Velka-Marinin velkahallitus

”Näkökulma: Velka on pitänyt Marinin hallitusta koossa” (IL 26.4.2021).

”Marinin hallitus käänsi suomalaisen talouspolitiikan suunnan ja hyväksyy reippaan velanoton” (HS 29.4.2021).

”Julkistalouden professori: Hallituksen kaavailemia menokehysten ylityksiä tulevina vuosina vaikea perustella ” (HS 29.4.2021).

”Hallitus tehnee tänä vuonna jälleen uuden ennätyksen rahankäytössään – ja siihen ei olisi varaa” (Helsingin Uutiset 20.1.2021).

”Kas näin Sanna Marin ajaa Suomea velkakierteeseen” (KL 2.11.2020).

”Suomen historian rajuin velkaryyppy – näin 10 koronamiljardia on käytetty” (Yle 15.9.2020).

”Hallitus elvyttää ja säteilee tyytyväisyyttä itseensä” (Keskisuomalainen 15.9.2020).

****

”Nyt tulee rahaa!” (YouTube 9.9.2020).

Noin lausui kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas.) 9.9.2020 eduskunnassa. Arhinmäelle rahaa tulee nyt ovista ja ikkunoista niin, ettei paskalle taivu: valtion budjetista sekä EU:n elvytysrahastosta. Velkarahaa molemmat.

Velkaantuminen ja velkaantumisen saaminen hallintaan on ollut Marinin hallituksen ongelma jo ennen hallituksen nimitystä – ei siis vain juuri päättyneen kehysriihen ongelma. Marinin hallitus peesaa velanotossa Antti Rinteen hallitusta, jonka taival alkoi 6. kesäkuuta 2019.

No, Marinin hallituksen ongelmahan velkaantuminen ei ole, vaan velkaantuminen on hallituksen keskeisintä politiikkaa sen itsensä priorisoimana.

Vastaavaa velkaantumista ei ole nähty koskaan ennen Suomen historiassa, vaikka olemme käyneet kaiken läpi sodista lähtien. Hallituspuolueiden kannanotot ovat kuvaavia, miten istuvalla hallituksella ei ole mitään rajaa mihinkään velanottoon. Ei mitään rajaa velkarahalle mihin tahansa tarkoitukseen. Velkarahan tuotto- ja takaisinmaksukyvyn perään ei paljonkaan kysellä:

”Eiväthän valtiot koskaan maksa lainojaan pois, ne ottavat uusia lainoja tilalle.” totesi Paavo Arhinmäki Kansan Uutisten haastattelussa (KU 20.6.2020).

”Li Andersson: Velkapopulismi ei ole vastuullista talouspolitiikkaa” (KU 19.6.2020).

Velkapopulisteilla Andersson tarkoittaa niitä, jotka kyselevät velanoton hurjan määrän perään. Velkapopulisteilla Andersson tarkoittaa niitä, jotka kyselevät velanoton hyväksyttävää käyttötarkoitusta.

****

Voidaan siis hyvillä perusteilla puhua velka-Marinin velkahallituksesta.

Voidaan hyvillä perusteilla puhua hallituksesta, jolle talouskasvun luominen, tuttavuuden kasvattaminen ja työttömyyden alentamien kestävästi ei onnistu omilla kyvyillä eikä edes tuolla valtavalla velkarahalla.

Pääministeri Sanna Marin ja Marinin hallitus tullaan muistaman historiassa vain velanotostaan. Ei mistään muusta. Ei koronan hoidosta, vaan vain hirvittävästä velanotosta.

Artikkelikuva kertoo Sipilän hallituksen (29.5.2015-6.6.2019) – porvarihallituksen – ja Rinteen/Marinin hallituksen (6.6.2019-) – vihervasemmistohallituksen – suhtautumisesta Suomen valtion velkaantumiseen. On siis kaksi täysin vastakkaista hallitustyppiä. Pylväät kertovat omaa kieltään eikä kaikki meneillään oleva velkaantuminen tosiaankaan johdu vain koronasta.

Marinin hallitus on kuin presidentti Donald Trump. Kaikki pitää tehdä uhallakin toisin kuin edeltäjä presidentti Barack Obama.

Suomalaiset ovat perinteisesti olleet kansaa, joka ei halua elää yli varojensa. Se on luonteemme, että olemme pidättyväisiä. Suu säkkiä myöten. Olemme halunneet tulla omillamme toimeen.

Onko tuo kansan peruslinja muuttunut, nähdään seuraavissa vaaleissa. Toistaiseksi velkarahan tuhlaus ei ole tuonut hallituspuolueille räjähtävää kannatusta. Gallupkärjessä porskuttaa tiukkaa menokuria ajava Perussuomalaiset. Suomalaiset eivät arvosta velkarahalla mässäämistä.

Keskustan ei tarvitse kaukaa hakea syytä, miksi kannatus on alhaisinta puolueen historiassa. Etenkin juuri keskustalaisiin on liittynyt omavarainen asenne.

****

Yllä oleva taulukko on kuvakaapattu valtioneuvoston asiakirjasta päivämäärällä 29.4.2021 (Valtioneuvosto, Tiedote 274/2021 29.4.2021). Taulukossa JTS tarkoittaa julkisen talouden suunnitelmaa ja LTAE tarkoittaa lisätalousarvioesitystä. Taulukossa on esitetty Marinin hallituksen valtiontalouden velkaantumisohjelmaa vuoteen 2023 ja vielä kaksi vuotta päälle.

Talousarvioon vuonna 2021 budjetoiduksi velkamenoiksi oli kirjattuna huikeat 10,8 miljardia euroa, mutta tuokin summa oli Marinen hallitukselle liian pieni. Menojen loppusumma oli lopulta 12,0 miljardia euroa.

1,2 miljardin lisäeuron laittaminen haisemaan vuonna 2021 ei paljon tunnontuskia Marinin hallituksessa synnyttänyt – ei Keskustassakaan.

Seuraavat eduskuntavaalit pidetään sunnuntaina 2. huhtikuuta vuonna 2023. Marinin hallituksen aikakaudella Rinteen hallitus mukaan lukien valtion velkasumma kasvaa 46,1 miljardilla eurolla (17,6+12,0+7,6+8,9 mrd. euroa), jos suunnitelmat toteutuvat.

Marinin hallitus aikoo nostattaa velkatason 106,4 miljardista eurosta 152,5 miljardiin euroon vuoteen 2026 mennessä. Velkamäärä lähes puolitoistakertaistuu muutamassa vuodessa ilman, että vasemmistopuolueet Keskustalla höystettynä esittäisivät pienintäkään huolta. Velkarahaa tosiaankin on käytössä eikä edes paskalle taivuta.

Eivätkä tuota hirvittävää velkatahtia pidä ongelmana taloustietieteilijöistä esimerkiksi talousprofessorit Matti Tuomala ja Pertti Haaparanta (HS 1.5.2021). Koronaviruspandemia on heidän ilmoittamana ainutlaatuinen häiriö taloudessa, jos arvioimme häiriötä tuotannon ja kansantuotteen muutoksilla.

Mutta ainakin minä pidän velkaantumistahtia ongelmana.

Miksi pidän? Siksi, että velkaantuminen ei ole hallinnassa vaan kaoottista. Ihan kaikki ongelmat yritetään ratkoa velkarahalla. Myös sellaiset rakenteelliset ongelmat, joita ei voi ratkoa syytämällä rahaa.

Rahalla ei vain voida ratkoa kaikkia ongelmia. Ei Saudi-Arabiakaan voi.

****

Yllä oleva taulukko on kuvakaapattu valtiovarainministeriön Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2020–2024 päivämäärällä 16.4.2020 (Valtiovarainministeriö LTAE2 2020 ja JTS 2021-2024 16.4.2020). Tuolloin huhtikuussa 2020 koronapoikkeusolot olivat jo tiedossa.

Valtiovarainministeriö arvioi vuonna 2020 bruttokansantuotteen pienenevän 5,5 prosenttia vuonna 2020. Bruttokansantuote laski kuitenkin vain 2,8 prosenttia 240,3 miljardista eurosta 237,5 miljardiin euroon (Tilastokeskus 10.1.2020). Vertauksena kerrattakoon, että vuonna 2008 bruttokansantuote romahti peräti 8,1 prosenttia ja vuonna 1991 6,0 prosenttia.

Niin kauhealta kuin kuulostaakin inhimilliset kärsimykset huomioiden, pieni siedettävä romahdus uudistaa taloutta ja luo pohjaa romahduksen jälkeiselle uudelle nopealle kasvulle. Ei jäädä kituuttamaan.

Budjetin loppusumma vuonna 2020 oli 67,3 miljardia euroa ja vuonna 2019 vuodelle 2020 budjetoitu oli 55,6 miljardia euroa. Vuoden 2020 budjetista 26,2 prosenttia rahoitettiin velalla. Ylitys ennakkoon budjetoidusta oli siis 11,7 miljardia euroa. Vuonna 2020 velkaa otettiin siis kuitenkin 17,6 miljardin euroa.

Velanottotarvetta 2,8 prosentin – siis vain 2,8 miljardin euron – bruttokansantuotteen pudotus on pieni eikä sen pitäisi tuottaa valtiolle suunnatonta 17,6 miljardin euron velanottotarvetta, vaikka totta kai budjettialijäämä kompensoi kansantuotteen laskua pienemmäksi. Marinin hallitus laittoi siis vuonna 2020 lainarahaa haisemaan kunnolla koronan varjolla. Esimerkkinä ylimitoitettu kuntatalouden avustaminen velkarahalla.

****

Tälle vuodelle valtiovarainministeriö ennakoi puolestaan vain 1,3 prosentin kasvua.

Tuo 1,3 prosentin kasvuennuste on tarkoituksella alimitoitettu, koska sillä hallitus osaltaan perustelee suurta velanottoaan: ”kärsimme vielä koronakriisin vuoksi alhaisesta kasvusta”. Kasvu tulee kuitenkin olemaan yhteyskunnan avauduttua koronasta maailmantalouden huiman kasvun avittamana paljon nopeampaa – jopa ennätysluokkaa.

Tuosta uskaltaisin lyödä vaikkapa valtiovarainministeri Vanhasen (kesk.) kanssa vetoa. Kasvu tänä ja ensi vuonna on lukemissa, jollaisia Suomessa ei ole nähty vuosikymmeneen sitten vuoden 2009.

Mielenkiintoista tässä on, että Marinin hallitus aikoo kasvattaa vuonna 2022 julkista velkaa 7,6 miljardilla eurolla ja kiihdyttää alijäämää vuonna 2023 – siis vaalien alla – 8,9 miljardiin euroon. Siis vuonna, joka on hallituksen viimeinen kokonainen ennen vaaleja.

Kuinka vasemmistopoliitikot keskustapoliitikoilla höystettyinä ja valtiovarainministeriön virkamiehet voivat perustella, että jos vuodesta 2022 vuoteen 2023 valtion tulot ilman lainanottoa kasvavat 56,2 miljardista eurosta 68,1 miljardiin euroon – siis peräti 11,9 miljardia euroa –, että samalla valtion velkaa kasvatetaan 7,6 miljardista eurosta 8,9 miljardiin euroon?

Vuonna 2023 hukutaan velkarahaan. Budjetti nousee edellisestä vuodesta 6,2 miljardia euroa. Seuraavalle vuodelle vielä lisää 7,4 miljardia euroa, mutta se on laitettu vain silmälumeeksi, jotta vaalivuodelle voidaan kirjata 6,2 miljardia euroa lisää menoa edelliseen vuoteen verrattuna.

Seuraavan vuonna 2023 aloittavan hallituksen pitäisi tuon Marinin hallituksen laatiman velkaantumisohjelman puitteissa leikata alijäämää 1,8 miljardia euroa, kun Marinin hallitus itse on kasvattanut vain vuotta aikaisemmin alijäämää 1,3 miljardilla eurolla.

Velka-Marinin hallitus on nimenomaan tosiaankin velkahallitus. Missään muusta hallitus ei jää historiankirjoihin kuin ennätysmäisestä veret seisauttavasta velanotosta syömämenoihin ja tarkoituksiin, jolle on vaikea löytää mitään talousoppien mukaisia perusteita.

Monen vasemmistojohtoisen hallituksen aikana olen holtitonta taloudenpitoa nähnyt, mutta ihan tällaista en vielä ole koskaan.

Suomen talous on nyt aivan hunningolla. Aivan hunningolla.