattumanvaraista lainausta Timtšenkoa ja Redutia koskevista teksteistä neljässä eri mediassa:

Redut’s inception was primarily to protect and fortify the business interests of Gennady Timchenko, a former KGB officer and a Russian oligarch with close ties to Putin. Timchenko is renowned for his extensive holdings in the gas industry, reaping the most significant benefits from Redut’s security services.” (Firstpost 8.9.2023)

Vapaasti suomennettuna:

Redutin perustamisen tarkoituksena oli ensisijaisesti suojella ja vahvistaa Gennadi Timtšenkon, entisen KGB-upseerin ja venäläisen oligarkin, jolla on läheiset siteet Putiniin, liike-elämän etuja. Timtšenko on tunnettu laajasta omistusosuudestaan ​​kaasuteollisuudessa, joka saa merkittävimmät hyödyt Redutin turvapalveluista.

Gennady Timchenko, a former KGB officer and a Russian oligarch close to Putin, who’s also known for holding enormous amounts of assets in his gas empire, is the one who benefits most from Redut’s security services, as Redut was created solely for defending the businesses of Timchenko.” (Geopolitical Monitor 30.8.2023).

Vapaasti suomennettuna:

Entinen KGB-upseeri ja Putinia lähellä oleva venäläinen oligarkki Gennadi Timtšenko, joka tunnetaan myös valtavista kaasuimperiumimaisuudestaan​​, hyötyy eniten Redutin turvallisuuspalveluista, sillä Redut luotiin pelkästään puolustamaan Timtšenkon liiketoimia.

In a state as deinstitutionalized as Russia, the possibility of PMC Redut and its leaders, Gennady Timchenko and General Vladimir Alexeyev being able to repeat the above scenario is not excluded altogether, and the Kremlin should remain wary going forward.” (Geopolitical Monitor 30.8.2023).

Vapaasti suomennettuna:

Yhtä vähän [perinteisiä] instituutioita sisältävässä valtiossa kuin Venäjä ei ole kokonaan poissuljettu, että palkka-armeija Redut ja sen johtajat Gennadi Timtšenko ja kenraali Vladimir Aleksejev [Владимир Алексеев] voisivat toistaa yllä olevan skenaarion, ja Kremlin tulee pysyä varovaisena jatkossakin.

Он уверяет, что все российских ЧВК, которые не имеют легальной основы в России или маскируются под охранные предприятия, принадлежат олигархам, близким к власти: действующую также в Ливии и других странах Африки ЧВК «Вагнер», как известно, связывают с российским ресторатором Евгением Пригожиным, «Редут», со слов Стрелкова, – это ЧВК, которая охраняет активы «дочерних» предприятий бизнесмена Геннадия Тимченко, а «Патриот», по его данным, курирует Минобороны и лично глава ведомства Сергей Шойгу.” (SeverMedia 1.6.2021).

Vapaasti suomennettuna:

Hän [DPR:n entinen ns. puolustusministeri Igor Strelkov] vakuuttaa, että kaikki venäläiset palkka-armeijat, joilla ei ole laillista perustaa Venäjällä tai naamioituvat turvallisuusyhtiöiksi, kuuluvat valtaa lähellä oleville oligarkeille: yksityinen palkka-armeija Wagner, joka toimii myös Libyassa ja muissa Afrikan maissa, tiedetään liittyvän venäläiseen ravintoloitsija Jevgeni Prigožiniin, Redut on Strelkovin mukaan yksityinen palkka-armeija, joka suojaa liikemies Gennadi Timtšenkon tytäryhtiöiden omaisuutta ja Patriot-palkka-armeija on hänen mukaansa puolustusministeriön ja sen päällikön Sergei Šoigun henkilökohtaisessa valvonnassa.

DPR:n entisen puolustusministeri Igor Strelkovin mukaan Redut-palkka-armeija siis suojaa Gennadi Timtšenkon tytäryhtiöiden omaisuutta. Kun venäläisillä palkka-armeijoilla ei ole ollut lainsäädännöllistä laillista perustaa Venäjällä, on palkka-armeijatoiminta naamioitu turvallisuusyhtiöihin, joissa valtaa lähellä oleville oligarkeille on valtuutettu paljon.

Другим крупным финансистом «Редут Антитеррор» будет Геннадий Тимченко, еще один олигарх, тесно связанный со Швейцарией, помимо своих компаний, действующих в Конфедерации, у него была вилла в Колоньи в кантоне Женева. Он создал бы охранную компанию для своей газовой империи «Стройтрансгаз», которая взяла на себя крупные контракты на Ближнем Востоке, особенно в Сирии. А позже, по предложению Тимченко, будет интегрирована в «ЧВК Редут Антитеррор».” (GuildHall 19.1.2023)

Vapaasti suomennettuna:

Toinen suuri Redut Antiterror [-palkka-armeijan] rahoittaja [Deripaskan ohella] olisi Gennadi Timtšenko. Hän on myös oligarkki [Deripaskan ohella], jolla on läheiset siteet Sveitsiin. Liittovaltiossa toimivien yritystensä lisäksi hänellä olisi huvila Kölnissä Geneven kantonissa. Hän olisi perustanut turvayrityksen suuria sopimuksia Lähi-idässä ja erityisesti Syyriassa tehneeseen Stroitransgaz-kaasuimperiumiinsa. Ja myöhemmin Timtšenkon ehdotuksesta tuo turvayritys olisi integroitu palkka-armeijan Redut Antiterroriin.

Em. GuidHallin lauseet on kirjattu pääosin konditionaalimuotoon ilmeisemmin toimituksen varovaisuussyistä.

Mielestäni eri puolilla maailmaa esitetyt kannanotot Timtšenkosta ja Redutista veloittavat jo sinänsä Suomen poliisi- ja syyttäjälaitosta niin, että niiden olisi jo oma-aloitteisesti selvitettävä, onko Gennadi Timtšenko syyllistynyt Redutin suhteen johonkin Suomen lakia rikkovaan vai onko hän syytön. Selvitystyö olisi tarpeen jo Gennadi Timtšenkon omalta kannalta.

Mielestäni syytä epäillä -kynnys ylittyy selkeästi. Syytä epäillä -kynnys on melko matala, joten poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on aloitettava rikosepäilyn tutkiminen melko pienellä näytölläkin. Tuon pitäisi tapahtua jo ilman mitään rikosilmoitusta.

****

Redut-palkka-armeija, jonka sekä Wagnerin että Potokin (ЧВК «Поток», ИНН -) palkkasotilaat mainitsevat, on ollut olemassa lukuisia vuosia ja on aiemmin ollut osallisena Gennadi Timtšenkon Stroitransgaz-yhtiön tilojen ja infrastruktuurin suojelemisessa Syyriassa. Toisin kuin wagnerilaiset, Redut Syyriassa ei osallistunut laajamittaisiin hyökkäys- tai rynnäkköoperaatioihin, vaan turvallisuustoimintaan (BBC 16.5.2023).

Redutin toimintaan ja erityisesti toimintaan Ukrainassa liittyy kolme mainitsemisen arvoista venäläistä henkilöä. He ovat Vladimir Aleksejev (Володимир Алєксєєв, Владимир Алексеев), Aleksei Kohdratev (Олексій Кондратьєв, Алексей Кондратьев) ja Sergei Drozdov (Сергій Дроздов, Сергей Дроздов). Kenraaliluutnantti Vladimir Aleksejev on Venäjä tiedustelupalvelun apulaispäällikkö ja häntä pidetään koko palkka-armeijakonseptin luojana (Владимир Алексеев, биография). Eversti Aleksei Kohdratevia pidetään puolestaan GRU-linjan vapaaehtoisten palkkasotilaiden päävalvojana. Hän on myös poliitikko Yhtenäinen Venäjä -puolueessa (Единая Россия, Алексей Кондратьев, биография).

Sergei Drozdov on puolestaan vastuussa palkkasotilaiden värväämisestä niin palkka-armeijoihin kuin myös vapaaehtoisiin kokoonpanoihin. Vuonna 2021 Drozdov sai tuloja Venäjän yleisesikunta-akatemiasta (Военная академия Генерального штаба Вооружённых сил Российской Федерации, ФГКВОУВО «ВАГШ ВС РФ», kotisivut), joten hän lienee ollut ainakin osittain myös akatemian palveluksessa. Drozdov on mukana myös liittoneuvoston puolustus- ja turvallisuuskomitean (Комитет Совета Федерации по обороне и безопасности, kotisivut) kokouksissa. Vuonna 2023 Drozdov astui päälliköksi Venäjän federaation asevoimien pääesikunnan pääorganisaatio- ja mobilisaatio-osaston (Главное организационно-мобилизационное управление Генерального штаба Вооруженных Сил Российской Федерации) 2. osastolle.

Noista kolmesta em. henkilöstä Redut-järjestelmän pääkuraattori (главный куратор) on Venäjän asevoimien pääesikunnan pääosaston apulaispäällikköä Vladimir Aleksejev. Aleksejev on nimetty myös Redut-palkka-armeijan luomisen aloitteentekijäksi. Pääkuraattori ei tarkoita vain valvojaa vaan myös pitkälti Redut-järjestelmän luojaa.

Venäläiset vapaaehtoisten sotilaiden käytännön työtä tekevät rekrytoijat ovat julkisuudessa eri lähteissä kertoneet, että koko rekrytointiohjelma Redut-järjestelmän kautta (”по системе «Редут»”) ei ole palkka-armeijayritysten yksityinen aloite, vaan puolustusministeriön ja GRU:n suoraan valvoma valtion ohjelma (Радио Свобода 10.10.2023). Redutin ja puolustusministeriön suhde Ukrainassa käytävän sodan suhteen on tiivis työvälineenä pääesikunnan pääosasto.

****

Viimeaikaisessa uutisoinnissa media ympäri maailmaa on kirjannut Gennadi Timtšenkoa ja Redutia koskevissa jutuissa, että Timtšenko nimenomaan rahoittaa Redutia ja sen palkkasotilaiden hankintaa ja palkkaamista.

Mikä on sitten se kuvio, miten tuo tehdään ilman, että Timtšenko omistaa itse suoraan Redut-palkka-armeijaa?

Yksityiseen palkka-armeija Wagneriin liittyneiden ongelmien jälkeen ei Venäjä enää salli palkka-armeijoille sitä itsenäisyyttä, mikä Wagnerilla Prigožinin johdossa oli. Tällä hetkellä Redut-palkka-armeijaakin valvoo ja rahoittaa Venäjän asevoimien pääesikunnan pääosasto, mutta Venäjän asevoimien pääesikunnan pääosasto ei ole ainoa rahoittaja.

Britannian tiedustelupalvelu on Intelligence Update -tiedotteessaan kertonut, että Venäjän federaation pääesikunnan pääosasto eli vanha päätiedusteluosasto GRU todennäköisesti rahoittaa Redutia: “Redut is likely directly sponsored by the Russian Main Directorate of Intelligence.”(Ministry of Defence, @DefenceHQ, Intelligence Update 30.10.2023).

Ukrainassa toimivien venäläisiin palkka-armeijoihin palkattavien vapaaehtoisten sotilaiden palkat ja palkkiot tulevat kahdesta eri lähteestä.

Otetaan esimerkki palkkasotilaasta nimeltä Igor Sergienko (Игорь Сергиенко), joka soti Ukrainassa jo vuonna 2014 Wagnerin riveissä, mutta palasi vuonna 2022 takaisin Ukrainaan Redut-palkka-armeijan palvelukseen. Sittemmin hän on toiminut joukkueen komentajana Sokol-pataljoonassa (батальон «Сокол»).

Sokol on vapaaehtoisten pataljoona, mutta kuten useimmat yksityiset venäläiset palkka-armeijat tätä nykyä, se on osa Venäjän asevoimia. Sokol on osa 108. ilmahyökkäysrykmenttiä (108-й гвардейский десантно-штурмовой полк, 108 гв. ДШП, в/ч 42091). Tuo on tapa, millä puolustushallinto ja Venäjän asevoimat Venäjän asevoimien pääesikunnan pääosaston kautta pitävät yksityiset palkka-armeijajoukot hallinnassaan.

Igor Sergienkon kuten muidenkin pataljoonaan kuuluvien vapaaehtoisten palkkasotilaiden palkka tulee kahdesta lähteestä. Sergienko saa oman ilmoituksensa mukaan 200 000 ruplaa kuukaudessa sopimuksen mukaan puolustusministeriöltä palkkana ja 100 000 ruplaa rahoittajalta eli yksityiseltä palkka-armeijalta palkkiona. Tuon palkkion maksavat viimekädessä palkka-armeijan rahoittajat.

Kun yksityinen palkka-armeija hakee palvelukseensa vapaaehtoisia palkkasotilaita, tuo rahoittaja kirjataan  lehtimainoksissa sotilasteolliseksi kompleksiyritykseksi (компания ВПК, ВПК = боенно-промышленный комплекс).

Palkkasotilaan palkkaaminen työsuhteeseen menee tietyn kaavan mukaan, jossa ovat mukana puolustusministeriö, yksityinen palkka-armeija ja palkattava sotilas. Palkka-armeija maksaa sotilaalle palkkion, puolustusministeriö palkan. Rahoittavat ja järjestelyjä hoitavat palkka-armeijayritykset palkkaavat vapaaehtoisa sotilaita vähän ennen kuin ne solmivat sopimuksen puolustusministeriön kanssa. Sopimuksen puolustusministeriön kanssa tehdään jo palkkausta seuraavana päivänä, jotta ensimmäinen palkkio uudelle sotilaalle voidaan pikimmiten maksaa.

Otsikko venäjän kielellä Работа для настоящих патриотов России! Предлагаемые условия, suomeksi kutakuinkin Työskentele todellisille Venäjän patriooteille! Tarjotut ehdot. Tuollaisilla lehti-ilmoituksilla haetaan palkkasotilaita sotimaan Ukrainaan. Mielenkiintoista on, kuinka palkan ja palkkioiden maksu tapahtuu. МО РФ on Venäjän federaation puolustusministeriö ja Компании ВПК on sotilasteollinen kompleksiyritys eli yhtä kuin palkka-armeija. Valmistelujakson aikana kuukauden ajalta (В период подготовки за полный месяц)  puolustusministeriö maksaa 25 000 ruplaa ja palkka-armeija 50 000 ruplaa. SVO-alueella, toisin sanoen erityisen sotilasoperaation (Специальная военная операция, СВО) alueella eli Ukrainassa tehtävien suorittamisen aikana (В период выполнения задач в зоне СВО) puolustusministeriö maksaa 200 000 ruplaa ja palkka-armeija 100 000 ruplaa kuukaudessa. Kyseinen ilmoitus ei mainitse sitä palkka-armeijaa, joka hakee sotilaita sotimaan Ukrainaan, mutta se on pääteltävissä puhelinnumeroista ja varmistettavissa viimeistään ajankohtana, jolloin palkkasotilasehdokas on värväytymässä. Myös Redut hakee näin sotilaita tappamaan rahalla ukrainalaisia. Kuva: vapaa lähde (kuvakaappaus lehti-ilmoituksesta).

Sokol-pataljoonan rahoittaja on Oleg Deripaskan (Олег Владимирович Дерипаска, ИНН 190200291847) hallinnoima turvallisuusyhtiö tai paremmin palkka-armeija Ruslan (ООО ЧОП «Руслан», ИНН 7729500149).

Igor Kožuško (Игор Кожушко) on venäläinen palkkasotilas, joka kuoli Ukrainassa marraskuun alussa 2022. Kožuško lähti taistelemaan yhdessä Novatek-yrityksen (ПАО «Новатэк», kotisivut, ИНН 6316031581) työntekijöiden kanssa. Tuo Novatekin ryhmä päätyi Venäjän 200. erillisen moottorikivääriprikaatin (200-я отдельная гвардейская мотострелковая бригада) 7. komppaniaan (7-я рота).

Novatek on Venäjän toiseksi suurin maakaasun tuottaja Gazpromin jälkeen. Sen pääomistajat ovat miljardöörit Leonid Mihelson (Леонид Викторович Михельсон, ИНН 773600432474) ja Gennadi Timtšenko, molemmat Putinin hyviä ystäviä ja liittolaisia. Vuonna 2018 Gennadi Timtšenkon osuus Novatekin omistuksesta oli yhteensä suoraan ja eri yhtiöiden kautta 23,48 prosenttia. Timtšenko on kerännyt omaisuuksiaan erityisesti Volga Groupiin ja omistushallinta tapahtuu Volga Groupin kautta.

Novatek työskentelee palkkasoturien kanssa kuten Deripaskan Rusal (АО «Русал», kotisivut, ИНН 7709329253). Kyse Novatekissa on turvallisuusyhtiöstä nimeltä Saturn-1 (ООО ЧОП «Сатурн-1», ИНН 7704252889), jota johtaa Andrei Vasiliev (Андрей Владимирович Васильев, ИНН 771375881641). Maksut palkkasotilaille tapahtuvat Mužestvo-säätiön (фонд «Мужество», ИНН 9731098894) kautta. Novatek maksaa Saturn-1-turvalisuusyhtiön kautta Mužestvo-rahastosta palkkasotilaalle palkkiota 200 000 ruplaa kuukaudessa, jonka lisäksi palkkasotilas saa puolustusministeriön palkan.

Mužestvo-säätiö rekisteröitiin syyskuussa 2022. Lähes kaikki lahjoitukset, jotka rahasto sai olemassaolonsa kolmen ensimmäisen kuukauden aikana, tulivat Novatekilta. Lahjoitussumma oli yli 200 miljoonaa ruplaa.

Igor Kožuško ei ollut Saturn-1-turvallisuusyhtiön listoilla suoraan vaan Saturn-1:n omistamassa Bastion-vartiointiyhtiössä (ООО ЧОП «Бастион», ИНН 8904047159), joka turvaa Novatekin peltoja. Kožuško sai kuitenkin Mužestvo-säätiön asepalvelusmaksuja hyväntekeväisyysapuna.

Palkkasotilaiksi lähtevät kehuvat Novatekiin liittyvän Mužestvo-säätiön maksamia palkkioita: 300 000 ruplaa kuukaudessa puolustusministeriön 200 000 ruplan palkan lisäksi.

Tässä luvussa on esitetty se tapa, miten Venäjä rekrytoi oligarkkien avustamana palkkasotilaita sotimaan Ukrainaan. Osan maksaa puolustusministeriö, osan oligarkit erinäisillä järjestelyillä.

Tuo on myös se tapa, jolla rahoitetaan osaltaan palkka-armeijan Redutin toimintaa. Järjestelmä ei ollut ehkä ollut aivan samanlainen, kun Redut aloitti toimintansa Ukrainassa itseasiassa jo ennen Venäjän hyökkäystä 24.2.2022 ja kun Wagnerin rooli oli vielä toisenlainen. Viittaan tällä tapaukseen, jossa palkka-armeijalle oli annettu tehtäväksi eliminoida Ukrainan poliittinen johto ja Ukrainan turvallisuuspalvelu. Palaan tuohon tapaukseen vielä myöhemmin.

Mielestäni voidaan todeta jo ilman kummoisempaa poliisitutkintaa noista em. julkisista lähteistä saatavien tietojen perusteella, että Gennadi Timtšenkolla on palkkasotilaita palkkiolla rahoittavan Novatekin omistusosuuden perusteella jo sinänsä sellainen vaikutus- ja/tai päätösvalta laittomuuksia Ukrainassa tekevään palkka-armeijaan, että poliisitutkinta Suomessa olisi paikallaan. Tässä luvussa esitetty Novatek-Mužestvo- Saturn-1-Bastion-kuvio saattaisi olla helpompi tutkinnalle kuin Redut-kuvio.

Joka tapauksessa on selvää, etteivät venäläisoligarkit omista suoraan niin yksityisiä palkka-armeijoita, jotka toimivat Ukrainassa, mutta ovat osaltaan ja mielestäni jopa ratkaisevasti päättämässä palkka-armeijoiden toiminnasta ja toimintaedellytyksistä. Kyse on nimenomaan siitä, onko vaikutus- ja/tai päätösmahdollisuudet ratkaisevia mahdollisen rikollisen toiminnan syntymiselle.

Tuo on se oleellinen asia, kun käsitellään vastuuta ja rikosvastuuta. Päätöksen ja toiminnan vaikuttavuus mahdollisen rikoksen syntymiseen.

Tässä luvussa esitetty on referaatti Important stories -sivuston (Важные истории, kotisivut) jutusta otsikolla Meitä kutsuttiin ”he eivät ole siellä”. Kuinka venäläiset miljardöörit toimittavat Venäjän armeijalle palkkasotilaita Нас называли ”их там нет”». Как российские миллиардеры поставляют российской армии наемников, Важные истории 1.8.2023).

Jutussa nimeltä mainitut oligarkit ovat Oleg Deripaska, Leonid Mihelson, Sergei Gordejev (Сергей Эдуардович Гордеев, ИНН 773600375716) ja Mihail Gutseriev (Михаил Сафарбекович Гуцериев, ИНН 772342802484). Deutsche Wellen (kotisivut) referaatissa mainitaan myös Gennadi Timtšenko, tosin Геннадий Тимцы -kirjauksena (DW 1.8.2023).

****

Kaikki edelliseen lukuun kirjattu on mielestäni myös juridisesti varsin yksiselitteistä tekstiä. Käsitellään lisäksi vielä Timtšenko-Redut-Syyria-kuviota, joka ei ole yhtä savuava ase kuin edellisen luvun kirjaukset.

Redutin ja Timtšenkon välisten vaikutus- ja/tai päätösvaltasuhteiden juuret ovat Syyriassa ja liittyvät Timtšenkon  jo vuonna 1999 perustettuun Stroitransgas-yritykseen (АО «Стройтрансгаз» tai АО «СТГ», kotisivut, ИНН 5700000164). Määräysvalta Stroitransgazissa kuuluu OSH:lle (ООО «ОСХ», ИНН 7722334206). Joulukuusta 2015 lähtien OSH:ta on kontrolloinut omistuksellaan Gennadi Timtšenko. Gennadi Timtšenko on myös sijoitusyhtiö Volga Groupin (ООО «Волга Груп», ИНН 7718989383) omistaja ja tuota kautta on yhteys OSH:hon.

Fyysisesti Redut oli Syyriassa siis suojelemisessa Gennadi Timtšenkon Stroitransgaz-yhtiön tiloja ja infrastruktuuria, mikä ei sinänsä vielä osoita, että Timtšenkolla olisi omistusvaltaa tai asemallaan suoraa päätösvaltaa yhtiön sisällä, mutta esimerkiksi erinäinen rahaliikenteen ja sopimussuhteiden tutkinta noilta ajoilta kertoisi paljon Timtšenkon vaikutusvallasta Stroitransgazin kautta Redutin päätöksiin. Rahaliikenteen seuranta Gennadi Timtšenkon hallinnassa olevien yhtiöiden ja Redut-palkka-armeijaan liittyvien yhtiöiden välillä. Rahaliikenne ja rahaliikennettä määrittelevät sopimukset ja järjestelyt, jolla on esimerkiksi korvattu Redutin tuottamia palveluita Timtšenkon hallinnassa oleviin yhtiöihin.

Stroitransgaz on toiminut Syyriassa vuodesta 2000. Gennadi Timtšenkon hallinnassa yritys on ollut vuodesta 2008 lähtien.

Tie- ja energiarakennusta harjoittavasta Stroitransgazista (АО «Стройтрансгаз) Timtšenko omisti 63 prosenttia osakkeista ja Gazpromin pääurakoitsija Stroitransneftegazista (АО «Стройтранснефтегаз» tai АО «СТНГ», kotisivut, ИНН 7714572888, entinen ЗАО «Стройтрансгаз») Timtšenko omistaa 31,5 prosenttia osakkeista. Hän on käyttänyt ja käyttää merkittävää määräysvaltaa yhtiöissä jo pelkästään omistusosuuksien perusteella.

Aikaisemmin  tässä kirjoituksessa Redut-palkka-armeijaan liittyvinä henkilöinä on kirjattu Vladimir Aleksejev, Aleksei Kohdratev ja Sergei Drozdov. He ovat olleet ikään kuin GRU-puolen toimijoita eli Venäjän puolustushallinnon toimijoita.

Redutin kaksi muuta johtajaa ovat Konstantin Mirzajants (Константин Юрьевич Мирзаянц, s. 10.7.1967, passinrot 4507 790854 ja 4512 790536, ИНН 772603545844) ja Sergei Salivanov (Сергей Васильевич Саливанов, s. 26.5.1966, passinro 7011 285634). He ovat ikään kuin käytännön toimijoita, mutta heitä on pidetty Redutin johtohenkilöinä. Ukrainalaiset ovat nimenneet heidät sotarikollisiksi, millä perusteella henkilöistä on saatavissa yksityiskohtaisia tietoja passinumeroita myöten.

Sergei Salivanovia on pidetty Redutin nimettynä kakkosmiehenä. Aikaisemmin hän on ollut myös edellä moneen kertaan mainitun Venäjän maahanlaskujoukkojen 45. erillisen erikoisjoukkojen prikaatin komentaja. Salivanov oli tuolloin sotilasarvoltaan eversti. Juuri tuon 45. erillisen erikoisjoukkojen prikaatin komentajapestin kautta hän on siirtynyt Redut-palkka-armeijan johtoon.

Aikaisemmin tässä kirjoituksessa oli luetteloitu ne GRU-sidonnaiset sotilasyksiköt, joiden veteraanien ja tiedustelu-upseerien kautta Redutin perustaminen sai Venäjän asevoimiin liittyen alkunsa. Redut Antiterrorin (ООО ЧОП «Редут-Антитеррор», ei ИНН-tunnusta) perustivat jo vuonna 2008 entiset tiedusteluviranomaiset. Perustaminen tehtiin veteraanijärjestö Rauhanturvaoperaatioiden ja paikallisten konfliktien veteraanit kautta (Региональная Общественная Организация «Ветеранов Миротворческих Миссий и Локальных Конфликтов», ИНН 7713386568) päivämäärällä 6.11.2007. Tuo järjestö on jo lopetettu.

Redut Antiterror -yhtiö toimi alun perin Kaukasuksella, entisessä Jugoslaviassa, Irakissa, Afganistanissa ja myös Syyriassa vuodesta 2013, missä sen tehtävänä oli myös suojella öljylähteitä, jotka olivat Gennadi Timtšenkon Stroitransgazin hallussa. Toinen nimi yrityksellä oli Štšit STG («Щит СТГ», ООО ЧОП «Стройтрансгаз Щит», ИНН 5003027063), joka on myös ollut Redutin toinen nimi lyhenteenä. STG viittaa Timtšenkon StroiTransGaziin (СТГ= СтройТрансГаз). Štšit STG on siis jo lopetettu yritys.

Redut toimi Syyriassa Štšit STG:n alla. Gennadi Timtšenkon Stroitransgazin alla.

Ei tiedetä, ketkä yrityksen Štšit STG:n omistajat alkujaan olivat. Todennäköisesti omistajat ovat tai ovat olleet alkujaan korkea-arvoisia entisiä tai nykyisiä kenraaleja puolustusministeriöstä ja/tai pääesikunnasta. Štšit STG:n venäläistä tai ulkomaista oikeushenkilöä ei ole tunnistettu.

Štšit STG kärsi ensimmäiset palkkasotilastappiot päivämäärällä 15.6.2019. Kolme palkkasotilasta kutsumatunnuksilla Šaman («Шаман» eli shamaani), Kairat («Кайрат» eli rohkeus) ja Tankist («Танкист» eli tankkimies) sai surmansa (Новая газета 29.7.2019).

STG-kirjainyhdistelmä (СТГ) liittyy läheisesti Timtšenko yrityksiin ja juuri edellä mainitusti myös palkka-armeijaan. Esimerkiksi STG Engineering (ООО «СТГ Инжиниринг», ИНН 7727539704) on osa Stroitransgazin yritysrakennetta. STG Engineering on yrityksen englanninkielinen nimi.

STG-yhtiöissä STG Logisticia (ООО «СТГ Логистик», ИНН 5027148148) johtivat puolestaan Stroitransgazin entiset johtajat Igor Kazak (Игорь Владимирович Казак, ИНН 773670165247) ja Zahid Šahsuvarov (Шахсуваров Захид Баги Оглы, ИНН -). Kazak toimi aiemmin Stroitransgazin apulaisjohtajana ja Šahsuvarov Syyrian haaratoimiston apulaisjohtajana. Nyttemmin STG Logisticin pääjohtaja on vaihtunut. Igor Kazak on aiemmin Stroitransgazille kuuluneen STG Engineeringin pääjohtaja. Virallisen verkkosivuston perusteella STG Engineering on osa Strotransgazin yritysrakennetta. STG Logistic on yrityksen englanninkielinen nimi.

Jos suomalaiset viranomaiset alkavat selvittämään palkka-armeijakuvioita, on Timtšenkon STG-yritykset ja niiden yhteydet tiedettävä. Siksi kirjasin tähän hieman noita eri yhtiöitä.

Myös Redut-yhtiöt olisi tiedettävä. Esimerkiksi OpenSanctions-sivustolla PMC Redutia (ИНН 9725026517) koskevien pakotteiden kohdalla on Redut-yhtiöt kirjattu englannin kiellä PMC Redut, LLC Redut-Security, LLC Redut Security, LLC Redut-Bezopasnost ja Private Military Company Redoubt sekä venäjän kielellä ООО «Редут-безопасность», ТОВ «Редут-безопасность», ООО «РедутБезопасность» ja ТОВ «Редут-Безпека» (OpenSanctions, Private Military Company Redut).

ТОВ «Редут-Безпека» löytyy vain Ukrainan rekisteristä (Код ЄДРПОУ 40492377). EDRPOU-koodi (ЄДРПОУ) on yritysten ja organisaatioiden rekisterissä olevan oikeustoimijan yksilöllinen tunnistenumero.

Redut Securityn (ООО «Редут-безопасность») kotisivut löytyvät täältä. Yrityksen yhteystietoja ei ole erityisemmin yksilöity (Редут-безопасность, Контакты).

Redut Antiterrorin pääkonttori sijaitsi lähellä Moskovaa Kubinkassa (Кубинка) jo aikaisemmin mainitun maahanlaskujoukkoihin kuuluvan 45. erikoisprikaatin (os. 1437, Московская обл. Одинцовский р-н, Кубинка-1, вч 28337, 55°33’32.7″N 36°42’09.7″E) päämajan vieressä. Nykyisin siellä on Redutin päämaja. Redut Antiterror ei siis ole enää voimissaan.

****

Yksi mielenkiintoinen asia on myös Redut-keskus (Центр Редут), jota kirjataan latinalaisittain myös vain R-kirjaimella. Keskuksen perustivat vuonna 2008 GRU:n (Главное разведывательное управление, ГРУ), maahanlaskujoukkojen (Воздушно-десантные войска, ВДВ), sisäministeriön joukkojen (Внутренние войска Министерства внутренних дел, ВВ МВД) erikoisjoukkojen (спецназ) veteraanit sekä ulkomaantiedustelupalvelun eli SVR:n (Служба внешней разведки, СВР) veteraanit ja laivaston erikoisjoukot (Морской спецназ) perustana julkinen veteraanijärjestö Rauhanturvaoperaatioiden ja paikallisten konfliktien veteraanit (Региональная Общественная Организация «Ветеранов Миротворческих Миссий и Локальных Конфликтов», ИНН 7713386568), joka on jo lakkautettu. Kun käytte katsomassa tuota INN-tunnuslinkkiä (ИНН), huomaatte että järjestön johtajaksi on kirjattu Aleksandr Mahotkin (Александр Викторович Махоткин, ИНН 402000562396), joka liittyy myös lakkautettuun yritykseen nimeltä Redut-Konsalting (ООО «Редут-Консалтинг», ИНН 7723658228), englannin kielellä Redut Consulting.

Redut-keskuksen työntekijät ovat sotilasveteraaneja, jotka ovat osallistuneet rauhanturvaamiseen ja erikoisoperaatioihin.

Redut-keskuksella on myös omat nettisivut: redut-czentr. On sinänsä yllätys, että noille varsin paljastaville sivuille pääsee Suomesta. Sanoisin, että sivulla kannattaa käydä, jos on kiinnostunut Redutista.

Redut-keskuksen nettisivuilta löytyneet logot, jotka liittyvät Redutin ja Redut Antiterroriin varhaisessa vaiheessa ennen nykyisiä muotoja. Kuvat nettisivuilta kaapattuina ovat hyvin pieniä, josta johtuu niiden epätarkkuus. Redut-keskuksen sivuilta löytyy ainoa vasemmanpuoleinen Redut Antiterror -logo kokonaisena. Kaikista muista netistä löytyvistä kuvista puuttuu logon alareuna. Niin siitäkin blogikirjoituksesta, jonka kirjoitin 24.5.2023 otsikolla Wagner – Kuinka Venäjä käyttää natsimielistä yksityistä palkka-armeijaa sotatoimissaan. Kuva: vapaa lähde (kuvakaappaukset Redut-keskuksen nettisivuilta).

Seuraavaan lukuun kirjatun perusteella on kohtuullisessa määrin todettavissa, että oligarkki Oleg Deripaska on ollut myös Redut-palkka-armeijan suuri yksityinen rahoittaja. Toinen suuri on ollut juuri Gennadi Timtšenko. Itseasiassa Timtšenkolla oli aikaisemmin kerrotusti oma Stroitransgazin turvayritys, kun Stroitransgaz teki suuria sopimuksia Lähi-idässä ja erityisesti Syyriassa. Myöhemmin juuri Timtšenkon ehdotuksesta tuo turvayritys integroitiin Redut Antiterroriin. Samalla syntyi tiiviimpi yhteys Venäjän tiedusteluviranomaisiin Venäjän asevoimissa.

****

Gulagu.net-ihmisoikeusjärjestön (kotisivut) julkaisemassa 29-minuuttisessa äänitallenteessa (YouTube, Секретное подразделение ГРУ «ЧВК Редут» в составе 45 ОБр СпН МинОбороны РФ, финансы Олега Дерипаски, 28.12.2022) on esitetty koodinimen Saleh («Салех») omaavan Redut-palkka-armeijan em. apulaiskomentaja Sergei Salivanovin keskustelu R-ryhmän («группы Р») palkkasotilaiden kanssa.

R-kirjain on vahvasti esillä, kun käsitellään Redutia. Edellä on kirjattuna R-ryhmä. Redutin palkkasotilaita kutsutaan puolestaan redutisteiksi (редутовцы).

Salivanov kertoo, että edellisenä päivänä kokouksessa Venäjän federaation apulaispuolustusministerin (Junus-bek Jevkurov, Юнус-Бек Баматгиреевич Евкуров, ИНН 771680159030) kanssa Moskovassa oli päätetty korvata sotilaita Redut-taistelijoilla 45. maahanlaskujoukkojen erikoisjoukkojen rykmentissä ja että lokakuussa 2022 Redut-taistelijoita lähetetään Ukrainaan osallistumaan sotaan osana 45. rykmentin uusia osastoja.

Salivanovin voidaan kuulla lausuvan varsin äänekkäästi Oleg Deripaskan nimen useita kertoja. Lisäksi Salivanov sanoo, että ”Hän [Deripaska] osti jopa panssaroituja miehistönkuljetusvaunuja, Deripaska antaa kaiken, uudet kypärät ja vartalosuojat, sinun ei tarvitse tuoda omia varusteita” (”он даже БТРы купил, все дает Дерипаска, новые каски и бронежилеты, свое снаряжение везти не надо”).

Salivanov toteaa myös, että Deripaskan lisäpanostuksella ammattisotilaan lisäansiot olisivat 100 000-200 000 ruplaa ja että Deripaska ostaa anteliaasti tarvittavat nykyaikaiset varusteet ja jopa uusimmat panssaroidut ajoneuvot Venäjän armeijalle.

Redutistien massiivinen siirto sopimuspalveluun järjestettiin juuri varapuolustusministeri Junus-Bek Jevkurovin kautta.

Tuo äänitallenne on tiettävästi nauhoitettu päivämäärällä 22.9.2022 Syyrian Twinanissa (Твинан). Twinan on yksi kaasukentästä, josta on ollut tarkoitus kuljettaa maakaasua Stroitransgazin rakentamalle kaasunkäsittelylaitokselle nro 2 (газоперерабатывающий завод №2, ГПЗ №2) lähelle Raqqaa. Ei ole tiedossa, onko tuo vuonna 2007 aloitettu ja Syyrian sodan keskeyttämä Timtšenkon kaasunkäsittelylaitoshanke saatu vieläkään valmiiksi. Alkuperäisen aikataulun mukaan hankkeen piti valmistua jo vuonna 2011.

Gennadi Timtšenkon nimeä Sergei Salivanov ei suoraan mainitse. Vaikuttaa siltä, että Ukrainan kohdalla Timtšenkon rahoitusrooli julkisuuteen tulleiden tietojen perusteella olisi vähäisempi kuin Deripaskan. Timtšenko on kuitenkin vahvasti liitetty Redutiin. Timtšenko-Deripaska-kuvio Redutin kohdalla järjestettynä kertoo, mikä on oligarkkien rooli Venäjän palkka-armeijoiden rahoittamisessa. Pidän mahdollisena ja jopa todennäköisenä, että Timtšenkon vähäisempi näkyvä rooli johtuu juuri hänen Suomen kansalaisuudestaan ja siitä, että Suomen viranomaiset alkaisivat mahdollisesti tutkia asiaa.

****

Vaikka venäläisoligarkeilla on vahva asema Venäjän osakeyhtiömuotoisissa palkka-armeijoissa, Redut on kuitenkin Venäjän puolustusministeriön päätiedusteluosaston hallinnassa. Redutin tukikohta sijaitsee 45. maahanlaskujoukkojen erillisen erikoisprikaatin alueen vieressä. Entiset prikaatin jäsenet hallitsevat yritystä nopeasti. Esimerkkinä edellisessä luvussa mainittu apulaiskomentaja Konstantin Mirzajants, vaikka hän ei itse Redut-osallisuuttaan myönnä.

Redutilla on erinäisiä sopimuksia Venäjän puolustusministeriön kanssa ja saa osan rahoituksestaan sopimuksista puolustusministeriön kautta. Muita yhtiön merkittäviä rahoittajia ovat edellä kerrotusti Oleg Deripaska ja Gennadi Timtšenko. Käytännön järjestelyt ovat ikään kuin piirileikkiä.

Redut ei siis ole Venäjän federaation omistuksessa, mutta on pohjimmiltaan sen määräysvallassa välikäsien kautta. Välikäsien, jotka pitävät lainmukaista määräysvaltaa. Välikäsiä ovat yritykset ja toimijat, joihin nähden vaikutus- ja/tai päätösvaltaa käyttävät ainakin Oleg Deripaska ja Gennadi Timtšenko.

Toisin kuin Wagner, Redut oli toiminnassa Ukrainassa jo sodan ensimmäisinä viikkoina. Palkkasoturiosastot koodinimillä Ilimovtsi («Илимовцы»), Holigans («Хулиганы» eli huuligaanit), Volki («Волки» eli sudet), Morpehi («Морпехи» eli rannikkojääkärit), Topory («Топоры» eli tapparat), jotka ennen erikoisoperaatiota olivat suorittaneet suojaustoimintaa yksinomaan vain ulkomailla, ovat kertoneet keväällä 2022 suoraan liittymisestä 45. maahanlaskujoukkojen erilliseen erikoisprikaatiin, kun Wagner-palkka-armeijan sotilaat ilmestyivät rintamalle vasta maaliskuun 2022 lopussa.

Edellä Илимовцы-sanan merkitystä en tiedä enkä löytänyt sitä sanakirjastakaan. Mitähän tuo sana olisi suomeksi?

Helmikuussa 2022 Redut-palkka-armeija soluttautui Valko-Venäjältä Tšernobylin kautta salaiseen tehtävään Kiovan alueelle eliminoimaan Ukrainan poliittinen johto ja Ukrainan turvallisuuspalvelu (Служба безпеки України,  СБУ, kotisivut). Operaatiossa Venäjä siirsi yli tuhat Redut-sotilasta Kiovan alueelle. Redutin tehtävä epäonnistui pahoin. On arvioitu, Redut että menetti jopa 90 prosenttia joukoistaan. (The Insider 12.3.2023).

Kysymys kuuluukin, millainen rooli vaikkapa Suomen kansalainen Gennadi Timtšenkolla on Redut-palkka-armeijan niissä toimissa, joiden päämäärä oli likvidoida sodan alkupäivinä Ukrainan poliittinen johto mukaan lukien presidentti Volodymyr Zelenskyi?

****

Redutiin liittyi myös yritys nimeltään Redut Sekjuriti tai paremminkin englannin kielellä Redut Security (ООО ЧОП «Редут Секьюрити», ИНН 7710711611). Sitä johti yksi Slavjanski korpus -palkka-armeijan (ЧВК «Славянский корпус», OOO «Славянский корпус», ИНН 7801564763) perustajista nimeltään Jevgeni Sidorov (Евгений Сидоров). Slavjanski korpus on yhtä Slaavilainen armeijakunta. Tässä esitettyä Redut Securitya (Redut Sekjuritia) ei pidä sotkea Redut Securityyn (ООО «Редут-безопасность») INN-tunnuksella 9725026517.

Jevgeni Sidorov ja Vadim Gusev (Вадим Гусев) rekisteröivät Slavjanski korpus -nimisen palkka-armeijan Hongkongiin. Elettiin palkka-armeijoiden luomisen alkuaikoja, joten rekisteröintiä Venäjälle ei uskallettu tehdä.

Kesällä 2013 Moran Security Group sai Syyrian öljy- ja mineraalivaraministeriöltä tarjouspyynnön rekrytoida, kouluttaa ja lähettää ”asiantuntijoita” Syyriaan suojelemaan öljyntuotantoa, kuljetusta ja jalostuslaitoksia.

Slaavilaisen armeijakunnan pilottitoiminta Syyriassa oli Moran Groupin (ЧВК Moran Security Group, ООО «Моран Секьюрити Групп», ИНН 7718833185) pilottiprojekti juuri vuonna 2013. Tuo pilottiprojekti epäonnistui. 267 värvättyä meni Syyriaan suojelemaan kenttiä ja öljyputkia, mutta itse asiassa he osallistuivat sisällissotaan Bashar al-Assadin joukkojen puolella (esim. Фонтанка 14.11.2023). Menetykset olivat valtavia. Media uutisoi, että jopa 90 prosenttia värvätyistä menetti henkensä (Радио Свобода 7.3.2018).

Slaavilaisten joukkojen toiminta epäonnistui. Toiminnasta syntyneet asiakirjatodisteet Slaavilaisten joukkojen olemassaolosta ja toiminnasta Syyriassa oli Venäjän nykyhistorian ensimmäinen rikoslain 359 pykälän mukainen rikosasia, joka päätyi oikeuteen. Syyteet ja tuomiot tulivat Vadim Guseville ja Jevgeni Sidoroville.

Slaavilainen armeijakunta palkka-armeijana on jo lakkautettu kuten myös Redut Sekjuriti. Moran Security Group INN-tunnuksella 7718833185 on myös lakkautettu, mutta itse yritys voi vielä hyvin Moran Groupina (ООО «Моран-Групп», ИНН 7843005380).

Koko tuo palkka-armeijakuvio luotiin Venäjän Syyrian toimintoja varten vuonna 2013 suojelemaan Gennadi Timtšenkon yritystoimintoja.

****

Mikäli poliisi- ja syyttäjälaitos eivät ole Timtšenko- ja Redut-asiassa oma-aloitteisia, on syytä asiassa tehdä rikosilmoitus, jolloin poliisin esitutkintaviranomaisena on pakko selvittää ja ratkaista asia esitutkinnan käynnistämisen suhteen. Mielestäni kuitenkin syytä epäillä -kynnys ylittyy jo tämän blogikirjoituksen perusteella, joten suomaisviranomaisten olisi syytä ryhtyä omaehtoisesti toimiin jo virkatehtäviensä edellyttämänä.

Jos asiat eivät etene, olen rikosilmoituksen tekemiseen kutakuinkin valmis ja olen jo luonnostellut sitä vastaisen varalle. Mielelläni lukisin tämän blogikirjoituksen kommentteja, vinkkejä ja kannanottoja asiaan, kun en ole itse lainsäädännön minkään sortin asiantuntija. Tämän yksityisen palkka-armeija-asian perusteellinen käsittely olisi mielestäni kuitenkin tärkeää Suomessa myös vastaisen varalle.

Peruskysymys rikostutkinnassa ei olisi Redutin sekä Suomen lainsäädännön että kansainvälisen oikeuden kannalta laittomat teot Ukrainassa ja maailmalla, koska niistä on jo riittävästi näyttöä, vaan se, onko Gennadi Timtšenko Suomen kansalaisena vastuullinen taho Redutissa omistajana, rahoittajana tai riittävää vaikutus- ja/tai päätösvaltaa käyttävänä. Redut ei tosiaankaan ole Suomessa rekisteröity yritys. Myös Novatekin roolia olisi selvitettävä palkka-armeijatoiminnan suhteen.

Mikäli Timtšenko-Redut-asiassa on tehty rikosilmoitus ja mikäli poliisi ei asiaa tutkisi, olisi sitten syytä niin Suomessa kuin maailmalla olla linkittämättä Timtšenkoa millään muotoa Redutiin.

Tuota Suomen poliisin esitutkintapäätöstä varmasti tarkasteltaisiin myös Suomen ulkopolitiikkaan ja Venäjä-suhteisiin linkitettynä.

Timtšenkoon liittyvällä Redutilla on pitkä ja muuttunut historia. Jatkossa Redut tulee olemaan Wagnerin korvaaja, mutta tällä kertaa toisin kuin Wagner, tiukasti Kremlin määrittelemänä Venäjän federaation asevoimien pääesikunnan pääosaston (Главное управление Генерального штаба Вооруженных Сил Российской Федерации, ГУ ГШ ВС РФ) eli vanhan GRU:n (Главное разведывательное управление, ГРУ) hallinnassa. Venäjän Wagnerin jälkeisessä palkka-armeijapolitiikassa kyse on uskollisuudesta Kremlille puolustushallinnon kautta. Puolustushallintoa edustaa pääesikunnan pääosasto.

Timtšenkon tai Deripaskan tapaisilla oligarkeilla on kuviossa tietty määrätty rooli, jolla he myös osoittavat uskollisuuttaan Kremlille ja presidentti Putinille.

Jevgeni Prigožinin kuoleman jälkeen Redutin rooli on siis jo muuttunut ja tuo uusi rooli on pidettävä erillään vanhasta roolista, mikäli poliisitutkinta käynnistetään ja määritetään mahdollisen rikoksen tekoajankohtaa. Redutin uusi rooli ei kuitenkaan alkanut vasta Prigožinin kuoleman jälkeen vaan viimeistään silloin, kun palkka-armeijan sotilaat olivat marssimassa pohjoisesta Kiovaan eliminoimaan Ukrainan poliittista johtoa.

Timtšenkon rooli Redutissa alkoi jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Redut herätti oligarkkien huomion, koska heillä oli tarvetta vartioittaa ja suojeluttaa yhtiöitään ja omaisuuksiaan raskaasti sotilaallisesti niin Venäjällä kuin ulkomailla. Timtšenko ei siis perustanut sotilaallista Redutia, mutta otti sen riittävässä määrin hallintaansa.

Jokainen on syytön niin pitkään kuin oikeus ei totea tuomiopäätöksessä syylliseksi ja niin pitkään ennen kuin päätös on saanut lainvoiman. Niin myös Gennadi Timtšenko, enkä minäkään muuta esitä. Hän on tälläkin hetkellä syytön. Olisi ehdottomasti oikein kaikkien kannalta, että tässä blogikirjoituksessa esiin nostetut kysymykset selvitettäisiin huolella ja viipymättä niin, että lopussa seisoisi totuus.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu