Venäjä kehitti uuden kamikazedroonin, jonka moottori kiinnostaa – Kuka osaisi tunnistaa?

Presidentti Vladimir Putin vieraili syyskuun 19. päivänä Iževskissä (Ижевск) droonivalmistaja Aeroscanin (ООО «Аэроскан», kotisivut, ИНН 5603045794) toimitiloissa. Aeroscan tai paremminkin konserniin kuuluva Zala Aero (ООО «Зала Аэро», kotisivut, ИНН 1841001815) valmistaa Venäjän drooniuutuutta nimeltään Italmas (БПЛА «Италмас»), tuote nro 54 («Изделие 54»). Zala Aero tuolla sen verovelvollisen tunnuksella (1841001815) on kuitenkin lopetettu, mutta yritys ja sen nimi ovat edelleen voimissaan. Zala Aeroa koskevista yritysjärjestelyistä enemmän kirjoituksen loppupuolella.

Zala Aeron toimipaikka Iževskissä on Holmogorovan kadun osoitteessa 27A (ул. Холмогорова, 27А, Ижевск, 56°52’41.5″N 53°12’46.2″E), mutta itse tuotantopaikkojen osoitteet ovat tuntemattomampia.

Italmas on kulleron udmurtilainen nimi. Leinikkikasvi, jonka kukkaa pidetään Udmurtian symbolina. Iževsk on puolestaan Venäjän Udmurtian tasavallan pääkaupunki.

Iževskissä on myös kauppakeskus nimeltään Italmas (ТЦ «Италмас», 56°52’08.1″N 53°16’40.6″E). Maaliskuussa 2023 Venäjällä uutisoitiin, että Italmas-ostoskeskuksen uusi vuokraaja olisi Aeroscan, jonka omistaja on Nikita Saharov, Aleksandr Saharovin poika. Nikita Saharovista enemmän kirjoituksen jälkipuolella.

Aeroscanin tarkoitus oli muuttaa tuo kauppakeskus Zala Aeron droonitehtaaksi, tarkemmin suorittaa rakennuksessa tutkimustyötä ja valmistaa droonien prototyyppejä. Putinin vierailu tapahtui juuri tuohon kiinteistöön, kun kauppakeskusrakennuksen muutostyöt on saatu päätökseen ja toiminta aloitettu (МК-Ижевск 20.9.2023).

Venäjän kasvanut droonikysyntä on johtanut yksityisen droonivalmistajan tehdastuotantolaajennukseen myös Pietarissa, jossa niin ikään vanha kauppakeskus muutettiin droonitehtaaksi (US-blogi 29.9.2023).

Venäjä teki syksyllä 2022 suuren tukun erinäisiä päätöksiä osittaisesta liikekannallepanosta Ukrainaan rakennettavien puolustuslinjojen kautta valtion asettamiin puolustusmääräyksiin yhteiskunnan siirtämiseksi sotatalouteen.

Noilla lukuisilla yhdensuuntasilla päätöksillä Venäjä laittoi sotakoneeseensa uuden vaihteen päälle. Lännen sotakone sen sijaan jäi paikoilleen sutimaan tyhjää, mistä osoituksena esimerkiksi typerä ja arvoton kiistely muutaman taistelupanssarivaunun lahjoittamisesta.

Nyt nuo Venäjän viime syksynä tekemien päätöksien vaikutukset alkavat näkyä meille karvaasti.

Aeroscan on itseasiassa siviilipuolen yritys, joka käyttää drooneja liiketoimintaansa kuten laserkeilaukseen, ilmakuvaukseen jne. Itse droonit valmistaa Zala Aero. Aeroscan ja Zala Aero menevät myös venäläismediassa helposti sekaisin. Aeroscan on konsernissa emoyhtiö ja Zala Aero tytäryhtiö. Zala Aero on merkittävä yritys Venäjän puolustushallinnolle droonien valmistajana.

Nykyisin Venäjän valtio ja puolustushallinto kontrolloivat tuotakin aikanaan yksityisessä omistuksessa ollutta yritystä, kun Zala Aero nimellä TsST (ООО «ЦСТ», ИНН 1841015504) kuuluu Kalašnikov-konserniin (АО «Концерн «Калашников», kotisivut), joka puolestaan kuuluu Rosteh-konserniin (Государственная Корпорация «Ростех», kotisivut, ИНН 7704274402).

Rostehin kautta Kreml hallitsee pitkälti Venäjän puolustusteollisuutta. Rostehin pääjohtaja Sergei Tšemezov (Сергей Викторович Чемезов) on Putinin mies henkeen ja vereen. Putin ja Tšemezov olivat ystävät jo silloin, kun Tšemezov toimi DDR:n Dresdenissä vuosina 1983-1988 ja jolloin hän toimi Putinin tavoin Neuvostoliiton KGB:n ensimmäisen pääosaston työntekijänä. Putinhan oli saapunut Dresdeniin 1980-luvun puolivälissä ja ensimmäistä kertaa ulkomaille KGB-agenttina.

****

Italmas on kehitetty Geran-kamikazedroonin (БПЛА «Герань») pohjalta tavoitteena riittävä lentomatka ilman näkymistä tutkassa. Geran-drooni yhtä kuin iranilainen Shahed-136-drooni, joka on koottu ja/tai valmistettu Venäjällä ja vaihdettu nimeksi vain Geran. Ukrainassa iranilaista alkuperää olevien alasammuttujen kamikazedroonien siivissä on ollut Geran-2-merkinät («Герань-2»). Venäjä pyrki nimimuutoksella osaltaan häivyttämään droonien iranilaista alkuperää.

Italmas-drooni on kamikazedrooni tai ehkä paremmalla suomen kielellä räjähdelennokki, jonka runko on muovikomposiittia ilman metalliosia ja osaltaan siksi ilmeisemmin vaikeampi havaita tutkissa. Deltamuotoisen siiven jänneväli on noin 2-2,5 metrin luokkaa. Venäjä ei ole kertonut tarkempia tietoja droonista. Droonia kuljettaa kaksilapaisella vetopotkurilla varustettu polttomoottori, joka sijaitsee rungon etuosassa. Shahed-136/Geran-droonissa moottori sijaitsee puolestaan rungon takaosassa.

Venäläiset ovat ilmoittaneet, että droonin toimintasäde olisi noin 200 kilometriä ja se olisi tarkoitettu kohteiden tuhoamisen kaukana rintamalinjojen takana. Polttoaine pitkille lennoille on sijoitettu siipien onteloissa oleviin polttoainesäiliöihin. Kuinka paljon drooni kykenee kantamaan räjähteitä, sitä Venäjä ei ole kertonut. Shahed-136/Geran-droonien paino on noin kahdensadan kilogramman luokkaa hyötykuorman ollessa noin viidenkymmenen kilogramman luokkaa.

Jos Venäjällä on tarkoitus iskeä tuolla droonilla kauas rintamalinjojen taakse, tulee räjähteen olla riittävä, koska silloin tuhoamiskohde ei ole vaikkapa yksittäinen panssarivaunu, jonka tuhoamiseen voi riittää jo muutaman kilon räjähde.

Italmas-drooni lentää kohteeseensa syötetyillä koordinaateilla.

Shahed-136/Geran-droonit tulivat Venäjän asearsenaaliin syksyllä 2022. Kyseiset droonit olivat oleellinen osa niissä iskuissa, joita Venäjä suoritti ukrainalaista energiainfrastruktuuria vastaan talvikaudella 2022-23. Nyt vastaavasti tänä syksynä talven tuleviin iskuihin Venäjä käyttänee myös Italmas-drooneja.

Venäjä sai tuon uuden droonin suunnittelutyön päätökseen vuodenvaihteessa 2022-23, jonka jälkeen oli vuorossa prototyypin testit. Tämän vuoden syyskuussa Venäjä kertoi, että droonin kehitystyö ja suunnitelmat tehdastuotannon aloittamiseksi oli saatu päätökseen. Venäjä valmistaa Italmas-kamikazedroonia nyt jo massatuotantona. Droonia on jo viety Ukrainassa sotiville venäläisyksiköille ja sitä on jo käytetty ukrainalaiskohteita vastaan.

Venäjän suoritti lokakuun 21. ja 22. päivien välisenä yönä melko massiivisen ilmaiskun Kiovaan. Isku suoritettiin pääosiltaan kamikazedrooneilla. Ukrainalaiset kertoivat tuolloin uuden ja vielä tunnistamattoman droonin käytöstä.

Ukrainan ilmavoimien mukaan Venäjä laukaisi yöllä 21.-22. lokakuuta kaksi pohjoisesta lentävää ”määrittelemättömän tyyppistä” (”неопределенного типа”) droonia ohjuksien ja iranilaisten Shahed-droonien ohella. Venäjän isku toistui seuraavana yönä. Venäjä laukaisi jälleen pohjoisesta Ukrainalle tuntemattoman droonin Kiovan suuntaan. Ukrainalaiset saivat tiputettua tuon droonin alas.

Venäjä suorittaa noita drooni-iskuja todennäköisesti myös pohjoisesta Valko-Venäjän puolelta.

Tuo uusi tuntematon drooni lienee ollut juuri Venäjän uusi Italmas-kamikazedrooni, jonka käytön lokakuun kahtena peräkkäisenä yönä vahvistavat myös venäläislähteet.

****

БпЛА лепят ”из палок”: в Воздушных Силах рассказали о появлении новых дронов рф с двигателями с AliExpress (Рубрика 22.10.2023)

Vapaasti suomennettuna tuo ukrainalaisen Rubrika-lehden (kotisivut) uutisotsikko:

[Venäläis]droonit on muovattu ”tikuista”: ilmavoimat puhuivat uusien venäläisdroonien ilmestymisestä AliExpressin moottoreilla varustettuna.

Из палок (suom. tikuista) tai tarkemmin из говна и палок (suom. paskasta ja tikuista) tarkoittaa semanttisesti, että jokin on tehty kiireessä romumateriaaleista.

AliExpress (kotisivut) on kiinalaisen Alibaba Groupin omistama verkkokauppa.

Venäläisen Rossija 1 -kanavan (телеканал  «Россия 1») Vesti-uutislähetyksessä (Вести в 20:00) oli juttu tuosta Putinin vierailusta 19.9.2023 Iževskissä Aeroscan-yrityksessä. Kyseistä Vesti-uutislähetystä ei voi katsoa suoraan Suomessa netin kautta smotrim.ru-sivustolta eikä videota ole viety myöskään YouTubeen. Olen kuitenkin nähnyt nauhan.

Asia, joka kiinnitti huomioni, on Italmas-droonin polttomoottori, joka näkyy tuolla uutisnauhalla. Kreml on myös julkaissut kuvia Putinin vierailusta, mutta nuo kuvat eivät ole niin paljastavia kuin Russija 1 -kanavan uutispätkällä (Президент России, Посещение ООО «Аэроскан» 19.9.2023). Putinin vierailusta löytyy myös minuutin ja 19 sekuntia pitkä video Dzen-alustan (Дзен, kotisivut) sivuilta (Соловьёв LIVE, Президент России Владимир Путин побывал на производстве беспилотников).

Putinin vierailua johti yrityksen pääsuunnittelija (главный конструктор) ja yrityksen koko droonituotannon luoja Aleksandr Saharov (Александр Вячеславович Захаров, ИНН 183111242406). Yrityksen pääsuunnittelija ei ole mikään tuotteen tekninen suunnittelija. Pääsuunnittelijan tehtävät ja vastuut yrityksessä on kirjattu Venäjän lainsäädäntöön. Termi venäjän kielellä on siis главный конструктор.

Ihmettelen, ettei tuo venäläisen sotilasdroonikehittelytyön ja -tuotannon keskeinen hahmo löydy edelleenkään lännessä EU:n tai Yhdysvaltojen eikä minkään muunkaan länsimaan pakotelistoilta, mutta kuitenkin sentään Ukrainan pakotelistoilta (War & sanctions, Zakharov Alexander Vyacheslavovich).

Euroopan unioniltakin on syytä kysyä, eikö ole olemassa silloin riittäviä juridisia perusteita asettaa henkilö pakotteiden piiriin, jos hän toimittaa maansa armeijalle sellaisia aseita, jotka ovat tappaneet laittomassa hyökkäyssodassa kymmenittäin ja sadoittain siviilejä ja tuhonneet siviili-infraa hyökkäyksissä siviilikohteisiin. Kyse noissa toimissa on kuitenkin selvistä sotarikoksista.

Saharoviin ja hänen perheeseensä liittyy myös yritys nimeltään TsST (ООО «ЦСТ»), jonka kirjasin jo kirjoituksen alkupuolella. TsST on yhtä kuin Zala Aero, TsST on eräänlaisesti yksi Zala Aeron toisista nimistä, mutta yritykset eivät olleet samat INN-koodien perusteella. Drooniyritys tunnetaan nimenomaan Zala Aerona. TsST on siis nykyään osa Kalašnikov-konsernia, mutta suuri osuus omistuksesta kuuluu Saharoville. Myös Kalašnikovilla on tuotantoa Iževskissä (esim. Проезд имени Дерябина, 3Б, 56°50’35.0″N 53°11’33.6″E).

Iso-Britannia ja monet muut maat ovat määränneet pakotteita TsST:tä vastaan (Open Sanctions, LLC CST, Rupep, TSST LLC, War & sanctions, LLC ”Cst”), mutta ei isä-Saharovia eikä hänen perhettänsä vastaan. Perhe on omistanut mm. 1,5 miljoonaa puntaa maksaneen ökyasunnon Lontoon keskustassa. Perheen isä on siis yksi Venäjän merkittävistä Venäjän sotaponnistuksiin osallistujista.

Länsi on nyt vaan sellainen, että se sallii mielestäni mm. selvän sotarikollisen omistaa esimerkiksi asunnon maaperällään.

Aleksandr Saharovilla kaksi poikaa. Lavrentij Saharov (Лаврентий Александрович Захаров, Linkedin, Lavrenty Zakharov) aloitti työskentelyn YK:n palveluksessa New Yorkissa ja Roomassa heinäkuussa 2021. Toukokuussa 2023 hän siirtyi YK:n aseriisuntatutkimuslaitokseen (UNIDIR, kotisivut), jossa hänen tutkimustoimiinsa kuuluvat aseiden ja ammusten hallintaohjelmat, miinanraivaus ja humanitaarisen avun saatavuus.

Toinen poika nimeltään Nikita Saharov (Никита Александрович Захаров, ИНН 184101937739) on kirjattu venäläisissä rekisteritiedoissa mm. Aero Zalan perustajaksi. Tytär naimisiinmenon jälkeen on nimeltään Maria Aleksandrovna Osetrova (Мария Александровна Осетрова, ИНН 183116181362). Tyttären yksi kolmesta yritys oli Orion (ООО НТЦ «Орион», ИНН 9715302790), mutta se on konkurssissa.

Minun on vähän vaikea pysyä kärryillä ja etenkin ymmärtää, miksi läntinen maailma edelleen sallii venäläistoimijoiden työskentelyn hyvinkin keskeisissä tehtävissä eri kansainvälisissä organisaatioissa. Vaikea ymmärtää, kun perheen isän ja Putinin luottohenkilön tuotokset kylvävät tuhoa Ukrainassa, niin poika työskentelee YK:ssa nimenomaan humanitaariseen avunsaantiin liittyvissä kysymyksissä ja on osaltaan omistuslinkitetty tuhoa kylvävään venäläiseen aseyritykseen.

****

Pitkän alustuksen jälkeen itse kirjoituksen pääasiaan.

Italmas-droonin moottori näyttää tavalliselta radio-ohjattavan lennokin eli RC-lennokin (RC =Radio Control) kaksitahtimoottorilta. Moottori tuskin on valmistettu Venäjällä, vaan toimitettu muualta.

Kysymys kuuluu, onko moottori kenties länsimainen? Vai onko moottori kiinalainen moottori? Esimerkiksi DLE-moottori (DLE Engine, kotisivut), joita valmistaa kiinalainen Mile Hao Xiang Technology Co., Ltd.

DLE taitaa olla RC-lennokkien suurin moottorivalmistaja. Vai olisiko kysessä kenties Stinger Engines RCGF -moottori (kotisivut), joita valmistaa kiinalainen Jinhua Chuansheng Technology Co., Ltd.

Olisiko Venäjä siis ottanut drooneihin käyttöön RC-lennokkien moottorin, joiden sylinteritilavuus on yleensä hieman päälle sata kuutiosenttimetriä ja tuotettu teho noin kymmenisen hevosvoimaa. Kyse olisi kaksisylinterisestä Boxer- tai Twin-tyypin bensiinimoottorista. Nuo moottorin ovat hyvin kevyitä painon ollessa muutaman kilon luokkaa. Noille moottoreille on ominaista suurempi teho suhteessa moottorin painoon. Myös moottorin ääni poikkeaa yksisylintereisistä moottoreista.

Kun esimerkiksi DLE-111-moottori painaa äänenvaimentimineen ja sytytysjärjestelmineen 2,86 kilogrammaa, niin Shahed-136-droonin Limbachin L 550 E-pohjainen MD550-moottori magneettisytytyksellä painaa 16 kilogrammaa.

Alla oleva kuva on DLE Enginen DLE-111-moottorista (DLE-111), joka maksaa noin puolitoista tuhatta dollaria. Esimerkiksi noin tuhat euroa maksavan DLE111 P3D Combo 1u.2 -moottorin voi puolestaan käydä tarkastelemassa vaikkapa AirCraftPowerin sivuilta täällä. Alkuperäisen DLE-kaasuttimen saa puolestaan AliExpressistä noin viidenkymmen euron hintaan (DLE Original Carburetor For DLE Gas Engines DLE20/20RA/30/35RA/40/55/55RA/60/61/65/85/111/120).

Alla oleva kuva on puolestaan RCGF Stinger 125cc Twin -moottorista (STINGER 125cc), jota voi ostaa vaikkapa AliExpressistä (AliExpress, RCGF Stinger 125cc Twin) alle tuhannen euron hintaan.

Tarkastellaanpa hieman tarkemmin kuvin tuota Italmas-kamikazedroonin moottoria verrattuna DLE-111-moottoriin.

Miltä teistä vaikuttaa? Olenko väärässä, jos sanon, että moottori on DLE-tuotantoa kokonaan tai ainakin pääosin?

Hieman raskaampi (5,8 kg) ja tehokkaampi (17,5 hv) on UFP 170cc CCW -moottori, mutta tuskin tuota moottoria ovat venäläiset käyttäneet moottorikuvien perusteella. RC-lennokkien tunnettu valmistaja ja myyjä on australialainen Austars-Model (kotisivut), mutta senkin tuotanto tapahtuu Kiinassa ja Thaimaassa.

****

Olen käsitellyt venäläistä drooniasiaa melko perusteellisesti parissa kirjoituksessa ja erityisesti Venäjän yhteistyötä iranilaisten ja valkovenäläisten kanssa:

• Venäjä, Valko-Venäjä, Iran ja Pohjois-Korea – Nuo pahan valtakunnat myös Ukrainassa (US-blogi 12.11.2022)
• EU:n tulisi estää pakotteilla Venäjän iranilaisen droonien käyttö Ukrainassa – Nykyiset pakotteet ovat aivan riittämättömiä (US-blogi 30.10.2022).

Ukrainalaiset kykenevät tuhoamaan tätä nykyä hyvin iranilaisia Shahed-drooneja eli venäläisiä Geran-drooneja. Ilmeisesti juuri tuon takia venäläiset ovat pyrkineet kehittämään vaikeammin tuhottavan droonin. Drooni, jota tutkat eivät havaitsisi yhtä helposti, vaikka drooni ei lentäisikään tutkapeiton alapuolella.

Enemmän muovia ja muovikomposiittia, vähemmän metallia ja kevyempi moottori.

Shahed-136/Geran-droonit näkyvät ilmeisesti vähintään kohtuullisesti tutkajärjestelmissä. Mielenkiintoisia kysymyksiä uuden Italmas-droonin suhteen on, onko Venäjä onnistunut parantamaan droonin häiveominaisuuksia ja millainen on droonin ohjauselektroniikka. Näkyykö drooni hyvin tutkassa? Kykeneekö Ukraina jammaamaan koordinaattipaikannusjärjestelmää? Kyse on siis siitä, miten helppoa tai vaikeaa drooni on torjua ja ampua alas.

Toistaiseksi Ukraina ei ole uutisoitunut alasammuttujen droonien tutkimuksista. Ukraina on tiettävästi ampunut alas ainakin yhden Italmas-droonin. Toisin sanoen ei ole vielä Ukrainan toimittamaa tietoa, mitkä ovat droonin moottori ja ohjauselektroniikka sekä kuinka paljon drooni sisältää länsimaisia osia.

Kuinka lännessä tulisi suhtautua, jos Italmas-droonin moottori on kiinalaismoottori? Shahed-droonissa moottori on Limbachin kehittämä lentokoneiden ja droonien MD550-moottori. Kiinassa moottorivalmistaja on saksalaisen Limbachin tytäryhtiö. Kysymys myös kuuluu, onko kiinalaismoottorissa käytetty sellaisia länsimaisia moottorin osia, joiden vienti Venäjälle on kielletty? Tulisiko lännessä aloittaa vastatoimet ja boikotti kiinalaisyritystä vastaan, jos moottori on kiinalainen?

Jos moottori olisi jonkin tunnetun kiinalaisen RC-lennokkimoottorivalmistajan tuote, jokaisen lännessä olevan noiden moottorien käyttäjän ja ostajan tulisi lopettaa kiinalaisten RC-lennokkimoottorien ostot. Länsikuluttajien olisi aika osoittaa Kiinalle, mitä Ukrainan suhteen sallitaan ja mitä ei sallita.

Aikanaan kansalaismielipiteen saattelemana Škoda saatiin vetäytymään Valko-Venäjällä pidettävistä jääkiekon MM-kisoista ja lopulta kisat kokonaisuudessa vedettiin Valko-Venäjältä pois (US-blogi 5.2.2021). Länsikuluttajien olisi aika osoittaa tarvittaessa samaa päättäväisyyttä myös Kiinan suhteen, jos valtioistamme ei ole päättäväisyyden osoittamiseen.

****

Jatkossa niin Suomi kuin muutkin länsimaat joutuvat miettimään, onko syytä panostaa yksikköhinnaltaan satojatuhansia tai miljoonia euroja maksavaan ohjukseen, jos samalla hinnalla saa vaikkapa 30 kappaletta muutaman tuhannen euron hintaisia kamikazedrooneja, joiden moottorin saa halvimmillaan alle tuhannella eurolla verkkokaupassa ja joiden droonirungon siipineen voi melkeinpä tulostaa muovista 3D-tulostimella.

Esimerkiksi yksi Tomahawk-risteilyohjus maksaa noin kaksi miljoonaa dollaria Yhdysvaltojen vuoden 2022 budjettikirjan (FY 2022) mukaan. Tuolla summalla saisi noin 500 kappaletta 4 000 dollaria tai euroa maksavaa kamikazedroonia. Toki asia ei ole vertailukelpoinen mm. lentomatkojen suhteen, mutta asiaa on syytä vakavasti miettiä, mihin puolustuksen vähäisiä voimavaroja lännessä suunnataan.

Mihin suuntaan ollaan sodankäynnissä menossa, hyvä esimerkki on australialaisen Sypaq Systemsin (kotisivut) kehittämä ja pahvista tai paremminkin vaahtomuovista valmistettu monikertakäyttöinen drooni.

Droonit ovat jo mullistaneet sodankäyntinäyttämöt ja tulevat mullistamaan vielä enemmän.