Venäjä löi lännen jo varsinaisella peliajalla 10-1 eikä jatkoerää enää tarvittu

Stand with Ukraine (#StandwithUkraine) on Euroopan parlamentin tuottama verkkosivusto, jossa kerrotaan, kuinka EU on tukenut Ukrainaa taistelussa Venäjää vastaan (https://ukraine.europarl.europa.eu/en/home). “We commit to supporting Ukraine with whatever it takes to win the war and to win the peace.” olivat Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan sekä komission varapuheenjohtajan Josep Borellin sanat hänen vieraillessaan Kiovassa Ukrainan parlamentissa 6.2.2024. Suomeksi kutakinkin ”Sitoudumme tukemaan Ukrainaa kaikessa, mitä tarvitaan sodan voittoon ja rauhan voittoon.” EU:n jäsenmaat olivat viimein päässeet Eurooppa-neuvostossa vajaata viikkoa aikaisemmin 1.2.2024 sopimukseen Ukrainan rahoitusvälineestä, jonka pitäisi tuoda Ukrainalle neljän vuoden aikana yhteensä 50 miljardia euroa maan ylläpitämiseen sodankäynnissä. Asiat Ukrainan tukemisessa eivät kuitenkaan ole ihan niin kuin EU antaa ymmärtää. Emme suinkaan ole tosiasiassa sitoutuneet sodan ja rauhan voittoon. Eurooppa-neuvoston päätös ei käsitä aseita. Tämä kirjoitus on karua luettavaa heille, jotka vielä uskovat EU:n ja lännen kyvykkyyteen tukea Ukrainaa sotilaalliseen voittoon Venäjästä. Tuota kyvykkyyttä kun ei vain ole. Kuva: vapaa lähde (Euroopan unioni).

Lännessä tehdään asiat tekemisen vuoksi, ei päämäärän vuoksi. Voitosta ei niin väliä, kunhan ollaan tekevinään.

Määrä korvaa aina laadun. Ainakin sodankäynnissä.

Ukrainan maaperällä käytävässä sodassa se voittaa, jolla on enemmän määrää.

Määrä on ei ole vain ase- ja ammuskaluston määrää vaan myös sotilaiden määrää.

Jos Nato-maiden ja Venäjän välillä syttyisi sota, älkää vain ikinä kuvitelko, että Nato-maiden huippuedistyksellisellä mutta harvalukuisella sotakalustolla voitettaisiin sota.

Laatu ei tosiaankaan koskaan korvaa määrää sodankäynnissä.

Usko lännen sodankäyntikyvykkyydestä Venäjää tai Kiinaa vastaan perustuu nimenomaan tekniseen edistyksellisyyteen. Siis laatuun. Uskomme, että laadukkaalla ja edistyksellisellä sotakalustolla harvalukuisena kykenemme lyömään vihollisemme, vaikka kalusto- ja sotilasmäärämme olisivat paljon vihollistahoa vähäisempiä. Tuohon harhaluuloon me olemme aina tukeutuneet, kun emme ole olleet halukkaita tekemään riittäviä määrähankintoja puolustukseemme. Niin myös Suomi aina vuoteen 2022 saakka.

Pitkäksi venyneen sodan voittaa lopulta se, joka kykenee sotaoloissa liittolaisineen suurempaan sotavoiman tuotantokapasiteettiin. Niin kävi toisessa maailmansodassakin. Kummalla on suurempi ase- ja ammuskaluston tuotantokapasiteetti, se voittaa. Kummalla on suurempi sotaväen tuotantokapasiteetti, se voittaa. Tuotantokapasiteetti edellyttää puolestaan taakseen taloutta ja taloudellista tuotantokykyä. Tuotantokoneistoja, materiaaleja ja työvoimaa.

Pitkäksi venyneessä sodassa ennakkoon kootut varastot loppuvat aina aikanaan. Venäjä on nyt voittamassa sodan, koska se kykeni länttä nopeammin kasvattamaan tuotantokapasiteettinsa sodan vaatimiin mittoihin. Länsi ei ole selvinnyt jatkoajalle.

Ukrainassa käytävän sodan ratkaisi siis se ase- ja ammusmäärä, jonka länsi kykeni – tai paremminkin ei kyennyt – Ukrainalle toimittamaan. Me emme kyenneet samaan mihin Venäjä kykeni.

Toivottavasti kukaan ei ole koskaan ajatellut, että se on vain Ukraina, joka käy tätä sotaa. Sodan ensimetreistä ne olivat länsimaat, joiden sotakalusto on ollut Venäjän sotakalustoa vastaan. Sidoimme itsemme sodankäyntiin Venäjää vastaan jo heti sodan alkumetriltä ja viimeistään päivämäärällä 24.2.2022.

Sitoudumme tukemaan Ukrainaa kaikessa, mitä tarvitaan sodan voittoon ja rauhan voittoon

Nuo Josep Borellin sanat Kiovassa Verh’ovna Radan kansanedustajille kertoivat taas kertaalleen myös venäläisille, ketä vastaan Venäjä tätä sotaa todellisuudessa käy. Ajatelkaa, miten me vastaavasti ajattelisimme, jos Putin lausuisi nuo samat sanat vaikkapa Puolan hyökättyä Valko-Venäjälle:

Sitoudumme tukemaan Valko-Venäjää kaikella, mitä se tarvitsee voittaakseen sodan ja voittaakseen rauhan.

Viimeistään noiden Putinin lausumien sanojen jälkeen ajatuksemme olisivat, että käymme sotaa Venäjää vastaan eikä vain Valko-Venäjää vastaan.

Se on länsi, joka vastaa sodasta myös ukrainalaisille.

Voidaan sanoa, että länsi petti Ukrainan, kun ja jos sodan lopputulos on se, millaiseksi sodan lopputulos näyttää nyt tulevan. Olemme toisena sotaosapuolena Venäjän lisäksi aikamoisessa vastuussa ukrainalaisten inhimillisestä kärsimyksestä ja kuolemista.

****

Apua ei yksinkertaisesti ole tullut riittävästi. Sitä on tullut paljon, valtavasti, mutta ei riittävästi. Tällä hetkellä Ukrainalta ja varsinkin armeijalta puuttuu siis rahaa, ammuksia, aseita ja mitä tahansa, ja se alkaa jo näkyä täällä. Nyt enimmäistä kertaa olemme kuulleet, että Ukraina armeija on jättänyt maksamatta palkkoja. Ukrainan armeija on erottanut haavoittaneita sotilaita, jotta ei heille ei tarvitsisi maksaa palkkaa. Myöskin tuossa sodan alussa kaksi vuotta sitten ja vielä vuosi sitten armeijaan oli tulossa valtavat määrät vapaaehtoisia, enää ei ole.

Ukrainalla ovat nyt rahat sodankäyntiin aivan loppu. Ukrainalla ovat ammukset aivan loppu, Ukrainalla on ehkäpä myös sotilaat loppumassa. Tuo kaiken loppumisen kamaluus tuli hyvin myös Ylen tiistaisen pääuutislähetyksen Ukraina-jutusta ja erityisesti toimittaja Pauli Lahden sanoista Krematorskista, mistä edellä olevassa lainauksessa on kyse (Yle Areena, Uutiset 20.30 20.2.2024, juttu nauhalla 9.41-14.41, Pauli Lahden sanat nauhalla 12.52-13.33).

Kiel Institute for the World Economy (IfW Kiel, kotisivut) eli Kielin maailmantalouden instituutti on hyvin arvostettu saksalainen taloustutkimuslaitos ja ajatushautomo, joka on seurannut Ukrainalle annettavaa sotilaallista, taloudellista ja humanitaarista apua 24.1.2022 alkaen. Kyse on Ukrainan tukiseurannasta (Ukraine Support Tracker, kotisivut) ja tuon seurannan alla luoduista hyvin laajoista tietokannoista. Seuranta kattaa 41 maata, jotka kaikki Intiaa ja Kiinaa lukuun ottamatta ovat perinteisiä länsimaita. Voidaan puhua siis lännestä, jonka Ukrainalle antamaa tukimäärää Kielin maailmantalouden instituutti seuraa.

Kielin maailmantalouden instituutin laatimat viimeaikaiset tietokannat ovat lännen kannalta karua luettavaa. Tietoja 15.1.2024 saakka voi tarkastella mm. Ukrainan tukiseurannan julkaisemasta Excel-taulukosta, joka löytyy täältä.

Ukraine Support Tracker: New aid drops to lowest level since January 2022 (Ukraine Support Tracker 7.12.2023).

Vapaasti suomennettuna:

Ukrainan tukiseuranta: Uusi apu putoaa alimmalle tasolle sitten tammikuun 2022.

Apu elokuusta lokakuuhun 2023 oli lähes 90 prosenttia pienempi kuin vastaavana aikana vuonna 2022. Elokuusta lokakuuhun 2023 Ukraina sai apua 2,1 miljardia euroa, kun vastaavasti vuonna 2022 apu oli 19,2 miljardia euroa.

Apu romahti heinäkuussa 2023, kun Ukraina vastahyökkäys oli alkanut kuukautta aikaisemmin. Länsimaiden ajatusmaailma sotilaallisella puolella ikään kuin oli, että kunhan saadaan jonkinlainen paketti kasaan Ukraina vastahyökkäykselle, se on siinä sitten eikä muuta tarvitse tehdä. Hyvin takkuillen saatiin puolinainen paketti aikaan, minkä laadun ja määrän perusteella jokaiselle sotilasasiantuntijalle oli selvää niin idässä kuin lännessä, ettei Ukraina tule valtaamaan menettämiään alueita takaisin.

Lännen Ukraina-tukeminen on nyt alhaisimmilla tasolla sitten sodan toisen vaiheen alkamisen 24.2.2022. Juuri nyt, kun avulle olisi kaikkein suurin tarve sitten sodan toisen vaiheen alkamisen 24.2.2024.

Hiipunut mikä hiipunut. Lännen halukkuus ja kyvykkyys.

Suurin tarve nyt johtuu Venäjän kasvaneesta kyvykkyydestä tehdä uusia hyökkäyksiä uusien alueiden valloittamiseksi. Kyse on tämän blogikirjoituksen ensimmäisen luvun mukaisesti ase- ja ammuskaluston määristä sekä sotilaiden määristä, joihin Venäjällä on tällä hetkellä parempi tuotantokoneisto.

****

Länneltä edellytetyt toimet on helppo mitoittaa Venäjän sodankäyntiin tekemien satsausten perusteella. Kuinka paljon Venäjän on varannut rahaa sodankäyntiin, kuinka paljon aseita ja ammuksia. Voittoon tarvitaan länneltä vähintäänkin 1,5-2-kertaiset satsaukset. Tuo kaikki on puhdasta matemaattista laskentaa, kun kyse on hyökkäystoimista menetettyjen alueiden takaisinvaltaamiseksi.

Ukrainaa tukevien avustajamaiden määrä on harventunut. Viime syksynä Ukrainaa avunantajien ydinjoukko oli supistunut Yhdysvaltoihin, Saksaan, Pohjoismaihin sekä joihinkin Itä-Euroopan mihin. Enää esimerkiksi Euroopan suurista maista Iso-Britannia ei ole avustanut. Ranska ei ole avustanut koskaan presidentti Emmanuel Macronin kovista puheista huolimatta. Tänä vuonna avustajien joukko on harventunut entisestään.

Ranska on Ukrainan kannalta jopa Unkaria pahempi tapaus, mitä EU-piireissä ei uskalleta julkisesti sanoa. Ukrainan avustamiskysymyksissä Ranskaan liittyvät tilastot ja toiminta EU:ssa ovat karua luettavaa.

Ukrainalle annettava apu on jaettu Kielin maailmantalouden instituutin Ukrainan tukiseurannassa kolmeen pääluokkaan: humanitääriset sitoumukset (humanitarian commitments), taloudelliset sitoumukset (financial commitments) ja sotilaalliset sitoumukset (military commitments). Maakohtaisia tukia noissa kolmessa pääluokassa voi käydä tarkastelemassa Ukrainan tukiseurannan luomissa kahdessa kartassa (Ukraine Support Tracker, Total bilateral aid: Government commitments).

Toki kaikki nuo kolme pääluokkaa ovat tärkeitä Ukrainan selviämisessä valtiona, mutta Venäjä laskee sodankäynnissään rintamalla vain sotilaallista voimaa. Venäjä laskee lähinnä lännen sotilaallisia avustamista. Kuinka paljon länsi kykenee toimittamaan Ukrainaa sotilasapua, minkä laatuista apua ja missä aikataulussa, ratkaisee sodan. Venäjä tietää tuon tasan tarkkaan.

Vasemmanpuoleisessa kuvassa on esitetty Ukrainalle annettu kahdenvälinen tuki yhteensä, lahjoittajavaltion sitoumukset prosentteina BKT:stä (Total bilateral aid: Government commitments in % of GDP). Oikeanpuoleisessa kuvassa puolestaan on esitetty kahdenvälinen apu yhteensä, lahjoittajavaltion sitoumukset miljardeissa euroissa (Total bilateral aid: Government commitments in billion €). Mitä tummempi sininen väri, sitä anteliaampi lahjoittaja. Huomatkaa vasemmanpuoleisessa kartassa myös Kiinan vaalean sininen väri. Nettisivulla karttaa voi zoomata ja maan kohdalla klikata maata koskevat tiedot esiin. Kuva: vapaa lähde (IfW Kiel, Ukraine Support Tracker).

****

Ukraina avustaminen Euroopan EU- ja Nato-maissa on siirtynyt monivuotisiin tukipaketteihin (multi-year aid packages). Sitoumukset tukipaketteihin ovat usein eräänlaisia rahastoja, joiden tarkoituksena on sitten jakaa asteittain tukijamaan lahjoittajamaa rahaa erillisiin allokaatiotukipaketteihin. Ajan myötä sidotut varat käytetään ja korvamerkitään vaikkapa sotilaallisen avun asetoimituksiin tai taloudellisen avun budjettitukeen.

Tuo toimintatapa luo toki sekä Ukrainalle että avunantajamaille mahdollisuuden suunnitella paremmin tuen myöntämistä ja toimittamista keskipitkällä aikavälillä, mutta sodan logiikka ei välttämättä tue tuon toimintamallin hyvyyttä. Malli ei ehkä ole tarpeeksi joustava sodan muuttuvaan intensiteettiin.

Ensimmäinen perustavaa laatua oleva ongelma on, että tuollekaan avustusmallille ei ole asetettu päämäärää eikä sitä ole mitoitettu päämäärän toteuttamiseksi tietyssä aikataulussa. Toisin sanoen: sotilasapua ei ole mitoitettu eikä aikataulutettu Venäjän sotilaskyvykkyyden pohjalta. Myös monivuotisten tukipakettien malli kaikkien muiden tähänastisten tukipakettimallien ohella on enemmän reaktiivinen kuin aktiivinen. Se on aikataulutettu tuen antajan valtionbudjetoinnin näkökulmasta, ei sodankäynnin näkökulmasta. Aikataulutuksella ei ole suurempaa tekemistä sodankäynnin tarpeiden ja tuen kulloisenkin aikariippuvaisen todellisuuden suhteen. Toimintamallin toimimattomuus on havaittavissa juuri nyt, kun Ukrainalla ovat aseet ja ammukset lopussa.

Norja laati 16. helmikuuta 2023 yhtenä ensimmäisistä avunantajista monivuotisen strategian niin sanotun Nansen-tukiohjelman (Nansen-programmet for Ukraina, Politisk avtale 16.2.2023) puitteissa. Tuohon tukiohjelmaan Norja varasi yhteensä 75 miljardia Norjan kruunua (noin 6,6 miljardia euroa).

Tanska ilmoitti maaliskuussa 2023 aikovansa perustaa Ukraina-rahaston (Etablering af Ukrainefond i 2023, 15.3.2023), jonka tarkoituksena on rahoittaa Ukrainalle tulevaisuudessa annettavaa apua. Rahastoa on laajennettu useita kertoja sen perustamisen jälkeen. Rahasto-ohjelmaan sidotut varat olivat 15. tammikuuta 2024 yhteensä 59,6 miljardia Tanskan kruunua (noin 8 miljardia euroa), jotka jaetaan 6 vuoden aikana vuosina 2023–2028 seuraavasti: 16,4 miljardia Tanskan kruunua vuonna 2023, 13,2 miljardia Tanskan kruunua vuonna 2024, 12,8 miljardia Tanskan kruunua vuonna 2025, 9,2 miljardia vuonna 2026, 7,0 miljardia Tanskan kruunua vuonna 2027 ja 1,0 miljardia Tanskan kruunua vuonna 2028.

Ruotsin hallitus puolestaan hyväksyi 17. heinäkuuta 2023 uuden strategian Ukrainan tukemiseksi. Niin sanottuun rakenne- ja uudistusyhteistyösopimukseen (Strategi för Sveriges uppbyggnads- och reformsamarbete med Ukraina 2023–2027 17.7.2023) Ruotsi sitoi 6 miljardia Ruotsin kruunua (noin 500 miljoonaa euroa) vuosiksi 2023–2027.

Kolme Suomen pohjoismaista naapuria päättivät viime vuonna Ukrainan tukemisesta aina vuoteen 2027 tai 2028 saakka ja varasivat annettavalle tuelle myös rahavaroja. Tanskassa ja Norjassa päätökset tehtiin hallitus- ja oppositiopuolueiden yhteistyönä, millä maat varmistavat avun jatkamisen myös hallituksen vaihtuessa.

Pohjoismaissa Suomella ei ole Tanskan, Norjan ja Ruotsin tapaista monivuotista Ukrainana tukemisohjelmaa. Poliittisten riitojen Suomessa puolueet eivät kuuna päivänä kykene luomaan vastaavaa yli hallituskausien kestävää ohjelmaa, jossa olisi sidottuna myös rahoitus. Suomalaispoliitikot eivät kykene luomaan mitään tuollaista Suomen valtiotalouden tervehdyttämiseksi eikä Ukrainan tukemiseksi. Tuo on se keskeisin perusasia, miksi muissa Pohjoismaissa kaikki asiat menevät melko hyvin ja Suomessa suurin piirtein päin vittua. Viittaan vaikkapa Suomen valtiontalouden tervehdyttämiseen. Yli vaalikausien kestäviä kaikkien puolueiden hyväksymiä ohjelmia Suomessa ei kyetä alkuunkaan luomaan.

Suomi on helvetin äkkiväärä ja yhteistyökyvytön. Kansalaiset maksavat kovaa hintaa noista poliittisista kyvyttömyyksistä.

Politisk avtale om støtte til Ukraina og utviklingsland rammet av krigens globale ringvirkninger, suomeksi Poliittinen sopimus tuesta Ukrainalle ja sodan maailmanlaajuisista seurauksista kärsiville kehitysmaille. Norjassa kaikki parlamentissa olevat kymmenen poliittista puoluetta laidasta laitaan kykenivät jo 16.2.2023 laatimaan yhteisen sopimuksen Ukrainan tukemisesta 75 miljardin Norjan kruunun (noin 6,6 miljardin euron) arvosta. Allekirjoittajina pääministeri Jonas Gahr Støren ja valtiovarainministeri Trygve Slagsvold Vedumin lisäksi kymmenen eri puolueen puheenjohtajat (Rigmor Aasrud /Arbeiderpartiet, Erna Solberg/Høyre, Marit Arnstad/Senterpartiet, Sylvi Listhaug/Fremskrittspartiet, Audun Lysbakken/Sosialistisk Venstreparti, Guri Melby/Venstre, Lап Магіе Nguyen Berg/Miljøpartiet De Grønne, Olaug Vervik Bollestad/Kristelig Folkeparti, Irene Ojala/Pasientfokus ja Marie Sneve Martinussen/Rødt). Suomessa eduskuntapuolueet eivät kykene sopimaan mitään vastaavaa missään asiassa millään aikataululla. Kuva: vapaa lähde (kuvakaappaus sopimuksen allekirjoitussivusta).

****

Otetaan pari esimerkkiä kaavioin, kuinka pahasti lännen antamalle Ukraina-avulle on käynyt.

Alla olevassa kuvakaaviossa on esitetty Yhdysvaltojen sotilaallista avustamista. Oranssit pylväät esittävät Ukrainalle koodattuja sotilaallisia avustussitoumuksia (military aid commitments), sitoumusten ajankohtaa ja rahallista kokoa (miljardia euroa) Yhdysvaltojen kongressin päättämänä. Noita avustussitoumuksia on yhteensä neljä. Katkoviivat osoittavat jäljellä olevien varojen tason, joka pienentää avustussitoumusta jokaisen toimitettaviksi varatun sotilasapupaketin myötä.

Kaavio osoittaa, kuinka tärkeää on tehdä ero sitoumusten (commitments) ja allokaatioiden (allocations) välillä, jotta voidaan ymmärtää avun dynamiikka ajan mittaan. Sitoumus on siis lupaus ja allokaatio on sitoumuksen mukainen toimitus. Sitoumuksessa ei vielä liikutella rahaa, allokaatiossa liikutellaan. Sitoumus ei vielä tuo Ukrainalle mitään taistelukentälle, mutta allokaatio tuo. Allokaatio on siis varattujen resurssien jakamista ja kohdentamista.

Mikäli viimeisen vuoden 2022 lopulla kongressin päättämän sitoumuksen purku olisi mennyt samalla tavalla luin aikaisempien sitoumusten purku, Yhdysvaltojen oli pitänyt tehdä uusi poliittinen päätös jo hyvissä ajoin viime syksynä. Tuota päätöstä Yhdysvallat ei kyennyt tekemään eikä ole vieläkään kyennyt tekemään. Nyt kassa on tyhjä. Onpa siinä suurvaltaa kerrakseen!

Kaavio Yhdysvaltojen Ukrainan sotilaallisesta avustamisesta helmikuusta 2022 alkaen. Neljä avustuspakettia sitoumuksina (commitments) ja niiden jakaminen allokaatioina (allocations) Ukrainaan. Yhdysvaltojen Ukraina-avustaminen päättyi itse asiassa jo viime syksynä (Okt-2023…Dez-2023) toiseksi viimeiseen allokaatioerään, eikä Yhdysvallat ole kyennyt päättämään uudesta sitoumuspaketista kuuteen kuukauteen. Viimeinen pieni 250 miljoonan dollarin allokaatio tapahtui viime vuoden viimeisinä päivinä 28.12.2023. On todennäköistä, ettei Yhdysvallat kykene enää avustamaan sisäisten erimielisyyksiensä vuoksi Ukrainaa tänä vuonna, vaan tuo vuoden 2022 lopun paketti tulee olemaan viimeinen. Kaaviossa tilanne on tammikuun puoliväliin 2024 saakka (15.12.2024). Kuva: vapaa lähde (IfW Kiel, Ukraine Support Tracker – Methodological Update  & New Results on Aid “Allocation”, Febr. 2024).
Yhdysvaltojen Ukrainalle allokoima humanitäärinen apu (humanitarian aid), taloudellinen apu (financial aid) ja sotilaallinen apu (military aid). Kaavio kertoo, että uusia sitoumuksia (commitments) ruskealla katkoviivalla esitettynä ei ole tehty vuodenvaihteen 2022-23 jälkeen, kuten myös tämän luvun ensimmäisestä kaaviosta on pääteltävissä. Allokoitu apu asettui reilun 60 miljardin euron tasolle kesällä 2023 eikä ole kasvanut sen jälkeen juurikaan. Miljardi dollaria tai euroa on sodankäynnissä varsin vähäpätöinen summa. Kaaviossa tilanne on tammikuun puoliväliin 2024 saakka (15.12.2024). Kuva: vapaa lähde (IfW Kiel, Ukraine Support Tracker – Methodological Update  & New Results on Aid “Allocation”, Febr. 2024).
EU:n Ukrainalle allokoima humanitäärinen apu (humanitarian aid), taloudellinen apu (financial aid) ja sotilaallinen apu (military aid). Katkoviiva kertoo sitoumuksien (commitments) määrän. Katkoviivan lähes pystysuora nousu alkukesällä 2023 (Mai-2023…Jul-2023) sisältää 50 miljardin euron arvoisen Ukrainan rahoitusvälineen (Ukraine Facility), josta EU:n jäsenmaat pääsivät viimein Eurooppa-neuvostossa sopimukseen vasta 1.2.2024. Allokoitu apu muodostaa vaakasuoran viivan joulukuussa 2023, jonka jälkeen ei ole tullut uutta. Toisin kuin Yhdysvalloilla, EU:lla suurien sitoumuksien määrästä vain puolet on toistaiseksi toimittu allokaatioina. Huomioikaa myös, kuinka vähäinen EU:n sotilaallinen apu on kokonaisavun määrästä. Kaaviossa tilanne on tammikuun puoliväliin 2024 saakka (15.12.2024). Kuva: vapaa lähde (IfW Kiel, Ukraine Support Tracker – Methodological Update  & New Results on Aid “Allocation”, Febr. 2024).

Ukrainan tilanne on nyt kriittinen ja yllä olevat kuvat kertovat, mistä se johtuu. Uutta rahaa sotimiseen ei ole tullut, aseita ja ammuksia sotimiseen ei vain ole tullut. Itseasiassa allokoidun avun kuvaajat ovat olleet melko vaakasuoria jo viime vuoden loppukuukausina. Tilanne alkaa näkyä nyt muutaman kuukauden jälkeen rintamalla hyvin kriittisenä.

Venäjä tietää hyvin lännen Ukrainalle synnyttäneen hankalan resurssitilanteen ja toteuttanee maaston alkaessa kantaa suuremman hyökkäysoperaation ajankohtana, jolloin ase- ja ammuspulaisella Ukrainalla on heikommat mahdollisuudet puolustautua. Vaikka Ukrainaa avustavat länsimaat kykenisivätkin tekemään päätöksiä uusien apupakettien allokoinnista pian, kestää aikansa kunnes tavara on rintamalla. Olemme liian myöhässä ja mahdollisuutemme kääntää sota eduksemme ovat jo pitkälti menneet. Typeryytemme vuoksi hävitty sota mikä hävitty sota. Virhettä ei taida voida enää oikein korjata.

****

Käsitellään lopuksi, kuinka EU ja EU:n jäsenmaat ovat kyenneet tyrimään Ukrainan avustamisen ihan itse sisäsiittoisesti ilman, että Venäjän on tarvinnut auttaa.

EU:n ja EU-maiden on turha syyttää myöskään Yhdysvaltoja noin 60 miljardin dollarin sitoumuspaketin kariutumisesta. Kattila ei voi nyt soimata pataa.

Tähän ja seuraaviin lukuihin kirjattu osoittaa, miten ylitsepääsemättömän vaikeaa EU:n toiminta Ukrainan avustamisen suhteen on ollut. Aikaa on kulunut eikä valmista ole syntynyt. Kysymys on puhtaasti 27 jäsenmaan yhteisestä päätöksentekokyvystä jäsenmaiden kesken.

Euroopan komissio (European Comission, kotisivut) esitti jo kesällä 2023 Ukrainan rahoitusvälineen perustamisesta, englanninkieliseltä nimeltään Ukraine Facility (European Comission, Questions and Answers – A new Ukraine Facility 20.6.2023).

Ukrainan rahoitusvälineen tarkoitus on tarjota Ukrainalle ennakoitavaa taloudellista tukea 50 miljardin arvosta vuosina 2024-2027 jaettuna kolmeen pilariin:

  • taloudellinen tuki avustuksina ja lainoina (pilari I)
  • erityinen investointituki (pilari II)
  • tekninen tuki ja muut tukitoimenpiteet (pilari III).

EU:n jäsenmaat pääsivät viimein Eurooppa-neuvostossa (European Council, kotisivut) 1.2.2024 sopimukseen tuosta Ukrainan rahoitusvälineestä ja sen 50 miljardin euron arvoista. Päätöksen teko kesti seitsemän kuukautta sodan keskellä. Unkari oli vielä estänyt päätöksenteon Ukrainan rahoitusvälineestä edellisessä Eurooppa-neuvoston kokouksessa.

Ensimmäinen pilari on arvoltaan 39 miljardia euroa, josta kuitenkin 33 miljardia euroa on matalakorkoisia lainoja ja vain 6 miljardia euroa on avustuksia. Toinen pilari on arvoltaan 8 miljardia euroa ja se on avustuksia. Kolmas pilari on arvoltaan 3 miljardia euroa ja se on avustuksia.

On siis huomattava, että 1.2.2024 sopimukseen päätetyssä 50 miljardin euron paketissa vuosille 2024-2025 avustamista on vain 17 miljardia euroa ja lainaa 33 miljardia euroa. 4,25 miljardin euron avustussumma vuotta kohden ei ole summa eikä mikään Ukrainan tarpeisiin nähden.

Kun EU puhuu 50 miljardin euron apupaketista, todellista apupakettia on vain 17 miljardia neljälle vuodelle jaettuna. EU puhuu mielellään 50 miljardin paketista synnyttääkseen kuvaa suuresta auttajasta ja tullakseen tilastoissa korkeammalle.

Huomioikaa, ettei Ukrainan rahoitusväline eikä Eurooppa-neuvostossa 1.2.2024 sovittu 50 miljardin euron paketti käsitä sotilaallista apua. Paketti ei tuo Ukrainaan yhtään tykistökranaattia eikä panssarivaunua.

EU:n 50 miljardin euron tukipaketin jakautuminen neljälle vuodelle sisältöineen. Lainaa 33 miljardia euroa ja avustusta 17 miljardia euroa. Avustusosuus jakautuu kolmelle pilarille (1st pillar, 2nd pillar ja 3rd pillar) ja niiden suuruudet ovat vain 1,5 miljardia euroa, 2,0 miljardia euroa ja 0,75 miljardia euroa vuosittain. Tarpeeseen nähden suolarahoja siis, jolle nauravat Venäjän lisäksi Paasipuiston harakatkin. Kuva: vapaa lähde (Euroopan komissio, European Commission).

EU:n Ukrainan rahoitusvälineen tuki on erittäin tärkeää Ukrainan valtion budjetille. Ukraina on arvioinut sen tarvitsevan tukea 37,3 miljardia dollarin arvosta säilyttääkseen rahoitusvakauden pelkästään vuonna 2024. Vuonna 2023 Ukraina sai 42,4 miljardia dollaria, johon sisältyi EU:lta saadut 19,5 miljardia dollaria.

Helmikuun 1. päivänä Eurooppa-neuvostossa sovitun rahoitusjärjestelyn mukaan Ukraina saisi vuosittain 9,75 miljardia euroa valtion budjettiinsa, kun vuotuinen kokonaismaksatus on 12,5 miljardia euroa. Ukraina pyrkii kuitenkin nostamaan tuon summan 18 miljardiin euroon jo rahoitusvälineen ensimmäisenä toimintavuonna. Sokealle Kreetallekin on selvää, ettei 9,75 miljardia vuosittain riitä mihinkään sotaa käyvän Ukrainan valtion budjetissa. Kyse on melkeinpä pilkkuvirheestä.

Ukraina on pyytänyt rahoitusvälineestä 4,5 miljardin euron maksua kiireellisesti maaliskuun loppuun mennessä, kun rahat ovat jo nyt valtionkassassa aivan loppu.

Muistakaa tämän blogikirjoituksen alkupuolella toimittaja Pauli Lahden lausumat sanat Krematorskissa. Ukrainalta ei ole loppumassa rahat vain sodankäyntiin rintamalinjoilla vaan koko valtionhallinnossa.

****

Edelliseen lukuun kirjattu on äärimmäisen tärkeää sotaa käyvälle maalle, mutta varsinaisesti aseapu on se, joka ratkaisee sodan. Kuinka paljon ammuksia on ammuttavaksi. Kuinka paljon tykkejä on ladattavaksi. Jo tapahtuneita vakavia aseapupuutteita länsi ei enää kykene paikkaamaan. Vahinko on jo tapahtunut.

Helmikuun alussa EU:n jäsenmaat eivät päässeet yhteisymmärrykseen EU:n Ukrainalle antaman sotilaallisen avun jatkamisesta ja erillisen rahaston perustamisesta tuota tarkoitusta varten Euroopan rauhanrahaston (European Peace Facility, EFP) puitteissa.

Eurooppa-neuvosto ei siis päässyt kokouksessaan 1.2.2024 sopuun EU:n Ukrainalle annettavan tulevan sotilaallisen avun määrästä ja ehdoista. Mitkä maat estivät päätöksen, ei ole kerrottu julkisuuteen.

Euroopan unionin neuvosto eli ministerineuvoston (Council of the European Union, kotisivut) on määrä tehdä päätös ministeritasolla maaliskuun alussa, mutta nähtäväksi jää, onnistuuko se.

EU:lla on ollut em. Euroopan rauhanrahasto kolmen vuoden ajan, kun Eurooppa-neuvosto teki päätöksen rahastosta 22. maaliskuuta 2021 kahden vuoden neuvottelujen jälkeen.

Tähän mennessä EU on myöntänyt apua Ukrainalle EU-budjetin ulkopuolisesta Euroopan rauhanrahastosta. Maksatus on tapahtunut hieman hullunkurisesti, minkä pohjimmainen syy on EU-maiden erimielisyydet avustusten prosessoinnista. Maksatus on tapahtunut tietyille jäsenvaltioille niiden Ukrainalle toimittamien aseiden ja ammusten osalta.

Tähän mennessä Euroopan rauhanrahasto EPF:stä on allokoitu jäsenmaille 10,5 miljardia euroa vuoden 2018 hintojen mukaan tai noin 12 miljardia euroa kesän 2023 hintojen mukaan, jolloin Euroopan unionin neuvosto korotti 26. kesäkuuta 2023 Euroopan rauhanrahaston (EPF) rahoituksen kattoa toisen kerran tuona vuonna 3,5 miljardilla eurolla. Ukrainan avun korvaus 12 miljardin euron summasta nousi 5,6 miljardiin euroon. Siis korvaus, joka maksettiin jäsenmaille, ei Ukrainalle. Tuo rahan kierrätys ja tavallaan hajautettu päätöksenteko on monella tapaa ongelmallinen. Käsittelen EPF:ään liittyviä Ukrainan avustamisongelmia vielä tarkemmin seuraavassa luvussa.

Jotteivat tuossa olisi vielä kaikki EU:n Ukrainalle tuottamat EPF-harmit, Unkari esti vuoden 2023 alussa Euroopan rauhanrahasto EPF:n 500 miljoonan euron maksuerän maksatuksen Ukrainalle. Unkari kielsi tuolloin myös kaikki sotilasvarusteiden toimitukset Ukrainalle eikä sallinut muiden EU:n tai Naton jäsenmaiden toimituksia Ukrainaan alueensa läpi (euronews. 20.1.2023).

EU oli maksanut EPF:n kuuden noin puolen miljardin euron erän kautta on tuolloin vuoden 2023 alussa 3,1 miljardia euroa sotilasvarusteisiin Ukrainalle. Osaltaan tuonkin avustussumman panttaaminen hidasti Ukraina valmistautumista vastahyökkäykseen. Kerrallaan maksettavan erän suuruus on ollut siis noin puolen miljardin luokkaa. Sodankäynnissä puoli miljardia euroa ei ole nykypäivänä summa eikä mikään.

Jälleen touko-kesäkuussa 2023 Unkari esti puolen miljardin euron erän maksatuksen Ukrainalle (Ukrainian World Congress 27.6.2023). Kyse maksuerässä oli EPF:n maksatuksesta EU:n jäsenmaille korvauksena Ukrainaan toimitetuista aseista. Unkari ei tukenut Ukrainan sotilaallisen tuen palautusta EPF:stä eikä EU:n Venäjän-vastaista 11. pakotepakettia.

EU:ssa kapuloita rattaisin tuntuu jatkuvasti riittävän. EU:ssa kapuloiden rattaisin asettelijoita tuntuu jatkuvasti riittävän. Ei niin pientä asiaa, etteikö sitä saataisi jollakin tavalla riitaiseksi ja solmuun.

****

Käsitellään lopuksi vielä Ukrainan tukirahastoa (Ukraine Assistance Fund).

Ukrainan tukirahaston perustaminen osaksi Euroopan rauhanrahasto EPF:ää takkuaa myös. EPF on toiminut 24. helmikuuta 2022 lähtien pääasiallisena välineenä epäsuoran sotilaallisen tuen antamisessa Ukrainalle. Huomioikaa, että sotilaallinen tuki on tosiaankin pääasiallisesti epäsuoraa jäsenmaiden kautta kiertävää. Tuo EPF:n jatkuva uudelleenjärjestely alkoi herättää huolta niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat keskittyneet EU:n eteläiseen naapurustoon Pohjois-Afrikassa, ja jotka ovat olleet aiemmin järjestelyn päätukijoita. Ranska muun muassa siis.

Jäsenvaltioiden maksuosuudet EPF:ää on suhteutettu jäsenmaan bruttokansantuloon. EPF:n hallinto on monimutkaisen kompromissin tulos ja sillä on mm. oma EU:sta erillään oleva oikeuskelpoisuus. En oikein perusta EPF:stä sen monimutkaisuuden vuoksi. Se on tekemällä tehty, kokoonparsimisen mestariteos.

Esimerkiksi 31.3.2023 sovittu miljoonan tykistöammuksen ostaminen vuoden aikana Ukrainalle EPF:n kautta ASAP-ohjelman (Act in Support of Ammunition Production, ASAP) puitteissa epäonnistui. Ohjelma kykenee valmistamaan asetettuun määräaikaan mennessä vuodessa vain 520 000 ammusta, josta toistaiseksi Ukraina on saanut vain 300 000 ammusta. Vaikka järjestelyn epäonnistuminen oli havaittavissa hyvissä ajoin, ei sitä kyetty juoksussa parantamaan. EU:ssa ei ollut edes halua parantaa. Parantaminen olisi tarkoittanut, että valtuudet hankkia tykistöammuksia Euroopan ulkopuolelta olisi myönnetty, mitä etenkään Ranska ei voinut hyväksyä.

EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell ehdotti, että tälle Ukrainan tukirahastolle osoitettaisiin 20 miljardia euroa neljän vuoden aikana, toisin sanoen 5 miljardia euroa vuodessa. Joidenkin valtioiden vastustuksen vuoksi nykyinen ehdotettu rahoitusmäärä on kuitenkin vain 5 miljardia euroaja lisäksi vielä ilman aikataulua.

Ukrainan tukirahasto aseiden toimittamiseksi Ukrainalle on jo nyt ennalta vesitetty, vaikka rahastoa ei vielä ole edes olemassa.

Ei ole julkisuudessa tiedossa, mitkä valtiot Unkarin lisäksi ovat vastustaneet Ukrainan tukirahastoa ja sen 20 miljardin pääomaa. Ukrainan tukirahasto on rahasto, josta rahoitetaan nimenomaan Ukrainan aseistamista. Siis sitä, mitä Ukraina voi toimittaa rintamalinjoille.

Jos aikaisemmin kerrotusti Euroopan rauhanrahasto EFP:n 12 miljardin euron rahastovaroista on maksettu niille EU:n jäsenmaille 5,6 miljardia euroa niistä aseista, joita jäsenmaat ovat toimittaneet Ukrainaan. EPF tarvitsee lisärahoitusta, jotta jäsenmaat voisivat saada osittaisen korvauksen asetoimituksistaan, mutta tuo ehdotettu 5 miljardin euron lisäys on siis nyt jäissä.

Julkisuudessa on esitetty, että jäsenmaiden jättämiä maksupyyntöjä olisi rauhanrahastossa jonossa noin 5 miljardin euron edestä. On syytä olettaa, että tuo on osaltaan hidastanut EU:n jäsenmaiden ase- ja ammustoimituksia Ukrainaan, kun EU:lta tulevista kompensaatiokorvauksista ei ole sovittu. Tuo hidastuminen on nähtävissä Kielin maailmantalouden Ukrainan tukiseurannassa. On varsin ilmeistä, että 5 miljardin rahastokasvatus liittyy jäsenmaiden rahastolle esittämiin maksatuksiin eikä 5 miljardista tulisi vielä mitään uutta taistelukentälle, vaan sillä kuitattaisiin jäsenmaiden vanhoja toimituksia Ukrainaan.

****

Toistaiseksi EFP:n eri jäsenmaiden asetoimituksien korvausosuuksien maksatus on perustunut bruttokansantulo-osuuteen (siis kutakuinkin bruttokansantuoteosuuteen), ja Saksa on ollut suurin maksaja neljänneksen osuudella. Enää tuo järjestely ei käy Saksalle. Saksa kokee nyt olevansa EU:n jäsenmaiden armeijauudistusten maksaja, kun etenkin itäisestä Euroopasta Ukrainaan on toimitettu vanhaa neuvostokalustoa ja tarkoitus olisi ostaa tilalle uutta länsikalustoa. Tuohon itäiseen Eurooppaan kuuluu myös Suomi.

Saksa ​​haluaisi, että kahdenvälinen tuki Ukrainalle otettaisiin huomioon laskettaessa tietyn valtion rahoitusosuutta Euroopan rauhanrahasto EPF:ään. Saksa on EU:n suurin tukija, Ranska EU:n toiseksi suurimpana taloustoimijana yksi pienimpiä Ukrainan tukijoita.

Saksa on oikeassa. On erinomaisen hyvä, että Ukrainaan toimitetaan ukrainalaisille tuttua ase- ja ammuskalustoa, mutta miten se hinnoitellaan ja korvataan, on toinen juttu. Tuokin kuvaa, millaisia puliveivaajia EU-maat ovat toimissaan EU:n sisällä. Siis ikään kuin EU olisi jäsenmaille jokin järjestely ulkoavaruudesta, josta pitää nyhtää kaikki irti muiden kustantamana.

Ranskan mukaan puolestaan tukirahaston pitäisi kannustaa jäsenvaltioita tekemään yhteisiä sotilastarviketilauksia eurooppalaisten aseyritysten kanssa. Jotkut muut valtiot kuten Unkari ovat asettaneet suostumukselleen uuden Ukrainan tukirahaston perustamiseksi, ettei osallistuminen ole velvoittavaa. Ukrainan avustaminen ei siis koskisia kaikkia EU:n jäsenmaita kollektiivisesti.

Ukrainan tukirahaston perustaminen takkuaa kuten kaikki muukin Ukrainan avustamiseen liittyvä. Jumeja mitä jumeja. EU:n päätöksentekijöiden keskenään luomia jumeja. Jatkuvia erimielisyyksiä ja riitelyä. Venäjä kiittää. Kun monet suomalaispoliitikotkin vannottavat EU:n yhtenäisyyttä, niin EU on kaikkea muuta kuin yhtenäinen, jos vähänkin pintaa syvemmältä raaputtaa.

****

Yhdysvaltojen avustus Ukrainalle on siis loppu. Vaikka demokraattienemmistöinen senaatti (R 49, D 48 + I 3) kykeni tekemään päätöksen noin 60 miljardin dollarin apupaketista 12.2.2024 republikaanien tuella, ei republikaanienemmistöinen edustainhuone (R 219, D 212, I 4) vastaavaa päätöstä tee. Demokraatit eivät kykene hajottamaan edustainhuoneen republikaaneja riittävästi. Eivät, vaikka seisoisivat päällään ja lupasivat kaiken mahdollisen. Kyse on presidentinvaaleista, mikä ei ole demokraattien ostettavissa.

Tilanne pysyy nykyisissä puitteissa yli presidentinvaalien kunnes uusi presidentti astuu virkaan. Kaikki kivet on jo käännetty myönteiseen apupäätökseen pääsemiseksi.

Mielenkiintoinen kysymys on, onko tämä presidenttiehdokas Trumpilta tarkoin harkittu toimintasuunnitelma varmistamaan Ukrainan häviö ja Venäjän voitto niin, että asia olisi vuoden päästä pois Yhdysvaltojen päiväjärjestyksestä.

Joka tapauksessa Yhdysvaltojen suurvalta-asema on pitkälti jo mennyt. Kuka tuommoiseen maailmanmahtiin enää luottaa? Heittää pyyhkeen kehään kesken turnauksen. Suoraan sanoen petti Ukrainan pahanpäiväisesti.

No Suomi varmaankin vielä luottaa… Kuten Neuvostoliittoonkin luotti aikanaan…

Ongelma tässä on ennen kaikkea myös se, että vaikka Euroopan länsimaat saisivatkin vaikkapa 100 lisämiljardia kokoon Ukrainan auttamiseksi sotilaallisesti, täällä Euroopassa ei ole aseita lahjoitettavaksi. Vain Yhdysvalloilla on aseita lahjoitettavasti, muttei silläkään kaikissa perinteisissä konventionaalisissa aselajeissa. Tuo on tullut esiin mm. Yhdysvaltojen tykistökranaattien toimituksissa.

Olisiko Yhdysvallat valmis myymään aseita EU-Euroopalle Ukrainaan toimitettavaksi, jos EU kykenisi kokoamaan kymmeniä miljardeja aseiden ostoon EU-alueen ulkopuolelta Yhdysvalloista? Järjestelyllä ikään kuin kierrettäisiin sitä, ettei Yhdysvallat ole kyennyt päättämään uusista aseapupaketeista. Jos lahjoittaa ei voi, niin myymään varmaankin voi.

Yhdysvallat olisi varmaankin valmis myymään aseita, mutta EU tuskin olisi valmis ostamaan. Siitä pitää Ranska huolen.

Tšekin puolustusministeriö ja paikallinen teollisuus ovat löytäneet 800 000 saatavilla olevaa tykistöammusta, jotka voitaisiin toimittaa Ukrainaan viikkojen kuluessa, mikäli vaan EU kykenee varmistamaan rahoituksen ja tekemään sitovan ostoksen. 500 000 kappaletta 155 mm:n tykistöammusta ja jopa 300 000 kappaletta 122 mm:n neuvostokaliiperista tykistöammusta.

Euroopan rauhanrahasto EPF olisi se oikea taho maksamaan nuo ammukset, mutta se tuskin käy Ranskalle ja Unkarille. Todennäköisesti lasku jäisi ammusten hankintaa suorittaneiden tšekkiläisten, tanskalaisten, hollantilaisten ja kanadalaisten niskoille.

Euroopan rauhanrahastolla olisi kuitenkin vahva velvollisuus rahoittaa ne Ukrainalle maaliskuuhun mennessä toimitetuiksi luvattua miljoona ammusta, joita EU ei kyennytkään toimittamaan. Lupaukset olisi pidettävä jo EU:n maailmanlaajuisen uskottavuuden kannalta, maksoi mitä maksoi.

Ne ovat Unkari ja Ranska, jotka ovat kaiken pahan alku ja juuri EU:ssa, kun prosessoidaan EU:n Venäjä-suhteita tätä nykyä. Ei Ranska ole Unkaria parempi. Ranskan ei vain suurempana EU-maana tarvitse vetää nyörejä niin tiukalle kuin pienemmän Unkarin.

On jo nyt selvää, ettei länsi kykene kokoamaan rivejään ajoissa ja saattamaan Ukrainaa voittoon sodassa. Voitolla tarkoitan Venäjälle menetettyjen alueiden saamista takaisin Krimin niemimaata lukuun ottamatta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu