Suomen kansallinen turvallisuus ja Venäjän järjestämä rajaselkkaus – Latvia ja Liettua näyttivät, miten asiaa hoidetaan ennakoiden

“A nation that cannot control its borders is not a nation”.

”Kansakunta, joka ei hallitse rajojaan, ei ole mikään kansakunta”.

The New York Times, maaliskuun 17. päivä vuonna 1986, Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan. Hän ei ollut ensimmäinen tuon iskulauseeksi muodostuneen totuuden lausuja, mutta hänen nimiinsä tuo totuutta puhuva lause on kirjattu.

Tuo on sama aloitus kuin kirjoituksessani reilu puolitoista vuotta sitten päivämäärällä 7.3.2020. Kirjoituksessa otsikolla Presidentti Niinistö on oikeassa, vihervasemmisto ei ole (US-blogi 7.3.2020) käsittelin Turkin Kreikalle synnyttämää maahan pyrkijöiden vyöryä.

Tuolloin Suomessa kiisteltiin ankarin sanakääntein, annetaanko Kreikalle mahdollisuus hallita rajojaan kansainvälisten sopimusten perusteella. Tuolloin Suomessa myös kiisteltiin, annettaisiinko Suomelle mahdollisuus hallita rajojaan kansainvälisten sopimusten perusteella, jos meitä vastaan hyökättäisiin vastaavasti kuin mitä Kreikkaa vastaan Turkki oli hyökännyt. Kiistelyssä olivat vastakkain Suomen porvaripuolueet ja Suomen vihervasemmistopuolueet.

Onko mikään Suomessa muuttunut puolessatoista vuodessa? Ovatko suomalasipoliitikot edistyneet rajaturvallisuusasioittemme hoidossa?

Suomen porvaripuolueet ja Suomen vihervasemmistopuolueet ovat nytkin vastakkain, kun puhutaan Suomen rajaturvallisuudesta ja valmiuslain uudistamisesta.

Nyt Kreikan tilalla on kolme muuta EU-maata: Puola, Latvia ja Liettua. Kolmen EU-maan vastapuoli on vaihtunut Turkista Valko-Venäjään. Suomi on ollut Kreikan tapaan jo kertaalleen samassa tilanteessa vuodevaihteessa 2015–16. Vastapuolena tuolloin meillä oli Venäjä.

Tätä samaa näyttää nyt aina vain riittävän. Kohteina uusia EU-maita, joiden rajanaapureina on jokin autoritäärinen maa.

Kirjoitin puolitoista vuotta sitten myös toisen rajaturvallisuuta koskevan kirjoituksen otsikolla Frontex ja Kreikan rajatilanne (US-blogi 3.3.2020). Tuossa kirjoituksessa käsittelin turvapaikanhakua koskevia kansainvälisiä sopimuksia ja Frontexia. Turvapaikanhakua koskevat kansainväliset sopimukset tuntuivat olevan tuolloin kaikkea Suomen kansallista turvallisuutta varmistavaa lainsäädäntöä estävää.

****

Itäraja olisi pitänyt sulkea heti, kun Venäjältä alkoi vuonna 2015 saapua pakolaisia – ’kannattaa käyttää yleistä järkeä’” (IS 4.4.2019).

”Suomen valtionjohto toimi tässä hieman hitaasti.”

Noin lausui Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto itärajan turvapaikanhakijainvaasiosta, jonka Venäjän valtiovalta järjesti Suomelle kuutisen vuotta sitten vastaavasti kuin mitä Turkin valtiovalta oli järjestänyt Kreikalle puolitoista vuotta sitten ja kuin mitä Valko-Venäjä Latvialle, Liettualle ja Puolalle nyt.

”Haavisto ei näe, että nopeampi ratkaisu oli ollut ongelmallinen Geneven pakolaissopimuksen valossa.”, Ilta-Sanomat kirjoittaa.

Ja Haavisto jatkoi viisaita sanoja:

”Näissä kannattaa käyttää yleistä järkeä, katsoa mistä näissä on kysymys pohjimmiltaan. Eli olisin antanut sen saman ohjeen, joka sitten tulikin meidän ministeriöstä, että puomi pannaan kiinni, [turvapaikanhakijoiden] vastaanotto keskeytetään toistaiseksi. Kun näemme järjestettyä pakolaistoimintaa, joka ei täytä humanitäärisiä periaatteita, ilman muuta suhtaudumme kielteisesti sellaiseen. Venäjän kohdalla kyse oli järjestetystä asiasta ja siinä oli poliittinen vaikutustarkoitus.”

Edellä kirjattu on myös lainaus tuosta puolitoista sitten julkaistusta kirjoituksestani (US-blogi 7.3.2021).

Niin, yleistä järkeä tosiaankin kannattaa käyttää. Tuota yleistä järkeä myös Pekka Haaviston on syytä käyttää nyt, kun istuu Marinin hallituksessa ulkoministerinä.

Mutta Haaviston kohdalla kysymys kuluu: miksi hän ei enää ajattele noin kuin kaksi puoli vuotta sitten? Mikä on muuttanut hänen mielipiteensä täysin päälaelleen?

Kysymys nyt myös kuuluu: miksi Suomessa poliitikoilta ei millään onnistu valmiuslain (29.12.2011/1552) ja mahdollisesti myös vielä kertaalleen uusitun rajavaltiolain (15.7.2005/578) päivitys kansallisen turvallisuuden nimissä parantamaan Suomen valmiuksia rajaturvallisuudessa?

Rajavartiolaitos kyllä voi osallistua sotilaalliseen maanpuolustukseen, mutta entäpä toisinpäin? Puolustusvoimia ei ole kirjattu valmiuslakiin eikä rajavartiolakiin rajaturvallisuuden ylläpidossa.

****

Kokoomus on jättänyt eduskunnassa 29.10.2021 hallitukselle kirjallisen kysymyksen laajamittaisen maahantulon torjunnasta (Kirjallinen kysymys KK 604/2021).

Onko Suomella laajamittaisen maahantulon tilanteessa mahdollisuus sulkea Suomen raja tilapäisesti ja estää turvapaikkahakemusten jättäminen? Olisiko Suomen valtioneuvostolla ja viranomaisilla toimivaltuus sulkea Suomen raja osittain tai kokonaan turvapaikanhaulta tilapäisesti laajamittaisen maahantulon tilanteessa?

”Käytännössä tämä [Kokoomuksen] ehdotus ei taitaisi olla meidän kansainvälisten sitoumusten mukainen. Jostain kohdasta rajaa se turvapaikka pitäisi pystyä kuitenkin hakemaan.” (IS 9.11.2021).

Noin tylytti sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) Kokoomuksen ehdotusta YK:n pakolaissopimukseen vedoten.

Nuo Kokoomuksen esittämät kysymykset ovat aiheellisia kysymyksiä. Onko Suomella vastaavat maan omiin lakeihin perustuvat oikeudet toimia kuin Kreikalla, Puolalla, Latvialla ja Liettualla, kun maan rajaturvallisuus on uhattuna?

****

Tarkastellaanpa Puolan, Latvian ja Liettuan lainsäädännöllisiä toimia, joilla maat ovat kyenneet pitämään Valko-Venäjän syntymän laittoman maahantulijoiden vyöryn rajojen ulkopuolella.

Kysymys esim. Puolassa on hätätilan (stan wyjątkowy) saattamisesta voimaan asetuksilla. Puola otti käyttöön 30 päiväksi nopealla päätöksenteolla 2.9.2021 päivätyt hätätila-asetukset ensi kerran 3.9.2021 (Kancelaria Prezesa Rady Ministrów 3.9.2021).

Asetukset ovat (konekäännöksenä puolan kielestä):

• 2. päivänä syyskuuta 2021 Puolan tasavallan presidentin antama asetus hätätilan käyttöönotosta osassa Podlasken voivodikuntaa ja osassa Lubelskien voivodikuntaa (Poz. 1612).
• Ministerineuvoston asetus 2.9.2021 vapauksien ja oikeuksien rajoituksista hätätilan käyttöönoton yhteydessä (Poz. 1613).
• Sisä- ja hallintoministerin asetus 2.9.2021 ampuma-aseiden, ammusten, räjähteiden ja muun tyyppisten aseiden hallussapito-oikeuden rajoittamisesta (Poz. 1614).

Voivodikunta on Puolan aluehallinnon alueellisesti laajin yksikkö vastaten vaikkapa Suomen maakuntaa.

Jos nuo asetuspäätöksien pdf-tiedostot (Poz. 1612, Poz. 1613 ja Poz. 1614) avaa, muuttaa esim. PDF-XChange Editorin OCR-tekstintunnistimella tekstimuotoon ja kopioi tekstin kääntäjään (Google Kääntäjä), niin pääsee hieman jyvälle lakitekstien sisällöstä.

Ilman nyt noita voimassa olevia uusia vastaavia hätätila-asetuksia Puola ei olisi voinut sulkea raja-alueen voivodikuntia ja koota Valko-Venäjän vastaiselle rajalle 12 000 sotilasta, jotka ovat tukena rajavartijoille ja poliiseille (esim. Bankier 8.11.2021). Puolan rajalla on nyt yhteensä 17 000 sotilasta, rajavartijaa ja poliisia.

Kykenisikö Suomi järjestämään itärajalleen vastaavan miehityksen noin 400 kilometrin matkalle? Puolan ja Valko-Venäjän välisen rajan pituus on 407 kilometriä, Suomen ja Venäjän välisen maarajan pituus on 1 340  kilometriä (Luettelo valtioiden maarajojen pituuksista).

****

Vastaavasti myös Liettualla on hätätila. Liettua julisti jo 2.7.2021 hätätilan Valko-Venäjän rajalle tulleiden siirtolaisten suuren määrän vuoksi. Liettuassakin päätös kesällä 2021 syntyi sutjakkaasti kuten Kreikassakin keväällä 2020.

Liettuan uusin hätätilajulistus on päivämäärällä 9.11.2021. Liettuan hätätilan käyttöönottopäätöksessä on 3 pykälän (3 straipsnis) 4 momentissa (4)) selkeästi sanottu, että maahantulokielto sen rajaosuuden alueelle, jolle poikkeustila on asetettu (Nr. XIV-617 9.11.2021).

”4) draudimas atvykti į pasienio ruožo teritoriją, kurioje įvesta nepaprastoji padėtis. Išimtiniais atvejais pagrįstu asmens prašymu Valstybės sienos apsaugos tarnybos leidimu atvykimas į šią teritoriją galimas. Draudimas netaikomas ir leidimas nereikalingas asmenims, gyvenantiems, turintiems nekilnojamojo turto šioje teritorijoje ir turintiems tai patvirtinančius dokumentus;“

Konekäännöksen suomentamana:

”4) maahantulokielto sen alueen rajaosuudelle, jonne poikkeustila on asetettu. Poikkeustapauksissa henkilön perustellusta pyynnöstä tälle alueelle on mahdollista tulla rajavartiolaitoksen luvalla. Vakuutus ei ole voimassa eikä lupaa vaadita henkilöiltä, ​​jotka asuvat, omistavat tällä alueella kiinteistöjä ja joilla on asiakirjat;”

Latvia puolestaan julisti Valko-Venäjän rajalle poikkeustilan elokuun alkupuolella 11.8.2021. Nykyinen poikkeustilasäännös on voimassa 10.2.2022 saakka.

Latvian hätätilajulistuksen kohdassa 4 on selkeästi kirjattu, että rajavartiolaitoksen, puolustusvoimien ja poliisin todetessa, että henkilö on ylittänyt Latvian tasavallan ja Valko-Venäjän tasavallan valtionrajan laittomasti, on määrättävä mainittu henkilö palaamaan siihen maahan, josta henkilö on ylittänyt rajan ja em. viranomaisten on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin varmistamaan, että henkilö noudattaa tätä määräystä (Nr. 518 10.8.2021).

”4. Valsts robežsardzei, Nacionālajiem bruņotajiem spēkiem un Valsts policijai, konstatējot, ka persona ir nelikumīgi šķērsojusi Latvijas Republikas–Baltkrievijas Republikas valsts robežu, dot rīkojumu minētajai personai atgriezties valstī, no kuras persona šķērsoja robežu, un veikt nepieciešamos pasākumus, lai pārliecinātos, ka minētā persona izpilda šo rīkojumu.”

Konekäännöksen suomentamana:

”4. Valtion rajavartiolaitoksen, kansallisen puolustusvoimien ja poliisin todetessa, että henkilö on ylittänyt Latvian tasavallan ja Valko-Venäjän tasavallan valtionrajan laittomasti, on määrättävä mainittu henkilö palaamaan siihen maahan, josta henkilö on ylittänyt rajan ja on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin varmistamaan, että henkilö noudattaa tätä määräystä.”

****

Latvian ja Liettuan hätätilajulistukset estävät selkeästi rajaylitykset ja turvapaikkahakemukset hätätila-alueilla. Rajan ylittäneet palautetaan heti kyselemättä kummempia takaisin ylitetyn rajan taakse.

Kukaan maailman valtiosta eikä edes YK ei ole kritisoinut Latvian ja Liettuan toimintaa tai viitannut toiminnan olevan kansainvälisen lainsäädännön tai kansainvälisten sopimusten – esim. pakolaissopimuksen (The 1951 Refugee Convention, Protocol relating to the Status of Refugees 4.10.1967) – vastaista.

Puolalla ei ole vastaavia kirjauksia poikkeustilaa koskevissa asetusteksteissä rajan yli laittomasti päässeiden ihmisten palauttamisesta heti takaisin rajan taakse. Johtuuko tuosta se, että nyt Valko-Venäjän ja Venäjän toimien kohteena on juuri Puola eikä Latvia tai Liettua? Puola kuitenkin palauttaa laittomat rajanylittäjät asetusteksteistä huolimatta.

Vastaavaan toimintaan ei nyt siis Suomella ole kyvykkyyttä kuin mitä muilla Venäjän tai Valko-Venäjän rajaan liittyvillä Itämeren rantavaltioilla on ollut, koska Suomen lainsäädäntö ei ole kunnossa. Myös Viron kyvykkyyttä toimia ennalta poikkeusoloissa tuskin epäilee kukaan, jos tilanne Virolta päätöksiä edellyttäisi.

”Sen tyyppinen lainsäädäntö, jossa todettaisiin, että ihmisoikeussopimus ei olisi voimassa, on hankalaa, koska ihmisoikeussopimuksissa joko ollaan tai ei olla, mutta järjen käyttö näissä tilanteissa on tietysti sallittu, ja jos vihamielisissä tarkoituksissa tullaan rajan yli, niin totta kai silloin pitää reagoida.” (IL 11.11.2021).

Noin ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) tuoreessa Iltalehdessä. Lukekaapa edeltä, mitä sama mies lausui Ilta-Sanomissa 4.4.2019. Eipä olisi Haavistosta nyt ainakaan Latvian, Liettuan, Puolan eikä Kreikan ulkoministeriksi. Toisin kuin vuonna 2019, nyt Haavisto vetosi myös Geneven pakolaissopimukseen:

”Jos nyt lähdettäisiin Geneven pakolaissopimusta maailmassa muuttamaan, enää ei välttämättä syntyisi mitään sopimusta. Sen takia on hyvä katsoa, ettei lapsi lennä pesuveden mukana, jotta turvapaikan hakemisen oikeus säilyy myös jatkossa.”

Miksi Suomessa kaikki on tuhottoman vaikeaa poliitikoille? Tarkoitan siis vähäpätöistä lakimuutosta, tässä tapauksessa valmiuslain muutosta. Vai onko kyse myös virkamieskunnan aikaansaamattomuudesta ja piruakin tarkemmasta lakitekstin veivaamisesta äärimmilleen ilman pienintäkään normaalia tulkinnanvaraa?

Edes valmiuslain muuttamista Sanna Marinin hallitus ei ole kyennyt valmistelemaan niin, että lain mahdollistamana päätöksenä häiriörajan tilapainen sulkeminen onnistuisi Latvian ja Liettuan tapaan.

****

Käsitellään lopuksi hieman Suomen valmiuslakia. Mitä siinä pitäisi muuttaa?

Suomen lainsäädäntö ei tunne termiä poikkeustila tai hätätila, mutta sen sijaan poikkeusolo-termi tunnetaan, mikä määritellään valmiuslain 3 pykälässä. Tuon pykälän listaan pitäisi kirjata myös kuudes poikkeusolomäärite, joka kattaisi kaikki nykyiset uhat mukaan lukien sellaisen uhkan rajaturvallisuudelle, joka ei ole aseellinen. Lyhytaikaista ja epämääräistä hybridi-muotisanaa ei Suomen lainsäädäntöön tule sallia käytettäväksi.

Puolan poikkeustila-asetuksissa ei siis ole kirjattuna mainintaa laittomasti rajan ylittäneiden palauttamisesta heti takaisin rajan taakse, kun sen sijaa Latvian ja Liettuan poikkeustilasäädöksissä on.

Tuo on oleellista. Oleellista on, ettei häiriörajaosuudella ole olleenkaan mahdollisuutta hakea turvapaikkaa ja pakolaisasemaa, vaan edessä on laittomasti rajan ylittäneen välitön palauttamien rajan taakse, jos hän on sillä alueella, jonne poikkeustila on julistettu.

Suomella on Venäjä-rajaa siis 1 340 kilometriä, joten sellaista rajavartioiden, sotilaiden ja poliisien muuria emme voi luoda, etteikö lukuisat Suomeen pyrkivät voisi ylittää rajaa laittomasti.

Yksi kenties vihervasemmistoakin tyydyttävä keino olisi seuraava, miten Suomi voisi hätätilan ollessa voimassa hätätila-alueella määritellä palautettavaksi ne ihmiset, jotka ovat päässeet Suomeen laittomalla rajanylityksellä:

Suomen rajavartiolaitoksen, puolustusvoimien, poliisin tai muun erikseen säädettävän viranomaisen palveluksessa tai alaisuudessa toimivan todetessa, että henkilö on ylittänyt Suomen valtionrajan laittomasti maasta, jossa hänellä on ollut mahdollisuus saada suojelua tai jonka Suomi on määritellyt turvalliseksi, on edellä mainittujen viranomaistahojen määrättävä mainittu henkilö palaamaan välittömästi siihen maahan, josta henkilö on ylittänyt rajan ja viranomaistahojen on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin varmistamaan erikseen laissa määrätyin keinoin, että henkilö noudattaa tätä määräystä.

Turvallinen alkuperämaa on määritelty ulkomaalaislain (30.4.2004/301) 100 pykälässä ja turvallinen kolmas maa 99 pykälässä. Jos laittomasti Suomen rajan ylittänyt olisi voinut hakea turvapaikkaa hätätila-alueeseen rajoittuvalta Suomen turvallisena pitämältä Venäjältä, palautus rajan taakse olisi välitön kuten nyt Puolassakin. Muualla Suomessa sen sijaan olisi turvapaikanhaun suhteen normaali tilanne.

Kyse on ennen kaikkea ennaltaehkäisystä, ettei ongelmia edes syntyisi eikä Venäjälle tulisi edes mieleen yrittää poliittisena painostuksena työntää laittomia rajanylittäjiä kolmansista maista Suomeen.