Taisteludroonit – Miksi Suomi ei ole valmis hankkimaan kullanarvoisia taisteludrooneja?

Kuva turkkilaisen Bayaktar TB2 -taisteludroonin aiheuttamasta tuhosta armenialaiselle panssarisvaunulle Armenian ja Azerbaidžanin syksyllä 2020 käymässä sodassa. Kuvassa oleva luku 23 on droonin etäisyys kohteesta (on kuvakaappaushetkellä 23 metriä). Suomen puolustusarsenaaliin eivät kuulu taisteludroonit, mikä on mielestäni suuri vahinko. Mikään ei korvaa taivaalla leijuvaaja ja oikeaan hetkeen iskuaan otottavaa tuhovoimaa. Kuva: vapaa lähde (kuvakaappaus YouTube-videosta).

Artikkelikuvaan liittyvä video löytyy YouTube Azerbaijan Bayraktar TB2 Drone Attack in Garabagh 22.9.2020 -osoitteesta. Video on vaikuttava, kuinka turkkilaiset taisteludroonit tuhoavat urakalla panssarivaunuja ja muuta sotakalustoa niin päivä- kuin yöaikaan.

Tämä kirjoitus on sotilaallisia drooneja käsittelevän kaksiosaisen kirjoitussarjan jälkimmäinen osa. Edellisen osan otsikolla Ukraina on osoittanut, että ilman laajaa drooniverkostoa sodankäynnistä ei tule yhtään mitään julkaisin 22.5.2022 (US-blogi 22.5.2022).

Käytän miehittämättömistä ilma-aluksista tässä kirjoituksessa pääsääntöisesti drooni-sanaa, olipa kyseessä sotilaslentolaite tai ilma-alus tai ihan mitä vain siltä väliltä miehittämättömänä.

****

Suomi hankki tietävästi ensimmäiset sotilaalliset droonit Israelista vuoteen 2003 kestäneessä toimituksessa, jonka tilaus tehtiin 29.9.1999. Kyse oli lentotiedustelujärjestelmästä, kuten hanke oli tuolloin nimetty.

Suomi osti hankkeessa kaiken kaikkiaan 12 kappaletta RUAG Ranger -drooneja miehittämättömänä lentotiedustelujärjestelmänä. Järjestelmän valmistaja on sveitsiläinen RUAG AG (kotisivut) israelilaisella Israel Aircraft Industriesin (kotisivut) lisenssillä. Droonitilauksen arvo oli noin 20 miljoonaa dollaria. Israel Aerospace Industries Ltd. tunnetaan paremmin sen nimilyhenteellä IAI.

Israel Aerospace Industriesin ja RUAG AG:n RUAG Ranger. Kuva: vapaa lähde (tuotevalmistajan esitesivut).

Yllä olevan kuvan tuotevalmistajan esitesivu löytyy täältä. Kuva osoittaa, että droonin saattaminen ilmaan vaati järjestelyjä ja oheiskalustoa.

Ranger-drooni oli alkujaan israelilaisen IAI:n ja sveitsiläisen RUAG:n yhteishanke, jolla on ensisijaisesti pyritty häivyttämään sotilasteknologian todellinen alkuperä samaan tapaan kuin esimerkiksi Eurospikesta (Eurospike GmbH) on häivytetty Spike-tuotenimen israelilainen alkuperä (Rafael Advanced Defense Systems).

Panssarintorjuntaohjusjärjestelmähankkeissa PSTOHJ 2000 (tai PSTOHJ 2000M) Suomi osti noita israelilaisohjuksia Saksan kautta (Spike MR ja Spike ER). Spike ER on käytössä myös RO2006-rannikko-ohjuksena.

Ajat ovat muuttuneet. Nykyisin Suomikin uskaltaa ostaa aseita Israelista suoraan.

Suomi hankki kaikkiaan kaksi järjestelmää (6+6 Ranger-droonia). Jälkimmäinen tilattiin noin vuonna 2005, tarkka ajankohta ei ole minulla tiedossa. Vuoden 1999 hankintapäätöksen mukaan yksi järjestelmä käsitti ”kuusi miehittämätöntä ilma-alusta (UAV), kuusi hyötykuormaa, ohjausaseman (GCS), erillisen antenniyksikön (RCT), katapultin, kaksi automaattisen laskeutumisen sensoria (RAPS), kaksi siirrettävää kuvavastaanotinta (MRU), A- ja B-tason huoltojärjestelmän, koulutussimulaattorin (OPT) sekä järjestelmäkoulutuksen.

Noiden lisäksi Puolustusvoimat hankki Suomesta vielä kotimaisin hankinnoin mm. tukikohdan maakalustoa.

Tuo Ranger-drooni on isokoinen ja melkeinpä pieni lentokone. Sen suurin lentoonlähtöpaino 275 kiloa, siipiväli 5,7 metriä ja pituus 4,6 metriä. Toiminta-aika on noin viisi tuntia ja nopeus 111-194 kilometriä tunnissa. Toimintasäde on noin 180 kilometriä.

****

Suomeen lähes 20 vuotta sitten hankitut Ranger-droonit ovat jo pahasti vahventuneet, mutta taitavat olla edelleen käytössä, kun vuonna 2019 yksi drooni putosi Niinisalossa 26. maaliskuuta. Edellisen kerran Ranger-drooni putosi Kankaanpäässä vuonna 2012 huhtikuun 19. päivänä.

Noiden droonien rekisteritunnukset ovat RL-01…RL-12. Noilla tunnuksilla on kuitenkin turha käydä hakemassa droonien lentotietoja esim. Flightradar24-sivustolta.

Suomen kanssa samoihin aikoihin Sveitsi osti myös vastaavia Ranger-drooneja. Ostos käsitti 24 droonia. Sveitsi on jo korvannut Rangerit israelilaisen Elbit systemsin (kotisivut) valmistamalla Hermes™ 900 -droonilla, joka voitti tarjouskilpailussa IAI:n Super Heron -droonin. Hankintapäätös tehtiin 5.6.2014 (DefenseUpdate 6.6.2014).

Julkisuudessa olleet hinnat 200-280 miljoonaa dollaria ovat melko kovia (MundoGEO 10.6.2014, The Times of Israel 27.11.2015), mutta  tekniikassa sensorit mukaan lukien elektronisen tiedustelun ja viestitiedustelun sensorit sekä SAR-tutka eivät edelleenkään ole halpoja.

Sveitsissä Ranger-droonit poistuivat käytöstä jo vuonna 2020. Suomi ei ole vielä edes käynnistänyt hanketta korvaamaan vanhentuneita Ranger-droonejaan.

Aikanaan Puolustusvoimat kertoi jo ennen kuin ensimmäistäkään droonihankintaa oli suoritettu ja ennen kuin Suomi allekirjoitti vuonna 2011 Ottawan miinakieltosopimuksen, että droonit korvaavat osaltaan poistettuja jalkaväkimiinoja.

Minulle tuo drooni-jalkaväkimiina-yhteys ja sen logiikka ei ole koskaan auennut.

En oikein ymmärrä Puolustusvoimien mainitsemaa jalkaväkimiinojen yhteyttä tykistöasejärjestelmien ja droonien kyvykkyyteen maalien paikantamiseen vihollisen selustasta, kun nuo järjestelmät tulee joka tapauksessa olla kunnossa, vaikka maalla olisi kuinka paljon jalkaväkimiinoja hyvänsä.

Venäjä jyskyttää nyt Itä-Ukrainassa armotonta tuhoa pitkäkantoisella 24/7-tykistötulella lyhimmilläänkin 20-30 kilometrin päähän ja pidemmällekin, niin ei siinä paljon jalkaväkimiinat auta tuohon tykistötuleen. Itä-Ukrainassakin on miinoja riittänyt jo vuodesta 2014. Taktiikka on valittu sen mukaan.

****

Seuraava droonihankinta oli niin ikään Israel-taustainen vuoteen 2016 kestäneessä toimituksessa. Puolustusministeriö valitsi 26.4.2012 israelilaisen Aeronautics Defense Systemsin (kotisivut) vastaamaan hankinnan operatiivisia valvonta-, kohdetunnistus- ja tiedustelukykytarpeista. Sopimus oli arvoltaan 23,6 miljoonaa euroa (noin 30 miljoonaa dollaria) ja se sisälsi neljä tuotantoerää. Sopimus käsitti yhteensä 55 järjestelmää 250 droonilla.

Kyse oli Orbiter 2B -droonista. Kyse oli minilennokkijärjestelmästä, kuten hanke oli nimetty. Lyhenne MUAS (Mini Unmanned Aerial System). Suomi hankki siis nuo droonit samoihin aikoihin kuin Sveitsi uusi Rangerinsa, mutta Orbiter 2B -droonit eivät ole Suomen Rangereita korvaavia.

Orbiter 2B:n siipien kärkiväli on 3 metriä, rungon pituus 1 metriä ja lentokestävyys 4 tuntia. UAS:n suurin lentoonlähtöpaino on 10,3 kilogrammaa. Drooni läpäisi kylmän talvisään testit aina -25°C lämpötilaan vuoden 2015 alussa (FlightGlobal 2.2.2015).

Noiden droonien rekisteritunnukset ovat OL-alkuisia, mutta tunnuksen kolminumeroista numerosarjaa en tiedä.

Aeronautics Defense Systemsin Orbiter 2B. Kuva: vapaa lähde (tuotevalmistajan esitesivut).

Virallisesti Orbiter 2B on sotilaslentolaite. Edellisissä luvuissa mainittu RUAG Ranger on ilma-alus.

Tiedusteludroonit ovat kehittyneet, pienentyneet ja halventuneet nopeasti. Kun Suomen ensimmäisessä tilauksessa 20 miljoonalla dollarilla Suomi sai 12 isokokoista lentokonemaista hankalasti operoitavaa tiedusteludroonia, 13 vuotta myöhemmin Suomi sai 26 miljoonalla dollarilla 250 pienikoista lennokkimaista tiedusteludroonia. Kyse on kuitenkin kaikin puolin eri järjestelmistä eikä niitä pidä sinänsä verrata toisiinsa.

Minilennokkijärjestelmä MUAS:n Orbiter 2B -droonien käyttöä vuoden 2018 Arrow 18 -sotaharjoituksessa voi käydä tutkailemassa Puolustusvoimien Instagram-tilin lyhyellä videolla (Instagram, Puolustusvoimat 10.5.2018).

Asiaan liittyen vuonna 2014 tehtiin myös päätös hankkia Maavoimien tulenjohto- ja tiedusteluryhmille uusia maalinpaikannuslaitteita (MPL15/LISA). Tilauksen arvo oli 26,8 miljoonaa euroa ja laitteet valmisti suomalainen Millog Oy.

Jos asia kiinnostaa enemmän, esimerkiksi kadetti Tuomas Huovinen kandidaatintutkielma Maanpuolustuskorkeakoulussa otsikolla Tulenjohtamisen tarkkuuden ja nopeuden kehittäminen kertoo jotain MPL15:sta (Kadetti Tuomas Huovinen, Kadettikurssi 99, maaliskuu 2015).

Tilannekuva uudelle tasolle minilennokeilla (Maavoimat 8.9.2022).

Oheisella otsikolla kirjoitetussa mainittiin, että Orbiter-droonin tyypillinen käyttöetäisyys on muutamasta kilometristä 10-15 kilometriin.

Droonin käyttöetäisyys on siis kuitenkin melko lyhyt eikä se riitä esimerkiksi Venäjän Orlan-10-droonilla («Орлан-10») ohjatun 152 millimetrin Krasnopol-täsmäammuksen («Краснополь») 22-25 kilometrin kantamaan. Hyvä varmaa olisi, että drooneilla päästäisiin pidemmälle kuin mitä vihollisen tykeissä on kantamaa, vaikka MPL15 onkin. Kyse siis on, tarvitaanko drooneja avuksi esimerkiksi syvällä rintaman takana oleva pitkän kantaman tykistön paikantamiseen.

****

Viimeisin droonhankinta oli vuonna 2019 kiinalaisen DJI:n (kotisivut) valmistama pieni reilun 700 grammaa painava kaupallinen Mavic Pro Platinum -drooni. Hankinta käsitti aluksi 30 kappaletta ja lisäksi oli 120 kappaleen optio vuosille 2019-20. Mavic on nelikopteri (quad).

Tilauksen arvo oli noin 270 000 euroa ilman veroja. Tuo hankintahinta käsittänee 150 droonin toimituksen, jolloin droonihinnksi tulisi 1 800 euroa ja verollisena noin 2 230 euroa. Nykyisin Mavic Pro Platinum -drooneja ei valmisteta ja korvaava on Mavic 3. Perusmallinen Mavic 3 maksaa kuluttajaostoksena noin pari tuhatta euroa.

Kun Suomi noita hankki, ilmeisesti on ajateltu, että Venäjä hyökkää Suomeen vain kesäaikaan, kun tuotevalmistajan käyttölämpötilahaarukka (operating temperature range) on 0 °C…+40 °C.

Ei toimi siis pakkasessa eikä etenkään 25…30 asteen pakkasessa. Tuskinpa lumisateessakaan. Taitaa olla vain kauniin kesäpäivän drooni.

DJI:n Mavic Pro Platinum. Kuva: vapaa lähde (tuotevalmistajan esitesivut).

Puolustusvoimat on kertonut voivansa hyödyntää noita drooneja tulevaisuudessa muun muassa niin sanotun hyppypanoksen kanssa, joka osaltaan on korvannut jalkaväkimiinat. Testausvaiheessa oleva hyppypanos voidaan laukaista maastossa siten, että sotilas tähystää samaan aikaan aluetta esimerkiksi lennokkijärjestelmän avulla ja laukaisee panoksen silloin, kun näkee lähistöllä liikkuvan vihollisen (Reserviläinen 11.6.2019).

Lennokkijärjestelmä olisi siis Mavic Pro Platinum -drooni.

Tuskaista on ollut tuon hyppypanoksen kehitystyö, mutta nyt pitäisi olla pikkuhiljaa kohta valmista (IS 21.1.2022)

****

Kun puhutaan DJI:n yrityksille ja kuluttajille tarkoitetuista kaupallisista drooneista ja niiden käyttämisestä sotilaallisiin tarkoituksiin, on puhuttava myös DJI AeroCopesta. AeroScope on etätunnistusjärjestelmä, joka antaa DJI:n valtuuttamalle droonikäyttäjille jokaisen radioalueen DJI-droonin sijainnin, korkeuden, nopeuden ja suunnan. Järjestelmä näyttää tietokonekartalla myös droonin sarjanumeron ja drooniohjaajan sijainnin.

Onko Suomen Mavic Pro Platinum -droonkauppaan kuulunut myös DJI AeroCope tai itseasiassa useampia, niin ihmettelisin, ellei olisi.

Mielenkiintoista on, että kauppa uskallettiin tehdä Kiinasta ja vielä näin niinkin myöhään kuin vuonna 2019. Kaupallisten droonien hankinta ei sinänsä ole erityinen, vaan se, että ne hankittiin Kiinasta. Kas, kun ei sentään Venäjältä.

Niitä [kiinalaisia drooneja] käytetään siten, ettei turvallisuusriskiä synny.” (HS 13.6.2019).

Noin lausui Maavoimien lentoturvallisuuspäällikkö majuri Jani Kortesluoma, kun toimittaja asiaa häneltä kysyi.

Käsittelin DJI:n valmistavien droonien synnyttämiä ongelmia Ukrainassa tämän kirjoitussarjan ensimmäisessä kirjoituksessa (US-blogi 22.5.2022). Ukrainan digitalisaatioministeri Mihailko Fedorov on joutunut reklamoimaan DJI:n toimitusjohtaja Frank Wangia. DJI on kiistänyt Ukrainan syytökset.

Suomen kohdalla kyse olisi siitä, mitä Kiina sallisi taistelukentällä Venäjän tietävän droonien käytöstä laitteistoasetuksilla ja mitä Kiina ei sallisi Suomen tietävän droonien käytöstä laitteistoasetuksilla, ei Kiina itsensä tietämisestä. Kyse on mm. tuosta AeroCopesta.

Suomessa ei tuontapaista uhkaa ole osattu ottaa huomioon. Ei ajateltu taistelutapahtumaa, kun Kiina ei ole rajanaapurimme. Ajateltiin, että Kiina pyrkisi hankkimaan itselleen tietoa droonien käytöstä ja käyttäjistä, mutta ei sitä, että Venäjälle saattaisi olla tärkeää vain tietää droonin sijainnit ja käyttöajankohdat, ei kuka sitä fyysisesti käyttää.

Olkoon Mavic-drooni Puolustusvoimille viimeinen hankinta Kiinasta.

****

Suomen Puolustusvoimilla on siis yhteensä noin 12+250+150 droonia. Droonit ovat erikokoisia ja erityyppisiä hieman eri tiedustelutarkoituksiin, mutta kaikki ovat tiedusteludrooneja. Ensimmäiset hankitut 12 kappaletta Ranger-droonia ovat jo vanhentuneet. Noiden droonien toimintasäde on Suomen käyttämistä tiedusteludrooneista laajin.

Nelisen sataa droonia Suomen kokoisessa maassa 1340 kilometrin itärajapituudella on vähäinen määrä jo suppeaan tiedusteluun, puhumattakaan siihen, mitä yksityiskohtaista reaaliaikaista tiedustelua etulinjassa tarvitaan. Ukraina on antanut hyvän oppitunnin drooneista. Kuinka paljon niitä tarvitaan ja mihin tarkoituksiin.

Sveitsi on pieni maa, mutta silti Sveitsillä on tuplaten enemmän uusia Super Heron -drooneja kuin Suomessa vanhoja Ranger-drooneja.

Suomen droonimäärä ei olisi sittenkään vielä erityinen, vaikka Suomi hankkisi 1 000-2 000 droonia vielä lisää. Ukrainalla on yhteistä maarajaa Venäjän kanssa 1 576 kilometriä. Vain 236 kilometriä enemmän kuin Suomella. Ukrainalla on kirjattu eri lähteissä olevan nyt sota-aikana käytössä 4 800-6 000 droonia.

****

Suomen Puolustusvoimilla on minilennokkiryhmiä varustettuna Orbiter-2 drooneilla. Esimerkiksi Suomen korkean valmiuden osasto sisältää panssaritiedustelujoukkueen, jonka osana on puolestaan minilennokkiryhmä.

Nämä minilennokkiryhmät on integroitu kaikkiin sen kahdeksaan prikaatitason kokoonpanoon. Jokainen ryhmä koostuu yhdeksästä henkilöstä ja on varustettu yhdellä tai kahdella järjestelmällä (neljä tai kahdeksan droonia).

Porin prikaatissa Pohjanmaan jääkäripataljoonan Lentotiedustelukomppania lienee taho, joka pilotoi upseereille, aliupseereille ja varusmiehille Orbiter 2B- ja Ranger-drooneja. Lentotiedustelukomppania aloitti varusmiesten kouluttamisen mini-UAV-järjestelmien tarpeisiin vuonna 2015.

Joulukuussa 2018 Puolustusvoimat otti yhteyttä drooniharrastajiin selvittääkseen heidän kiinnostuksensa liittyä reserviläisten joukkoon, joka on erikoistunut nelikopteridroonien lennättämiseen. Puolustusvoimat kertoi kuitenkin etsivänsä vain tietoa droonioperaattoreista eikä mitään nelikopterijoukkoja ollut suunnitteilla.

Onko Puolustusvoimilla riittävästi osaavaa henkilökuntaa ja reserviä hoitamaan tulevaisuuden taistelukentillä tuhansia drooneja?

****

Puolustusvoimat hankkii 1000–2000 lennokkia – joukot voivat kuljettaa niitä mukana ja nähdä, mitä mutkan tai mäen takana on (Yle 11.4.2022).

Suomi hankkii siis edelleen vain tiedusteludrooneja, ei taisteludrooneja.

Ukrainan sodan myötä on Suomessakin hieman havahduttu, kuinka tärkeitä droonit ovat nykysodankäynnissä. Taistelut eivät enää onnistu, elleivät ole näkölinjat ole kunnossa. Nyt droonit mahdollistavat toiminnan näkölinjan ulkopuolella olevia kohteita vastaan.

Drooneja on tarkoitus hankkia 14 miljoonalla eurolla. Jos drooneja ostetaan tuolla rahasummalla tuhat, kappalehinta olisi noin 14 000 euroa. Jos kaksi tuhatta, kappalehinta olisi 7 000 euroa. Kyse ei ole siis enää kiinaisista kaupallisista drooneista.

Tuolla droonin kappalehinnalla saa jo drooneja, jotka toimivat ankarissa talviolosuhteissa eivätkä ole vain harrastus poutasäähän.

Lennokkeja on tarkoitus käyttää tiedusteluun, valvontaan ja maalien paikantamiseen koko maassa. Hankittava uusi järjestelmä on sellainen ryhmä-, joukkue- tai komppaniatason laite, jolla pyritään näkemään seuraavan mutkan tai kumpareen taakse muutama kilometrin eteenpäin, että saadaan kuva siltä alueelta, millä toimitaan.

Noin lausui everstiluutnantti Riku Rantakari Maavoimien esikunnasta tuossa Ylen uutisessa (Yle 11.4.2022).

Noilla uusilla drooneilla pyritään siis hankimaan ilmatilannekuvaa etulinjassa muutaman kilometrin syvyydessä. Mielenkiintoista nyt on, mikäli Venäjällä olisi sama strategia kuin Itä-Ukrainassa eli tuhotaan pitkäkantoisella tykistöllä kaikki se, mitä edessä on, onko meillä tiedusteludrooneissa Ranger-droonien lisäksi sellaisia drooneja, joilla kyetään tiedustelemaan syvemmällä aina sataan kilometriin saakka.

Epäilen myös, etteivät vanhentuneet Ranger-droonit kykenisi enää lävistämään sitä Venäjän ilmatorjuntaa, jonka Venäjä pyrkii heti rakentamaan eteen rintamalinjan muutoksen mukaan.

Meidänkin Etelä-Koreasta hankittujen K9-panssarihaupitsien kantama on yli 40 kilometriä. Venäjälläkin on vastavia raskasta tykistöä.

Onko tarvetta droonitiedusteluun noille etäisyyksille? Onko meillä tarvetta F-35-hävittäjien tuottaman tiedustelutiedon lisäksi pitemmän kantaman tiedusteludrooneihin?

No, jatkossa Nato tuo helpotusta.

****

Venäjän käymä sota Ukrainassa on osoittanut, kuinka tarpeellisia taisteludroonit ovat. Ne ovat aivan ehdottomia sodankäynnissä.

Taisteludrooni on drooni, joka kykenee tuhoamaan vihollisen sotavoimaa. Kamikaze-drooni on puolastaan kertakäyttödrooni, joka kykenee etsimään älykkäästi tuhoamiskohteen ja tuhoamaan sen (loitering munition).

Esimerkiksi yhdysvaltalaisen AeroVironmentin (kotisivut) valmistama Switchblade® 300 -kertakäyttödrooni sopii reppuun kuin termospullo ja pienen viholliskohteen tuhoaminen on näyttävää.

Ukraina on myös osoittanut, etteivät monet kohteet ole tuhottavissa kuin vain taisteludrooneilla. Pienihintaisella droonilla tuhotaan jopa kymmenien miljoonien arvoinen sotavehje.

Kuka Suomessa on tehnyt päätöksen, ettei Suomi hanki taisteludrooneja? Mihin perustuen niitä ei ole katsottu tarpeelliseksi hankinnaksi kuten monessa muussa maassa ja etenkin Ukrainassa Venäjää vastaan?

Turkkilaisen Baykarin (kotisivut) valmistamat Bayraktar TB2 -droonit ovat osoittaneet suuren kyvykkyytensä jo kahdessa sodassa. Niin Venäjän Ukrainassa käymässä sodassa 24.2.2022 alkaen kuin myös Armenian ja Azerbaidžanin syksyllä 2020 käymässä sodassa. Turkki on käyttänyt Bayraktar TB2 -drooneja menestyksekkäästi myös Syyriassa ja Libyassa.

Bayraktar TB2 -taisteludroonin aiheuttamaa tuhoa Ivankivin kylässä helmikuun lopulla. Kuva: kuvakaappaus Facebook-videolta. Kuvassa oleva luku 46 on droonin etäisyys kohteesta (on kuvakaappaushetkellä 46 metriä). Kuva: kuvakaappaus Facebook-videolta.

Turkista hankittu Bayraktar TB2-drooni tuhosi Ivankivin kylässä (Іванків) Kiovan alueella venäläisen BUK-ilmatorjuntajärjestelmäyksikön (ЗРК «БУК» (9К37)). BUK on tuttu Suomellekin. Tuho käsitti laukaisualustan ja kaksi ohjuksin kuormattua kuljetusavoneuvoa. Kaksitoista BUK-ohjusta siis. Paukku on melkoinen videon loppupuolella, kun kuljetusavoneuvot saivat osumat. Video julkaistiin 28.2.2022.

Video: Facebook Головнокомандувач ЗС України  28.2.2022.

Bayraktar TB2 -taisteludroonin aiheuttamaa tuhoa Kiovan pohjoispuolella maaliskuun alkupuolella. Kuva: kuvakaappaus Facebook-videolta.

Головнокомандувач ЗС України енерал Валерій Залужний: ”Наші оператори Bayraktar TB2 майстерно’відпрацювалисистему РЕБ противника в Київській області.’” (Facebook Інформагентство АрміяInform 12.3.2022).

Vapaasti suomennettuna:

Ukrainan asevoimien komentaja, kenraali Valeri Zalužni: ’Bayraktar TB2 -toimijamme ovat taitavasti ’hoidelleet’ vihollisen elektronisen häirinnän järjestelmän Kiovan alueella.’”

”Hoiteleminen” (”відпрацювали”) tarkoittaa tässä yhteydessä tuhoamista. Turkkilainen Bayraktar TB2 -drooni tuhoaa videolla venäläisen elektronisen häirinnän yksikön Kiovan alueella. Video julkaistiin 12.3.2022. Nauhalla ei tosin ole näkyvissä tavanomaista Bayraktar TB2 -näyttöinformaatiota.

Video: Facebook Інформагентство АрміяInform 12.3.2022.

Bayraktar-droonin isku Käärmesaarelle. Kuvassa oleva luku 44 on droonin etäisyys kohteesta (on kuvakaappaushetkellä 44 metriä). Kuva: kuvakaappaus Twitter-videolta.

Bayraktar-drooni iskee taas kertaalleen Venäjän asemiin Käärmesaarella. Venäjä ei toistaiseksi ole kyennyt estämään Ukrainan Bayraktar-droonien iskuja Käärmesaarelle.

Video: Twitter Ukraine Weapons Tracker 6.5.2022.

Tulisiko Suomen hankkia Turkista Bayraktar TB2 -drooneja, kun pian Turkin kanssa samassa puolustusliitossa olemme. Ehkäpä Turkin vastustus Suomen Nato-jäsenyydelle loppuisi samaan paikkaan. Ja Turkille vastineeksi myytäisiin niitä aseita, mitä se on Suomesta halunnut ostaa.

Kauppa se on, joka kannattaa.

+11

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu