Suomi ja nuo helvetin kiinalaispandat

Haluan kiittää presidentti Xitä siitä luottamuksesta, jota pandojen suojelussa Suomea kohtaan tunnette. Me tiedämme, että pandat ovat Kiinan kansallista aarretta, ja me tulemme pitämään sitä kunniassa ja arvossa.” (Yle 5.4.2017).

Noin lausui presidentti Sauli Niinistö, kun Kiinan presidentti Xi Jinping ja Sauli Niinistö tapasivat huhtikuun alussa 2017 Helsingissä.

Tämä [pandojen saaminen Suomeen] on maa- ja metsätalousministeriön kannalta Suomen 100-vuotisjuhlan kansainvälisen yhteistyön huipentuma.”,  jatkoi maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) ylistäessään Kiinan pandadiplomatian rantautumista Suomeen (Yle 5.4.2017).

Tämän parempaa lahjaa emme olisi voineet Kiinalta saada.” (IS 18.1.2018).

Noin puolestaan lausui maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.), kun kaksi pandaa oli laskeutunut Kiinasta Helsinki-Vantaan lentokentälle.

****

Kiinan presidentti Xi Jinping teki valtiovierailun Suomeen  4.–5. huhtikuuta 2017. Syy, miksi Kiinan presidentti teki vierailun pieneen kaukaiseen Suomeen, oli kaksi kiinalaispandaa, jotka Suomi halusi ottaa hoivatakseen.

Ilman pandoja Xi Jinpingiä ei olisi saatu Suomeen. Kyse oli Suomen ja Kiinan välille solmitusta isopandojen suojelusopimuksesta (Memorandum of Understanding Promoting Giant Panda Conservation), joka mahdollisti kahden isopandan tuonnin Suomeen.

Vierailun yhteydessä Kiina ja Suomi julkistivat myös 17-kohtaisen yhteistyöjulistuksen (Tasavallan presidentti 5.4.2017). Monet julistuksen kirjaukset alkavat vaikuttaa jo nyt neljän vuoden jälkeen irvokkailta lännen ja Kiinan välisten suhteiden kiristyessä.

Kiina on julkaisut tuon em. pandojen suojelusopimuksen hallituksen http://www.forestry.gov.cn/-sivuilla, sen sijaan Suomi ei ole sopimusta julkaissut.

Kiinan- ja englanninkielisen sopimuksen on allekirjoittanut Suomen puolelta maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen (Memorandum of Understanding Between State Forestry Administration of the People’s Republic of China And Ministry of Agriculture and Forestry of the Republic of Finland On Cooperation of Promoting Giant Panda Conservation, 5.4.2017).

Sopimus on juridisesti jännä. Sopimus on maiden välinen, mutta siinä on mainittu Ähtärin Eläinpuisto Oy (Ähtäri Zoo), jolle syntyy sopimuksella velvoitteita mutta joita se ei ole allekirjoittanut sopijaosapuolena:

Looking forward to the Project of Collaborative Conservation and Research of Giant Panda (hereinafter referred to as ”the Project”) launched by the China Wildlife Conservation Association and Ähtärin Eläinpuisto Oy (Ähtäri Zoo) (hereinafter referred to as “the Partners”), to further promote the friendship between the People’s Republic of China and the Republic of Finland, as well as the friendship between both peoples, and to strengthen the cooperation and exchange between the two countries in the area of wildlife conservation, especially the endangered species;”.

Sopimukseen liittyvät riidat pyritään ratkomaan neuvottelemalla. Sopimus päättyy, kun kaksi pandaa (pair of giant pandas) on palautettu Kiinaan.

Any dispute during the implementation of this Memorandum of Understanding will be resolved through negotiation by the Parties.”

This Memorandum of Understanding will become effective upon signature by the Parties and will remain in effect until the end of this Project when the pair of giant pandas, their cubs and derivatives are returned to China. Both Parties, upon mutual written consent, will be able to modify and supplement this Memorandum.

Suomen ja Kiinan välisen pandojen suojelusopimuksen allekirjoittajana 5.4.2017 on Suomen puolelta maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen. Ilman tätä sopimusta Kiinan presidentti Xi Jinping ei olisi koskaan tullut Suomeen presidentti Sauli Niinistön vieraaksi. Kyse oli tammikuun 2018 presidentinvaaleista.

Tuo sopimus on eri kuin pandojen vuokrasopimus, joka on tiettävästi tehty Kiinan ja Ähtärin Eläinpuisto Oy:n välille 15 vuodeksi eikä välissä juridisena sopijaosapuolena olisi Suomen valtiota. Tuota sopimusta ei ole julkistettu Suomessa eikä Kiinassa.

Kiinan villieläinten suojeluyhdistyksen varapuheenjohtaja ja pääsihteeri Li Qingwen kertoi China News Servicen (中国新闻社) haastattelussa, että Suomenkin kanssa allekirjoitettuun sopimukseen liittyy useita eri sopimuksia (China News Service 8.4.2017). Niitä sopimuksia, joihin on kirjattu hintoja aikamääritteineen ja joita maa- ja metsätalousministeriö on solminut Kiinan valtion tai Ähtärin Eläinpuiston kanssa.

Noita sopimuksia ainakaan ministeriö ei ole julkistanut. Nuo sopimukset pitäisi olla saatavissa tavanomaisella julkisten asiakirjojen pyynnöllä ministeriöstä (21.5.1999/621), jos ne siellä ovat eivätkä Ähtärin Eläinpuistossa.

Vuonna 2017 elettiin vielä aikaa, jolloin Suomi oli samassa Kiina-hurmoksessa kuin lukuisat muut Itä-Euroopan maat ja meikeinpä koko EU-Eurooppa.

Nyt ajat ovat onneksi muuttumassa, mutta kykeneekö Suomi muuttumaan mukana? Pandat ovat koetinkivi Suomelle. Uskaltaako Suomi antaa pandoille ennenaikaisesti kyydin takaisin Kiinaan?

****

Aljazeera-uutissivusto on laskeskellut pandojen vuokraajamaalle syntyviä kustannuksia (Aljazeera 7.4.2017).

Kiinalle maksetaan mm. 400 000 Yhdysvaltojen dollarin suuruinen suojelumaksu, jos lainassa oleva isopanda synnyttää pennun 12 kuukauden kuluttua luovutuksesta. Tuokin asia on kirjattu johonkin niihin sopimuksiin, joita Suomen maa- ja metsätalousministeriö ja/tai Ähtärin Eläinpuisto Oy ovat solmineet Kiinan hallinnon kanssa. Pandojen vuosivuokra Kiinalle on ollut 800 000–900 000 euroa parilta.

Pandojen oli tarkoitus olla Suomessa vuokrattuina siis 15 vuotta. Helsingin Sanomat on arvioinut kulujen oleva tuossa ajassa noin 15 miljoonaa dollaria (noin 13 miljoonaa euroa) eli hieman vajaa miljoona euroa vuodessa (HS 12.4.2017).

Tanskaan vuoden 2017 sopimuksella vuonna 2019 tullut pandapari maksaa Tanskalle vuokrana Kiinalle miljoona dollaria vuodessa. Kiinan ja Tanskan välinen 3.3.2017 päivätty pandojen suojelusopimus on yks yhteen Suomen solmiman sopimuksen kanssa (Memorandum of Understanding Between State Forestry Administration of the People’s Republic of China And Ministry of Environment and Food of the Kingdom of Denmark On Cooperation of Promoting Giant Panda Conservation, 3.3.2017).

Tanskan ja Kiinan välisen pandojen suojelusopimuksen allekirjoittajana 3.3.2017 on Tanskan puolelta ympäristö- ja elintarvikeministeri Esben Lunde Larsen. Kun Suomen sopimuksessa on mainittu Ähtäri Zoo, Tanskan sopimuksessa on mainittu Copenhagen Zoo.

Pandoille rakennettiin Ähtäriin myös hulppea Pandatalo, jonka urakoi Lemminkäinen Talo Oy. Talo koostuu 10 500 neliömetrin tontilla 2 400 neliömetrin sisätiloista 3 000 neliömetrin aidatusta ulkotarha-alueesta. Pandatalon kustannusarvio oli suunnitteluvaiheessa 8,2 miljoonaa euroa. 23.1.2017 solmitun KVR-urakan sopimusarvoksi on kirjattu arvolisäverottomana 5 500 000 euroa (Mercell 21.2.2017), mikä tarkoittaisi arvonlisäveroineen noin 6 820 000 euroa.

Ähtärin Pandatalon rakennushanketta uutisoitiin myös Kiinassa (China News Service 8.4.2017). Tanskassa pandatalon rakentaminen maksoi puolestaan 160 miljoonaa Tanskan kruunua, mikä vastaa karkeasti noin 21,5 miljoonaa euroa. Pandatalon rakentaminen kuuluu siis sopimuksiin, joita Suomi ja Tanska ovat Kiinan kanssa solmineet.

Pandatalon lähes 7 miljoonaa euroa maksaneet rakennukset ja rakennelmat.

****

Ähtärin Eläinpuisto Oy ja tytäryhtiöt Snowpanda Resort Ähtäri Zoo Oy sekä Hotelli Mesikämmen ovat anoneet pääomistajaltaan Ähtärin kaupungilta rahoitusta viime vuoden heikosta taloudellisesta tuloksesta johtuen.” (IS 10.5.2018).

Pandat aiheuttivat Ähtärille miljoonatappiot – Taloudellisissa vaikeuksissa oleva eläinpuisto tarvitsee kaupungin lisäksi ’yläkerran’ apua” (IL 11.5.2018).

Ähtärin pandojen talous oli kuralla jo ennen hallituksen 1,5 miljoonan euron koronatukea – edessä vuosien lasku veronmaksajille” (Suomen Kuvalehti 11.6.2020).

Maa- ja metsätalousministeriö: Ähtärin pandat voidaan joutua palauttamaan Kiinaan” (Suomen Kuvalehti 12.6.2020).

Ähtärin eläinpuisto varoittaa: Pandoja uhkaa palautus Kiinaan jo vuodenvaihteen jälkeen – MTV sai haltuunsa sähköpostin” (MTV Uutiset 5.11.2021).

Esimerkkinä Ähtärin kaupungin tilinpäätös vuodelta 2020 (Tilinpäätös 2020) ja 10.5.2018 päivätty tiedote Ähtärin Eläinpuisto Oy:n rahoitusjärjestelyistä (Tiedote 10.5.2018) kertovat, että Kiinan pandadiplomatiahanke Suomessa on jo taloudellisilta lähtökohdiltaan tuhoon tuomittu.

Ähtärin Eläinpuisto Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimi kansanedustaja Mikko Savola (kesk.). Savolan synnyinpaikkakunta on viiden ja puolen tuhannen asukkaan Ähtäri, joka on nimennyt itsensä kaupungiksi.

Kiinan pandahankkeessa vilisee Keskusta-poliitikkojen nimiä. Vuonna 2018 Ähtärin Eläinpuisto Oy:n hallituksen puheenjohtajana oli keskustalainen kansanedustaja Mikko Savola.

****

Ähtärin Eläinpuisto Oy (0184603-2).

Ähtärin Eläinpuisto Oy:n omistaa lähes täysin – 99-prosenttisesti – Ähtärin kaupunki. Ähtärin Eläinpuisto Oy:n toimitusjohtaja on Jarmo Pienimäki, joka on ollut myös Ähtärin kaupunginjohtaja vuodesta 2012, mutta jota nyt sijaistaa kaupunginjohtajan tehtävissä hallintojohtaja Seppo Karjala.

Yhtiön tilipäätökset pandahankinnan jälkeen eivät ole kaunista luettavaa. Vuonna 2020 yhtiö teki 3,7 miljoonan euron liikevaihdolla tappiota 735 000 euroa. Vuonna 2019 yhtiö teki 2,7 miljoonan euron liikevaihdolla tappiota 734 000 euroa. Vuonna 2017 yhtiö teki 1,8 miljoonan euron liikevaihdolla tappiota 445 000 euroa. Sen sijaan vuonna 2018 yhtiö teki 5,4 miljoonan euron liikevaihdolla voittoa 654 000 euroa (Ähtärin Eläinpuisto Oy, Asiakastieto).

Ähtärin Eläinpuisto Oy:n talousluvut eivät ole kaunista katsottavaa. Ilman ulkopuolista apua yritys ei selviä. Veronmaksajien varoja valtion kautta yritykseen ei tule pumpata. Rahan pumppaamiselle ei tulisi loppua niin pitkään kuin kiinalaispandat viettävät aikaansa Suomessa.

Jos arvioidaan, että pandat maksavat Kiinaan lähetettävänä rahana lähes miljoona euroa vuodessa ja yrityksen pitäisi lisäksi kuolettaa 7 miljoonaa euroa maksaneen Pandatalon rakennuskustannukset siinä ajassa, kun pandat ovat vuokrattuina Suomessa, yhtiön pitäisi saada kokoon lähes 1,5 miljoonaa euroa vuodessa pandakustannusten katteeksi. Tuo ei onnistu muutaman miljoonan euron liikevaihdolla. Vuosi 2018 oli poikkeus, jota siivitti pandojen uutuusarvo. Viiden ja puolen miljoonan euron liikevaihtoon yritys tuskin pääsee jatkossa vain pandoja näyttämällä.

****

Pandojen hankkiminen kommunistisesta Kiinasta Suomeen oli ulkopolittien virhe, josta vastaa maan ulkopoliittinen johto.

Hanke oli alkujaan Suomen valtion masinoima, ei yhdenkään suomalaisen eläintarhan masinoima.

Kun maa- ja metsätalousministeriö alkoi etsiä kiinalaisille isopandoille kotia Suomesta, kilpailutukseen pyydettiin Ähtärin lisäksi myös Ranuan eläinpuisto ja Korkeasaari. Jo syksyllä 2014 Korkeasaari ilmoitti maa- ja metsätalousministeriölle, että kiitos ei.

Ainakin Korkeasaaressa on ollut enemmän järkeä kuin keskustajohtoisessa maa- ja metsätalousministeriössä.

Läntisen maailman Kiinan-politiikka on nopeasti muuttumassa, ja tuskinpa läntisiin eläintarhoihin enää pandoja vuokrataan jo pelkästään ulkopoliittisista syistä.

Toukokuun 12. päivänä 2020 Kanadassa Albertan Calgaryn eläintarha ilmoitti palauttavansa kaksi isopandaa takaisin Kiinaan kaksi vuotta etuajassa. Pandat ovat jo nyt Kiinassa (Calgary Zoo 20.11.2020). Pandat saapuivat Kanadaan vuonna 2013.

Kanadan ja Kiinan välinen sopimus oli siis 10-vuotinen, kun Suomen ja Kiinan välinen sopimus on 15-vuotinen. Samoin Kiinan ja Tanskan vuonna 2019 solmittu sopimus on 15-vuotinen, kun aikaisemmin solmittu sopimukset ovat olleet pääsääntöisesti 10-vuotisia.

Myös Japanissa Koben kaupunki ilmoitti 19. toukokuuta 2020, että se palauttaa Japanissa vuokrattuna olleen isopandan takaisin Kiinaan, eikä päättyvää vuokrasopimusta uusita.

Palautushalukkuus ei syntynyt koronaepidemianpuhkeamisen jälkeen. Jo vuonna 2018 jotkut maat, jotka ovat vuokranneet Kiinan pandoja, ehdottivat pandojen palauttamista.

Yksi tällainen maa oli Malesia, jonka hallitus harkitsi vuonna 2014 Malesiaan saapuneiden kahden isopandan lähettämistä takaisin Kiinaan etuajassa. Lopputuloksena Malesia päätti kuitenkin pitää pandat vuokrasopimuksen loppuun saakka vuoteen 2023. Kiinalla lienee ollut painostusvaltaa, ettei vuokrasopimus loppunut etuajassa.

Edellä linkitetyt Suomen ja Tanskan pandojen suojelusopimus on vain yksi sopimus niiden joukossa, joita Suomi ja Tanska ovat solmineet Kiinan kanssa saadakseen vuokrattua pandat Kiinasta. Muut sopimukset käsittävät mm. pandatalojen rakentamisvelvoitetta, varsinaista vuokraussopimusta ja sen ehtoja hintoineen ja ajankestoineen.

Nuo sopimukset on Suomen maa- ja metsätalousministeriön julkistettava. Ministeriön julkistettava myös ne sopimukset, mitä se on solminut Ähtärin Eläinpuisto Oy:n kanssa täyttääkseen Kiinalle antamat lupaukset pandojen suojelusopimuksessa.

Mikäli Ähtärin Eläinpuisto Oy on solminut sopimuksia suoraan Kiinan kanssa, joista syntyy velvoitteita valtiovallalle, on nekin julkistettava.

Kansalaisille on jaettava se tieto, millaisiin Kiina-sitoumuksiin Suomi on sitoutunut ja millaisia kustannuksia siitä veronmaksajille voi noista sitoumuksista syntyä.

Em. MTV Uutisen jutun (MTV Uutiset 5.11.2021) mukaan, mikäli Ähtärin Eläinpuisto Oy ei saa taloudellista tukea, isopandoja uhkaa palautus Kiinaan mahdollisesti jo vuodenvaihteen jälkeen. On selvä, ettei ainakaan veronmaksajien varoilla voida pitää pandoja Suomessa ja Ähtärin Eläinpuisto Oy:tä pystyssä, ellei maa- ja metsätalousministeriön solmimissa sopimuksissa sellaista salattua sopimuspakkoa ole. Jos on, sellainen on käsiteltävä julkisuudessa.

Koronatuella maksettu piiloavustus sai olla se viimeinen veromarkoilla kustannettu. Onneksi 1,5 miljoonan euron avustuksesta on maksettu vasta noin 200 000 euroa.

On selvä, että pandojen vuokraaminen oli sekä taloudellinen että ulkopoliittinen floppi, josta olisi syytä päästä eroon mahdollisimman pian.

+12

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu