Suomi, Ukraina ja Venäjä – Ja tietysti maiden Nato-jäsenyys

США продолжает переброску в Европу для учений «Защитник Европы» сил и средств, они нацелены против РФ, инфраструктура наращивается, мы об этом заявляем.” (РИА Новости 19.3.2021).

Vapaasti suomennettuna:

Yhdysvallat jatkaa sotajoukkojensa ja -tarvikkeittensa siirtämistä Eurooppaan Defender Europe 21 -[sota]harjoituksia varten. Ne on suunnattu Venäjän federaatiota vastaan, [sotilas]infrastruktuuria rakennetaan, ilmoitamme tämän.

Noin lausui Konstantin Gavrilov (Константин Гаврилов), joka toimii Venäjän valtuuskunnan päällikkönä Wienissä ETYJ:n sotilaallisen turvallisuuden ja asevalvonnan neuvotteluissa.

Konstantin Gavrilov jatkoi muutamaa päivään myöhemmin Yhdysvaltojen ankaraa arvostelua, kun ETYJ:n turvallisuusyhteistyöfoorumissa Yhdysvaltain puheenjohtajuus oli päättymässä ja kun Armenian on ottamassa puheenjohtajatehtävää vastaan (МИД России 24.3.2021).

Gavrilovin Yhdysvaltojen ankara arvostelu oli jatkunut Rossija 24 -televisiokanavalla muutamaa päivää aikaisemmin (YouTube, Россия 24 20.3.2021).

Garilovin kovat sanat tulee esille myös mediakonserni RBK:n uutissivuston (РБК) jutusta:

Для нас очевидно, что невозможно укреплять доверие в военной области, когда Североатлантический альянс продолжает активность и усиливает свое присутствие вблизи российских рубежей.” (РБК 24.3.2021).

Vapaasti suomennettuna:

Meille on selvää, että on mahdotonta rakentaa luottamusta sotilasalueeseen, kun Pohjois-Atlantin liitto jatkaa toimintaansa ja vahvistaa läsnäoloaan Venäjän rajojen lähellä.

Sotilasalueella (военная область) Garilov tarkoitti Ukrainaa.

Oheinen Venäjän ilmoittamana tarkoittaa, ettei Venäjän mielestä niin Ukrainalla kuin Suomella tai Georgialla Venäjän naapurimaina ole mitään asiaa Natoon ja Naton jäsenmaaksi.

Sama koskenee myös Ruotsia, vaikka yhteistä rajaa Ruotsilla ei Venäjän kanssa olekaan.

Venäjä näkee Garilovin toteamana, ettei Venäjä voi käydä mitään vuoropuhelua Naton kanssa, jos Natolla on aikomus laajentua vielä ilman jäsenyyttä oleviin Venäjän naapurimaihin. Garilovin sanat ovat selviä:

либо сдерживание, либо диалог с нашей страной” (РБК 24.3.2021).

Vapaasti suomennettuna:

joko eristäminen tai vuoropuhelu maamme [= Venäjän] kanssa”.

Jos Nato vielä laajenee, se on Venäjän tulkinnan mukaan Venäjän eristämistä. Naton laajenemisesta pitää päättää Venäjän, ei jäsenyyttä hakevan maan eikä Naton.

No, ei Venäjän rajanaapureissa ole paljon enää Natolla laajenemismahdollisuuksia: Ukraina ja Suomi sekä Georgia. Hieman kauempana neljäntenä ja viidentenä Ruotsi ja Moldova. Vähiin ovat käyneet ennen kuin loppuvat. Mitä vähemmän jäljellä, sitä hankalampaa jäsenyys näyttää jäsenyyttä vaille oleville maille olevan.

Nyt Ukrainassa kyse on taas kerran maan Nato-jäsenyydestä. Prosessista, joka alkoi jo vuonna 2008, kun Saksa ja Ranska epäsivät Ukrainan ja Georgian Nato-jäsenyyden (US-blogi 13.3.2016).

****

28 000 sotilasta 26:sta Naton jäsenmaasta ja Naton kumppanimaasta:

Albania, Bulgaria, Bosnia ja Hertsegovina, Iso-Britannia, Unkari, Saksa, Kreikka, Georgia, Espanja, Italia, Kanada, Kosovo, Latvia, Liettua, Moldova, Hollanti, Puola, Romania, Pohjois-Makedonia, Slovenia, Yhdysvallat, Turkki, Ukraina, Kroatia, Montenegro ja Viro.

Myös Armenian piti osallistua harjoitukseen 27. maana, mutta Armenia peruutti osallistumisen, kiitos Venäjän painostuksen sekä Armenian ja Azerbaidžanin välisten sotatoimien.

Kyse on Naton Defender Europe 21 -sotaharjoituksesta, jossa harjoitellaan koko Euroopan puolustamista. Oleellista harjoituksessa ovat Yhdysvaltojen ja Kanadan yli Atlantin tuotava sotakalusto sekä sotajoukot Euroopan turvaksi.

Defender Europe 20- ja Defender Europe 21 -sotaharjoituksien logot. Logot ovat tyyliltään yhtenäisiä. Harjoitustyypistä on tulossa Yhdysvaltojen Euroopan ja Afrikan armeijan (U.S. Army Europe and Africa) mukaan säännöllisin väliajoin – kerran vuodessa – toistuva Nato-harjoitus. Harjoitus ei kuitenkaan ole virallinen Nato-harjoitus.

Defender Europe -sotaharjoituksia pidetään toistamiseen, mutta viime vuoden ensimmäiset harjoitukset supistuivat – oikeastaan peruuntuivat – suunnitellusta koronaepidemian vuoksi.

Käsittelin tuota viimevuotista Defender Europe -sotaharjoitusta kirjoituksessa otsikolla Yhdysvallat ja Nato pitävät suursotaharjoituksen Euroopassa – Suomi perui osallistumisen (US-blogi 20.10.2019).

Viimevuotinen harjoitus oli suunniteltu Pohjois-Eurooppaan kohdistettavaksi. Tällä kertaa harjoituksen painopiste on keskisen Euroopan kaakkoisosassa. Osallistujamaihin kuuluvat myös Ukraina ja Moldova Naton kumppanimaina. Balkanin alueelta vain Serbia ei ole mukana harjoituksessa.

Tällä kertaa Defender Europe 21 -harjoituksen painopiste on keskisen Euroopan kaakkoisosassa. Harjoituksia on 16 isäntämaassa, joista Romanissa ja Unkarissa pidettävät osaharjoitukset rajoittuvat Ukrainaan ja Moldovaan. Mukana harjoituksissa ovat siis myös Ukraina ja Moldova.

En käy tällä kertaa tarkemmin läpi harjoituksen sisältöä vastaavasti kuin viime vuonna kävin. Tietoa harjoituksesta löytyy mm. Yhdysvaltojen Euroopan ja Afrikan armeijan (U.S. Army Europe and Africa) sivuilta (DEFENDER-Europe 21, Press Release 15.32021 jne.). Harjoituksen tietolomake (fact sheet) löytyy Yhdysvaltojen Euroopan ja Afrikan armeijan sivuilta (DEFENDER-Europe 21 Fact Sheet).

Harjoitus alkoi maaliskuun puolivälissä ja kestää kesäkuulle. Todennäköisesti koronatilanteen vuoksi tarkkaa päivämääräkohtaista ajankohtaa harjoitukselle ei ole määritetty. Sotavoimasiirrot Yhdysvalloista Eurooppaan alkoivat maaliskuussa. Huhtikuun harjoituksissa käytetään Yhdysvaltojen asevarastoja Saksassa ja Hollannissa. Valtaosa harjoitustoimista on ajoitettu toukokuulle.

Harjoituksesta on laadittu myös lyhyt esittelyvideo:

video Defender Europe 21

Video on varmasti katsottu tarkasti myös Venäjällä. Venäjällä lienee katsottu erityisen tarkkaan videon kohtaa 40 sekunnin pintaan (0:42–0:44), jossa Google Earth -karttaa kohdistetaan lähentymällä Krimin niemimaata laskuvarjojoukkovideo-osuuden jälkeen:

Defender Europe 21 videossa ajankohdassa 0:42–0:44 kamera lähestyy Krimin niemimaata niin, että venäläisille on ehkä syntynyt käsitys sotaharjoitustoimista Krimin niemimaahan kohdistettuna. Videokuvakohdan edellä on esitetty laskuvarjojoukkojen laskeutumista.

Sotaharjoitustoimet yltävät siis Balkanin ja Mustanmeren alueelle. Yhdysvaltojen Euroopan ja Afrikan armeijan lehdistötiedotteen mukaan harjoituksessa käytetään niitä maa- ja merireittejä, jotka yhdistävät Yhdysvaltojen Euroopan, Aasian ja Afrikan sotavoimia risteysalueella (Press Release 15.3.2021).

Tuo Yhdysvaltojen aktivoituminen alueella on todennäköisesti ärsyttänyt Venäjää. Venäjä on lisännyt jo pidemmän aikaa sotilaallista voimaansa Euroopan kaakkoisalueella ja sen tuntumassa niin Mustallamerellä kuin Syyriassa samoin kuin myös Välimeren itäpäässä.

Ukrainan kansallisen turvallisuus- ja puolustusneuvoston 11. maaliskuuta 2021 tekemä päätös koskien Krimin niemimaata on osaltaan saattanut ärsyttää Venäjää ja herättänyt epäilyä lännen toimista itäisessä Ukrainassa sotaharjoitusten ollessa kaakkoisessa Euroopassa meneillään. Asiaan liittyen Ukrainan presidentin määräys nro 117/2021 (Указ Президента України №117/2021).

****

Romania to organize its largest NATO naval exercise this year in Black Sea” (Oriental News 17.3.2021).

Vapaasti suomennettuna tuo uutisotsikko:

Romania järjestää tänä vuonna laajimmat Mustanmeren Naton merisotaharjoitukset”.

Lehtijuttu on päivätty kaksi päivää sen jälkeen (17.3.2021), kun Yhdysvaltojen Euroopan ja Afrikan armeija oli lehdistötiedotteessaan ilmoittanut Defender Europe 21- sotaharjoitukset alkaneeksi (15.3.2021).

Naton tämän vuotisesta Sea Shield -merisotaharjoituksesta löytyy tietoja myös Naton sivuilta (NATO forces take part in Sea Shield exercise, Nato 26.3.2021).

Yli 2 400 sotilasta, 18 sotalaivaa ja 10 lentokonetta kahdeksasta maasta osallistui 10 päivää kestävään harjoitukseen ajanjaksolla 19.-29.3.2021. Tällä kertaa kaikki merisotaharjoitukseen osallistuvat maat olivat Nato-maita (Bulgaria, Kreikka, Hollanti, Puola, Romania, Espanja, Turkki ja Yhdysvallat).

Sea Shield -merisotaharjoituksia on pidetty vuosittain eikä virallinen Venäjä ole niihin erityisemmin reagoinut muutoin kuin perinteiseen arvostelevaan tyyliin.

Naton Mustameren merisotaharjoitukseen liittyy termi SNMG2 (Standing NATO Maritime Group Two, SNMG2). SNMG:ssä kysymys on merivoimien Naton erittäin korkean valmiuden yhteisjoukoista (Very High Readiness Joint Task Force, VJTF), joka on osa Naton nopean toiminnan joukoista (NATO Response Force, NRF, NRF 2020). SNMG2 on yksi neljästä pysyvästä joukosta VJTF:ssä (SNMG1, SNMG2 jne.).

After completing this exercise, SNMG2 will resume its program of activities in the Black Sea, a region of strategic importance to NATO, with three allied nations, Bulgaria, Romania and Turkey and two regional partners among its littoral countries.” (Nato 26.3.2021).

Vapaasti suomennettuna:

Tämän [Sea Shield-]harjoituksen jälkeen SNMG2 jatkaa toimintaohjelmaansa Mustallamerellä, joka on Naton strategisesti tärkeä alue ja jossa rannikkomaina liittoon kuuluvina valtioina ovat Bulgaria, Romania ja Turkki sekä alueellisena kumppaneina kaksi maata.

Nuo Naton kaksi Mustanmeren kumppanimaata ovat Moldova ja Ukraina. Molemmat maat osallistuvat edellä kerrotusti myös Defender Europe 21 -harjoitukseen, jonka painopiste on Balkanilla ja Euroopan kaakkoiskolkassa Ukraina ja Moldova mukaan lukien.

Sea Shield -harjoitusten yhteydessä Nato harjoitteli myös Ukrainan laivaston kanssa. Kyse oli Passex-harjoituksista (Ukrainian Navy 15.3.2021).

Nato jäi siis vielä pitämään Sea Shield-merisotaharjoituksen jälkeen merivoimaa Mustallemerelle SNMG2:n puitteissa. Sea Shield- ja Defender Europe 21 -harjoituksien keskinäinen yhteys on selvä.

Sea Shield -merisotaharjoituksia on pidetty vuosittain eikä Venäjä ole niihin erityisemmin reagoinut muutoin kuin perinteiseen arvostelevaan tyyliin. Tänä vuonnakaan Venäjän puolustushallinnon viralliset toimijat eivät harjoituksia ole juurikaan kommentoineet, mutta johtopäätöksiä on Venäjällä tehty, mikä näkyy nyt Venäjän sotilaallisina toimina alueella Moldova mukaan lukien.

****

Secretary General: the Republic of Moldova is a close NATO partner” (Nato 3.7.2019).

Vapaasti suomennettuna:

Pääsihteeri [Jens Stoltenberg]: Moldova on läheinen Naton kumppani”.

Moldovan pääministeri Maia Sandu vieraili Naton päämajassa Brysselissä keskiviikkona 3.7.2019 ja tapasi myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin.

Moldovan pääministeri Maia Sandu vieraili Naton päämajassa 3.7.2019 ja tapasi myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin.

Maia Sandulla oli puhelinkeskustelu pääsihteeri Jens Stoltenbergin kanssa 6.1.2021. Sandu oli valittu maan presidentiksi marraskuussa 2020.

I thanked Mr. Stoltenberg for many years of support and partnership with Moldova, including help with medical equipment to prevent the spread of Covid-19 infection. In cooperation with NATO, Moldova has gradually managed to strengthen its external partnerships, initiate security sector reform, and begin the process of modernizing the national army. I have emphasized my priorities as president, especially the fight against corruption, as well as the commitment to build a secure and internationally predictable state.”  (Zdg 6.1.2021).

Vapaasti suomennettuna:

Kiitin herra Stoltenbergia [Naton] monien vuosien tuesta ja kumppanuudesta Moldovan kanssa mukaan lukien apu lääkintävarusteiden saannissa estää Covid-19-infektion leviämistä. Yhteistyössä Naton kanssa Moldova on vähitellen onnistunut vahvistamaan ulkoisia kumppanuuksiaan, aloittamaan turvallisuussektorin uudistamisen ja aloittamaan kansallisien asevoimien modernisointiprosessin. Olen presidenttinä korostanut prioriteettejani, erityisesti korruption torjuntaa sekä sitoutumistani turvallisen ja kansainvälisesti ennakoitavan valtion rakentamiseen.”

Turvallisen ja kansainvälisesti ennakoitavan valtion rakentaminen tarkoittaa yhtä kuin irtautumista Venäjän luomasta Transnistrian jäätyneestä konfliktista.

Nato lahjoitti 29.3.2021 Moldovalle 100 000 FFP2-luokan koronamaskia, josta Sandun presidentillinen kiitos tuli välittömästi Twitterin kautta (Twitter, Maia Sandu 29.3.2021).

Lahjoitus tapahtui Naton pandemian vastaisia toimimia hoitavan säätiön (NATO’s Pandemic Response Trust Fund) kautta. Naton puolelta lahjoituksen koordinoi Naton euroatlanttinen katastrofivalmiuksien koordinointikeskus (NATO’s Euro-Atlantic Disaster Response Coordination Centre, EADRCC).

Moldova oli esittänyt kansainvälisen avunpyynnön, johon Nato vastasi (Mirage 30.3.2021).

Moldovan presidentti Maia Sandun Twitter-kiitosviesti Natolle koronamaskeista. Nato-maista hankkeen takana olivat Luxenburg ja Norja.

Maia Sandu on hyvin Nato-myönteinen. Hän on viemässä Moldovaa kohti tiiviimpää Nato-yhteistyötä ja aikanaan kohti jäsenyyttä.

Venäjä painostaa Moldovaa Transnistrian jäätyneellä konfliktilla.

Приднестровье обвинило военных Молдавии в нарушении режима зоны безопасности конфликта” (Тасс 25.3.2021).

Vapaasti suomennettuna:

Transnistria syytti Moldovan armeijaa turvavyöhykkeen hallintomallin rikkomisesta”.

Moldova osallistuu siis Defender Europe 21 -harjoitukseen. Moldovan, Transnistrian ja Venäjän yhteisen valvontakomission (Объединённая контрольная комиссия, ОКК) varapuheenjohtaja Oleg Beljakov (Олег Беляков) syytti Moldovaa turvavyöhykkeen hallintojärjestelmän rikkomisesta yhdessä Nato-joukkojen kanssa Defence Europe 21- sotaharjoituksen yhteydessä Yhdysvaltojen erikoisjoukkojen alaisuudessa pidetyssä JCET-2021-harjoituksessa (Joint Combined Exchange Training, JCET) Bulboacan harjoitusalueella (Новости Приднестровья 25.3.2021).

Turvavyöhyke on demilitarisoitu alue Moldovan tasavallan ja Ukrainan rajalla. Kerta ei ole ensimmäinen, kun Nato-maista Yhdysvallat ja Romania ja ovat harjoitelleet Moldovan kanssa alueella Moskovan älähtäessä Transnistrian välityksellä (Новости Приднестровья 24.10.2019).

****

US considering sending warships to Black Sea amid Russia-Ukraine tensions” (CNN 9.4.2021).

Vapaasti suomennettuna:

Yhdysvallat harkitsee lähettävänsä sota-aluksia Mustallemerelle Venäjä-Ukraina-jännitteiden vuoksi”.

Mustallemerelle saapuvan ulkopuolisen maan on ilmoitettava vähintään 14 päivää etukäteen aikomuksestaan ​​vuonna 1936 Bosporin salmia koskevan Montreux’n yleissopimuksen perusteella. Muiden kuin Mustanmeren rantavaltioiden alusten viettämä aika Mustallamerellä on rajoitettu 21 päivään.

Asia muuttuu, mikäli Turkki rakentaa pitkään kaavailuissa olleen uuden jättimäisen kanavan – Istanbulin kanavan – yhdistämään Mustaamerta Marmaranmeren kautta Välimereen.

Yhdysvaltojen laivasto jatkaa tiedustelukoneiden lennättämistä Mustanmeren kansainvälisessä ilmatilassa päämääränä tarkkailla Venäjän merivoimien toimintaa ja mahdollisia sotajoukkojen liikkeitä Krimillä.

Yhdysvaltojen miehittämätön Northrop Grumman RQ-4 Global Hawk -tiedustelukone (AE54B5, 102043) Ukrainan ilmatilassa ja Krimin ympärillä. Global Hawk -tiedustelukoneet liikkuvat jatkuvalla syötöllä alueella. Viime aikoina alueella on liikkunut myös muiden Nato-maiden tiedustelukoneita.

Keskiviikkona 7.4.2021 kaksi Yhdysvaltain B-1-pommittajaa lensi Egeanmerellä (U.S. Embassy in Ukraine 7.4.2021).

Yhdysvalloilla oli itäisellä Välimerellä USS Dwight D. Eisenhower -lentotukialus (CVN-69) jo pidemmän aikaa. Lentotukialus saattueineen saapui Atlantilta Gibraltarin salmien läpi 8.3.2021. Saattueeseen (IKE Carrier Strike Group) kuuluu kolme Tomahawk-risteilyohjuksilla varustettua sota-alusta Yhdysvaltojen kuudennesta laivastosta. Nuo kolme alusta ovat ohjusristeilijä USS Monterey (CG 61), ohjushävittäjä USS Mitscher (DDG 57) ja ohjushävittäjä USS Thomas Hudner (DDG 116).

USNI-News-sivusto uutisoi lentotukialusten sijainteja. Sivusto uutisoi 2.4.2021 Eisenhower -lentotukialuksen olevan Suezin kanavassa (USNI News 5.4.2021). Yhdysvaltain Egyptin-suurlähetystö uutisoi lentotukialuksen siirtyneen viidennen laivaston alueelle (Eisenhower Carrier Strike Group Enters 5th Fleet’s Area of Responsibility 4.4.2021).

USNI (United States Naval Institute, USNI) ei nimestään huolimatta ole Yhdysvaltojen merivoimiin kuuluva, vaan on riippumaton sotilasammattihenkilön yhdistys, joka uutisoi puolustus- ja sotilasasioita etenkin merivoimiin liittyen.

Mikäli Ukrainassa tilanne kiristyy sotilaalliseen yhteenottoon ja Yhdysvallat päättäisi avustaa Ukrainaa sotilaallisesti, siirtyisi Eisenhower -lentotukialus saattueineen todennäköisesti takaisin itäiselle Välimerelle. On syytä olettaa, jos sotatoimiin olisi tarvetta, käytettävä pääaseistus olisi Tomahawk-ohjukset.

Yhdysvaltain sotilaskuljetuslentokone Lockheed Martin C-130J (15–5822, HKY799) Saksan Ramsteinin lentotukikohdasta laskeutui Kiovan Borysbilin lentokentälle perjantaina 2.4.2021. Vierailu oli lyhyt sisältäen lastin purkamisen.

Yhdysvaltain sotilaskuljetuslentokone Lockheed Martin C-130J Kiovan Borysbilin lentokentällä 2.4.2021.

Yhdysvaltain Euroopan-joukkojen (EUCOM) komentajan kenraali Tod D. Wolters kohotti 24.3.2021 Euroopan-joukkojen valmiutta korkeimmalle tasolle (välitön kriisi, imminent crisis) pykälää alemmalta tasolta (mahdollinen kriisi, possible crisis) (Stars and Stripes 31.3.2021).

Ukrainan avustaminen sotilaallisesti olisi viimeinen keino. Tuota keinoa Yhdysvallat ei varmasti sulje pois, mutta se olisi tosiaankin viimeinen keino. Kyse on suurvallan arvovallasta.

****

Hundreds of UK troops parachute into Ukraine for joint exercises” (GOV.UK 19.9.2020) ja sivusto jatkaa:

Over 200 British paratroopers made history this week when they jumped into southern Ukraine for the first time.

Vapaasti suomennettuna:

Sadat [sotilaat] Iso-Britannian laskuvarjojoukoista Ukrainaan yhteisharjoituksiin. Yli 200 brittiläistä laskuvarjojääkäriä teki historiaa tällä viikolla, kun he hyppäsivät ensimmäistä kertaa eteläiseen Ukrainaan.

Iso-Britannian 16. ilmahyökkäysprikaatin (16 Air Assault Brigade) laskuvarjojääkärit laskeutumassa jonnekin eteläiseen Ukrainaan viime vuoden syyskuussa.

Oheinen uutinen on yksi esimerkki, miten Nato ja Nato-maat ovat lisänneet sotilaallista kanssakäymistä Ukrainan kanssa.

Украина и НАТО проведут у берегов Крыма 8 военных учений” (Актуальные новости 18.3.2021).

Vapaasti suomennettuna:

Ukraina ja Nato pitävät kahdeksan sotaharjoitusta Krimin rannikolla”.

Tuon tiedon esitti Venäjän varapuolustusministeri Andrei Kartapolov (Андрей Картаполов) liittoneuvoston pyöreän pöydän («круглого стола» Совета Федерации) kokouksessa.

Andrei Kartapolovin mukaan ”manööveriin” (в манёврах) osallistuu 11 000 Nato-maiden sotilasta mm. Yhdysvalloista, Puolasta, Romaniasta ja Iso-Britanniasta. Kartapolov esiintyi liittoneuvostossa hyvin uhmakkaasti. Hänen mukaansa kaikki harjoitukset ovat Krimin rannikolla.

TV Tsentr -sivuston (ТВ Центр) mukaan kahdeksan harjoitusta on vuonna 2021 Ukrainassa pidettävien Nato-sotaharjoitusten kokonaismäärä (ТВ Центр 18.3.2021). Kirjauksista jää epäselvyys, osallistuuko 11 000 Nato-sotilasta yhteen harjoitukseen vai kaikkiin vai onko harjoituskohtainen Nato-sotilasmäärä 11 000 jaettuna kahdeksalla.

Länsimaisista läheistä ei löydy tietoa noista Ukrainassa pidettävistä harjoituksista. Missä pidetään, milloin pidetään ja mikä on harjoitusten sisältö ja vahvuudet. Sen sijaan ukrainalaisilta sivustoilta tietoja hieman löytyy, mikä on luonnollista, onhan Ukraina harjoitusten päättäjä ja isäntämaa.

Tietoja niistä harjoituksista, joihin Ukraina osallistuu ulkomailla (käytännössä harjoituksia Nato-maissa ja Georgiassa), löytyy täältä.

Ukraina osallistuu vuonna 2021 ulkomailla harjoituksiin lähinnä Nato-maissa ja Georgiassa.

Tietoja Ukrainan alueella pidettävistä kansanvälisistä sotaharjoituksista löytyy täältä. Osallistuvia maita ovat mm. Yhdysvallat, Ison-Britannia ja Puola.

Ukrainan alueella vuonna 2021 pidettäviä kansanvälisiä sotaharjoituksia. Kuvaan on nimetty kahdeksan harjoitusta, jotka kaikki Venäjä on nimennyt edellä mainitusti Nato-harjoituksiksi Krimin rannikolla. Nato-lippu on merkitty kuuteen harjoitukseen.

Venäjän ilmoittama Nato-maiden sotilasmäärä harjoituksissa on siis 11 000. Pääsin laskuissani 10 300 Nato-maan sotilaaseen, mikä tarkoittaa vajaata 1 300 sotilasta per harjoitus.

Suurin harjoitus on Rapid Trident – 2021 (ukrainaksi Репід Трайдент – 2021), joka Ukrainalla tarkoitus pitää syyskuun jälkipuoliskolla armeijan Javorivin harjoitusalueella (Яворовский военный полигон).

Harjoitukseen osallistuu noin 2 500 Ukrainan sotilasta ja noin 1 000 sotilasta Yhdysvalloista ja korkeintaan 2 000 sotilasta muista Naton jäsenmaista. Harjoituspaikka on niin lännessä ja niin kaukana Krimistä, kuin jokin paikka Ukrainassa voi ylipäätään olla (Google-maps-01, 50°02’44.0″N 23°36’21.0″E).

Toisensa esimerkkinä harjoituksista Warrior Watcher – 2021 (ukrainaksi Воріер Вотчтер – 2021), johon osallistuu vain 300 brittisotilasta, pidetään Mykolajivin (Николаев), Kiovan (Киев), Žytomyrin (Житомир), Vinnytsjan (Винница) ja Hmelnitskyin (Хмельницький) alueilla. Noista alueista Mykolajiv on lähimpänä Krimiä noin 150 kilometrin päässä.

En käy tässä noita kahdeksaa harjoitusta tarkemmin läpi, mutta Venäjän olisi siis parempi olla aukomatta turpaansa missään muodossa noista Ukrainassa pidettävissä kansainvälisistä sotaharjoituksista.

****

We are moving [our country] West, to full member in the EU and NATO. We do it in a discouraging environment because EU is not even giving us a promise of European membership. NATO says, ‘doors are open,’ and one day we’ll become members, but that day is not specified or marked in red anywhere on the calendar. But we are still doing it, because we are not doing it either for EU or for NATO — we are doing it for our country.” (DefensenNews 13.1.2020)

Vapaasti suomennettuna:

Olemme siirtymässä [maatamme] kohti länttä täysivaltaiseksi jäseneksi EU:ssa ja Natossa. Teemme sen ympäristössä, joka ei rohkaise, koska EU ei anna meille edes lupausta Euroopan unionin jäsenyydestä. Nato sanoo ’ovet ovat auki’, ja jonain päivänä meistä tulee jäseniä, mutta sitä päivää ei ole määritelty tai merkitty punaisella mihinkään kalenteriin. Mutta tähtäämme siihen edelleen, koska emme tee sitä EU:n tai Naton puolesta – teemme sen oman maamme puolesta.

Lausuja oli Ukrainan Euroopan ja euroatlanttisen integraation varapääministeri Dmytro Kuleba (Дмитро Кулеба). Nykyisin hän on Ukrainan ulkoministeri.

On selvää, että Venäjää ärsyttää, kun Ukraina on tukeutumassa yhä määrätietoisemmin länteen – etenkin Yhdysvaltoihin –, eikä Ukrainan itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden kannalta täysin käsittämätön Minskin sopimus etene Venäjän toivomaan suuntaan.

Ukraina on pikkuhiljaa Krimin niemimaan vuoden 2014 tapahtumien jälkeen lisännyt yhteistyötä Naton kanssa maan puolustuskyvyn vahvistamiseksi. Ukraina on ottanut kovin määrätietoisen lähestymisen kohtia Natoa. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää, alkumatkalla vielä ollaan. Venäjä on pitänyt huolen siitä, ettei Ukrainalla ole muita vaihtoehtoja kuin kohti Nato-jäsenyyttä.

Se, miksi Venäjä on keskittänyt sotavoimaa Ukrainan vastaiselle länsirajalle ja Krimin niemimaalle, johtuu ensisijaisesti Naton meneillään olevista harjoituksista ja harjoituksiin liittyvistä sotavoimista. Venäjällä saattaa olla pientä pelkoa, että meneillään olevien harjoitusten puitteissa Ukraina ottaisi Nato-maiden avustamana Itä-Ukrainan takaisin hallintaansa.

Niin pitkää kuin Natolla on sotavoimaa alueella Defender Europe 21 -harjoituksessa, Venäjä pitää keskittämäänsä sotavoimaa Ukrainan rajan pinnassa uhitellen kapinallisalueella. Jos kaikki menee ilman yllättävää provokaatiota, tilanne rauhoittunee kesäkuun jälkeen. Tosin kukaanhan ei voi ennalta koskaan tietää, mitä lopulta tapahtuu. Yllätyksille on aina olemassa tilaus.

****

U.S. will stand by Ukraine in face of Russian aggression, Biden says” (Los Angele Times 22.4.2014).

Biden offers Ukraine ‘unwavering support’ in faceoff with Russia” (Reuters 2.4.2021).

Krimin niemimaan vuoden 2014 tapahtumien jälkeen Yhdysvallat on antanut Ukrainalle yli 1,7 miljardin dollarin arvosta sotilaallista apua. Viimeksi Yhdysvaltojen kongressi hyväksyi viime kesänä 250 miljoonan dollarin avustuksen (DoD 11.6.2020). Suurin osa avustusvaroista on käytetty koulutukseen ja asevarustukseen, kuten liikkuviin tutkiin tykistö- ja rakettihyökkäysten havaitsemiseksi, Javelin-panssarintorjuntaohjuksiin ja merivoimien partioveneisiin.

Yhdysvaltojen ja Ukrainan sotilaallinen yhteistyö on paljon laajempaa ja tiiviimpää kuin mitä julkisuudessa tiedetään. Tässä kirjoituksessa on kerrottu hieman tuosta yhteistyöstä.

Edellä kirjoituksen toisessa luvussa oleva kuva Defender Europe 21 -harjoituksen sisällöstä kertoo, mikä on eri maiden sotilaallinen mieltymystilanne Naton ja Venäjän välillä Balkanilla Egeanmeren ja Mustanmeren välissä. Vain Serbia on harmaalla väritettynä osallistumatta Defender Europe 21 -sotaharjoitukseen. Muut maat ovat jo keltaisella väritettyjä osoittaen sotilaallista yhteistyötä Naton kanssa ja Nato-jäsenyyspyrkimyksiä. Sotaharjoitusten agenda on Nato-yhteenkuuluvuus.

Venäjä on menettänyt pikkuhiljaa Jugoslavian hajoamissodista lähtien asemansa Balkanilla ja sama tulee jatkumaan siitä myös itään päin.

Step by step. Hitaasti, mutta varmasti Venäjä menettää asemiaan.

Ukraina on nyt jo sellaisessa asemassa länsisuuntauksessaan, etteivät Nato-maat eikä myöskään EU-maat voisi jättää Ukrainaa yksin Venäjän sotatoimissa kuten keväällä 2014 jättivät. Kyse olisi länsimaiden ja etenkin Naton uskottavuudesta suhteessa Venäjään.

Yhdysvaltojen sotilaallinen toiminta viittaa siihen – ja kuten presidentti Joe Biden on todennut –, ettei Ukrainaa jätetä yksin. Yksinkertaisesti Yhdysvalloilla ei siihen olisi varaa Venäjän suhteen, koska Yhdysvallat on jo edennyt niin pitkälle Ukrainan sotilaallisessa avustamisessa.

Euroopan Nato-maat Iso-Britanniaa lukuun ottamatta ovat sen sijaan asiassa EU:n tapaan räpeltäjiä, joista on Saksan ja Ranskan johdolla enemmän haittaa kuin hyötyä.

Euroopan puolustus suhteessa Venäjään on täysin Yhdysvaltojen varassa. Ukrainan kohtalo on pitkälti Yhdysvaltojen käsissä. Vain Yhdysvalloilla on riittäviä resursseja ja painoarvoa puuttua asiaan.

****

Venäjän toiminta Ukrainan rajoilla on hyvä opetus myös Suomelle.

Suomen pitäisi ymmärtää, mikä on oleellista ja mikä ei ole oleellista.

Olen useaan blogikirjoitukseen kirjannut, että Nato-maiden ja Venäjän välissä olevat Natoon kuulumattomat tai Venäjään sotilaallisesti tukeutumattomat maat ovat Euroopan turvallisuusriskejä. Näitä maita ovat Ukraina, Suomi ja Ruotsi tuossa riskijärjestyksessä. Lisäksi Georgia ja Moldova. Noita turvallisuusriskejä näemme nyt parhaillaan Mustanmeren pohjoisrannalla. Turvallisuusriskit ovat venäläistä tekoa, eivät ukrainalaista.

Kyse on Suomen itsenäisyydestä ja itsemääräämisoikeusta, joista Suomi edelleen mielellään jakaa osan Venäjälle. Vapaa päätäntä Suomen Nato-jäsenyydestä on asia, minkä Suomi tekee Venäjän ehdoilla, ei Suomen omilla ehdoilla. Nykyisellä ulkopoliittisella linjauksella Suomi ei päätä itse Nato-jäsenyydestään, vaan tosiasiallinen lopullinen päättäjä on aina Venäjä.

Ensimmäisessä luvussa kerrottu Venäjän kanta naapurimaidensa Nato-jäsenyyteen merkitsee sitä, ettei Suomesta voi tulla koskaan Naton jäsenmaata minkään sortin Nato-optiolla, jos Suomi odottaa Venäjän muuttuvaa kantaa.

Suomi ei osaa eikä uskalla päättää puoltaan. Suomi ei osaa lopullisesti päättää puoltaan, minne se lopulta oikein haluaa kuulua. Joko kuulutaan sinne tai tänne, mutta epämääräinen aidalla keikkuminen saisi viimein jo loppua, koska se ei ole Suomen turvallisuusetujen mukaista.

Tuosta keikunnasta aidalla seuraa äärikoomisia lausuntoja ja poliittisia määrityksiä. Esimerkkinä termi aktiivinen vakauspolitiikka. Käsittelin kyseisen politiikan nollasaavutuksia kirjoituksessa otsikolla Onko Suomen aktiivinen vakauspolitiikka vakauttanut Itämeren aluetta yhtään? (US-blogi 8.11.2016).

Kun tilanne myös Itämerellä on nyt Suomen aktiivisesta vakauspolitiikasta huolimatta edelleen jännittynyt ja jopa huononemaan päin, jotain uusia epämääräisiä termejä ja määritteitä on pitänyt keksimällä keksiä, kunhan ei vain syntyisi perusteita liittyä Natoon. Nyt tuo termi on aktiivinen vakauspolitiikka kylmän sodan perinteitä noudattaen.

****

Venäjä on todennut maaliskuussa, ettei sillä ole enää mitään suhteita EU:hun. Ihan suorin sanoin Venäjä ei vielä ole todennut EU:ta kuitenkaan viholliseksi. Olisiko nyt jo se tilanne, josta presidentti Niinistö mainitsi muutama vuosi sitten presidentinvaalikampanjan yhteydessä?

Ja sitten on sellainen elementti, jota olen kuvannut viholliskuvaksi: jos yhtäkkiä Venäjä alkaa nähdä koko lännen, EU:n ja Suomen siinä mukana, ikään kuin samanlaisena vihollisena, jona se näkee Naton nyt, niin silloin tietysti meidän kohdallamme tilanne on aika lailla toisen näköinen.” Niinistö totesi Ylen presidentinvaalitentissä maanantaina 15.1.2018 toimittaja Seija Vaaherkummun haastattelussa.

Vaaherkumpu kysyi seuraavaksi, mistä sen tietää, milloin Venäjä näkee EU:n Natoa vastaavana vihollisena.

Kyllä sen kuulee… Ihan suoraan sieltä, kommentteina ja menettelyinä.”, Niinistö vastasi.

Vahinko, ettei vaalitenttiä ei enää löydy Yle Areenan sivuilta (Yle Areena 15.1.2018).

****

У России нет отношений с Евросоюзом –Лавров” (Regnum 23.3.2015)

Vapaasti suomennettuna:

Lavrov: Venäjällä ei ole suhteita Euroopan unioniin”.

Lavrov ilmoitti asian 23.3.2021 pidetyssä lehdistötilaisuudessa, joka pidettiin Venäjän ja Kiinan ulkoministerien tapaamisen yhteydessä:

Facebook 23.3.2021

Lavrovin mukaan Moskovan ja Euroopan unionin välisten suhteiden koko infrastruktuuri on tuhottu Brysselin yksipuolisilla toimilla.

Huomioikaa tässä kirjoituksessa kaikki päivämäärät, miten asiat ovat kehittyneet aikajanalla ja miten eri tapahtumat lomittuvat. Ei voida erotella EU:ta erilleen Natosta, kun puhutaan Venäjästä.

Onko siis jo nyt tilanne Venäjän kommenttien ja menettelyjen osalta sellainen, jolloin Niinistönkin mielestä EU on Natoa vastaavassa tilanteessa, kun Venäjä on ilmoittanut ulkoministeri Sergei Lavrovin suulla ankarin sanakääntein, ettei Venäjällä ole enää mitään suhteita EU:hun?

Niinistö tuskin arvasi 15.1.2018, että Venäjän ja EU:n välit voivat katketa niin kuin ovat nyt katkenneet. Siksi hän piti lausumaansa turvallisena ja varman päälle pelaamisena.

Toisin nyt kuitenkin näyttää käyneen.

****

Nyt tuoreet tapahtumat Venäjän ja Ukrainan välillä ovat esimerkki, kun maalla ei ole sotilasliittojäsenyyttä ja jäsenyyden mukaista liittokunnan sotilaallista infrastruktuuria ja puolustussuunnitelmaa. Se, että maa kehittää asevoimiansa Nato-standardien mukaisesti, on eri asia kuin sotilaallinen infrastruktuuri.

Venäjä pyrkii siis kaiken keinoin siihen, että niin Ukrainassa kuin Suomessa ei olisi Naton toiminnan vaatimaa infrastruktuuria, joka estäisi Venäjää ottamasta maata sotilaalliseen haltuun. Kyse on nopeudesta.

Venäjän uhkailu Ukrainaa kohtaan kertoo, miten asiat voivat mennä, kun maalla ei ole sotilaallista voimaa vastata.

Natoon kuulumattomilla Ukrainalla eikä Suomella ole sotilaallista voimaa vastata Venäjälle eivätkä maat muodosta riittävää sotilaallista vastusta Venäjälle estämään Venäjän vaikutusyrityksiä maiden itsenäiselle päätännälle. Suomella on kohtuullinen sotilaallinen kyky, muttei Venäjää vastaan alkuunkaan eikä läheskään riittävä.

Ukrainan tapahtumat osoittavat nyt myös, millainen voima EU näissä asioissa on Venäjälle. EU on täysi nolla kyvykkyydessä vaikuttaa Venäjään. Yksikään EU-maa ei voi perustaa sotilaallista turvaansa EU:hun missään muodossa – ei edes avunsaannin muodossa. Vain Yhdysvalloilla on riittävä kyvykkyys vastata Venäjälle.

Tuo on syytä Suomessakin muistaa, kun satsaamme kymmen miljardia euroa uusiin hävittäjiin vain viisimiljoonaiselle kansalle. Jotain muuta kuin pelkkää rautaa tuolla valtavalla summalla on saatava.

Ukraina on tehnyt valintansa ja se on kohti länttä. Venäjä voisi ottaa sotatoimin Itä-Ukrainan hallintaansa, muttei koko Ukrainaa eikä etenkään Ukrainan kansaa enää. Se tilaisuus on jo ajankohtana mennyt. Yhdysvallat päättää lännen puolelta, kuinka Ukrainalle lopulta käy.

Ovatko Ukraina ja Moldova Natossa ennen Suomea? Nato on jo yleiseurooppalainen turvallisuusjärjestelmä, johon Suomi ei vielä kuulu.

****

Artikkelikuva on päivämäärällä 4.9.2020. Yhdysvaltojen B-52-pommittaja lentää rataa Krimin niemimaan edustalla Ukrainan ilmatilassa.

+1

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu