Suomen Nato-jäsenyys – Kuinka Venäjän rankat puheet vaikuttavat Nato-maiden halukkuuteen ottaa Suomi jäseneksi?

Это, конечно, не может не вызывать у нас вопросов. Вполне очевидно, что присоединение Финляндии и Швеции к НАТО, являющегося в первую очередь военной структурой и точно не ставящего во главу угла оборонную повестку, а занимающегося как раз агрессивной деятельностью, – все это бы имело бы серьезные военно-политические последствия, которые потребовали адекватных ответных шагов с российской стороны.” (РИА Новости 24.12.2021).

Vapaasti suomennettuna:

Tämä [Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys] ilman muuta herättää meille kysymyksiä. On aivan ilmeistä, että Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon, jolla on ensisijaisesti sotilaallinen rakenne ja joka ei todellekaan aseta puolustusta etusijalle, vaan harjoittaa nimenomaan aggressiivista toimintaa, –  kaikella tällä olisi vakavia sotilaspoliittisia seurauksia, jotka vaativat Venäjältä riittäviä vastatoimia.

Nuo Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharovan (Мария Захарова, биография) lausumat kylmät sanat ovat tulleet meille joulun pyhinä tutuiksi. Sanat on uutisoitu Suomessa laajasti (esim. IS 26.12.2021, IL 26.12.2021 ja MTV Uutiset 26.12.2021).

Venäläisiä sanoja ja niiden vivahteita olisi hyvä tulkita oikein. Sotilaspoliittinen-sana (военно-политический) ei tarkoita sotilaallisia ja poliittisia toimia erikseen vaan sotilaallisia toimia. Esim. Nato on sotilasliitto (военно-политический блок). Venäjä torjuu maahan kohdistuvia sotilaspoliittisia uhkia armeijalla, ei vaikkapa ulkoministeriön toimilla. Asevoimilla on myös sotilaspoliittinen pääosasto (Главное военно-политическое управление Вооружённых сил Российской Федерации, ГВПУ ВС РФ).

Kaksi eri kuvaa ja kaksi eri puolta 46-vuotiaasta Kremlin agitaattori Maria Zaharovasta. Kuvat eivät toki aivan ole samanikäisestä Zaharovasta. Zaharova on osannut vetää oikeista naruista oikein oikealla hetkellä.

****

Venäjän linja Suomen Nato-jäsenyyteen on ollut selvää jo vuodesta 2012, jolloin Venäjän asevoimien komentaja kenraali Nikolai Makarov (Николай Макаров, биография) esitti tiukan kannan Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen Maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa Helsingissä kesäkuun 5. päivänä 2012.

Tuo puhe on luettavissa kokonaisuudessaan Ylen sivuilta (Yle 7.6.2012).

Makarov varoitti, ettei Suomen pitäisi pyrkiä liittymään Pohjois-Atlantin liittoon, vaan solmimaan sotilaallista yhteistyötä Venäjän kanssa. Hän lausui muun muassa:

Kysymyksiä herättää myös se, että Suomen puolustusvoimat ovat lisänneet toimintaansa lähellä meidän aluettamme. Suomen ilmavoimien lentokoneet lentävät säännöllisesti noin 10 km päässä rajastamme. Kaikki tietävät, että vuosittain Itä-Suomen sotilasläänin alueella järjestetään maavoimien sotaharjoitukset, joiden nimi on ’Itä’. Näissä harjoituksissa ei harjoitella pelkästään puolustuksellisia toimia. Herää kysymys, ketä vastaan ja miksi harjoitus pidetään.

Makarov aloitti sen soimauksen, mitä Suomen vierailuillaan presidentti Vladimir Putin on jatkanut vuonna 2016 (Aamulehti 2.7.2016) ja Venäjän Suomen-suurlähettilään Pavel Kuznetsov (Павел Кузнецов, биография) vuonna 2018 (IS 11.12.2018). Putinin ja Kuznetsovin sanomiset Suomea kohtaan ovat olleet yhtä kylmääviä Makarovin sanomiset, kun sen sijaan Ruotsi on päässyt nämä vuodet paljon vähemmällä ja alemman virkamieskunnan nuhteilla.

****

Kyse jo tuolloin vuonna 2012 pohjimmiltaan oli Yhdysvaltojen Eurooppaan rakenteilla olevasta ohjuspuolustusjärjestelmästä kuten nytkin tänä syksynä Ukrainan kohdalla. Erityisesti kuluneena syksynä Venäjä on kommentoinut happamasti Puolan Redzikowossa vuodesta 2019 ollutta ohjuspuolustusjärjestelmän tukikohtaa ja sen laitteistoja. Puolan hankkimat ja nyt käyttöönotetut Patriot-ohjukset osaltaan estävät Venäjän vastatoimia Kaliningradista käsin Redzikowon tukikohtaan.

Puolan Redzikowossa vuodesta 2019 olleita ohjuspuolustusjärjestelmään liittyviä rakennuksia ja laitteistoja. Samanlaisia torjuntajärjestelmiä Venäjä ei halua Ukrainaan – eikä Suomeen.

Kommentoidessaan Helsingissä kesäkuussa 2012 Yhdysvaltojen ja Naton suunnitelmia rakentaa Eurooppaan ohjuspuolustusjärjestelmä, Makarov näytti karttaa, jossa Venäjän ja Naton etualueiden välinen raja kulki Itämeren ja Suomen ja Ruotsin välisen Pohjanlahden kautta. Tuon kartan mukaan Suomi ja Baltian maat kuuluisivat Venäjän etupiiriin. Venäjä määritti etupiiriään siis jo tuolloin niin, että etupiiriraja kulkisi Suomen ja Ruotsin välissä.

Tuota Makarovin määrittelemää etupiirirajaa uutisoitiin tuolloin myös Venäjällä (esim. Комсомольская правда 6.6.2012).

On siis eri asia olla Venäjän rajanaapuri yhteisellä maarajalla kuin ei olla rajanaapuri ilman yhteistä maaraja.

Tuolloin vuonna 2012 jopa suuren luokan Nato-jäsenyysvastustaja Erkki Tuomioja totesi, ettei Suomen Nato-yhteistyö ole uhka kenellekään (Yle 5.6.2012).

Makarov totesi myös:

Vastoin ulkomaisten poliittisten toimijoiden lausuntoja meillä ei ole aikomuksia perustaa mitään arktisia prikaateja.

No joo…

Katsokaapa vain, mitä arktista sotilasinfraa Venäjä on nyt rakentanut ja rakentaa edelleen Alakurttiin noin 50 kilometrin päähän Suomen rajasta (US-blogi 26.11.2021). Tuossa kirjoituksessa on Alakurtista aivan samanlaisia kuvia kuin mitä nyt on nähty Ukrainan rajamailta.

Turvallisuuspoliittisissa asioissa Venäjän suuri ongelma on luotettavuus. Puheiden ja tekojen ristiriidat.

Kauniilla puheilla rauhasta ja vakaudesta Venäjä pyrkii ostamaan itselleen reagointiaikaa, kun asejärjestelmien kehitystyö ja sotavoimien koonti operatiiviseen toimintaan kestää helposti vuosikymmenen. Tuosta oli kyse myös reilu kymmenen vuotta sitten, kun Venäjän oli aloittamassa sotilasvarusteluaan Arktisella alueella.

Suomeen tuollaiset venäläiset kaunopuheet uppoavat helpommin kuin moneen muuhun maahan.

****

Iltalehden toimittaja Lauri Nurmi kommentoi tapaninpäivänä Zaharovan lausuntoa (IL 26.12.2021). Nurmen mukaan Zaharovan Suomi-lausunto eroaisi olennaisella tavalla päivänpolttavasta Ukraina-kysymyksestä. Kun Venäjä pyrkii estämään Ukrainaa liittymästä Natoon ennalta, Suomen kohdalla Venäjä reagosi jälkikäteen, jos Suomi liittyisi Natoon.

Nurmi kirjoittaa:

Jos ja kun Zaharovan lausuntoa on luettava siten, että se koskee tilannetta, jossa Suomi ja Ruotsi on jo hyväksytty Naton jäseniksi, Kremlin suhtautumisessa Suomen ja Naton ja Suomen ja Yhdysvaltain syventyvään puolustusyhteistyöhön ei ole tapahtunut suurta muutosta.

Tuo on sitä tyypillistä suomalaista Nato-asioiden parhain päin selittelyä itsellemme, kun kusi on jo lirahtanut housuun ja housujen jäädyttyä tulee tuskainen vilu.

Niin kuin Suomessa yleensä, Nurmikin ei osaa jäsentää, mikä on oleellista ja vaikuttavaa. Oleellista Venäjälle ei ole Suomen toimet vaan Yhdysvaltojen toimet. Siksi Venäjä yrittää vaikuttaa nyt ensisijaisesti Yhdysvaltoihin Suomen ja Ukrainan Nato-jäsenyysasiassa. Yhdysvallat on ratkaisuasemassa, ei Suomi eikä Ukraina.

Ilman jäsenyyttä kyseiset maat eivät myöskään pääse vaikuttamaan asemaansa edes Naton sisältä käsin.

Harmi, miten vähän Suomessa on opittu historiasta, vaikka olemme käyneet Talvisodan ja eläneet kylmän sodan vaaran vuodet. Ikään kuin mitään ei olisi opittu historiasta ja yksin jäämisestä Neuvostoliiton ja Venäjän puristuksessa.

****

On selvä, että Venäjä on kyennyt luomaan nyt kahdessa kuukaudessa tilanteen, jossa Nato harkitsee tarkkaan, mitä maita ja missä tilanteessa se ottaisi jäsenikseen. Tällaista kehityskulkua Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ei ole käsitelty. Tuohon tilanteeseen ei Suomessa ole varauduttu. On luotettu Nato-jäsenyysoptioon, että se suitsisi jollain tavoin Venäjää Suomeen kohdistuvissa toimissa ja mahdollistaisi Suomelle Nato-jäsenyyden tuosta vaan.

Venäjä siis tietää, ettei Suomen Nato-jäsenyyttä kuten ei Ukrainakaan Nato-jäsenyyttä ratkaise maiden Nato-jäsenyyshakemukset, vaan se, onko Naton 30 jäsenmaata valmiit ottamaan Suomen ja Ukrainan jäseneksi puolustusliittoon.

Venäjä pyrkii siis vaikuttamaan Natoon ja hajottamaan Nato-maiden rintamaa. Venäjä on valinnut toimintalinjakseen niin Suomen kuin Ukrainan kohdalla pyrkimyksen vaikuttaa Nato-maihin niin, etteivät kyseisten maiden Nato-jäsenyydet olisi mahdollisia. Venäjän vaikuttamisen ykköskohdemaa on Yhdysvallat.

Suomi ja Ukraina ovat nyt Nato-jäsenyyden ulkopuolisena täysin samassa veneessä. Samaan veneeseen kuuluvat myös Georgia, Moldova sekä osittain myös Ruotsi, jonka tehtävä on ollut eurooppalaisessa geostrategiassa varmistaa ylivarovaisen Suomen asemaa Naton ulkopuolisena maana pysyä edes kohtuudella mukana läntisissä sotilasjärjestelmissä.Valko-Venäjän ohella Suomi on yksi ainoista maista Itä-Euroopassa, joka ei edelleenkään salli yhdysvaltalaispommittajien lentoja ilmatilassaan.

Ruotsilla ei ole hengenhätää, kun sen nykyinen asema lännessä määritettiin jo kylmän sodan aikana myös Neuvostoliiton tiettäväksi. Sen sijaan Suomi on pyrkinyt muutamaan asemaansa kylmän sodan ajasta. Suomi ja Ruotsi ovat siis tosiaankin oikeastaan eri veneissä. On muistettava myös varapresidentti Joe Bidenin Ruotsin asemaa turvaavat sanat Tukholmassa elokuussa 2016.

****

Päätös Suomen Nato-jäsenyydestä vaatii Nato-maiden yksimielistä kantaa. Suomen jäsenyyden ratkaisee Suomen kannalta tuolloin Naton heikoin lenkki.

Vuonna 2008 Ukrainan ja Georgian Nato-jäsenyyden heikoimmat lenkit olivat Saksa ja Ranska. Toisin kuin Yhdysvallat, Saksa ja Ranska eivät hyväksyneet Ukrainaa ja Georgiaa Nato-jäsenyysprosessiin.

Yhdysvallat on nyt ilmoittanut Venäjälle, ettei se neuvottele Euroopan turvallisuuskysymyksistä ilman läheisimpiä eurooppalaisia liittolaisiaan.

Venäläislähteiden mukaan tammikuussa Genevessä alkaviin neuvotteluihin osallistuvat Yhdysvaltojen lisäksi Iso-Britannia, Saksa, Ranska ja Italia. Yhdysvallat oli aluksi lähdössä neuvottelemaan yksin, mutta Saksa nosti asiasta Nato-leirin sisällä diplomaattisen äläkän vaatien itseään mukaan.

Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian harkintakykyyn Suomi voi luottaa, muttei Saksan, Ranskan eikä Italian, joilla on liian läheiset suhteet Venäjään mm. venäläisen maakaasun vuoksi. Kyseiset maat ovat Suomen ohella torpanneet monia niitä Venäjän vastaisia toimia, joita Venäjää vastaan itäisen Euroopan maiden johdolla on ollut suunnitteilla. Pahin Venäjä-toimien torppaaja on ollut Saksa.

Merkel blockierte Waffenlieferungen an die Ukraine” (Bild 13.12.2021).

Vapaasti suomennettuna:

Merkel esti asetoimitukset Ukrainaan”.

Merkelin johtama Saksa esti alkusyksyllä lennokkien torjutaan käytettävien aseiden ja tarkkuuskiväärien – siis puolustusaseiden – toimittamisen Ukrainalle Naton hankintaohjelman kautta. Bildin mukaan Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky pyysi elokuussa Merkeliä sallimaan asetoimitukset Naton hankintaohjelman kautta, mutta Merkel ei suostunut. Asia uutisoi myös Financial Times (FT 12.12.2021) ja Suomessa verkkouutiset (Verkkouutiset 14.12.2021).

Bildin juttu on karua luettavaa siitä, kuinka Saksan harjoittama Venäjä-politiikka menee Saksan harjoittaman Euroopan turvallisuuspolitiikan edelle. Niin kuin Ukrainalle ei olisi ollut tarpeeksi siitä, että Saksa ja Venäjä rakensivat yhdessä Nord Stream -kaasuputket.

Suomi on nyt todellakin saamassa sitä, mitä on politiikallaan ja toiminnallaan kylvänyt. Luottaessaan liikaa Saksan harkintakykyyn Venäjä-kysymyksissä saattaa nyt tulla vielä maksun aika.

****

Asiat ovat moninaisia. Jos Suomen Nato-asemaa ei ratkaise Saksa ja Ranska, jatkossa sen voi ratkaista Naton Euroopan jäsenmaat kaakossa: Turkki ja Bulgaria.

On selvä, että Venäjällä on sen verran vaikutuskykyä, että joillekin Venäjää lähellä oleville Nato-maille olisi omien etujen vuoksi hankalaa hyväksyä Suomea jäseneksi, mikäli Venäjä on reagoimassa riittävällä voimalla Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan.

Kerroin tuoreessa blogikirjoituksessa otsikolla Venäjän hyökkäys Ukrainaan – Ehtyneet maakaasutoimitukset Eurooppaan on osa Venäjän laajempaa palapeliä (Us-blogi 25.12.2021) kuinka Balkanille juuri valmistuneen Turkish Stream -kaasuputken kautta Turkki, Bulgaria ja Serbia saavat edullista venäläismaakaasua. Putken valmistuttua kesällä Venäjä on jo syksystä lähtien aktivoinut politiikkaansa Balkanilla.

Bulgaria’s Defense Chief Says No Need For NATO Troop Deployment” (Radio Free Europe/Radio Liberty 21.12.2021).

Vapaasti suomennettuna:

Bulgarian puolustusministeri sanoo, ettei Naton [lisä]joukkoja tarvita”.

Bulgarian puolustusministeri Stefan Janev (Стефан Янев, биография) vaati tuossa kirjoituksessa yhtenäistä Naton lähestymistapaa Venäjää kohtaan, mutta ei nähnyt tarvetta liittoutuman lisäjoukkojen sijoittamiselle itäiseen Eurooppaan, kuten Yhdysvallat on esittänyt lisäjoukot riittävänä varautumisena Ukraina tilanteen tiimoilta.

Puolustusministeri Stefan Janev kirjoitti  Facebookissa (Facebook, Стефан Янев), että ”sellainen päätös ei vastaisi [Nato-liittolaisten] etuja eikä Bulgarian kansallisia etuja” (Facebook, Стефан Янев 21.12.2021).

Nyt Suomen poliitikoille on varmasti karvasta kokea tuo tosiasia, että lopulta Suomi on vain samassa asemassa kuin Ukraina ja että Venäjä taitaa olla voittaja. Suomessa oltiin niin pulleita silloisesta liittoumattomuuden asemasta, kun muut Itä-Euroopan maat olivat menossa vauhdilla Natoon Neuvostoliiton hajottua.

Kaikille on viimeistään nyt täysin selvää, että Suomen Nato-optiopolitiikka on epäonnistunut täysin.

Aivan täysin.

Pieleen mennyt, mikä pieleen mennyt. Siis tuo Suomen ulkopolitiikan perusdoktriini.

Käytännössä Suomi taitaa olla taas kerran sotilaallisesti yksin vailla riittävän luotettavia liittolaisia. Vain Naton perussopimusta voidaan pitää riittävän luotettavana saada tarvittaessa apua.

Suomen nykyisen aseman Naton ulkopuolella on määrittänyt Venäjä, jolla on riittävät sotilaalliset välineet uhkailla mahdollisia auttajia: ydinaseet. Venäjän ydinaseet vaikuttavat myös Nato-maiden kantoihin.

Zaharovan jouluinen viesti Suomesta ja Ruotsista lieneekin kohdistettu Nato-maille: pysykää erossa Suomesta ja Ruotsista.

+20

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu