Venäjä tuhosi ammusvarastoja Nato-maa Tšekistä ja Bulgariasta – Nato-Eurooppa ei noihin tuhotöihin reagoinut, seurauksena ammuspula

Palaan aiheeseen, josta kirjoitin jo vuosi sitten blogin otsikolla Venäjän puolustushallinnon vanhojen edustajien näkemyksiä Suomen tykistöstä ja sen kyvykkyydestä (US-blogi 13.4.2023). Kirjoitin tuossa blogissa myös niistä hyökkäystoimista Euroopan Nato-maissa, joita Venäjä oli tehnyt vähentääkseen lännen ammuslahjoituskyvykkyyttä Ukrainaan.

Kysymys oli siis Venäjän luonteeltaan sotilaallisista toimista Nato-maissa: ase- ja ammusvarastojen tuhoamisesta.

Kysymys oli jo ennen Venäjän hyökkäyssodan toisen vaiheen alkamista 24.2.2022 ja on edelleen yhä polttavammin Venäjän niistä pitkäjänteisistä toimista, joilla Venäjä on pyrkinyt estämään lännen asetoimituksia ja ennen kaikkea tykistöammustoimituksia Ukrainaan. Kyse on myös Venäjän ase- ja ammusvarastojen tuhoamisesta Ukrainassa.

Venäjän keinot ovat olleet hyvin pitkäjänteisiä. Venäjä on laatinut strategiansa huolella. Venäjä on toiminut tuon strategian toteuttamiseksi huolella. Venäjä on osoittanut tuollakin tavoin kyvykkyytensä pitkäjänteiseen strategiseen ajatteluun ja toimintaan, mitä kyvykkyyttä lännessä ei ole liiemmin ollut eikä tule ilmeisemmin myöskään olemaan.

Venäjän pyrkimys kulutussotaan Ukrainassa ei suinkaan ole sattumaa. Venäjä tiesi, missä se on länttä parempi ja missä se voi lyödä parhaiten lännen. Venäjä voi lyödä lännen perinteisen sodankäynnin kalusto- ja henkilöstömäärissä. Venäjän asevarastojen tuhoamisstrategia oli osa prosessia ase- ja ammusmäärien ylivoiman saavuttamiseksi Ukrainan sotarintamilla.

Käsittelen tässä kirjoituksessa niitä tuhoamistoimia, joita Venäjä on suorittanut ammusvarastoihin Nato-maa Tšekissä ja Nato-maa Bulgariassa sekä myös Venäjän hyökkäyssodan kohteeksi joutuneessa Ukrainassa. Osa teksteistä on lainauksia 13.4.2023 julkaistusta blogikirjoituksesta kertauksena.

Myös Nato-maa Romaniassa on tapahtunut räjähdyksiä ase- ja ammustehtailla. Toukokuun 22. päivänä 2020 tapahtui räjähdys Alban piirikunnan Cugirin asetehtaassa (Uzina Mecanică Cugir, UM Cugir) vammauttaen kahta työntekijää. Marraskuun 18. päivänä 2021 tapahtui räjähdys Vâlcean läänin Băbenin asetehtaalla (Uzina Mecanică Băbeni, UM Băbeni) surmaten neljä työntekijää. Venäjä ei ollut sekaantunut noihin räjähdyksiin.

Romania tuottaa edelleen 152 mm:n neuvostokaliiberia eikä 155 mm:n Nato-kaliiberia. Nuo neuvostokaliiberien ammukset olisivat edelleen omiaan hyödyksi Ukrainalle vanhoihin neuvostokaliiberitykkeihin.

Romaniassa on arvioitu, että ammustehtaiden modernisointi tuottamaan Nato-kaliibereja maksasi 200-300 miljoonaa euroa. Romanian olisi syytä tuolta osin uudistaa puolustusteollisuuttaan. Romanian valtion puolustusteollisuutta johtaa valtiollinen Romarm-yritys (kotisivut).

****

Kahden erillisen ammusvaraston räjähdykset Vrběticessä Zlínin alueella Tšekissä tapahtuivat loka- ja joulukuussa 2014. Ensimmäinen räjähdys tapahtui 16.10.2014 (varasto numero 16, 49°07’08.0″N 17°54’42.0″E). Toinen varasto räjähti 3.12.2014 (varasto numero 12, 49°07’24.6″N 17°53’51.7″E).

Ensimmäisessä räjähdyksessä tuhoutui tiettävästi 58 tonnia ammuksia ja toisessa 13 tonnia, mutta eri lähteiden arviot vaihtelevat hieman. Noiden kahden varastorakennuksen vetokapasiteetiksi (sallittu varastoitujen ammusten määrä) on kirjattu 150 tonnia. Varastoitujen ammusten valmistusvuodet olivat 1985-1990, joten ne olivat viime vuosikymmenellä vielä varsin käyttökelpoista tavaraa, kun ammuksien tulee kestää aikaa 25-30 vuotta.

Jotta noista tonneista saisi paremman suuruusluokkakäsityksen, muutan painot 152-155 mm:n tykistökranaattien painoksi eli jaan tuhoutuneen tonnimäärän 45 kilogrammalla, vaikka sinänsä emme tiedä varastoräjähdysten ammuslaatuja kovinkaan tarkasti. 58 tonnia vastaa vajaata 1 300 kappaletta 152-155 mm:n tykistöammuksia ja 13 tonnia vajaata 300 kappaletta.

Palomiehet siirsivät turvaan Vrběticen laajalta varastoalueelta eri varastorakennuksista yhteensä 956 tonnia ammuksia.

Venäjä oli hyökännyt Krimin niemimaalle 27.2.2014. Syksyllä 2014 Tšekin asevarastojen räjähdysten aikaan olivat sotatoimet itäisessä Ukrainassa Donbassin alueella vielä hyvin aktiivisia ja kiihkeitä.

Tšekissä räjähtäneiden ammusvarastojen ammukset eivät olleet valtion hallussa vaan yksityisen Imex Group -nimisen ase- ja ammusyrityksen (kotisivut, IČO 25829050), joka oli vuokrannut varastot valtion Vojenský technický ústav -yritykseltä (VTÚ s.p., IČO 24272523). Suomeksi Vojenský technický ústav on Sotatekninen instituutti.

Tšekin pääministeri Andrej Babiš totesi lehdistötilaisuudessa noin kuusi ja puoli vuotta räjähdysten jälkeen 17. huhtikuuta 2021, että turvallisuustietopalvelun (Bezpečnostní informační služba, BIS) ja järjestynyttä rikollisuutta tutkivan rikospoliisin (Národní centrála proti organizovanému zločinu služby kriminální policie a vyšetřován, NCOZ SKPV) sekä Tšekin poliisin (Policie České republiky, PČR) tutkimusten mukaan oli perusteltua epäillä, että ammusvarastoräjähdyksien takana olisi Venäjän sotilastiedustelupalvelun GRU:n toiminta.

GRU (Главное разведывательное управление, ГРУ) on Venäjän sotilastiedustelupalvelutoimintaa harjoittavan organisaation vanha nimi. Nykyinen nimi on Venäjän federaation asevoimien pääesikunnan pääosasto (Главное управление Генерального штаба ВС РФ, ГУ ГШ ВС РФ). Käytän tässä kirjoituksessa kuitenkin tuota vanhaa ja monille tutumpaa GRU-termiä.

Kyse oli GRU:n agenteista sotilasyksikössä 29155 (в/ч 29155). Tuo sotilasyksikkö tuli tutuksi mm. Skripalien myrkytystapauksessa. Palaan tuohon sotilasyksikköön Venäjän suorittamissa eri asevarastojen tuhoamisprosesseissa eri maissa vielä myöhemmin tässä kirjoituksessa. Venäjän organisoima yksikkö tekemään asevarastotuhoamisia eri Nato-maissa sekä Ukrainassa näyttää olleen juuri tuo GRU:n sotilasyksikkö 29155. Venäjä oli valjastanut tuon huippusalaisen sotilasyksikkönsä horjuttamaan kaikin puolin tilannetta Euroopassa, ei vain tuhoamaan asevarastoja.

Tšekin tasavalta määräsi lopulta Vrběticen ammusvarastoräjähdyksien seurauksena 18 venäläistä diplomaattia poistumaan maasta.

Ukraina toi Tšekistä 122-152 mm:n ampumatarvikkeita joulukuusta 2014 helmikuuhun 2015. Ukraina ja bulgarialainen asetehdas Emcon (kotisivut, ЕМКО ООД, ЕИК/ПИК 040474262) allekirjoittivat ampumatarviketoimitussopimuksen 10.11.2014, jonka perusteella amputarvikkeita toimitettiin Ukrainaan Tšekin kautta. Ammusvarastoräjähdykset tapahtuivat 16.10.2014 ja 3.12.2014, kun sopimus oli allekirjoitettu 10.11.2014.

Suurin osa bulgarialaisen Emcon toimittamista ammuksista vietiin Ukrainaan tammikuussa 2015. Viimeisin toimitus tapahtui 26.2.2015. Toimituksiin kuului mm. 5 000 kappaletta 152 mm:n tykistöammuksia. Emco valmisti vain nuo 152 mm:n tykistökranaatit, loput ampumatarvikkeista tulivat muilta bulgarialaisilta valtion omistamilta asevalmistajilta. Sopimuksen kokonaisarvo oli yli 25 miljoonaa euroa.

Toiminta räjäyttää kaksi ammusvarastorakennusta Nato-maassa oli hyvin määrätietoista toimintaa Venäjältä. Venäjälle oli hyvin tiedossa jo aiemmin syksyllä 2014 aikomukset toimittaa Tšekistä ammuksia Ukrainaan yksityisten ase- ja ammusyrityksen kautta ja Emcon solmima ampumatarviketoimitussopimus.

Mielenkiintoista tässä on, miksi Nato-maa Tšekiltä kesti yli kuusi vuotta selvittää Venäjän tekonen, joka oli yksiselitteisen selvä sotilaallinen hyökkäys Nato-maahan. Olisi varsin huonoa tiedustelutoimintaa Natolta, mikäli tuon laatuisen vakavan asian selvittämiseen on tarvittu yli kuusi vuotta. Tosiasia lienee, ettei Venäjää uskallettu haastaa tavalla, jossa vastauksen olisi pitänyt olla vastaavanlaisesti sotilaallinen. Asia haluttiin painaa villaisella.

Kyse Venäjän Tšekki-operaatiossa oli GRU:n pitkäaikaisesta operaatiosta, jonka tarkoituksena oli häiritä Ukrainan kykyä hankkia ase- ja ammustarvikkeita, jotka olivat tärkeitä sen puolustukselle venäläisiä joukkoja vastaan Itä-Ukrainassa käytävässä sodassa.

****

Overnight Explosion Rocks Ammunition Depot In Bulgaria (RFE/RL 31.7.2022).

Vapaasti suomennettuna Radio Free Europe/Radio Libertyn (kotisivut) vuoden 2022 heinäkuun uutisotsikko:

Räjähdyksiä yli yön ammusvarastossa Bulgariassa.

Bulgarialainen asekauppias Emilian Gebrev (bul. ja ven. Эмилиян Христов Гебрев) selvisi nipin napin myrkytysyrityksestä vuonna 2015. Gebrev toimitti ammuksia ja aseita ennen kaikkea Ukrainaan ja Syyriaan Venäjää vastaan sotiville. Gebrev oli tuttu Venäjälle jo Syyriasta. Myös Emilian Gebrevin poika Hristo Gebrev joutui myrkytyksen kohteeksi, mutta molemmat selvisivät tappoyrityksestä hengissä.

Bulgarialaiset tutkijat saivat selville, että 28. huhtikuuta 2014 yksi GRU:n upseereista levitti Novitšok-hermomyrkkyä Gebrevin ja edellisessä luvussa mainitun bulgarialaisen asetehdas Emcon Dunaritin ammustehtaan (Дунарит АД, kotisivut, 43°51’52.6″N 26°04’13.4″E) tuotantopäällikkö Valentin Tahtšijeven (Валентин Тахчиев) käyttämien autojen ovenkahvoihin. Emilian Gebrevin poika on todennäköisesti altistunut myrkylle joutuessaan satunnaiseen kosketukseen isänsä auton kanssa samana päivänä.

Tuonkin attentaatin takana oli Venäjän sotilastiedustelupalvelu GRU:n sotilasyksikkö 29155. Siis sama GRU-yksikkö, joka edellisessä luvussa mainitusti hääräsi myös Tšekin asevarastoräjäytyksissä 16.10.2014 ja 3.12.2014.

Bellingcatin huhtikuussa 2021 julkaisema tutkimus tuki myös vahvasti hypoteesia, jonka mukaan edellisessä luvussa kerrotut vuoden 2014 räjähdykset Tšekissä olivat osa Venäjän sotilastiedustelun GRU:n pitkäaikaista operaatiota (Bellingcat 26.4.2021).

Gebrev omisti ja omistaa asevalmistajaa nimeltään Emco, joka oli tärkeä tekijä Ukrainan puolustusstrategiassa vuonna 2014 ja vuoden 2015 alussa. Emco vei Ukrainaan 122-152 mm:n ampumatarvikkeita joulukuusta 2014 helmikuuhun 2015. Toimitukset tapahtuivat 10.11.2014 allekirjoitetun sopimuksen perusteella.

Bulgarialainen Emco oli vielä vuonna 2014 toinen kahdesta EU-alueella toimivasta yksityisestä ammusvalmistajasta, joka oli erikoistunut valmistamaan uusimpia sellaisia ammuksia, jotka olivat yhteensopivia 122-152 mm:n neuvostokaliipereihin. Toinen EU-alueella toimivasta yksityisestä ammusvalmistajasta oli vuonna 2014 Venäjän tehokkaassa valvonnassa eikä siksi ollut mahdollinen toimittamaan ammuksia Ukrainaan.

Ei ole julkisessa tiedossa, mikä oli tuo toinen yksityinen asevalmistaja EU-alueella, joka valmisti esim. 122 mm:n ja 152 mm:n ammuksia, mutta jota Venäjä kontrolloi. Minulla on epäily, mistä yrityksestä on kysymys, mutta jätettäköön tässä yhteydessä mainitsematta.

Ei ole sattumaa, että ammusvarastoräjähdyksiin Bulgariassa ja asetehdas Emcoon liittyy myös tšekkiläinen Imex Group, jonka kaksi hallinnassa olevaa ammusvarastoa räjähti siis vuoden 2014 lopulla Tšekissä. Emco allekirjoitti samanaikaisesti Ukrainan kanssa sopimuksen 10.11.2014 tykistöammusten toimittamisesta Ukrainan asevoimille. Noita Ukrainaan meneviä laatikoita säilytettiin Vrběticessä Imex Groupin varastossa nro 16, jonka GRU räjäytti lokakuussa 2014. Ilmeisesti Venäjä oli saanut jossakin vaiheessa vuoden 2014 jälkipuolella tietää Ukrainaan meneviä ammuksia säilytettävän myös varastossa nro 12, joka räjäytettiin joulukuussa.

Imex Groupin edustajat vahvistivat Bellingcatille, että Emco oli yksi neljästä yrityksestä, jotka varastoivat ammuksiaan räjäytetyille varastoille vuonna 2014 ja joista kaksi oli bulgarialaisia ​​ja kaksi tšekkiläisiä. Kysymys kuuluu, mitkä nuo muut yritykset olivat ja veivätkö ne myös ammuksia Ukrainaan.

Kyse ei ole missään nimessä tšekkiläisten ja bulgarialaisen yrityksen luvattomasta tai rikollisesta toiminnasta vaan siitä, että Venäjä oli tulkinnut tiedustelunsa perusteella juuri tuon bulgarialaisen yrityksen mahdollisesti vievän aivan luvallisesti ammuksia Ukrainaan, vaikka yritys itse tuon jyrkästi kiisti vielä joulukuussa 2014.

****

Emcon yksi asevarasto räjähti Bulgariassa 31.7.2022.

Radio Free Europe/Radio Liberty (RFE/RL) uutisoi 20.10.2023, että Insiderin ja Bellingcatin mukaan GRU:n osasto 29155 oli Emilian Gebrevin Emcon Lovnidolissa (Ловнидол) sijaitsevan asevaraston 12.11.2011 tapahtuneen räjähdyksen takana (Свободна Европа 20.10.2023, The Insider 20.10.2023). Tuo on tiettävästi ensimmäinen asevaraston räjähdys Nato-maassa, jonka GRU:n osasto 29155 on järjestänyt. Siis jo vuonna 2011.

Bulgarian syyttäjänviraston (Прокуратура на Република България, kotisivut) mukaan 3 000 pitkän kantaman räjäytettyä ammusta on tarkoitettu vietäväksi Georgiaan. Venäjä ja Georgia kävivät lyhyen sodan vuonna 2008 (ns. 080808-sota), kun Georgia oli alkumatkalla Natoon. Venäjän ammustuhonnassa Nato-maahan kohdistuen Georgia-tapauksessa kyse oli aivan vastaavasta, mistä kyse oli myöhemmin Ukraina-tapauksessa.

Bulgaria karkotti huhtikuussa 2021 venäläisen diplomaatin sen jälkeen, kun maan viranomaiset ilmoittivat epäilevänsä kuutta Venäjän kansalaista osallisuudesta räjähdyksiin, jotka ovat tapahtuneet Bulgariassa vähintään neljässä ase- ja sotavarustevarastossa kymmenen vuoden aikana. Heinäkuussa 2022 räjäytetty varasto kuului siis bulgarialaiselle asevalmistaja Emcolle.

Räjähdyksiä on Bulgariassa tapahtunut kaiken kaikkiaan yli vuosikymmenen kuluessa yhteensä seitsemällä paikkakunnalla, jotka ovat Gorni lom (Горни Лом) päivämäärällä 1.10.2014, Kostenets (Костенец) päivämäärällä 8.8.2014, Iganovo (Иганово) päivämäärillä 21.3.2015 ja 14.4.2015, Kazanlăk (Казанлък) päivämäärällä 25.4.2016, Maglizh (Мъглиж) päivämäärillä 28.2.2014 ja 19.12.2014, Straldzha (Стралджа) päivämäärällä 5.6.2012 ja Karnobat (Карнобат) päivämäärällä 25.6.2023. Vain neljään räjähdykseen Bulgarian viranomaiset ovat toistaiseksi yhdistäneet venäläisagentit.

”Взрив и пожар в склад за боеприпаси край Карнобат. Складовете на някогашните военни поделения, които бяха закрити след 1996 г., са приватизирани от частната фирма ”Емко” и са собственост на Емилиян Гебрев. Това е транзитен склад за снаряди, патрони и всякакви други боеприпаси, които произвежда ’Емко’”. (Труд news 25.6.2023).

Vapaasti suomennettuna tuon bulgarialaisen Trud newsin (kotisivut) uutisteksti:

”Räjähdys ja tulipalo ammusvarastossa lähellä Karnobatia. Entisten [bulgarian asevoimien] sotilasyksiköiden varastot, jotka suljettiin vuoden 1996 jälkeen, on yksityistänyt yksityinen yritys Emco, ja nuo varastot omistaa Emilian Gebrev. Tuo [räjähtänyt] varasto on Emcon valmistamien ammusten, patruunoiden ja muiden ammusten kuljetusvarasto.”

Uskoisin, jos joku väittäisi, että vielä vajaa vuosi sitten taas kerran Emcon varastoimille ammuksille sattunut räjähdys- ja tulipalo-onnettomuus on taas kerran Venäjän tekosia. Mielenkiintoista on, minne nuo välivarastoidut ammukset olivat menossa. Karnobatin varastoissa päivämäärällä 25.6.2023 tapahtuneet räjähdys ja tulipalo eivät olleet tuolla varastoalueella ensimmäiset.

****

Toinen bulgarialainen asevalmistaja, joka on joutunut räjäytysten kohteeksi, on VMZ («Вазовски машиностроителни заводи» ЕАД, ВМЗ, ЕИК/ПИК 129007111). VMZ:n ammusvarastoilla räjähti ensimmäisen kerran 21.3.2015, seuraavan kerran 14.4.2015. VMZ on Bulgarian suurin asevalmistaja. VMZ valmistaa Emcon tapaan neuvostokaliibereja.

Heti huhtikuun 14. päivänä Kazanlăkissa tapahtuneen VMZ:n ammusvaraston räjähdyksen perään Emilian Gebrev vaipui koomaan 28. huhtikuuta 2015 sen jälkeen, kun GRU-agentti oli sivellyt Novitšok-hermomyrkyllä hänen autonsa ovenkahvan. Nuo huhtikuun 2015 kaksi ajankohtaa eivät ole sattumia.

VMZ varastoi sotatarvikkeita lähetettäväksi Ukrainaan välittäjien kautta. Välittäjämaita olivat ainakin Puola ja Tšekki. VMZ:n sotatarvikkeiden lähetyksistä Ukrainaan on vähemmän todistettua tietoa kuin edellä kerrotuista Emcon lähetyksistä Tšekin kautta. Uskalan kuitenkin arvioida, että edellisessä luvussa mainittu toinen bulgarialainen aseyritys, joka oli varastoinut ammuksia Tšekin Vrběticeen, olisi VMZ.

Se oli Venäjä, joka räjäytti 21.3.2015 ja 14.4.2015 nuo VMZ:n varastot taivaan tuuliin mukaan lukien varastoissa olleet neuvostokaliiberiset ammukset, kuten 122 mm ja 152 mm. Ei olisi suuri yllätys, jos takana olivat samat GRU-agentit, jotka myrkyttivät isä ja poika Gebrevin sekä Dunaritin ammustehtaan tuotantopäällikkö Tahtšijeven.

GRU:n Bulgaria-operaation agentteja on kirjattu edellisen luvun kuvaan. Tuon kuvan lähde on siis Bellingcat.

Kyse kaikessa tuossa oli yksinkertaisuudessaan siitä, mistä saadaan 27.2.2014 alkaneeseen sotaan eli sodan ensimmäiseen vaiheeseen vanhoja neuvostokaliiberin ammuksia Ukrainaan tilanteessa, jossa kaikilla ei ollut halukkuutta toimituksiin Venäjän pelossa.

Vuodesta 2014 lähtien tapahtumat, joista osa on johtanut myös kuolonuhreihin, ovat sattuneet samaan aikaan, kun Bulgaria on Nato-liittolaisten – kuten Tšekin ja Puolan – ohella toimittanut Ukrainalle ammuksia ja muita sotilasvarusteita.

Julkisuudessa kaikkein vähiten tietoa on Puolan ase- ja ammusviennistä tai Puolan kautta tapahtuneesta viennistä Ukrainaan ennen kuin sodan toinen vaihe alkoi 24.2.2022. Tšekistä kuljetukset ovat tapahtuneet Puolan kautta. Bulgaria ei ole Ukrainan rajanaapurimaa. Ukrainalla on kolme Nato-naapurimaata – Puola, Unkari ja Romania, joista Viktor Orbánin johtaman Unkarin kautta ei ole tapahtunut minkäänlaista asetoimituksia Ukrainaan. Ei sodan ensimmäisen vaiheen aikana eikä sodan toisen vaiheen aikana.

****

Ukrainassa Balaklian kaupungissa (ukr. Балаклія, ven. Балаклея, 49°27’23.0″N 36°50’20.0″E) räjähti 23.3.2017 tulipalon seurauksena laaja asevarastokompleksi (49°28’53.9″N 36°52’34.0″E). Tuo asevarasto oli ennen tuhoutumistaan Itä-Euroopan suurin eikä vastaavaa ole myöskään läntisessä Euroopassa. Asevaraston vetoisuus jo Neuvostoliiton aikaan oli peräti 150 000 tonnia ammuksia. Myös tukikohdan pinta-ala on valtaisa, 368 hehtaaria.

Balaklijan maaliskuisen 2017 räjähdyksen jälkeen sekä myös muiden Ukrainassa tapahtuneiden ammusvarastoräjähdysten jälkeen Itä- ja Länsi-Euroopan suurin asevarasto on tiettävästi Moldovassa Transnistrian alueella oleva Kolbasnan asevarasto 47°45’37.2″N 29°12’18.9″E-karttapisteessa ts. Venäjän 1411. tykistön ammusvarasto (1411-й артиллерийский склад боеприпасов, в/ч 72431). Käsittelin tuota Kolbasnan asevarastoa melko perusteellisesti edellisessä blogikirjoituksessa (US-blogi 3.3.2024).

Balaklijan asevaraston tulipalon ja räjähdyksen selvitystyö oli Ukrainalle tuskien taival. Vastuussa tulipalo- ja räjähdystuholle mielestäni kuitenkin oli todennäköisen sabotaasin seurauksena Venäjä.

Тимчасової слідчої комісії Верховної Ради України з питань розслідування пожежі (вибухів) на складах боєприпасів в м. Ічня (Чернігівська обл.), м. Калинівка (Вінницька обл.), м. Балаклія (Харківська обл.), м. Сватове (Луганська обл.), м. Кривий Ріг (Дніпропетровська обл.) у період з 2014 по 2018 роки (Звіт від 30.4.2020 № 574-IX).

Vapaasti suomennettuna ukrainan kielestä Google-kääntäjän avustuksella:

Ukrainan Verhovna Radan väliaikainen tutkintalautakunta tulipalojen (räjähdysten) tutkimiseksi ammusvarastoissa Itšnjassa (Tšernihivin alue), Kalynivkassa (Vinnytsjan alue), Balaklijassa (Harkovan alue), Svatovessa (Luhanskin alue), Kryvyi Rihisisa (Dnipropetrovskin alue) vuosina 2014-2018.

Kyse on Ukrainan Verkhovna Radan eli Ukrainan kansanedustuslaitoksen päätöslauselmasta (Постанова Верховної Ради України) viidestä merkittävämmästä asevaraston tuhosta sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 27.2.2014 alkaen. Päätöslauselma käsittelee pääsääntöisesti Balaklijan tulipaloa ja räjähdystä.

Päätöslauselmassa käsiteltiin Venäjän mahdollista drooni-iskua, maahan haudattuja räjähteitä sekä myös vaihtoehtoa, jossa pyrkimys olisi ollut peitellä asevarastoon tehtyjä varkauksia. Keskimmäinen vaihtoehto käsitteli tutkintalinjaa, jossa Balaklijan ammusvarastojen räjähdykset olisivat tapahtuneet etukäteen maahan haudattujen erikoispanosten räjäytyksen seurauksena. En käy tuota seitsensivuista päätöslauselmaa tässä nyt tarkemmin läpi. Päätöslauselma ei kuitenkaan anna selvää vastausta tulipalon ja räjähdyksen syistä. Asia oli Ukrainalle ilmeisen hankala, mitä kertoo myös pitkä selvitys- ja tutkimusaika.

****

Venäjän Itä-Ukrainassa käymän sodan alkamisen jälkeen Ukrainassa on räjähtänyt viisi merkittävää aseavarastoa. Räjähdyksien seurauksena Ukrainan armeija on todennäköisesti menettänyt jopa 40 prosenttia kaikista ammuksistaan jo ennen kuin sodan toinen vaihe alkoi 24.2.2022. Ylivoimaisesti merkittävin menetys tapahtui 23.3.2017 Balaklijassa.

Vuonna 2018 Ukrainan tavanomaisten aseiden ammuksien määräarvioksi Ukrainan puolustushallinto on kirjannut noin 400 000 tonnia. Tuo tonnimäärä vastaisi esimerkiksi lähes 9 miljoonaa 152-155 mm:n tykistöammusta.

Kun sodankäyntiä – niin hyökkäyssodan kuin puolustussodan käyntiä – suunnitellaan, ensimmäinen selvitettävä alkeistieto on vastapuolen sotakaluston, aseiden, ammusten ja sotilaiden määräarviot  sekä oma kyvykkyys tuhota riittävässä määrin nuo runsaudet sotatoimenpiteille asetettujen päämäärien saavuttamiseksi.

Sotakalusto, aseet ja ammukset on tehokkaampaa tuhota varastoihin kuin rintamilla. Sotilaat on tehokkaampaa eliminoida kasarmeilla kuin rintamilla.

Aikajärjestyksessä nuo viisi Ukrainan asevarastomenetystä mukaan lukien lisäksi Novojanisolin asevarasto kuudentena ovat:

• Kryvyi Rih (ukr. Кривий Ріг, ven. Кривой Рог), 3.2014
• Svatove (ukr. Сватове, ven. Сватово), 10.2015
• Kalynivka (ukr. Калинівка, ven. Калиновка), 9.2017, 48. asevarasto (48-й арсенал, в/ч А1119)
• Balaklija (ukr. Балаклія, ven. Балаклея), 7.2017, 65. asevarasto (65-й арсенал, в/ч А1352)
• Novojanisol (ukr. ja ven. Новоянисоль), 9.2017
• Itšnja (ukr. І́чня, ven. Ичня), 10.2018, 6. asevarasto (6-й арсенал, в/ч А1479).

Novojanisolin asevarasto ei ollut mukana Ukrainan Verkhovna Radan päätöslauselman selvityksessä.

Kalynivkassa räjähti 48. asevarasto (48-й арсенал, в/ч А1119, 49°24’36.0″N 28°30’00.0″E), Balaklijassa 65. asevarasto (65-й арсенал tai 65-й ракетно-артилерійський арсенал, в/ч А1352, 49°28’53.9″N 36°52’34.0″E) ja Itšnjassa 6. asevarasto (6-й арсенал, в/ч А1479, 50°48’00.0″N 32°19’48.0″E).

Balaklijassa ei tapahtunut tulipaloa ja räjähdystä pelkästään vain 23.7.2017 vaan myös 5.3.2018 ja 15.11.2019.

20.3.2014-15.11.2019 välisenä aikana Ukrainassa on tapahtunut yhteensä kahdeksan erillistä asevarastoräjähdystä kuudessa edellä luetellussa asevarastossa joko tulipaloon liittyen tai ilman tulipaloa.

Määrä on poikkeuksellisen suuri verrattua tapahtuneisiin räjähdysonnettomuusiin sitä ennen alkaen 21.4.1918 tapahtuneesta dynamiitilla lastattujen junavaunujen tulipalosta Harkovassa. Sodan toisessa vaiheessa Venäjä on kyennyt tekemään vain kaksi iskua suuriin asevastoihin. Isku Dnipropetrovskin alueella Pavlogradin kemiantehtaan (Павлоградський хімічний завод, ДП «НВО ПХЗ», 48°33’13.9″N 35°50’04.4″E) varastoihin 30.4.2023 ja 13.5.2023 isku Gruzevitsjaan (ukr. Грузевиця, ven. Грузовица) 649. ilmavoimien ohjusase- ja ammusvarastoon (649-й авіаційний склад ракетного озброєння і боєприпасів, в/ч А3013).

Viimeistään tuon 649. ilmavoimien ohjusase- ja ammusvarastoon kohdistetun iskun jälkeen Ukraina on hajauttanut asevarastonsa pieniin yksiköihin välttääkseen suuret ase- ja ammusmenetykset. Ukraina suoritti myös muita ase- ja ammusvarastoihin liittyviä parannustoimenpiteitä vuosina 2019-2021, joilla on todennäköisesti parannettu varastojen suojauskykyä. Noista toimenpiteistä hieman lisää myöhemmin.

****

Verkhovna Radan päätöslauselmaan on kirjattu Balaklijan asevaraston räjähdyksessä yli 91 prosenttia varastoiduista ampumatarvikkeista ja sotilaskalustosta tuhoutuneen. Päätöslauselmaan menetetyn tavaran kirjanpitoarvoksi on laskettu 12 106 294 174,84 grivnaa eli noin 12 miljardia grivnaa, mikä vastaa nykykurssilla noin 290 miljoonaa euroa (1 EUR = 41,7536800 UAH).

Varastossa oli räjähdyshetkellä 138 000 tonnia ampumatarvikkeita, joista 125 000 tonnia tuhoutui. Varaston vetoisuus oli siis noin 150 000 tonnia.

125 000 tonnia on hirvittävä luku. Venäjällä on siis Transnistriassa varastoituna Kolbasnan varastoon pääosin ilmeisen epäkuranttia ammustarvikkeita noin 20 000 tonnia, niin Balaklijassa oli varastoituna kuusinkertainen määrä tuhoutunutta ammusmateriaalia.

Kun yksi 155 mm:n Nato-kaliiberin tykistökranaatti ja 152 mm:n neuvostokaliiberin tykistökranaatti painaa hieman vaille 45 kilogramma, niin 125 000 tonnia vastaisi lähes 2,8 miljoonaa 152-155 mm:n tykistökranaattia. Tuo vertaus antaa hyvän kuvan, millaisesta ammusmenetyksestä oli kyse, vaikka kaikki tuhoutunut ei suinkaan missään nimessä ollut 152 mm:n ammuksia. Palo sai alkunsa useista räjähdyksistä 125 mm:n panssarivaunukanuunojen ja 152 mm:n tykkien ammusten varastotiloissa.

Yleisesti noissa varastoräjähdyksissä tuhoutunut materiaali ei suinkaan ole ollut pelkästään ammusmateriaalia vaan mahdollisesti myös asemateriaalia tai muuta sotilaallista materiaalia, mutta pääsääntöisesti kuitenkin räjähtävää ammusmateriaalia.

Vastaavasti esimerkiksi Itšnjassa 9.10.2018 tapahtuneen räjähdyksen aikaan asevarastossa oli 69 500 tonnia ampumatarvikkeita, joista 43 000 tonnia oli käyttökelpoisia. Loput 18 000 tonnia olivat käyttökelpoisia sotatarvikkeita ja muita komponentteja. 8 000 tonnia oli jo hävitettäväksi asetettuja sotatarvikkeita.

43 000 tonnia vastaa painoltaan noin 950 000 kappaletta 152-155 mm:n tykistökranaatteja.

Svatovessa 29.10.2015 tapahtuneessa räjähdyksessä ukrainalaismedia on puolestaan kirjoittanut 3 500 ammuksen tuhoutumisesta.

Kalynivkassa 26.9.2017 tapahtuneen tulipalon ja räjähdyksen kohteena olleessa 48. asevarastossa ukrainalaismedia on kirjannut vuoden 2014 alussa olleen yhteensä 188 000 tonnia ampumatarvikkeita mukaan lukien neuvostoajan Grad- (9К51 «Град»), Uragan- (9К57 «Ураган») ja Smertš-raketinheittimien (9К58 «Смерч») raketteja, mutta tuhoututeen ammusmateriaalin määrää ei ole kirjattu julkisuuteen. Määrä on ollut ilmeisen suuri. 48. asevarasto on Ukrainan kolmanneksi suurin Svatoven ja Balaklijan varastojen jälkeen.

Suurimmat menetykset ovat olleet todennäköisemmin juuri vanhoissa neuvostoajan 6., 48. ja 65. asevarastojen räjähdyksissä.

****

За вказівкою Кремля: встановлено диверсантів РФ, які підірвали військові склади в Сватовому та Чехії (Факти 23.9.2023)

Vapaasti suomennettuna Google-kääntäjän avustuksella ukrainan kielestä ukrainalaisen Fakti-sivuston (kotisivut) uutisotsikko vuoden 2023 syyskuulta:

Kremlin määräyksestä toimineet sotilasvarastoja Svatovessa ja Tšekin tasavallassa räjäyttäneet Venäjän federaation sabotoijat tunnistettiin.

Ukrainan turvallisuuspalvelun (Служба безпеки України, СБУ), Valtakunnansyyttäjänviraston (Офіс Генерального прокурора, ОГП) ja Valtion tutkintaviraston (Державному бюро розслідувань, ДБР) tutkintatuloksiin perustuen lehtijutun mukaan edellisessä luvussa mainitun 29.10.2015 Svatovessa tapahtuneen ammusvaraston räjähdyksen ja Tšekin tasavallassa 16.10.2014 ja 3.12.2014 tapahtuneiden ammusvarastojen räjäytysten taustalla korkeimman tason toimijoina olivat samat GRU-agentit:

• kenraalimajuri Igor Sergun (Игорь Дмитрович Сергун), joka toimi Venäjän sotilastiedustelu GRU:n johtajana vuosina 2011-2016 (Заместитель начальника Генерального штаба Вооружённых Сил РФ, начальник Главного управления Генерального штаба Вооружённых Сил РФ)
• kenraaliluutnantti Aleksei Djumin (Алексей Геннадиевич Дюмин), joka toimi GRU:n erikoisjoukkojen (Спецназ ГРУ) komentajana vuosina 2013-2015
• kenraalimajuri Valeri Fljustikov (Валерий Иванович Флюстиков), joka on toiminut Venäjän erikoisoperaatiojoukkojen eli SSO:n (Силы специальных операций, ССО) komentajana vuodesta 2018 lähtien
• kenraalimajuri Andrei Averjanov (Андрей Иванович Аверьянов), joka toimii Venäjän kenraaliesikunnan 161. erikoiskoulutuskeskuksen (161-й центр подготовки специалистов, в/ч 29155) komentajana (entinen 161. sotilastiedustelun koulutuskeskus, 161-й центр подготовки специалистов военной разведки).

29155-sotilasyksikkö on siis yhtä kuin Venäjän kenraaliesikunnan 161. erikoiskoulutuskeskus.

Andrei Averjanovia lukuun ottamatta nuo muut edellä luetteloidut kolme agenttia eivät olleet Bellingcatin aikaisemmin nimeämiä (Bellingcat 26.4.2021).

****

”Есть ли у них возможности справиться с обороной украинской армии?”

”Пока не будет нейтрализована украинская артиллерия, без применения авиации такой возможности не будет.” (День 28.9.2021).

Vapaasti suomennettuna

”Onko heillä [Venäjän armeijalla] valmiuksia selviytyä Ukrainan armeijan puolustuksesta?”

”Ennen kuin Ukrainan tykistö on neutraloitu, tällaista mahdollisuutta ei ole ilman ilmavoimien käyttöä.”

Kysymys on presidentti Putinin esittämä, johon Venäjän federaation ylin sotilasjohto vastasi oheisesti. Ajattelukulku on ihan looginen, mutta vedenpitää varmennettua todistetta käydystä sananvaihdosta ei ole. Ukrainan tykistön ”neutralisoiminen” oli Venäjän yksi keskeinen sotilaallinen päämäärä, ja sehän onnistuu helpoiten tuhoamalla ammusvarastot sekä ammusvalmistus- ja ammustoimitusmahdollisuudet ennen kuin ammukset ovat rintamalinjoilla.

Ukraina menetti paljon ase- ja ammuskalustoa noissa Neuvostoliiton ajoilta peräisin olevien ase- ja ammusvarastojen räjähdyksissä jo ennen sodan toiseen vaiheen alkamista 24.2.2022. Arvio on siis 40 prosenttia ja kyse kuusinumeroisesta luvusta painotonneissa ilmoitettuna.

Neuvostoliiton aikaan oli tapana koota varsin suuria ase- ja ammusvarastoja. Tuo varastosuuruuden perinnön mukaan on niin Venäjällä kuin Ukrainassa eletty, kun varastoitu tavara on ollut pitkälti vanhaa neuvostoperinteistä tavaraa yhteen laajaan paikaan runsaslukuisena koottua melko vähäisellä suojauksella. Varastorakennukset ovat olleet niin Venäjällä kuin Ukrainassa vanhoja.

Tuo Ukrainan sodankäyntikyvykkyyteen suuresti vaikuttava ase- ja ammusvarastojen tuhoaminen oli Venäjältä tietoista kauaskatseista politiikkaa jo heti vuodesta 2014, johon liittyi myös tuhoamissabotaasit edellä kerrotusti itäisen Euroopan Nato-maissa.

Kyse oli oikeastaan jo tuolloin Ukrainan demilitarisoinnista, mikä on yksi Venäjän julkisesti ilmoittama päämäärä Ukrainan suhteen. Venäjä on onnistunut tuossa päämäärissään kohtuullisen hyvin.

Venäjällä ei kuitenkaan vielä tuolloin tuskin ollut suunnitelmaa sodan toisesta vaiheesta, mutta asevarastojen tuhoamistoimet vuosina 2014-18 ovat edesauttaneet saada Ukraina ja länsi ammuspulaan. Liitän osaltaan ketjuun myös Gazan sodan, jonka seurauksena ammussiirrot myös Yhdysvaltojen asevarastoista Ukrainaan keskeytyivät ja mm. 40 kappaleen T-80-panssarivaunukauppa Kyproksen kanssa peruuntui (US-blogi 4.12.2023 ja US-blogi 12.1.2024).

Ukraina kyllä tiedosti jo sodan ensimmäisen vaiheen aikana noiden vanhojen neuvostoaikaisten asevarastokompleksien puutteet ja haavoittuvuudet. Ukraina tiedosti nykyaikaisten teräsbetonisten ammusvarastotilojen rakentamisen tarpeen.

Ukrainalla oli ajanjaksolle 1.1.2019-31.12.2021 hyväksytty budjettiohjelma nro 2101190 (програма 2101190) nimeltään Ampumatarvikkeiden, nestemäisten rakettipolttoaineiden, aseiden, sotatarvikkeiden ja muun sotilasomaisuuden hävittäminen varmistaen hyötykäyttö sekä räjähdys- ja paloturvallisuus Ukrainan asevoimien tukikohdissa ja varastoissa («Утилізація боєприпасів, рідинних компонентів ракетного палива, озброєння, військової техніки та іншого військового майна, забезпечення живучості та вибухопожежобезпеки арсеналів, баз і складів Збройних Сил України»). Tuon suunnitelma koski 134 varastoa. Käyttökelvottomia ammuksia ja jalkaväkimiinoja oli tarkoitusohjelman puitteissa hävittää 2 279 tonnia.

Ukrainalla oli myös budjettiohjelma nro 2101150 (програма 2101150) nimeltään Aseiden, puolustustarvikkeiden, välineiden ja varusteiden kehittäminen, hankinta, modernisointi ja korjaus («Розвиток, закупівля, модернізація та ремонт озброєння, військової техніки, засобів та обладнання»). Yhteensä noille kahdelle ohjelmalle oli varattu peräti 332,4 miljardia grivnaa, mikä vastaa lähes 8 miljardia euroa.

Noiden ohjelmien toteuttaminen on osaltaan vähentänyt 2020-luvulla suuria menetyksiä Ukrainan ase- ja ammusvarastoissa, mutta se on menetetty, mikä aikanaan on kertaalleen menetetty.

Ukrainalla on ollut paljon tuhottavaa vanhoiksi menneistä Neuvostoliiton ajan ammuksista. Tuhottujen ammusmäärien luettelot osaltaan helpottavat myös Venäjää arvioimaan käytössä olevien ammusten suuruusluokkaa, kun ja jos historia on tarkasti tiedossa. Esimerkkinä luettelo vuosina 2008-2009 hävitettävistä ampumatarvikkeista, määräys nro 734-p 21.5.2008 (Кабінет Міністрів України, Розпорядження р. N 734-р 21.5.2008).

****

EU-maissa ja Euroopan Nato-maissa kuten myös Yhdysvalloissa tuosta Venäjän viime vuosikymmenellä harjoittamasta Nato-maihin ja Ukrainaan kohdistamasta aggressiivisesta ase- ja ammusvarastotuhoamispolitiikasta oltiin niin pihalla kuin pihalla voidaan ylipäätään olla.

Venäjä tiesi tarkasti Ukrainan asevarastojen sisällön. On muistettava, että valtiot olivat yhtä ja samaa Neuvostoliittoa vuoteen 1991. Sotilaallinen infrastruktuuri paikkasijainteineen on pitkälti luotu tuolla neuvostoyhteiselon aikakaudella. Samalla periaatteella Venäjä tietää myös vanhojen Varsovan liiton jäsenmaiden vanhan vielä pääosin käytössä olevan sotilaallisen infrastruktuurin paikkasijainteineen. Siis vaikkapa Tšekin, Romanian, Bulgarian ja Puolan.

Kirjasin vuosi sitten blogikirjoitukseeni (US-blogi 13.4.2023):

”Länsi ei kykene nyt toimittamaan uudella ammustuotannolla vanhoja neuvostokaliiberiammuksia. Venäjä on tehnyt tehtäväänsä räjäytyksillä ainakin Bulgariassa ja Tšekissä, ehkä myös Romaniassa.

Venäjä on toiminut omalta kannalta varsin fiksusti pyrkiessään estämään lännen mahdollisuuksia auttaa Ukrainaa ammustoimituksilla. Tulokset ovat vakuuttavia. Länsi ainakin Euroopassa on hieman neuvoton. Ammusvarastojen tuhoaminen kahdessa Nato-maassa on mestarillinen suoritus, johon ainakaan Euroopassa ei osattu oikein reagoida.”

No, kuinkas nyt on käynytkään, kun katsotaan Ukrainan nykyistä ammustilannetta. Olimme jo vuosi sitten pahassa tilanteessa, kun kirjoitin tuon blogikirjoituksen ammustoimitusten hätähuudoksi. Nyt olemme katastrofaalisessa tilanteessa, kun mitään ei ole vuodessa oikein saatu aikaan.

Missä on vika?

Eikö lännessä Yhdysvallat mukaan lukien ole sellaista sotilaallista tiedustelua sellaisella Neuvostoliiton ja Venäjän sotilaallisella toimintatapaymmärryksellä varustettuna, joka kykenisi esittämään maittensa korkeimmille poliittisille päättäjille tarvittavat toimet päätettäväksi.

Vai onko vika EU:n ja Naton jäsenmaiden korkeimmissa poliittisissa päättäjissä, jotka eivät tee poliittisia päätöksiä tiedustelun esittämien toimenpidesuositusten mukaisesti.

Kummassa siis vika? Ryssiikö sotilastiedustelu toimenpiteiden esittäjänä vai ryssivätkö lännen poliittiset päättäjät? Onko vika EU:n ja Naton jäsenmaiden sotilaallisten virkamiesten toimenpide-esityksissä vaiko EU:n ja Naton korkeimmissa poliittisissa päättäjissä?

Erityinen kysymys on myös Naton toiminta tai paremminkin toimimattomuus, kun Venäjä pystyy tuhoamaan kahdessa Nato-maassa ammusvarastoja ilman pienintäkään todellista seuraamusta lukuun ottamatta muutaman diplomaatin karkottamista.

Jossakin se vika joka tapauksessa on, kun Venäjä tuntuu meidät voittavan jatkuvasti ja kaikessa 10-1.