Uudenmaan sulun päättäminen on poliittinen päätös – Marinin hallituksella ei ole tieteellistä näyttöä

”Hallitus on päättänyt rajoittaa Uudenmaan maakunnan ja muiden maakuntien välistä liikennettä 28.3. alkaen. Rajoitukset ovat voimassa 19.4.2020 saakka. Uusien liikkumisrajoitusten tarkoituksena on estää koronavirustartuntoja sekä hidastaa epidemian leviämistä Uudeltamaalta muualle Suomeen.” (Valtioneuvosto, Uudenmaan liikkumisrajoitukset).

Noin siis valtioneuvosto tiedotti Uudenmaan saamisesta liikkumisrajoitusten piiriin 28.3.2020 alkaen.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) puolestaan totesi 25.3.2020 samasta asiasta hallituksen tiedotustilaisuudessa:

”Perusteena rajaukselle toimii se, että tällä hetkelläepidemia on Uudellamaalla muuta maata pidemmällä alueellisesti arvioituna.” (YouTube, Hallituksen tiedotustilaisuus 25.3.2020, kohta 3:13-13:24).

Marinin kaikki noissa koronatiedotustilaisuuksissa lausuttu on ollut ja on jatkossakin virkamiehistön laatimaa ja kirjoittamaa, ei Marinin omaa tuotosta. Toki Marin on nuo virkamieskirjoitukset itse poliittisesti hyväksynyt.

Kun Marinin hallitus asetti Uudellemaalle rajoitteet tietyin perustien, on se varmasi myös miettinyt, että rajoitteiden purkaminen edellyttää vastaavien perusteiden tulemista pätemättömäksi.

Jos Uudenmaan liikkumisrajoitukset puretaan poliittisella päätöksellä, seuraavien rajoittamisen asettamisvaiheessa määrätyt ehdot tulee täyttyä:

• Liikkumisrajoituksien poistamisen ei tarvitse enää estää koronavirustartuntoja.
• Liikkumisrajoituksien poistamisen ei tarvitse enää hidastaa epidemian leviämistä Uudeltamaalta muualle Suomeen.
• Epidemia ei enää ole Uudellamaalla muuta maata pidemmällä alueellisesti arvioituna.

Kun hallitus aikanaan asetti nuo Uudenmaan liikkumisrajoitukset, mitään tieteellistä laskelmaa se ei esittänyt liikkumisrajoitusten vaikuttavuudesta. Siis missä määrin noiden kolmen rajoitusehdon asettaminen tulee vaikuttamaan koronaviruksen etenemiseen maassa tai miten tartuttavuusluku muuttuu noiden kolmen rajoitusehdon perusteella etenkin muualla Suomessa.

On huomattava, ettei Marinin hallitus asettanut liikkumisrajoituksien ehdoksi estää Suomen terveydenhuollon hoitokapasiteetin ylittymistä.

Se, miksi hallitus ei voinut vedota terveydenhuollon kapasiteetin ylittymiseen, selviää myöhemmin tässä kirjoituksessa.

****

Marinin hallitus on nyt tehnyt jo hyvissä ajoin päätöksen, ettei Uudenmaan liikkumisrajoituksia jatketa. Päätös on poliittinen eikä sillä ole tekemistä tieteellisten perusteiden kanssa.

Huomenna tiistaina julkaistava sosiaali- ja terveysministeriön (STM) epidemiamuistio liikkumisrajoitusten purkamisen osalta on tieteellisiltä näytöiltään vähäinen. Epidemiamuistio on yleisselvitys, jossa ei käsitellä Uudenmaan liikkumisrajoituksien vaikutuksia erityisemmin. Muistion esittämiä tieteellisiä laskelmia ei ole siitä yksinkertaisesta syystä, ettei niitä ole olemassa ylipäätään.

Liikkumisrajoitusten purkamispäätöksen kertoi oikeastaan jo perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kiirastorstain A-Talk-ohjelmassa (Yle Areena, A-Talk 9.4.2020). Ohjelman aihe oli, milloin Suomi voi purkaa koronarajoituksia.

Käykääpä kuuntelemassa ja katselemassa Yle Areenassa tuo ministeri Kiurun puheenvuoro kohdalla 13:18-14:28.

Ministeri Kiurun mukaan ennen päätöstä pitää olla epidemiologinen arvio, voidaanko Uudenmaan liikkumisrajoitukset purkaa. Epidemiologinen arvio tarkoittaa suomennettuna arvioita koronaviruksen leviämisestä.

Tuo arvio tulee siis STM:stä tiistaina ja sen on laatinut ministeriö Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salmisen johdolla.

Toinen ministeri Kiurun mainitsema asia oli tartuttavuusluku. Kiurun mukaan Uudenmaan tartuttavuusluku ei saa poiketa muusta maasta, vaan Uudenmaan ja muun maan tartuttavuuslukujen tulee olla lähellä toisiaan.

Tartuttavuusluku tarkoittaa, montako ihmistä virusta kantava henkilö tartuttaa. Jos tartuttavuusluku on esimerkiksi 1,6, tarkoittaa se, että viruksen kantaja tartuttaa 1,6 henkilöä. Jotta epidemia kuihtuisi, tulee tartuttavuusluvun olla alle yhden. Tartuttavuusluvusta enemmän tämän blogikirjoituksen kolmessa viimeisessä luvussa.

Kiuru myös mainitsi, että Uudenmaan liikkumisrajoitukset asetettiin nimenomaan suojelemaan Uudenmaan ulkopuolista muuta Suomea ajankohtana, jolloin muualla Suomessa oli vain pieniä tartuntaryppäitä.

Kiurun mukaan alkuviikko (pääsiäisen jälkeinen viikko 16) näyttää, onko liikkumisrajoituksia jatkettava. Puolen viikon maissa olisi Kiurun mukaan riittävästi tietoa.

****

”Marinin mukaan hallitus ei valmistele ensi sunnuntaihin voimassa olevan Uudenmaan eristämisen jatkoa. Jos se haluaisi jatkaa sitä, esitys olisi jätettävä eduskunnalle pääsiäisen jälkeen.

 Rajoitustoimen jatkolle tarvitaan painavat perusteet, eikä niitä Marinin mukaan näytä enää olevan, koska Uudenmaan ja muun Suomen välinen tautitilanne on tasaantumassa.” (IS 11.4.2020).

Noin siis pääministeri Marin lankalauantain Ilta-Sanomissa ja hän jatkoi:

”Liikkumisen rajoittaminen on valmiuslain kovimpia toimia. Edellytyksenä liikkumisen rajoittamiselle on sen välttämättömyys. Jos tautitilanne tasaantuu Uudenmaan ja muun Suomen välillä, edellytys ei täyty ja hallituksen on purettava rajoitus välittömästi. Tähän myös perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota.”

Marin oli tehnyt siis tuon epidemiamuistion omassa päässään hyvissä ajoin pääsiäisenä.

Jos verrataan SDP:n sisällä ministeri Kiurun kiirastorstaisia puheita ja ministeritoveri Marinin lankalauantaisia sanomisia, ei niissä ole suurempaa yhteistä.

Marinilla on ollut tapana viedä omia linjauksiaan eteenpäin omalla ulostulolla ennalta. Toistaiseksi tuo on ollut Marinille tehokas tapa hallita koko hallitusta. Hallituspuolueet eivät ole juurikaan haastaneet Marinia noissa ulostuloissa, vaikka asioiden päätäntä hallituksessa olisi vielä kesken.

Hallituksen päätös purkaa Uudenmaan liikkumisrajoitukset on siis sataprosenttisesti poliittinen eikä siinä ole tutkailtu paljon tieteellistä pohjaa.

Mielenkiinnolla odotan huomista tiistaita, miten STM, THL ja Mika Salminen perustelevat hallituksen poliittista päätöstä.

****

”Kun muu maa tulee noin kuukauden Uuttamaata jäljessä, se merkkaa sitä, että muualla maassa huippu voi olla vasta kesäkuun ja heinäkuun vaihteessa. Täytyy muistaa, että sairaalaan joutuneet potilaat ovat aika pitkään hoidossa. Usein taudin hoitaminen kestää 4–6 viikkoa. Silloin potilasmäärät olisivat suurimmillaan kesä-heinäkuussa.” (IL 11.4.2020).

Noin lausui Iltalehdessä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen. Lehtosen mukaan muu maa on siis koronatilanteessa Uuttamaata jäljessä ja huippu on tulossa muuhun maahan myöhemmin. Uusimaakaan ei ole vielä edes huipun kynnyksellä.

Lehtonen jatkaa:

”Ehdottaisin melkein, että Uudellemaalle tuotaisiin vähintään Saksan tason rajoitukset käyttöön kolmen viikon ajaksi. Suomenkin pitäisi saada tartuntamäärät laskuun, että rajoituksia saisi kesäksi poistettua. Tuon kolmen viikon rajoitusjakson aikana koronatartunnat tulisivat todennäköisesti joko esiin taikka oireettomat lakkaisivat tartuttamasta tautia.”

Lehtosen tieteelliseen näkemykseen on syytä yhtyä. Tuo Iltalehden juttu on syytä käydä lukemassa. Siinä on hyvä malli, jolla tilanteeseen saataisiin vauhtia rajoitteiden purkamiselle Saksan tapaan nopeasti.

On siis olemassa kaksi koronaviruksen vastaisen sodankäynnin strategiaa: tukahduttamisstrategia (suppression) ja jarruttamisstrategia (mitigation).

Tukahduttamisstrategiasta käytetään myös patoamisstrategia-nimitystä, mutta patoaminen – siis virustartuntaesteiden luominen – on vain yksi osa tukahduttamista, jos tartuntoja edelleen tapahtuu patoamistoimien jälkeen.

Nopeus edellyttää koronaviruksen tukahduttamista. Viruksen etenemisen jarruttaminen ei riitä, mikäli halutaan nopeita tuloksia. Suomen toiminta edelleen perustuu viruksen etenemisen jarruttamiseen, kun puolestaan joissakin Euroopan maissa strategiassa on siirrytty viruksen tukahduttamiseen.

Tukahduttaminen vaatii rajuja mutta melko lyhytkestoisia toimia. Strategiamuutos on ollut mm. Saksassa menestykästä niin, että tartuntojen määrä on jo kääntynyt laskuun. Euroopan maita, joissa aktiivisten tapausten määrä on jo lähtenyt laskuun, ovat Itävalta, Saksa, Sveitsi, Islanti ja Albania. Suomi ei siis kuulu nykyisellä strategialla tuohon eturintamajoukkoon.

Myös Tampereen yliopiston epidemiologian professori Pekka Nuortin mukaan Uusimaa olisi pidettävä eristettynä:

”Jos liikkumisrajoitus poistetaan liian aikaisin, on mahdollista, että epidemian leviäminen kiihtyy. Tätä tulee punnita päätöstä tehdessä.” (HS 10.4.2020).

Siis leviäminen Uudeltamaalta muuhun Suomeen kiihtyy.

Helsingin Sanomat jatkaa Nuortin jutussa:

”Ero Uudenmaan ja muun Suomen välillä kertoo siitä, että Uudenmaan eristäminen on kannattanut, arvioi Tampereen yliopiston epidemiologian professori Pekka Nuorti. Tartunnat ovat muuallakin yleistyneet, mutta virus ei ole päässyt leviämään Uudeltamaalta aggressiivisesti koko Suomeen.”

Helsingin Sanomien haastattelussa Nuorti myös totesi, että vielä viikkoa ennen liikkumisrajoitusten päättymistä on liian aikaista arvioida Uudenmaan eristämisen päättämisen mahdollisia vaikutuksia nykyisen epidemiologisen tilanteen perusteella.

Uusi Suomi uutisoi puolestaan, että Nuortin mukaan Uudenmaan rajojen avaaminen 19.4.2020 on liian aikainen ajankohta.

”Tampereen yliopiston epidemiologian professori Pekka Nuorti pitää Uudenmaan rajojen avaamista 19.4. ’liian aikaisena ajankohtana’.” (Uusi Suomi 10.4.2020).

Noin siis suomalaisasiantuntijat edellyttäisivät vielä liikkumisrajoitusten jatkoa.

****

Insinööritieteiden puolella hieman aina kummastellaan lääketieteen puolen suhteellisten muutosten merkitystä lopputulokseen. Meille ei aina tuo logiikka oikein aukene. Suhteelliset muutokset ovat tärkeitä arvioimaan muutoksia, mutta absoluuttiset luvut yleensä tekevät lopulta vaikuttavan tuloksen.

Virusta tartuttavat siis vain ihmiset. Mitä enemmän tartuttavia ihmisiä, sitä enemmän uusia tartuntoja.

Otetaanpa kansantajuinen esimerkki logiikasta, mitä tarkoitan:

Olkoon Uusimaa pussi, jossa oli liikkumisrajoituksien alkaessa maaliskuun 28. päivänä 40-prosentista alkoholia. Pitoisuus oli jo tuolloin melko korkea – jo votkatasoa. Muun maan pussissa oli puolestaan vielä tuolloin vain 5-prosentista alkoholia – vasta oluttasoa. Jos 19.4.2020 Uudenmaan pussin alkoholipitoisuus olisi noussut puolitoistakertaiseksi 60 prosenttiin ja muun maan pussissa kaksinkertaiseksi 10 prosenttiin – siis viinitasolle, onko pussien rajalla alkoholipitoisuuksien ero kasvanut vai vähentynyt?

Kuvitellaan vielä, että Uudenmaan pussin alkoholipitoisuus olisi noussut ennen huhtikuun 11. päivää 70 prosenttiin, mutta lähtenyt siitä sitten laskemaan ollen huhtikuun 11. päivänä 60 prosenttia.

Tarkastellaan vielä pussien tilavuuskokoja tilastokeskuksen tämän vuoden asukaslukuennakkotietojen (Tilastokeskus, Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain) perusteella (Suomen asukasluku 5 526 774, Uudenmaan asukasluku 1 692 716). Asukasluvun perusteella Uudenmaan pussin koko olisi 30,6 litraa (30,6 % Suomen asukasmäärästä) ja muun maan 69,4 litraa (69,4 % Suomen asukasmäärästä).

Jos pussit olisi yhdistetty 28.3.2020 tai vaihtoehtoisesti 19.4.2020, olisiko muun maan pussin alkoholipitoisuus suurempi 28.3.2020 vai 19.4.2020?

Siinäpä lukijoille pientä laskettavaa pyhäkauden päättyessä.

Tässä kuitenkin heti vastaus: 28.3.2020 muun maan pussin alkoholipitoisuus olisi noussut 5,0 prosentista 15,7 prosenttiin. 19.4.2020 muun maan pussin alkoholipitoisuus olisi noussut 10,0 prosentista 25,3 prosenttiin.

Tilanne oli siis 19.4. muulle maalle pahempi kuin tilanne 28.3.

Jotta muun maan pussissa olisi vähintään sama määrä alkoholia kuin Uudenmaan, tulisi alkoholipitoisuuden olla vähintään 44 % (30,6/69,4) Uudenmaan pussin alkoholipitoisuudesta. Tällöin kokonaisalkoholimäärä ei siis muuttuisi, jos pussit yhdistettäisiin. Prosentit toki muuttuisivat.

Jos noita alkoholipitoisuuksia vertaa ”viruspitoisuuksiin” (koronavirusta kantavien määrä suhteessa alueen väestöön), ei viruspitoisuudet todellakaan tasoitu noin, vaan eritoten todellisen tartuttavuusluvun perusteella, johon ilmeisemmin vaikuttaisi mm. uusimaalaisten vierailuinto muussa maassa.

Tuon esimerkin ajatus oli vain avata ajatusmaailmaa, että vertaillaan prosenttimuutosten lisäksi myös kokonaisvolyymimuutoksia.

”Koronaviruspitoisuus” ei suinkaan ole siis mikään alkoholipitoisuus. Kaukana siitä.

Noita samoja asioita joutuvat miettimään myös mm. rakennuksien mikrobivaurioita tutkivat. Milloin mikrobivaurio on mahdollista terveyshaittaa aiheuttava. Mikrobipitoisuutta kuvaa pesäkkeitä muodostava yksikkö ainesgrammassa (pmy/g tai cfu/g). Jos näytteestä mitattu sädesienipitoisuus on vaikkapa 90 000 pmy/g, tulos näyttää hurjalta ylittäen raja-arvot. Mutta on eri asia kokonaishaitan kannalta, onko vaurioitunutta materiaalia 200 g (0,2 kg) vai 2 000 000 g (2 000 kg).

****

Uudenmaan suuruus suhteessa muuhun maahan on syytä muistaa, kun koronaviruksen synnyttämää terveysriskiä muulle maalle arvioidaan absoluuttisten määrien vertailussa. Väestömäärältään Uusimaa on 30,6 prosenttia Suomen kokonaisväestömäärästä.

Absoluuttisten lukujen vertailussa on tärkeää tarkastella, onko Uudellamaalla 19.4.2020 enemmän tartunnan saaneita virusta levittäviä ihmisiä kuin 28.3.2020. Vastaava tarkastelu on tehtävä myös muun maan osalta. Onko absoluuttinen ero rajalla kasvanut vai vähentynyt päivämäärillä 28.3.2020 ja 19.4.2020.

Jos absoluuttinen ero on kasvanut, ei liikkumisrajoituksien purkamiselle ole tieteellisiä perusteita niillä perusteilla, joilla hallitus asetti rajoitukset 28.3.2020.

”’Haluamme välttyä siltä, että koko Suomi sairastuu yhtä aikaa’, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) tiivisti hallituksen tiedotustilaisuudessa [25.3.2020].” (Uusi Suomi 25.3.2020).

Sairastua koronavirustautiin siis saa, muttei samaan aikaan niin, että Suomen terveydenhuollon kapasiteetti ylitettäisiin.

Perustuslakivaliokunta tuskin olisi antaa lupaa Uudenmaan liikkumisrajoituksille, jos hallitus olisi rehellisesti ilmoittanut, että muutoin terveydenhuollon kapasiteetti ylittyisi, koska olemme huonosti varautuneet koronavirukseen.

Perustuslain mukaisia edellytyksiä rajoituksille ei olisi ollut. Sen sijaan, että hallitus olisi kasvattanut terveydenhuollon kapasiteettia, se olisi turvautunut itsellensä helpompana ratkaisuna liikkumisrajoituksiin perustuslain vastaisesti.

Perustuslakivaliokunnan mietintöön on toki kirjattu (PeVM 8/2020 vp):

”Asetuksella säädettävien toimivaltuuksien käyttöönoton tarkoituksena on perustelumuistion mukaan rajoittaa ja hidastaa virustartunnan leviämistä ihmisten välisissä kontakteissa siten, että virustartunnasta seuraava tautitaakka on väestössä samanaikaisesti mahdollisimman pieni.”

****

Hallituksen koronavirusstrategian tarkoitus ei siis edelleenkään ole monien muiden Euroopan maiden tavoin pysäyttää koronavirusta vaan vain hidastuttaa koronaviruksen etenemistä. Tuossa strategiassa puoli vuotta on lyhyt aika.

”Asiantuntija: Koronahuippu saattaa osua Suomeen kesällä – synkkä vertaus hi-virukseen” (Uusi Suomi 9.3.2020).

”Lyhimmilläänkin lähdemme siitä, että puhutaan noin 120 päivästä – eli ollaan 3-4 kuukauden mittakaavassa, [sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö] Varhila sanoo.” (Yle 25.3.2020).

Tuossa Ylen jutussa epidemian ensiaallon odotetaan kestävän 120-160 päivää. Juttu jatkaa:

”Varhilan mukaan aikajännettä olisikin hyvä saada vielä pidemmäksi, jotta terveydenhuolto ei ylikuormittuisi. Tavoitteena on 160 päivää, jolloin elettäisiin jo loppukesää.”

Tuo tarkattaisi elokuun puoliväliä. Aikaa, jolloin koulujen pitäisi alkaa.

”Professori: Koronaepidemia kestää Suomessa ainakin kesään, mutta ilmassa on vielä kaksi kysymysmerkkiä” (Yle 17.3.2020).

Kyseine professori oli epidemioiden mallintamiseen erikoistunut Turun yliopiston professori Kari Auranen.

Tämä on siis Marinin hallituksen valitsema strategia: 160 päivää kestävä näännyttämisen tie, joka saattaa taloutemme katastrofiin. Tämän strategian monet Euroopan maat ovat jo hylänneet, suurempana maana Saksa. Saksassa aktiiviset tapaukset ovat lähteneet laskuun.

Aasian maissa strategia ei alun alkuunkaan ollut tämä vaan viruksen tukahduttaminen. Etelä-Korea sai aktiiviset tapaukset laskuun ennätysvauhdilla kolmessa viikossa.

Parempi olisi ollut tautipesäkkeiden – kuten Uudenmaan – lyhyt tehokuuri paranimiseksi kuin koko maan hidas kuolema taloudelliseen katastrofiin.

****

Hallitus ei siis perustellut Uudenmaan liikkumisrajoitusten asettamista sairaanhoidon ja etenkin tehohoidon kapasiteetin turvaamisella. Sairaanhoidon kapasiteetti ei voi olla peruste purkaa rajoitteita, koska se ei ollut virallinen peruste asettaa rajoitteita.

Nyt ilmeisesti Marinin hallituksessa on jo vedetty vääriä johtopäätöksiä vaikkapa oheisista kuvioista, joissa käyrät ja pylväät ovat kääntyneet laskuun. Kuvat ovat kuvakappauksia Helsingin Sanomien sivuilta (HS 11.4.2020).

Tartuntojen kasvuvauhti oli alimman kuvan mukaan hidastunut kiirastorstaista, mutta lukuihin vaikuttava tilanne lienee pääsiäinen, jolloin testimäärät ja niiden kirjaukset ovat vähentyneet.

Kun sairaanhoidossa olevat ovat vähentyneet, on tarkasteluun otettava myös kuolleiden määrän muutokset, jottei vain vedetä väärää johtopäätöstä. Käyrät ovat olleet alaspäin vain kolmen päivän ajan (9.4.-11.4.2020).

Esimerkki:

9.4.2020 oli sairaalahoidossa yhteensä 244 henkilöä, joista 82 tehohoidossa. Kumulatiivisena lukuna oli kirjattu 42 kuollutta, joka on siis kuolleiden kokonaismäärä (yhteensä 244+42= 286).

10.4.2020 oli sairaalahoidossa yhteensä 236 henkilöä, joista 81 tehohoidossa. Kumulatiivisena lukuna oli kirjattu 48 kuollutta (yhteensä 236+48= 284).

11.4.2020 oli sairaalahoidossa yhteensä 235 henkilöä, joista 80 tehohoidossa. Kumulatiivisena lukuna oli kirjattu 49 kuollutta (yhteensä 235+49= 284). Tuon päivän luvut tarkoittavat, että yksi henkilö on kuollut tehohoidosta.

Kuolleiden määränä voidaan kirjata kumulatiivinen luku, koska tuossa tarkastellaan vain muutoksia kolmen päivän aikana.

Kun tarkastellaan sairaanhoidon kapasiteettia, on huomioitava myös kuolleiden määrä, kuinka paljon paikkoja vapautuu kuolemien vuoksi. Tuskinpa kukaan on kuollut COVIT-19-sairauteen kotona.

Noiden kolmen päivän lukujen perusteella ei voi vielä vetää johtopäätöstä, että sairastavien määrä on kääntymässä pysyvään laskuun. Tarvitaan pitempi tarkasteluväli. Sairaanhoidossa olevien ja kuolleiden määrä kuvaavia käyriä on tarkasteltava samanaikaisesti, vaikkakin sairaalahoidossa olevien määrä viestii hoitoon tulevien uusien potilaiden määrästä.

****

Tarkastellaanpas tarkemmin tilastoja. Millaista tilastodataa meillä on maan sisäisestä koronavirustilanteesta 28.3.2020 ja 11.4.2020, jos nuo päivät valitaan tarkasteluajankohdiksi. Uudenmaan liikkumisrajoitukset alkoivat siis 28.3.2020.

Historiatietojen saamisessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivut ovat umpisurkeat. Laitos elää keskiaikaa. Päivittäiset luvut kyllä löytyvät, mutta ne onnettomat vetävät aina uuden päivän tulokset vanhan päälle hävittäen historiatiedot.

THL, korona: tapaukset kumulatiivisesti sairaanhoitopiireittäin -osoitteessa olevissa tietueissa näyttäisi olevan paljon virheellisyyksiä maakuntatason näytteenottotulosten suhteen. Etenkin alkuvaiheessa eri maakuntien näytteitä lienee tutkittu toisessa maakunnassa ja miten nuo näytetulokset lieneekään kohdistettu. Ei saa selvää eikä varmuutta.

Oleellista tuossa tarkastelussa siis on, onko koronavirustilanne Uudenmaan ja muun maan välillä tasaantunut ja samanaikaistanut vai voidaanko rajoitusten pidentämisellä estää muun maan koronavirustatuntojen synnyttämiä terveyshaittoja ja kuolemia nimenomaan muualla Suomessa.

Maaliskuun 28. päivänä 2020 Suomessa kirjattiin positiivissa testituloksia yhteensä 1 163 kappaletta, joista Uudellamaalla 740 kappaletta (63,6 %) ja muualla maassa 423 kappaletta (36,4 %). Kaksi kolmasosaa testeillä varmistetuista tartunnoista oli siis Uudellamaalla, jossa on kolmannes (30,6 %) maan väestöstä.

Huhtikuun 11. päivänä 2020 Suomessa kirjattiin positiivissa testituloksia yhteensä 2905 kappaletta, joista Uudellamaalla 1816 kappaletta (62,5 %) ja muualla maassa 1089 kappaletta (37,5 %).

Tartuntamäärissä ei siis tapahtunut 14 vuorokauden aikana suhteellisia muutoksia Uudenmaan ja muun maan välillä. Prosentuaaliset muutokset ovat alle yhden prosenttiyksikön. Epidemia maan sisällä on kulkenut samaa tahtia liikkumisrajoitukset huomioiden.

Mikä olisikaan tilanne, jos rajoituksia ei olisi ollut? Todennäköisesti Uudenmaan sisällä tilanne olisi kulkenut samaa rataa, mutta muualla maassa tartuntamäärät olisivat oleellisesti suurempia.

Johtopäätös: COVID-19-tautitilanne ei ole tasaantunut Uudenmaan ja muun maan välillä niin, että rajoitukset voisi purkaa.

Uudenmaan positiiviset testitulokset jatkavat vain kasvujaan eikä käännettä ole vielä näkyvissä. Kokonaistestimääriä on toki kasvatettu, mikä lisää myös tartuntaa osoittavien testien määrää. Ohessa positiivisten testitulosten määrä Uudellamaalla 26.2.-11.4.2020.

Jos liikkumisrajoitukset poistetaan, on syytä tehdä samanlainen laskelma vaikkapa kahden ja neljän viikon kuluttua.

****

Suhteutetaan Uudenmaan ja muun maan välinen koronavirustilanne vielä asukaslukuun. Suomen asukasluku on yhteensä 5 526 774. Uudenmaan asukasluku on 1 692 716 ja muun maan 3 834 058. Maaliskuun 28. päivänä 2020 Uudellamaalla oli 740 positiivista testitulosta (437,17 alueen miljoonaa asukasta kohden) ja muulla maassa 423 positiivista testitulosta (110,33 alueen miljoonaa asukasta kohden).

Huhtikuun 11. päivänä Uudellamaalla oli 1816 positiivista testitulosta (1072,83 alueen miljoonaa asukasta kohden) ja muulla maassa 1089 positiivista testitulosta (284,03 alueen miljoonaa asukasta kohden).

Uudellamaalla kahdessa viikossa positiiviset testitulokset olivat 2,45-kertaistuneet. Muualla maassa kahdessa viikossa positiiviset testitulokset olivat 2,57-kertaistuneet. Eteneminen on siis tapahtunut samaa tahtia sekä Uudellamaalla että muualla Suomessa.

Johtopäätös: COVID-19- tautitilanne ei ole tasaantunut Uudenmaan ja muun maan välillä niin, että rajoitukset voitaisiin purkaa. Päinvastoin Uudenmaan tartuntatilanne (tartuntaluvun 2,45-kertaistuminen) on pahentunut samaa tahtia suhteessa muuhun maahan (tartuntaluvun 2,57-kertaistuminen).

Nuo ovat suhteellisia muutoksia. Edes niistä ei löydy perusteita liikkumisrajoitusten purkamiselle.

Uusimaa olisi muulle maalle ilman rajoituksia virustehdas tai viruslinko, jos kahta erilaista luonnehdintaa käytetään. Tämä johtuu maakunnan suuresta asukasmäärästä (30,6 % koko maan asukasmäärästä) ja maan ylivoimaisesti korkeimmasta positiivisten testitulosten määrästä (62,5 % koko maan tartuntamäärästä 11.4.2020).

Oheinen kuva osoittaa, missä Uusimaa on edelleen viruslinkona tai -tehtaana omassa luokassaan. Uudenmaan asukasluku on omassa luokassaan ja lisäksi siellä on myös tartuntojen määrä miljoonaa asukasta kohden omassa luokassaan:

Maaliskuun 11. päivänä jokaista miljoonaa asukasta kohden Uudellamaalla on tartuntoja 3,78 kertaa (1072,83/284,03) enemmän kuin muualla maassa keskimäärin. Ero ei ole tasaantunut, vaan on pysynyt yhtä suurena, kun liikkumisrajoitukset asetettiin.

Suhteellisten muutosten perusteella ei kuitenkaan pidä tehdä päätöksiä vaan absoluuttisen lukujen perusteella.

****

Oheinen alla oleva kartta kertoo Suomen koronalähteet (THL, Varmistetut koronatapaukset Suomessa (COVID-19)).

Vaikka paikalliset puhuvat toista ja selittävät asiaa itselleen parhain päin, on selvä, että tummansinisellä Länsi-Pohjan alueella (ilmaantuvuusluku 74,6) on merkitystä Torniolla, jonka yhteiskaupunki Ruotsin puolella on Haaparanta.

Jos Länsi-Pohja olisi asukasmäärältään suurempi, olisi jo syytä erottaa muusta maasta vastaavasti kuin Uusimaa. Länsi-Pohjassa on kuitenkin vain 60 295 asukasta, joten tuolla perusteella ei erityinen eristämistä edellyttävä tapaus. Tartuntaketjut pitäisi kyetä eliminoimaan helposti noin pienessä populaatiossa.

Länsi-Pohja kuuluu Lapin maakuntaan ja on laskettu tässä kirjoituksessa Lapin maakunnan alle. THL on jostakin syystä erotellut tilastoissaan Länsi-Pohjan erilleen Lapista. Lappi on Suomen koronatilastoissa (tartunnat miljoonaa asukasta kohden) kakkosena juuri Länsi-Pohjan vuoksi. 11.4.2020 Länsi-Pohjassa oli 44,5 prosenttia koko Lapin tartunnoista (45/45+56).

Tuossa alapuolisessa kuvassa ovat ilmaantuvuusluvut maakunnittain. Mitä suurempi luku, sen pahempi tilanne. Ilmaantuvuusluku tarkoittaa uusien koronatartuntojen osuutta alueella väestössä mittausajankohtana (tapausten määrä sataatuhatta asukasta kohden).

Uusimaa on siis edelleen omassa luokassaan, mutta nyt sitä koskevat liikkumisrajoitukset ollaan purkamassa.

****

Palataan vielä lopuksi kolmessa viimeisessä luvussa tartuttavuuslukuihin. Tartuttavuusluku tarkoittaa henkilömäärää, jonka viruksen kantaja tartuttaa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) kiirastorstain A-Talk-ohjelmassa (Yle Areena, A-Talk 9.4.2020) ilmoittaman mukaan Uudenmaan tartuttavuusluku ei saa poiketa muusta maasta, vaan Uudenmaan ja muun maan tartuttavuuslukujen tulee olla lähellä toisiaan.

Mielenkiinnolla odotan, millaisiin lukuihin THL:ssä on päästy ennen liikkumisrajoituksia ja nyt pääsiäisen aikoihin. Nuo luvut THL:n on kyettävä ilmoittamaan laitoksen uskottavuuden edellyttämänä.

On kaksi tartuttavuuslukua: R ja R_o.

R₀ on englannin kielellä basic reproduction number, suomennettuna kutakuinkin tartuttavuusluvun perusarvo. R on englannin kielellä effective reproduction number, suomennettuna kutakuinkin tartuttavuusluvun tosiasiallinen arvo.

Tartuttavuusluvuista löytyy minunkaltaisille asiasta kiinnostuneille maallikoille ymmärrettävää alkeistietoa mm. täältä.

R₀ tarkoitta tartuttavuutta, jolla ei ole esteitä. Väestössä kaikki yksilöt ovat alttiita tartunnalle. Ei immuniteettia rokotuksella tai sairastamisella saatuna eikä kukaan vielä ole saanut tartuntaa. Mitään väestöryhmää ei ole suojattu tartunnan ulkopuolelle. R₀-lukuun ei liity aikakäsitettä. R₀ ei siis sinänsä anna arviota siitä, kuinka nopeasti tartunta leviää väestössä.

R₀-luku on vaihteleva eikä suinkaan taudinaiheuttajalle biologinen vakio, koska siihen vaikuttavat myös muut tekijät, kuten ympäristöolosuhteet ja tartunnan saaneen väestön käyttäytyminen.

R puolestaan tarkoittaa tartuttavuutta, jolla on jo tavanomaisia esteitä ja on ikään kuin tosiasiallinen käytännössä. R syntyy väestön nykyisessä tilassa.

Jos R>1, tautitapausten lukumäärä kasvaa, kuten erityisesti epidemian alkuvaiheessa. Jos R=1, tauti on paikallinen (endeeminen) ja jos R<1, tautitapausten lukumäärä vähenee ja tauti kuihtuu.

Ilmapisarana leviävän SARS-CoV-2/COVID-19-viruksen R₀-luvuksi eri tutkimuksissa on arvioitu haarukkaa välillä 1,4–3,8 (Early Transmission Dynamics in Wuhan, China, of Novel Coronavirus–Infected Pneumonia 26.3.2020, Pattern of early human-to-human transmission of Wuhan 2019 novel coronavirus (2019-nCoV), December 2019 to January 2020 30.1.2020, Estimating clinical severity of COVID-19 from the transmission dynamics in Wuhan, China 19.3.2020 ja High Contagiousness and Rapid Spread of Severe Acute Respiratory Syndrome Coronavirus 2, Volume 26).

****

THL:n näkemyksiä laskelmissa käytetyistä tartuttavuusluvuista ja niiden määräytymisestä on kyselty (esim. Yle 5.3.2020). Lukuja arvioitu liian ruusuisiksi. Kyse on siis R-luvusta, ei R_o-luvusta.

”Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan yksi koronaan sairastunut tartuttaa tällä hetkellä todennäköisesti Suomessa vain yhden ihmisen – tai hieman alle sen.” (Satakunnan Kansa 1.4.2020).

Lehti jatkaa:

”Kyse on merkittävästä muutoksesta Suomen koronatartuntoihin viime viikkoina. Ilman hallituksen tekemiä rajoitustoimenpiteitä koronan tartuttavuusluku eli R0-luku olisi ollut noin 2,2.”

”Tällä hetkellä alenevat koronaluvut tarkoittavat, että uusiutumisluku suurella todennäköisyydellä on noin 1 tai alle. Kukin tapaus tartuttaa siis keskimäärin yhden uuden tartunnan tai vähemmän.” THL:n ylilääkäri Tuija Leino runoili Satakunnan Kansan sivuilla.

Leinon hyvin alhaisista tartuttavuuslukuarvioista uutisoi myös mm. Iltalehti (IL 1.4.2020).

THL oli julkaisut tuoreet ennusteluvut vain viikkoa aikaisemmin ja niiden sisältö oli aivan toisenlainen (THL, Tiedote 25.3.2020). Laskelman R₀-lukuna on käytetty arvoja 1,6 ja 1,8.

Viikossa siis THL tiputti luvun lukuun 1,0 tai jopa sen alle. Mistä tuolle perusteet? Onko kyseessä poliittinen lukumääritys? Jotta THL:n toimilla olisi uskottavuutta, laskelmat on julkaistava.

Niin, jos tartuttavuusluku on jo 1,0, on epidemia jo endeeminen eikä leviä. Jos tartuttavuusluku on alle yhden, tauti näivettyy eikä millekään tautia rajoittaville toimelle ole erityisiä perusteita.

Miksi siis rajoitteita ei vielä olla purettu, jos kerran THL:n mukaan jo kaksi viikkoa sitten tartuttavuusluku oli  tasan yksi tai sen alle?

****

Eksponentiaalinen tartuntakasvu käytössä olevien historiatietojen perusteella on melko helppo laskettava vaikkapa kahden muuttujan ääriarvotehtävänä, jos tiedossa oleviksi lähtöluvuiksi valitaan tiettyinä päivämäärinä todettujen tartuntojen määrät. Siis vastaavasti kuin miten lasketaan eksponentiaalista väestönkasvua. Laskelma on vielä helpompi, jos otetaan vain alku- ja loppupäivän arvot ja tasainen muutosvauhti.

Toki tuokin on vain arvio, kun meillä olisi tiedossa vain testausmäärät lähtötietoina, mutta kuitenkin.

Oleellista tässä kuitenkin on puhuttaessa Uudenmaan liikkumisrajoituksien purkamisesta, mikä on Uudenmaan ja muun maan tartuttavuusluku erikseen laskettuna.

Saksassa korona-asiat osataan Suomea paremmin, eikä siellä lukuja piilotella. Saksassa luvut ja niiden muutokset osataan laskea reaaliaikaisesti. Tarttuvuusluvut eivät tee poikkeusta.

Vielä maaliskuun alussa tartuttavuusluvun ensimmäinen numero oli Saksassa 3. Sen jälkeen luku putosi ja vakiintui 22. maaliskuuta suunnilleen lukuun 1. Epidemia oli muuttunut endeemiseksi. Tartuttavuusluku kuitenkin nousi jälleen hieman ykkösestä maaliskuun lopulla. Huhtikuun 10. päivästä alkaen Saksan tartuttavuusluku on ollut noin 1,1.

Robert Koch -instituutin (RKI) mukaan tartuttavuusluvun kasvuun vaikuttaa todennäköisesti kaksi erillistä tekijää: vanhusten lisääntyneet tartunnat esimerkiksi hoitokodeissa sekä lisääntynyt testauskapasiteetti, mikä lisää tartuntojen havaitsemaisemmista.

Noita lukuja voi käydä tarkastelemassa Robert Koch -instituutin sivuilta (Schätzung der aktuellen Entwicklung der SARS-CoV-2- Epidemie in Deutschland – Nowcasting 9.4.2020).

RKI on Saksan THL. Vastaavia tietoja ja julkaisuja Suomen THL ei kykene tuottamaan edes unissa. Suomen ja THL:n olisi kyettävä pääsemään kaikessa koronaan liittyvässä Saksan tasolle.

Tartuttavuusluvun saaminen lähelle ykköstä näkyy myös jo Saksan aktiivisten koronatapausten määrässä, jossa käänne tapahtui 6.4.2020 (Worldometers, Germany):

Kun Saksa sai tartuttavuusluvun arvoon 1,0 maaliskuun 22. päivänä, käänne oli nähtävissä Wordometersin kuvaajissa 6.4.2020.

THL:n on ehdottomasti saatava tartuttavuuslukujen määritykset Saksan tasolle ja ne on julkaistava vastaavasti kuin Saksa julkaisee. Muutoin hallituksen touhut koetaan hatusta vedetyiksi ilman tieteellistä pohjaa.

Suomessa sen sijaan aktiivisten koronatapausten määrässä ei ole vielä näkyvissä vastaavaa käännettä (Worldometers, Finland):

Käyrän V-lovi on tilastovirhe.

On siis selvää, että Uudenmaan COVID-19-tautitilanne ei ole nyt helpompi kuin silloin, kun liikkumisrajoitteet asetettiin. Epidemia-aalto Uudellamaalla on vain edennyt eikä vielä saavuttanut käännepistettä.

Muun maan osalta oleellista on vain Uudenmaan muodostama tautipotentiaali tartuntojen absoluuttisella määrällä, ei Uudenmaan tautivaihe sinänsä. Ei siis ole merkitystä, se onko tartuntamäärät kasvussa vai laskussa, vaan mikä tartuntamäärien absoluuttinen määrä.

Noita tartuttavuuslukuja odotellessa.