Sveitsin ja Suomen F-35-hävittäjäpäätökset – Poliittinen päätöksenteko

Nichts für ungut!”.

Ei millään pahalla!”.

Oheinen artikkelikuva on sveitsiläisestä saksankielisestä Tages-Anzeiger-sanomalehdestä (Tages-Anzeiger) päivämäärällä 1.7.2021. Sanomalehti karikatyyrikoi Ranskan ja Sveitsin suhteisiin vaikuttavia asioita, kun Ranskan jalkapallomaajoukkue oli hävinnyt Sveitsin jalkapallojoukkueelle eivätkä ranskalaiset Rafale-hävittäjät pärjänneet Sveitsin hävittäjävalinnassa amerikkalaisille F-35-hävittäjille.

Ranska hävisi Sveitsille EM-jalkapallon neljännesvälierissä päivämärällä 28.6.2021. Sveitsin liittoneuvosto julkaisi hävittäjävalinnan päivämäärällä 30.6.2021.

Presidentti Macron soitti tiistaina 29.6.2021 henkilökohtaisesti hävittäjävalinnasta Sveitsin liittopresidentti Guy Parmelinille (Nau media 1.7.2021). Sveitsissä liittopresidentti on liittoneuvoston vuotuinen puheenjohtaja.

Macron soitti siis vain päivää ennen kuin liittoneuvosto julkaisi hävittäjäpäätöksensä, mutta päätös oli jo kuitenkin tehty ja uutisoitu ennakoivasti sveitsiläismediassa. Macron oli edistänyt puhelussa henkilökohtaisesti ranskalaista Rafale-hävittäjää, mikä ei anna hyvää kuvaa ranskaisen diplomatian tavasta toimia.

Ranskan puolustusministeri Florence Parly oli vieraillut Sveitsissä maaliskuun 22. päivänä tapaamassa kollegaansa Viola Amherdia. Yhtenä aiheena oli Sveitsin ilmapuolustushankinnat (Confédération suisse 22.3.2021).

Pääministeri Sanna Marin tapasi presidentti Macronin Élysée-palatsissa 1.7.2021 (VNK, Tiedote 428/2021 1.7.2021). Olen melko varma, että puheena olivat sivumennen Macronin huomautuksella myös Suomen hävittäjähankinnat, joista Suomi tekee poliittisen päätöksen pian tämän vuoden jälkipuoliskolla.

Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden tapasi liittopresidentti Guy Parmelinin Genevessä 15.6.2021. Tietäen Yhdysvaltojen perinteiset diplomaattiset tavat toimia, tuskinpa Sveitsin hävittäjähankinta oli ollut tapaamisessa suoranaisena puheenaiheena, vaikka kahdenkeskiset turvallisuussuhteet olivatkin (”The leaders discussed the strong U.S.-Switzerland commercial, science and education, and security relationships.”, The White House 15.6.2021).

Donald Trump on ollut poikkeus Yhdysvaltojen diplomatiassa. Presidentti Niinistön vuoden 2017 tapaaminen presidentti Donald Trumpin kanssa tapahtui Suomen hävittäjähankinnan varjolla, ei millään muulla perusteella (Tasavallan presidentti 29.8.2017).

Kyse oli Niinistölle vuoden 2018 presidentinvaaleista ja Trumpille kaupanteosta. Molempien edut täyttyivät tapaamisessa. Presidentti Donald Trump puhui tiedotustilaisuudessa vuolaasti siitä, että Suomi olisi ostamassa uudet hävittäjät Yhdysvalloista (AL 29.8.2017, IL 29.8.2017 jne.).

Kauppamies mikä kauppamies, joka tulee helposti hyväksikäytetyksi.

****

Sveitsin liittoneuvoston hävittäjävalintapäätökset yksityiskohtaiset perustelut löytyvät The Federal Council -sivuilta saksan, rankan, italian ja englannin kielellä.

30.6.2021 päivätyn valintatiedotteen otsikko on ”Air2030: Federal Council decides to procure 36 F-35A fighter aircraft” (The Federal Council 30.6.2021). Suomeksi kutakuinkin “Air2030: Liittoneuvosto päätti hankkia 36 kappaletta F-35A-hävittäjiä”.

Kun Suomella on HX-hanke, Sveitsillä on Air2030-hanke.

Kyse on melko lailla identtisistä hankkeista aikataulutuksineen. Uusien hävittäjien ja uuden ilmapuolustuksen pitäisi olla käytössä 2030-luvulla.

Sveitsi on reilusti ympännyt hankkeeseen korkeatorjuntakyvyn, joka toteutetaan maasta laukaistavilla aina yli kahteenkymmeneen kilometriin yltävällä ilmatorjuntaohjuksilla (Ground Based Air Defence System, GBAD). Suomessa sen sijaan tuo paljon rahaa nielevä hanke on eriytetty eikä sen toteuttamisesta ole vielä riittävää varmuutta.

Suomessa hanke on eriytetty hävittäjähankkeesta mittavien miljardiluokan hankintakustannusten vuoksi. Se on kuitenkin ehdottomasti toteutettava, mikäli jotain todellista torjuntakykyä halutaan hankkia eikä lentokentillä ja kallioluolissa makaavat hävittäjämme ole vain maasta tai hävittäjistä laukaistavien venäläisohjusten harjoitusmaaleina.

Ilman korkealle yli kahteenkymmeneen kilometriin yltävillä ilmatorjuntaohjuksilla hävittäjäostos on vaillinainen. Kyse ei ole vain maan kamaralta laukaistavista venäläisohjuksista vaan Venäjän korkealla lentävien MiG-hävittäjien uuden tyyppisistä ohjuksista.

Ilman ilmatorjuntaohjuksilla tapahtuvaa puolustusta ei Suomi kykene torjumaan Venäjän yli kahteenkymmeneen kilometriin ja avaruuden rajalle stratosfääriin yltäviä ja uudentyyppisin ohjuksin varustettuja MiG-31BM-hävittäjiä (МиГ-31БМ). Käsittelin asiaa tarkemmin kirjoituksessa otsikolla Venäjän toimet avaruuden militarisoimiseksi, osa 2/3 (US-blogi 21.8.2020).

Parhaimmillaan Lindberg nousi MiGillä 21 450 metrin korkeuteen.” (IL 14.12.2019). Oheisen Iltalehden jutun otsikko on ”Vanha neuvostorauta MiG-21 on edelleen Suomen kaikkien aikojen nopein hävittäjä – lentäjän oli varottava, että turbiini ei sulaisi”.

Natoon kuulumattomien Ruotsin ja Sveitsin myös korkeatorjuntakykyyn kykenevät Patriot-ostokset ovat tarkoin harkittuja. Ruotsi teki päätöksen Patriot-ostoksesta elokuussa 2018 (Regeringskansliet 2.8.2018) 25 miljardin Ruotsin kruunun enimmäiskustannuksella. Venäjän lähivaikutuspiirissä olevissa Nato-maissa (Puola, Saksa jne.) asia on jo aikaisemmin ratkaistu.

25 miljardia Ruotsin kruunua on tämän päivän kurssilla noin 2,5 miljardia euroa. Ilmatorjuntaohjuskaupoissa miljardi on pieni raha, sen Ruotsin ja Sveitsin esimerkin osoittavat, vaikka tosin Ruotsin alkujaan 1960-luvulta peräisin oleva järjestelmä on jo kokonaisuudessaan vanhentunut.

Suomen puolustushallinto on vetänyt korkeatorjuntakyvyn ilmatorjuntaohjushanketta matalalla profiililla varmistaakseen, että hanke menisi läpi nurinoitta sekä poliittisessa päätännässä että myös kansalaisten keskuudessa. Ajatus on varmistaa hävittäjäostos ensiksi ja ilmatorjuntaohjuksien hankintasopimus solmittaisiin vasta vuoden 2022 loppuun mennessä (Puolustusvoimat 28.10.2020).

****

Sveitsin 36 uutta Lockheed Martinin F-35A-hävittäjää maksavat 5,068 miljardia Sveitsin frangia (4,64 miljardia euroa päivämäärän 3.7.2021 kurssilla). Kokonaishinta tarkoittaa 129 miljoona euroa per hävittäjä tarjouspyynnön ja sopimuksen mukaisella varustuksella.

Sveitsin hävittäjähankkeen kokonaiskustannukset (hankinnat ja käyttökustannukset) 30 vuoden aikana ovat noin 15,5 miljardia Sveitsin frangia eli noin 14,2 miljardia euroa. Käyttökustannukset 30 vuodeksi ovat siis noin 9,5 miljardia euroa (vajaat 320 miljoonaa euroa per vuosi ja 8,8 miljoonaa euroa per hävittäjä per vuosi).

Sveitsi ostaa Air2030-hankkeen GBAD-osuudessa viisi Raytheonin Patriot-järjestelmäyksikköä. Sveitsin puolustettava alue on noin 15 000 neliökilometriä, joten yksi yksikkö kattaa sveitsiläisten laskemana noin 3 000 neliökilometriä.

Suomen pinta-ala on noin 390 908 neliökilometriä, joten Suomi tarvitsisi 130 yksikköä, jos pyrkisi Sveitsin kattavuudella puolustamaan erämaitaan venäläisohjuksilta ja yli 20 kilometrissä lentäviltä MiG-hävittäjiltä.

Viiden Patriot-järjestelmäyksikön hankintahinta on 1,97 miljardia Sveitsin frangia (1,8 miljardia euroa). Yhdessä 30 vuoden aikana arvioitujen toimintakustannustensa kanssa Patriot-järjestelmän kokonaiskustannukset (hankinnat ja käyttökustannukset) ovat noin 3,6 miljardia Sveitsin frangia  (3,3 miljardia euroa).

****

Olen koonnut tähän kappaleeseen em. liittoneuvoston hävittäjävalintatiedotteesta (The Federal Council 30.6.2021) lauseita, miksi Sveitsi päätyi F-35A-hävittäjiin. Puolen vuoden sisällä näemme, löytyykö Suomen hävittäjävalintatiedotteessa samoja perusteluita, miksi F-35A-hävittäjä on parempi kuin Boeingin Super Hornet, Dassaultin Rafale tai Airbusin Eurofighter Typhoon.

Sveitsiläiset eivät kelpuuttaneet hankintaansa ruotsalaisen Saabin JAS-Gripeniä ja tuskinpa Gripen olisi Suomellakaan mukana, jos Ruotsi ei olisi läheinen naapurimaamme, jonka kanssa tehdään läheistä puolustusyhteistyötä.

Sveitsiläiset äänestäjät olivat jo hylänneet Saabin Gripenit kertaalleen jo vuoden 2014 kansanäänestyksessä. Sveitsin kannalta hyvä, että hylkäsivät. Ovatpahan nyt saamassa viidennen sukupolven hävittäjät.

Sveitsi oli pisteyttänyt tarjousvertailun. F-35A-hävittäjä sai 336 pistettä ja seuraavaksi tullut 95 pistettä vähemmän 241 pistettä. Liittoneuvosto ei kerro, mikä hävittäjä oli toiseksi paras.

F-35A sai parhaat pisteet kolmessa pääkriteeristä neljästä:

  • [toiminnan] tehokkuudessa (effectiveness)
  • tuotetuessa (product support)
  • [operatiivisessa] yhteistyössä ([operative] cooperation)

Kaupan kompensoinnissa (offset) – vanhalta termiltään vastakaupoissa –  Lockheed Martin ei ollut paras.

F-35A offers highest overall benefit at lowest cost by far”.

Vapaasti suomennettuna:

Kaiken kaikkiaan F-35A tarjoaa ylivoimaisesti suurimman kokonaishyödyn alhaisemmilla kustannuksilla”.

F-35A to cost around CHF 2 billion less than competitors. In addition to the benefits, the F-35A also achieved by far the best result in terms of costs. Both procurement and operation costs are the lowest for this aircraft.

Vapaasti suomennettuna:

F-35A maksaa noin 2 miljardia Sveitsin frangia vähemmän kuin kilpailijat. Hyötyjen lisäksi F-35A saavutti ylivoimaisesti parhaan tuloksen myös hinnassa. Sekä hankinta- että käyttökustannukset ovat tällä hävittäjällä alhaisimmat.

Tässä tapauksessa hyödyt (benefits) ovat yhtä kuin tekninen suorituskyky. Se, mitä hävittäjällä voi konkreettisesti tehdä.

****

In terms of effectiveness, the F-35A achieved the best result because it has a marked technological advantage over the other candidates: it includes entirely new, extremely powerful and comprehensively networked systems for protecting and monitoring airspace. The F-35A is able to ensure information superiority; this means pilots benefit from a higher situational awareness in all task areas when compared with the other candidates. This is especially true for day-to-day air policing.” (The Federal Council 30.6.2021).

Sveitsin liittoneuvosto totesi siis, että:

Tehokkuuden kannalta F-35A saavutti parhaan tuloksen, koska sillä on huomattava tekninen etu muihin ehdokkaisiin nähden: se sisältää täysin uusia, erittäin tehokkaita ja kattavasti tietoverkotettuja järjestelmiä ilmatilan suojaamiseksi ja valvomiseksi. F-35A pystyy varmistamaan tiedollisen ylivoiman; tämä tarkoittaa, että lentäjät hyötyvät paremmasta tilannetietoisuudesta kaikissa tehtävissä verrattuna muihin [hävittäjä]ehdokkaisiin nähden. Tämä pätee erityisesti päivittäiseen ilmatoimintaan.

Lockheedin Air2030-hankkeen kampanjapäällikkö Jim Robinson selittää, mistä kyse.

I think that what F-35 brings to air policing is revolutionary. As you takeoff and put the gear up, with the sensors on the aircraft you are able to get a 360-degree view of the airspace. With the view and the F-35 sharing data, you can do what the U.S. Air Force would call ‘grinding’ – a combat air patrol – with two aircraft instead of four in my opinion.” (Forbes 2.7.2021).

Vapaasti suomennettuna:

Mielestäni se, mitä F-35 tuo ilma[taistelu]toimintaan, on mullistavaa. Kun nouset täydellä vaihteella ylös, hävittäjänanturit voivat antaa 360 asteen kuvan ilmatilasta. Ilmatilakuvan ja F-35:n jakamien tietojen avulla voit tehdä sitä, mitä Yhdysvaltain ilmavoimat kutsuvat ’jauhatukseksi’ – mielestäni taisteluilmapartio kahdella hävittäjällä neljän sijaan.

Kun hävittäjiä ostetaan, ostetaan niitä yleensä neljällä – siis perinteisellä taisteluilmapartion hävittäjämäärällä – jaollinen määrä. Suomi on ostamassa 64 hävittäjää (16×4) ja Sveitsi 36 hävittäjää (9×4). Viidennen sukupolven F-35-hävittäjän yksi päämäärä lienee, että taisteluilmapartion muodostaa jatkossa kaksi hävittäjää.

Mitchell-instituutin (Air Force Association Mitchell Institute) analyytikko Mark Gunzinger tiivistää, mistä on kyse. Kyse on neljännen ja viidennen sukupolven hävittäjän tasoerosta.

The fifth versus fourth generation capability gap, the [F-35’s] integrated avionics, etcetera. Technology has marched on.” (Forbes 2.7.2021).

Vapaasti suomennettuna:

Kyse on neljännen ja viidennen sukupolven hävittäjien välisestä kapasiteettikuilusta, [F-35:n] integroidusta lentoelektroniikasta jne. Teknologia on [vain] mennyt eteenpäin.

Toistaiseksi ulosmyytäviä viidennen sukupolven hävittäjiä ei ole liikaa valittavaksi. On oikeastaan vain yksi ulosmyytävä.

****

F-35, l’erreur stratégique de Viola Amherd” (Le Temps 30.6.2021).

Konekäännöksenä suomennettuna:

F-35, [puolustusministeri] Viola Amherdin strateginen virhe” .

Le Temps on sveitsiläinen ranskankielinen päivälehti.

Trou d’air” (Tribune de Genève 30.6.2021).

Konekäännöksenä suomennettuna:

Ilmareikä”.

Signal désastreux” (La Liberté 30.6.2021).

Konekäännöksenä suomennettuna:

Katastrofaalinen signaali”.

La Liberté ja Tribune de Genève ovat myös sveitsiläisiä ranskankielisiä päivälehtiä.

La Liberté uutisoi samaan sävyyn Sveitsin F-35-valintaa myös muutoin (esim. La Liberté 1.7.2021).

Ranskassa Sveitsiä alettiin syyttää F-35-valinnan johdosta eurooppalaisen yhteistyön tuhoamisesta. Saksassa ja muualla Euroopassa Sveitsin päätös on otettu sen sijaan leppoisammin.

Niin Ranskan kuin myös Sveitsin ranskankielisen lehdistön perusteella ranskankieliset ovat sangen nyreissään Sveitsin hävittäjäpäätöksestä.

Samaan tyyliin Ranska tulee olemaan sangen nyreissään myös Suomen hävittäjäpäätöksestä.

Ranska on arvostellut Sveitsiä kovin sanoin myös siitä, ettei Sveitsi ole sopinut EU:n kanssa uutta puitesopimusta, jota on neuvoteltu vuodesta 2014 alkaen ja jonka pitäisi korvata ne sadat yksittäiset sopimukset, jotka säätelevät EU:n ja Sveitsin välistä taloudellista kanssakäymistä.

Sveitsi käveli ulos neuvotteluista EU:n kanssa” (HS 27.5.2021).

****

Ranskan olisi kuitenkin hyvä katsoa peiliin. Miksi ranskalaisiin ei oikein luoteta puolustuksellisena yhteistyökumppanina ja -toimijana?

Ranskan historia presidentti de Gaullen ajoista saakka mukaan lukien irrottautuminen Naton sotilaallisesta komentojärjestelmästä vuonna 1966 osoittaa, että kaikki yhteistyö tehdään alisteisena omille päämäärille ja vieläpä niin, ettei vain omia voimavaroja kuluisi muiden hyödyksi vaan päinvastoin. Ranska on luonteeltaan omahyväinen päällepäsmäri. Ranska pyrkii olemaan suurvalta kuitenkaan toimimatta niin kuin suurvallan kuuluisi toimia. EU:kin on pohjimmiltaan Ranskalle vain toimintaväline omille päämäärille.

Tuon kaiken tietää myös Sveitsi.

Toinen Ranskan heikkous on Ranskan Venäjä-suhteet. Ne eivät herätä luottamusta niissä maissa, joiden turvallisuuspoliittinen huoli numero yksi on Venäjä. Vielä muutama vuosi sitten Ranska oli jopa halukas aseistamaan Yhdysvaltojen harmiksi Venäjää sotakalustolla, jota sitten voitaisiin käyttää Venäjän naapurimaita vastaan (MTV Uutiset 25.1.2011, TS 10.5.2014).

Ranska ei osaa lukea läheltä oikein edes naapurimaatansa Sveitsiä.

Ranskalaisten olisi kuitenkin muistettava, että myös edellinen hävittäjävalinta Sveitsillä oli Suomen tapaan yhdysvaltalaishävittäjä: Boeingin F/A-18 Hornet. Sveitsi ei ole tehnyt mitään uutta linjausta valitessaan taas uudestaan yhdysvaltalaishävittäjät.

Eikä tee Suomikaan tänä vuonna mitään uutta linjausta päättäessään hävittäjistään.

Sveitsi ja Suomi ovat eläneet hävittäjähankinnoissa samaan tahtiin jo 1990-luvulta. Niin etenevätkin nytkin uuden hävittäjävalinnan suhteen.

Sveitsin puolustushallinto taitaa hävittäjävertailun, onhan mukana myös suomalaisvoimaa (Sveitsin puolustusministeriön ylijohtaja Päivi Pulli). Suomen puolustushallinto tuskin voi tehdä erilaista ratkaisua teknisillä perusteilla.

Jos Suomi tekisi erilaisen ratkaisun kuin puolueeton Sveitsi, päätös olisi poliittinen.

+12

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu