Sveitsin ja Suomen F-35-hävittäjäpäätökset – Poliittinen päätöksenteko
”Nichts für ungut!”.
”Ei millään pahalla!”.
Oheinen artikkelikuva on sveitsiläisestä saksankielisestä Tages-Anzeiger-sanomalehdestä (Tages-Anzeiger) päivämäärällä 1.7.2021. Sanomalehti karikatyyrikoi Ranskan ja Sveitsin suhteisiin vaikuttavia asioita, kun Ranskan jalkapallomaajoukkue oli hävinnyt Sveitsin jalkapallojoukkueelle eivätkä ranskalaiset Rafale-hävittäjät pärjänneet Sveitsin hävittäjävalinnassa amerikkalaisille F-35-hävittäjille.
Ranska hävisi Sveitsille EM-jalkapallon neljännesvälierissä päivämärällä 28.6.2021. Sveitsin liittoneuvosto julkaisi hävittäjävalinnan päivämäärällä 30.6.2021.
Presidentti Macron soitti tiistaina 29.6.2021 henkilökohtaisesti hävittäjävalinnasta Sveitsin liittopresidentti Guy Parmelinille (Nau media 1.7.2021). Sveitsissä liittopresidentti on liittoneuvoston vuotuinen puheenjohtaja.
Macron soitti siis vain päivää ennen kuin liittoneuvosto julkaisi hävittäjäpäätöksensä, mutta päätös oli jo kuitenkin tehty ja uutisoitu ennakoivasti sveitsiläismediassa. Macron oli edistänyt puhelussa henkilökohtaisesti ranskalaista Rafale-hävittäjää, mikä ei anna hyvää kuvaa ranskaisen diplomatian tavasta toimia.
Ranskan puolustusministeri Florence Parly oli vieraillut Sveitsissä maaliskuun 22. päivänä tapaamassa kollegaansa Viola Amherdia. Yhtenä aiheena oli Sveitsin ilmapuolustushankinnat (Confédération suisse 22.3.2021).
Pääministeri Sanna Marin tapasi presidentti Macronin Élysée-palatsissa 1.7.2021 (VNK, Tiedote 428/2021 1.7.2021). Olen melko varma, että puheena olivat sivumennen Macronin huomautuksella myös Suomen hävittäjähankinnat, joista Suomi tekee poliittisen päätöksen pian tämän vuoden jälkipuoliskolla.
Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden tapasi liittopresidentti Guy Parmelinin Genevessä 15.6.2021. Tietäen Yhdysvaltojen perinteiset diplomaattiset tavat toimia, tuskinpa Sveitsin hävittäjähankinta oli ollut tapaamisessa suoranaisena puheenaiheena, vaikka kahdenkeskiset turvallisuussuhteet olivatkin (”The leaders discussed the strong U.S.-Switzerland commercial, science and education, and security relationships.”, The White House 15.6.2021).
Donald Trump on ollut poikkeus Yhdysvaltojen diplomatiassa. Presidentti Niinistön vuoden 2017 tapaaminen presidentti Donald Trumpin kanssa tapahtui Suomen hävittäjähankinnan varjolla, ei millään muulla perusteella (Tasavallan presidentti 29.8.2017).
Kyse oli Niinistölle vuoden 2018 presidentinvaaleista ja Trumpille kaupanteosta. Molempien edut täyttyivät tapaamisessa. Presidentti Donald Trump puhui tiedotustilaisuudessa vuolaasti siitä, että Suomi olisi ostamassa uudet hävittäjät Yhdysvalloista (AL 29.8.2017, IL 29.8.2017 jne.).
Kauppamies mikä kauppamies, joka tulee helposti hyväksikäytetyksi.
****
Sveitsin liittoneuvoston hävittäjävalintapäätökset yksityiskohtaiset perustelut löytyvät The Federal Council -sivuilta saksan, rankan, italian ja englannin kielellä.
30.6.2021 päivätyn valintatiedotteen otsikko on ”Air2030: Federal Council decides to procure 36 F-35A fighter aircraft” (The Federal Council 30.6.2021). Suomeksi kutakuinkin “Air2030: Liittoneuvosto päätti hankkia 36 kappaletta F-35A-hävittäjiä”.
Kun Suomella on HX-hanke, Sveitsillä on Air2030-hanke.
Kyse on melko lailla identtisistä hankkeista aikataulutuksineen. Uusien hävittäjien ja uuden ilmapuolustuksen pitäisi olla käytössä 2030-luvulla.
Sveitsi on reilusti ympännyt hankkeeseen korkeatorjuntakyvyn, joka toteutetaan maasta laukaistavilla aina yli kahteenkymmeneen kilometriin yltävällä ilmatorjuntaohjuksilla (Ground Based Air Defence System, GBAD). Suomessa sen sijaan tuo paljon rahaa nielevä hanke on eriytetty eikä sen toteuttamisesta ole vielä riittävää varmuutta.
Suomessa hanke on eriytetty hävittäjähankkeesta mittavien miljardiluokan hankintakustannusten vuoksi. Se on kuitenkin ehdottomasti toteutettava, mikäli jotain todellista torjuntakykyä halutaan hankkia eikä lentokentillä ja kallioluolissa makaavat hävittäjämme ole vain maasta tai hävittäjistä laukaistavien venäläisohjusten harjoitusmaaleina.
Ilman korkealle yli kahteenkymmeneen kilometriin yltävillä ilmatorjuntaohjuksilla hävittäjäostos on vaillinainen. Kyse ei ole vain maan kamaralta laukaistavista venäläisohjuksista vaan Venäjän korkealla lentävien MiG-hävittäjien uuden tyyppisistä ohjuksista.
Ilman ilmatorjuntaohjuksilla tapahtuvaa puolustusta ei Suomi kykene torjumaan Venäjän yli kahteenkymmeneen kilometriin ja avaruuden rajalle stratosfääriin yltäviä ja uudentyyppisin ohjuksin varustettuja MiG-31BM-hävittäjiä (МиГ-31БМ). Käsittelin asiaa tarkemmin kirjoituksessa otsikolla Venäjän toimet avaruuden militarisoimiseksi, osa 2/3 (US-blogi 21.8.2020).
”Parhaimmillaan Lindberg nousi MiGillä 21 450 metrin korkeuteen.” (IL 14.12.2019). Oheisen Iltalehden jutun otsikko on ”Vanha neuvostorauta MiG-21 on edelleen Suomen kaikkien aikojen nopein hävittäjä – lentäjän oli varottava, että turbiini ei sulaisi”.
Natoon kuulumattomien Ruotsin ja Sveitsin myös korkeatorjuntakykyyn kykenevät Patriot-ostokset ovat tarkoin harkittuja. Ruotsi teki päätöksen Patriot-ostoksesta elokuussa 2018 (Regeringskansliet 2.8.2018) 25 miljardin Ruotsin kruunun enimmäiskustannuksella. Venäjän lähivaikutuspiirissä olevissa Nato-maissa (Puola, Saksa jne.) asia on jo aikaisemmin ratkaistu.
25 miljardia Ruotsin kruunua on tämän päivän kurssilla noin 2,5 miljardia euroa. Ilmatorjuntaohjuskaupoissa miljardi on pieni raha, sen Ruotsin ja Sveitsin esimerkin osoittavat, vaikka tosin Ruotsin alkujaan 1960-luvulta peräisin oleva järjestelmä on jo kokonaisuudessaan vanhentunut.
Suomen puolustushallinto on vetänyt korkeatorjuntakyvyn ilmatorjuntaohjushanketta matalalla profiililla varmistaakseen, että hanke menisi läpi nurinoitta sekä poliittisessa päätännässä että myös kansalaisten keskuudessa. Ajatus on varmistaa hävittäjäostos ensiksi ja ilmatorjuntaohjuksien hankintasopimus solmittaisiin vasta vuoden 2022 loppuun mennessä (Puolustusvoimat 28.10.2020).
****
Sveitsin 36 uutta Lockheed Martinin F-35A-hävittäjää maksavat 5,068 miljardia Sveitsin frangia (4,64 miljardia euroa päivämäärän 3.7.2021 kurssilla). Kokonaishinta tarkoittaa 129 miljoona euroa per hävittäjä tarjouspyynnön ja sopimuksen mukaisella varustuksella.
Sveitsin hävittäjähankkeen kokonaiskustannukset (hankinnat ja käyttökustannukset) 30 vuoden aikana ovat noin 15,5 miljardia Sveitsin frangia eli noin 14,2 miljardia euroa. Käyttökustannukset 30 vuodeksi ovat siis noin 9,5 miljardia euroa (vajaat 320 miljoonaa euroa per vuosi ja 8,8 miljoonaa euroa per hävittäjä per vuosi).
Sveitsi ostaa Air2030-hankkeen GBAD-osuudessa viisi Raytheonin Patriot-järjestelmäyksikköä. Sveitsin puolustettava alue on noin 15 000 neliökilometriä, joten yksi yksikkö kattaa sveitsiläisten laskemana noin 3 000 neliökilometriä.
Suomen pinta-ala on noin 390 908 neliökilometriä, joten Suomi tarvitsisi 130 yksikköä, jos pyrkisi Sveitsin kattavuudella puolustamaan erämaitaan venäläisohjuksilta ja yli 20 kilometrissä lentäviltä MiG-hävittäjiltä.
Viiden Patriot-järjestelmäyksikön hankintahinta on 1,97 miljardia Sveitsin frangia (1,8 miljardia euroa). Yhdessä 30 vuoden aikana arvioitujen toimintakustannustensa kanssa Patriot-järjestelmän kokonaiskustannukset (hankinnat ja käyttökustannukset) ovat noin 3,6 miljardia Sveitsin frangia (3,3 miljardia euroa).
****
Olen koonnut tähän kappaleeseen em. liittoneuvoston hävittäjävalintatiedotteesta (The Federal Council 30.6.2021) lauseita, miksi Sveitsi päätyi F-35A-hävittäjiin. Puolen vuoden sisällä näemme, löytyykö Suomen hävittäjävalintatiedotteessa samoja perusteluita, miksi F-35A-hävittäjä on parempi kuin Boeingin Super Hornet, Dassaultin Rafale tai Airbusin Eurofighter Typhoon.
Sveitsiläiset eivät kelpuuttaneet hankintaansa ruotsalaisen Saabin JAS-Gripeniä ja tuskinpa Gripen olisi Suomellakaan mukana, jos Ruotsi ei olisi läheinen naapurimaamme, jonka kanssa tehdään läheistä puolustusyhteistyötä.
Sveitsiläiset äänestäjät olivat jo hylänneet Saabin Gripenit kertaalleen jo vuoden 2014 kansanäänestyksessä. Sveitsin kannalta hyvä, että hylkäsivät. Ovatpahan nyt saamassa viidennen sukupolven hävittäjät.
Sveitsi oli pisteyttänyt tarjousvertailun. F-35A-hävittäjä sai 336 pistettä ja seuraavaksi tullut 95 pistettä vähemmän 241 pistettä. Liittoneuvosto ei kerro, mikä hävittäjä oli toiseksi paras.
F-35A sai parhaat pisteet kolmessa pääkriteeristä neljästä:
- [toiminnan] tehokkuudessa (effectiveness)
- tuotetuessa (product support)
- [operatiivisessa] yhteistyössä ([operative] cooperation)
Kaupan kompensoinnissa (offset) – vanhalta termiltään vastakaupoissa – Lockheed Martin ei ollut paras.
”F-35A offers highest overall benefit at lowest cost by far”.
Vapaasti suomennettuna:
“Kaiken kaikkiaan F-35A tarjoaa ylivoimaisesti suurimman kokonaishyödyn alhaisemmilla kustannuksilla”.
”F-35A to cost around CHF 2 billion less than competitors. In addition to the benefits, the F-35A also achieved by far the best result in terms of costs. Both procurement and operation costs are the lowest for this aircraft.”
Vapaasti suomennettuna:
”F-35A maksaa noin 2 miljardia Sveitsin frangia vähemmän kuin kilpailijat. Hyötyjen lisäksi F-35A saavutti ylivoimaisesti parhaan tuloksen myös hinnassa. Sekä hankinta- että käyttökustannukset ovat tällä hävittäjällä alhaisimmat.”
Tässä tapauksessa hyödyt (benefits) ovat yhtä kuin tekninen suorituskyky. Se, mitä hävittäjällä voi konkreettisesti tehdä.
****
”In terms of effectiveness, the F-35A achieved the best result because it has a marked technological advantage over the other candidates: it includes entirely new, extremely powerful and comprehensively networked systems for protecting and monitoring airspace. The F-35A is able to ensure information superiority; this means pilots benefit from a higher situational awareness in all task areas when compared with the other candidates. This is especially true for day-to-day air policing.” (The Federal Council 30.6.2021).
Sveitsin liittoneuvosto totesi siis, että:
”Tehokkuuden kannalta F-35A saavutti parhaan tuloksen, koska sillä on huomattava tekninen etu muihin ehdokkaisiin nähden: se sisältää täysin uusia, erittäin tehokkaita ja kattavasti tietoverkotettuja järjestelmiä ilmatilan suojaamiseksi ja valvomiseksi. F-35A pystyy varmistamaan tiedollisen ylivoiman; tämä tarkoittaa, että lentäjät hyötyvät paremmasta tilannetietoisuudesta kaikissa tehtävissä verrattuna muihin [hävittäjä]ehdokkaisiin nähden. Tämä pätee erityisesti päivittäiseen ilmatoimintaan.”
Lockheedin Air2030-hankkeen kampanjapäällikkö Jim Robinson selittää, mistä kyse.
“I think that what F-35 brings to air policing is revolutionary. As you takeoff and put the gear up, with the sensors on the aircraft you are able to get a 360-degree view of the airspace. With the view and the F-35 sharing data, you can do what the U.S. Air Force would call ‘grinding’ – a combat air patrol – with two aircraft instead of four in my opinion.” (Forbes 2.7.2021).
Vapaasti suomennettuna:
”Mielestäni se, mitä F-35 tuo ilma[taistelu]toimintaan, on mullistavaa. Kun nouset täydellä vaihteella ylös, hävittäjänanturit voivat antaa 360 asteen kuvan ilmatilasta. Ilmatilakuvan ja F-35:n jakamien tietojen avulla voit tehdä sitä, mitä Yhdysvaltain ilmavoimat kutsuvat ’jauhatukseksi’ – mielestäni taisteluilmapartio kahdella hävittäjällä neljän sijaan.”
Kun hävittäjiä ostetaan, ostetaan niitä yleensä neljällä – siis perinteisellä taisteluilmapartion hävittäjämäärällä – jaollinen määrä. Suomi on ostamassa 64 hävittäjää (16×4) ja Sveitsi 36 hävittäjää (9×4). Viidennen sukupolven F-35-hävittäjän yksi päämäärä lienee, että taisteluilmapartion muodostaa jatkossa kaksi hävittäjää.
Mitchell-instituutin (Air Force Association Mitchell Institute) analyytikko Mark Gunzinger tiivistää, mistä on kyse. Kyse on neljännen ja viidennen sukupolven hävittäjän tasoerosta.
“The fifth versus fourth generation capability gap, the [F-35’s] integrated avionics, etcetera. Technology has marched on.” (Forbes 2.7.2021).
Vapaasti suomennettuna:
“Kyse on neljännen ja viidennen sukupolven hävittäjien välisestä kapasiteettikuilusta, [F-35:n] integroidusta lentoelektroniikasta jne. Teknologia on [vain] mennyt eteenpäin.”
Toistaiseksi ulosmyytäviä viidennen sukupolven hävittäjiä ei ole liikaa valittavaksi. On oikeastaan vain yksi ulosmyytävä.
****
”F-35, l’erreur stratégique de Viola Amherd” (Le Temps 30.6.2021).
Konekäännöksenä suomennettuna:
”F-35, [puolustusministeri] Viola Amherdin strateginen virhe” .
Le Temps on sveitsiläinen ranskankielinen päivälehti.
”Trou d’air” (Tribune de Genève 30.6.2021).
Konekäännöksenä suomennettuna:
“Ilmareikä”.
”Signal désastreux” (La Liberté 30.6.2021).
Konekäännöksenä suomennettuna:
“Katastrofaalinen signaali”.
La Liberté ja Tribune de Genève ovat myös sveitsiläisiä ranskankielisiä päivälehtiä.
La Liberté uutisoi samaan sävyyn Sveitsin F-35-valintaa myös muutoin (esim. La Liberté 1.7.2021).
Ranskassa Sveitsiä alettiin syyttää F-35-valinnan johdosta eurooppalaisen yhteistyön tuhoamisesta. Saksassa ja muualla Euroopassa Sveitsin päätös on otettu sen sijaan leppoisammin.
Niin Ranskan kuin myös Sveitsin ranskankielisen lehdistön perusteella ranskankieliset ovat sangen nyreissään Sveitsin hävittäjäpäätöksestä.
Samaan tyyliin Ranska tulee olemaan sangen nyreissään myös Suomen hävittäjäpäätöksestä.
Ranska on arvostellut Sveitsiä kovin sanoin myös siitä, ettei Sveitsi ole sopinut EU:n kanssa uutta puitesopimusta, jota on neuvoteltu vuodesta 2014 alkaen ja jonka pitäisi korvata ne sadat yksittäiset sopimukset, jotka säätelevät EU:n ja Sveitsin välistä taloudellista kanssakäymistä.
”Sveitsi käveli ulos neuvotteluista EU:n kanssa” (HS 27.5.2021).
****
Ranskan olisi kuitenkin hyvä katsoa peiliin. Miksi ranskalaisiin ei oikein luoteta puolustuksellisena yhteistyökumppanina ja -toimijana?
Ranskan historia presidentti de Gaullen ajoista saakka mukaan lukien irrottautuminen Naton sotilaallisesta komentojärjestelmästä vuonna 1966 osoittaa, että kaikki yhteistyö tehdään alisteisena omille päämäärille ja vieläpä niin, ettei vain omia voimavaroja kuluisi muiden hyödyksi vaan päinvastoin. Ranska on luonteeltaan omahyväinen päällepäsmäri. Ranska pyrkii olemaan suurvalta kuitenkaan toimimatta niin kuin suurvallan kuuluisi toimia. EU:kin on pohjimmiltaan Ranskalle vain toimintaväline omille päämäärille.
Tuon kaiken tietää myös Sveitsi.
Toinen Ranskan heikkous on Ranskan Venäjä-suhteet. Ne eivät herätä luottamusta niissä maissa, joiden turvallisuuspoliittinen huoli numero yksi on Venäjä. Vielä muutama vuosi sitten Ranska oli jopa halukas aseistamaan Yhdysvaltojen harmiksi Venäjää sotakalustolla, jota sitten voitaisiin käyttää Venäjän naapurimaita vastaan (MTV Uutiset 25.1.2011, TS 10.5.2014).
Ranska ei osaa lukea läheltä oikein edes naapurimaatansa Sveitsiä.
Ranskalaisten olisi kuitenkin muistettava, että myös edellinen hävittäjävalinta Sveitsillä oli Suomen tapaan yhdysvaltalaishävittäjä: Boeingin F/A-18 Hornet. Sveitsi ei ole tehnyt mitään uutta linjausta valitessaan taas uudestaan yhdysvaltalaishävittäjät.
Eikä tee Suomikaan tänä vuonna mitään uutta linjausta päättäessään hävittäjistään.
Sveitsi ja Suomi ovat eläneet hävittäjähankinnoissa samaan tahtiin jo 1990-luvulta. Niin etenevätkin nytkin uuden hävittäjävalinnan suhteen.
Sveitsin puolustushallinto taitaa hävittäjävertailun, onhan mukana myös suomalaisvoimaa (Sveitsin puolustusministeriön ylijohtaja Päivi Pulli). Suomen puolustushallinto tuskin voi tehdä erilaista ratkaisua teknisillä perusteilla.
Jos Suomi tekisi erilaisen ratkaisun kuin puolueeton Sveitsi, päätös olisi poliittinen.
Estetäänkö 64 lennokilla Suomen valtaus. Jollei näin ole niin mikä on investoinnin tuoma hyöty?
Ilmoita asiaton viesti
Vastaus: Hyökkäyskynnyksen nostaminen. Perustana on aina yhtä toimivaksi osoittautunut logiikka: Mitä heikompi puolustus, sitä houkuttelevampi hyökkäyskohde.
Toisaalta mitä vahvempi puolustus, sitä enemmän hyökkääjältä vaaditaan rahaa ja aikaa hyökkäyksen tavoitteiden saavuttamiseen. Panos-tuotossuhde ratkaisee, koska sota on taloudellinen ja poliittinen riski. Puolustuskyvyttömän miehittäminen ei sitä ole ja siksi sitä niin helposti tehdäänkin (vrt. Krim).
Kuvaan astuu myös poliittinen tarkoituksenmukaisuus – kuinka kauan omat kansalaiset jaksavat katsella rahan polttamista ja omien poikien (ja tyttöjen) kuolemia? Tämä oli keskeinen syy siihen, miksi USA valitsi atomipommin käytön Japania vastaan.
Tänä päivänä ydinaseen käyttö on kuitenkin paljon suurempi poliittinen riski kuin 1945, koska ydinaseita on monilla valtioilla. Pandoran lippaan avaamisen kynnys on osoittautunut korkeaksi.
sitä suurempi ´houkutus
Ilmoita asiaton viesti
Viimeiset kolme sanaa eli ”sitä suurempi ´houkutus” eivät liity tekstiin vaan kyse on rivinvaihtotoiminnon reistaamisesta 🙁
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärrän, että aseistus ja valmius on oltava rajojen normaalin valvonnan vuoksi. Epäselväksi jäi miten koneet estäisivät Suomen valtauksen. Kynnyksen nostaminen ei sitä tee, jos Venäjä olisi vakavissaan aikeissaan vallata maamme.
Atomiaseet ovat nykyään hyvin monipuolisia. Enää ei tarvitse räjäyttää kokonaisia kaupunkeja siviileineen.
Mielestäni ainut pätevä puolustus maailman pienillä valtioilla on Israelilla. Suomen tulisi pyrkiä ehdottomasti samaan. Omat ydinkärjet, joilla voidaan iskeä syvälle Venäjälle ovat oikea aseistus. Tehokas puolustus perustuu vahvaan kykyyn hyökätä..
Maailmassa on jo nyt ydinasevaltoja, jotka eivät virallisesti ole sellaisia. Suomen kuuluisi olla yksi näistä.
Ilmoita asiaton viesti
Hämäläisen logiikan mukaan Suomen ei kannata investoida senttiäkään puolustukseensa, koska Venäjä valloittaa meidät joka tapauksessa, oli meillä millaiset ilma- ja puolustusvoimat.
Eli jokaiselle kansalaiselle Tuomiojan rauhanmerkki rintaan ja maalaamaan kylttejä RAUHA, joiden kanssa istumaan valtateille. Ei mene paljon rahaa.
Ilmoita asiaton viesti
Hämäläisen logiikalla Venäjä valloittaisi Suomen siinäkin tapauksessa että Suomella olisi ydinase, koska Venäjällä ei (edelleen Hämäläisen logiikan mukaan) olisi tarvetta ottaa huomioon itselleen aiheutuvaa vahinkoa.
Toki Suomen oma ydinase voisi nostaa hyökkäyskynnystä. Tämä kynnys toimisi kuitenkin vain siinä tapauksessa, että luovutaan Hämäläisen asettamasta premissistä, jonka mukaan vakavissaan oleva Venäjä valloittaisi Suomen joka tapauksessa omista tappioistaan piittaamatta.
Miksi Venäjä sitten olisi Suomen valtaamisessa niin vakavissaan ettei millään ole mitään väliä, on luonnollisesti kokonaan oma keskustelunaiheensa.
Ilmoita asiaton viesti
”Epäselväksi jäi miten koneet estäisivät Suomen valtauksen.”
Se jääkin epäselväksi niin kauan kun ei pystytä sanomaan, miten suuri olisi se hyökkäysvoima joka Suomeen kohdistuu. Se taas riippuisi sotilapoliittisesta yleistilanteesta maailmalla, ja Suomea koskien erityisesti Euroopassa. Tilanne jossa Suomi on yksin Venäjää vastaan, ei nykyään ole todennäköisin skenaario. Kaikki on toki mahdollista, mutta käsien pystyyn nostaminen yhden skenaarion perusteella ei ole ratkaisu mihinkään.
”Kynnyksen nostaminen ei sitä tee, jos Venäjä olisi vakavissaan aikeissaan vallata maamme.”
Toisaalta tämä vakavissaan olo riippuisi osaltaan juuri hyökkäyskynnyksestä. Venäjän on kaikissa tapauksissa laskettava, kuinka kannattavaa on sijoittaa aikaa, rahaa ja omia ihmishenkiä itseään puolustavan Suomen valtaamiseen. Lisäksi poliittiset seuraukset.
Krimillä Venäjän ei tarvinnut ottaa edellä mainittuja seikkoja huomioon, ehkä jotain poliittista vaikutusta lukuun ottamatta. Siksi sinne oli niin helppoa ja luontevaa mennä.
Haluammeko siis olla jonkinlainen ”Krim”? Vai pakottammeko hyökkäystä harkitsevan ottamaan huomioon tekijöitä, joiden todellista vaikutusta se ei pysty etukäteen luotettavasti arvioimaan?
Ilmoita asiaton viesti
”Ymmärrän, että aseistus ja valmius on oltava rajojen normaalin valvonnan vuoksi.”
Valtion ei ole mitään järkeä suorittaa rajavalvontaa, jos ei sen tukena ole asevoimaa jolla pystytään torjumaan eritasoisia hyökkäyksiä. Vähän vastaava juttu, kuin jos poliisi valvoisi yleistä turvallisuutta, mutta sillä ei olisi kuitenkaan resursseja ottaa kiinni lainrikkojia tai estää heidän toimintaansa.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen kaltaisen maan tulisi varustautua yhtä monipuolisesti kuin Israel. Suomen tulisi tietenkin Israelin tavoin hankkia F35 hävittäjiä, mutta ydinase saattaa olla pitkässä juoksussa Suomelle välttämätön.
Ilmoita asiaton viesti
Siinä tapauksessa ratkaisu voisi olla kuten Norjalla: Nato-jäsenyys, johon sisältyy pykälä ”ei ydinaseita eikä pysyviä Naton tukikohtia rauhan aikana Suomen maaperällä”.
Ilmoita asiaton viesti
”Sveitsin 36 uutta Lockheed Martinin F-35A-hävittäjää maksavat 5,068 miljardia Sveitsin frangia (4,64 miljardia euroa päivämäärän 3.7.2021 kurssilla). ”
On neit perkeleet kauppamiehiä.
72 hävittäjää maksaisi Sveitsille 9,28 miljardia euroa. Me saadaan 64 hävittäjää samalla rahalla.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa on varakkaita ostajia enemmän kuin Sveitsissä.
Ilmoita asiaton viesti
Tuskinpa tuo ihan noin yksioikoista on. Tämä luokan hankintasopmukset ovat yleensä monimutkaisia asiakirjoja, joissa sovitaan monista muistakin asiosta kuin ostettavien hävittäjien kappalemääristä ja vastikkeena maksettavasta rahasta.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen ja Sveitsin vertailu on kahdessa mielessä huono:
-Sveitsi jää monessa skenaariossa täysin sivuun (katsoo päältä, kun muut maat tuohoavat itsensä ja toisensa)
-väkiluku per pinta-ala on rautainen rajoite. Meillä ei missään nimessä ole varaa väkirikkaiden maiden sotilasdoktriineihin. Suurin osa maatamme on eräänlainen tyhjiö (mm. väestötyhjiö, joka avaa paljonkin sotilaallisia mahdollisuuksia kahdesta eri ilmansuunnasta katsoen).
On odotettavissa, että talouden tiuketessa yksi jos toinenkin maa julistautuu sotilasteknologiseksi pudokkaaksi ennemmin tai myöhemmin. Vain jotkin pelurit (Intia, Kiina, USA) pelaavat pelin loppuun avaruus-, ilma-, sukellusvene-, lentotukialus- , ydinohjussukellusvene- yms. -paletilla, kun taas muut maat pelaavat vajaalla korttipakalla.
Millaiseksi tällainen vajaan budjetin sota muodostunee? Ainakin yksi vaihtoehto on pitkällinen ja sitkeä siviilivastarinta ja siihen liittyvä Itä-Timorin kaltainen goodwillin keräily maailmalta. Tosin, jos valtaaja on Nato, voi hyvää tahtoa olla yhtä hankala kerätä kuin uiguurien tapauksessa.
Ilmoita asiaton viesti
”Ainakin yksi vaihtoehto on pitkällinen ja sitkeä siviilivastarinta”.
Sellaisessa vastarinnassa siviilit kärsivät eniten. Suomalaisillahan on kokemusta sellaisesta vastarinnasta ajalta 120 vuotta sitten, venäläistämiskaudella. Siviilivastarinnalla saavutettu tulos oli nolla. Vasta aseellinen vapaussota 2018 toi itsenäisyyden, kun venäläiset ajettiin kyselemättä ulos.
Ilmoita asiaton viesti
No jopas sattui kömmähdys! Ei minulle tullutkaan kuin 100 vuoden virhe …:D
Juu, siis 1918 on oikea vuosiluku Suomen vapausodalle / punakapinalle / sisällissodalle / kansalaissodalle.
Kiitos huomautuksesta.
Ilmoita asiaton viesti
Holodnaja Pravda
”Jos Suomi tekisi erilaisen ratkaisun kuin puolueeton Sveitsi, päätös olisi poliittinen.” Blogisti Ari Pesonen ja mielenkiintoinen väite.
Sveitsin Air 2030-hanke on paketti, jossa monitoimihävittäjät ja ilmatorjuntakyky niputetaan yhdeksi ilmatorjuntaohjusjärjestelmäksi.
Sveitsin pinta-ala on noin 41000 km2 joka Suomen kartalle sijoitettuna vastaa Helsinki keskeisesti, aluevesirajaa noudattaen, aluetta Hanko-Kotka-Kouvola -Heinola-Tampere-Turku-Hanko. (Punainen pommi on Hanko) https://www.google.com/maps/place/Hanko/@60.4585834,22.7918421,355329m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x468ce25ff02c47e5:0x319e5f55f98a2441!8m2!3d59.8283489!4d22.9658712
Kun näin pienelle alueelle levitetään Patriot-ohjuspataljoona, viiden ohjuspatterin, 17 kpl neljän ohjuslavetin, yhteensä 68 ohjuksen ilma- ja ohjustorjuntakyky voidaan puhua varsinaisesta alueellisesta siilipuolustuksesta, jota täydentää 36 kpl F-35A CH monitoimihävittäjää.
Sveitsi siis pienentää merkittävästi, lähes puoleen nykyisten 54 hävittäjän määrän, mutta tehostaa merkittävästi maan kokonaispuolustuskykyä panostamalla nimenomaan aluepuolustuksen maasta-ilmaan torjuntakykyyn.
Sveitsin tai Israelin sotilaallisen puolustuskyvyn vertailu Suomeen on mielenkiintoista mutta lähtökohdiltaan ja toteutukselta epärealistista.
Kuka HX-hankkeesta päättää ja missä kohtaa tässä kaaviossa ko. väite huomioidaan? https://ilmavoimat.fi/documents/1951206/2016078/ILMAVE_HX-p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6ksentekomalli_20180508_full.jpg/ec78801e-b83f-48f5-999e-742c116ab7ce?t=1525863601996
Päätöstä HX-hankkeesta ei tehdä Virginian Pentagonissa, Washington DC’ssä tai Naton Brysselin pääkonttorissa, Moskovan Kremlistä puhumattakaan.
Päätöksen HX-hanketiimin valintasuosituksen pohjalta tekee Suomen hallitus ja eduskunta loppuvuodesta 2021 Helsingissä.
Otšen horošo, pozhalujsta tovarištš
Sveitsin hankinnan selkosuomeksi. https://www.lentoposti.fi/uutiset/sveitsi_hankkii_36_lockheed_martin_f_35a_h_iveh_vitt_j_ja_raytheonin_patriot_j_rjestelmi
Sveitsin hankinnat F-35A CH. https://www.dsca.mil/press-media/major-arms-sales/switzerland-f-35-joint-strike-fighter-aircraft-and-weapons
Sveitsin Patriot-ohjusjärjestelmä. https://www.dsca.mil/press-media/major-arms-sales/switzerland-patriot-configuration-3-modernized-fire-units-and-weapons
Sveitsin nykyiset hävittäjät / ilmavoimat. https://www.wdmma.org/swiss-air-force.php
Sveitsin puolustusvoimat. https://www.globalfirepower.com/country-military-strength-detail.php?country_id=switzerland
Ilmoita asiaton viesti
Taitaapi mennä Sveitsin liittoneuvoston päätös kansanäänestykseen, mitä mahdollisuutta suomalaisille omassa hankinnassaan ei suoda.
https://www.swissinfo.ch/eng/swiss-government-sets-sights-on-f-35a-fighter-jet-fleet/46748510
Ilmoita asiaton viesti
Suomi on parlamentaarinen demokratia. Vapailla vaaleilla valitaan kansanedustajat, joilla on korkein valta Suomessa.
Jokaista asiaa on turha laittaa kansanäänestykseen, sillä kansalla ei voi mitenkään olla riittävää tietämystä, eikä ymmärrystä, asiasta päättämiseen. Koskee myös esimerkiksi NATO-jäsenyyttä – siitä ei saa syvästi suomettuneessa Suomessa järjestää kansanäänestystä – vaan pitää liittyä.
Ilmoita asiaton viesti
On se kumma, että sveitsiläiset osaa, mutta pisa-voittaja suomalaiset ei. Syyhän ei ole kansan osaamattomuus, vaan tinasotilaiden ja politrukkien haluttomuus avata asioita kansalle eli jakaa valtaa ja vastuuta. Olen sitä mieltä, että puoluelaitos pitäisi lakkauttaa tai ainakin supistaa sveitsiläiselle kansan käskyttämälle tasolle.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt jo Yhdysvaltain asevoimat joutuvat pohtimaan F-35:n mielekkyyttä. Luotettavuus ja käyttökulut painavat kenraalien ja rahavastaavien päät maata kohti. Velkavetoisella ja EU-vastuissa kieriskelevällä Suomellako olisi varaa ylläpitää noita hyökkäykseen tarkoitettuja ankkoja.
Sveitsiläiset valmistautunevat kansanäänestykseen asiassa. Bongasin sikäläisestä lehdestä asiaa koskevan artikkelin, jonka käännän tähän.
( Yhdysvaltain ilmavoimien esikuntapäällikkö miettii ääneen halvemman koneen käyttöä.
Beni Gafner , Der Landbote 9.7.2021, Winterthur, Sveitsi
Liittoneuvostolle (Sveitsi) häivesuihkuhävittäjä F-35 ei ole vain paras hävittäjälentokone, vaan myös halvin. Puolustusministeri Viola Amherd (Keskusta) sanoi viime viikolla, että F-35: llä oli paras kustannus-hyötysuhde. Suihkukone voitti ylivoimaisesti liittovaltion asevastaavan Armasuissen arvioinnin. Ja Yhdysvaltojen tarjous ei ollut vain halvin – se oli myös sitova. Amherdia ei estänyt raportit kustannusten ylityksistä ja ongelmista sellaisissa Euroopan maissa, joissa jo käytetään tätä konetta.
Mutta nyt, Yhdysvallat, jossa F-35 valmistetaan, lähettää uusia varoitussignaaleja. Poliittisesti riippumaton GAO: n tilintarkastaja esitti 7. heinäkuuta raportin ongelmista F-35-ohjelmassa Yhdysvalloissa, viikko liittovaltion (Sveitsi) F-35: tä koskevan päätöksen jälkeen. GAO: n tilintarkastajat suorittavat vastaavanlaisen työn Yhdysvaltain kongressille, kuten liittovaltion(Sveitsi?) tarkastusvirasto tekee liittovaltion tasolla.
Riskisijoitukset
GAO: n 70-sivuinen raportti tekee kriittisen johtopäätöksen. Lentokoneen tekninen suorituskyky on viime aikoina parantunut, ”mutta se ei silti täytä hävittäjäkoneen vaatimuksia”. Vuonna 2020 Yhdysvaltain armeijan F-35-koneet olivat vain 54 prosenttisesti täysin toimintakykyisiä vaadittujen 72 prosentin sijaan. F-35 on juuri se versio häivehävittäjästä, jonka liittovaltio(Sveitsi) haluaa hankkia.
Raportin keskeinen viesti koskee kuitenkin kustannuksia. F-35-ohjelmassa nämä ilmeisesti lähtevät yhä enemmän kädestä elinkaaren edetessä. ”Puolustusministeriö joutuu kohtaamaan kuuden miljardin dollarin rahoitusvajeen vuonna 2036”, ennustavat GAO: n tutkimusasiantuntijat. F-35: n todellisten ylläpitokustannusten ja kulujen välille, joihin asevoimilla olisi suunnitelllun mukaan varaa , syntyy raportin mukaan ero.
Rahoitusongelma pahenee, kun käyttöön otettujen taistelulentokoneiden määrä kasvaa. Tilintarkastaja GAO varoittaa, että mitä enemmän koneita ostetaan, sitä vaikeampaa on vähentää ylläpitokustannuksia.
Jos ennakoituja ”kymmenien miljardien dollareiden” lisäkustannuksia ei poisteta, koko puolustusministeriöön kohdistuva paine kasvaa ”merkittävästi”, varoitetaan. Lyhyesti sanottuna: investoinnit asevoimien muille alueille voivat vaarantua.
F-35: n vaihtamista harkitaan
Huolimatta pyrkimyksistä vähentää kustannuksia, oli viitteitä siitä, että F-35: n elinkaarikustannukset nousevat edelleen. ”Analyysimme mukaan ja Yhdysvaltain puolustusministeriön virkamiesten mukaan F-35: n budjetoitujen ja odotettujen kustannusten välistä kuilua ei tällä hetkellä ole tarkoitus kaventaa”, raportissa todetaan.
Ilman säästömenetelmää, joka sisältää kaikki asevoimien, kaikkien muiden osapuolten ja valmistajan F-35-operaatiot, ohjelmaa ei voida enää ylläpitää. Ilmavoimien virkamiehet olivat kertoneet GAO: n tutkintaraportin vastuuhenkilöille, että jos F-35-kustannuksia ei alenneta, on pian olemassa vain kaksi vaihtoehtoa: joko lykätä F-35-koneiden ostoa tai vähentää suunniteltuja häivehävittäjällä lennettäviä tunteja.
Yhdysvaltain ilmavoimien esikuntapäällikkö kenraali C.Q.Brown harkitsee ”Defense News” -lehden mukaan suunnitellun F-35: n korvaamista halvemmalla ”Generation 4 plus” -suihkukoneella. Vaikka F-35 kuuluu ns. viidenteen sukupolveen, Boeingin vanhempi Super Hornet kuuluu ”Generation 4 plus” -sarjaan. Super Hornet, jota on Yhdysvaltojen lähteiden mukaan halvempaa lentää kuin F-35, oli huonompi kuin F-35 Sveitsin hankintakilpailussa, samoin kuin Airbusin Eurofighter ja Dassaultin Rafaele, jotka kaikki taistelevat karkeasti samassa sarjassa.
Aseviranomainen Armasuisse ei kommentoi suoraan amerikkalaisen tutkintaraportin sisältöä. Armasuissen tiedottaja Kaj-Gunnar Sievert sanoi pyynnöstä, että tarjoukset ja niissä esitetyt luvut sitovat Sveitsiä. Tämä vaikuttaa sekä hankintakustannuksiin että käyttökustannuksiin. Jälkimmäisen osalta Sveitsillä on tarjous, jonka voimassaoloaika on kymmenen vuotta. Lisäksi Sievertin mukaan ”hintoja ei voida verrata eri maiden välillä, koska ei ole selvää, mitkä kustannukset sisältyvät, mitkä eivät.”)
Ilmoita asiaton viesti