Venäjä, Valko-Venäjä, Iran ja Pohjois-Korea – Nuo pahan valtakunnat myös Ukrainassa

Ukrainan asevoimien erikoisoperaatiojoukkojen (Сили спеціальних операцій Збройних сил України, ССО ЗСУ) näkemys iranilaisaseiden kuljetusreiteistä Iranista Venäjälle sekä myös niistä Iraniin liittyvistä maista Venäjälle, joissa on iranilaisdroonien tuotantoa. Valko-Venäjän syntymässä oleva rooli on mielenkiintoinen. Aseita on viety aikaisemmin lähinnä rahtilentokonein, mutta nyt myös rahtilaivoin. Lännen olisi kyettävä eliminoimaan tuon syntymässä olevan valtioverkoston toiminta Venäjän Ukrainassa käymässä sodassa. Kyse ei ole vain Ukrainasta vaan myös siitä, mikä tuottaa meille varmuudella harmia tulevaisuudessa ainakin Lähi-idässä. Huomatkaa, miten vähästä on kiinni, että vihreällä ja punaisella alueella olisi yhteinen maaraja. Kuva: vapaa lähde (Ukrainan asevoimien erikoisoperaatiojoukot SSO ZSU, Сили спеціальних операцій Збройних сил України ССО ЗСУ).

Evil Empire. Presidentti Ronald Reagan 8.3.1983 (President Reagan’s Speech before the National Association of Evangelicals).

Axis of evil. Presidentti George W. Bush 29.1.2002 (Selected Speeches of President George W. Bush 2001-2008, s. 106, President Delivers State of the Union Address).

Beyond the Axis of Evil. Yhdysvaltojen asevalvonnan ja kansainvälisten turvallisuusasioiden kolmas alivaltiosihteeri John Bolton 6.5.2002 (Beyond the Axis of Evil: Additional Threats from Weapons of Mass Destruction).

Reaganin pahan valtakunta oli Neuvostoliitto. Bushin pahuuden akseliin kuuluivat Iran, Irak ja Pohjois-Korea. Iran muodosti lisäksi poliittisen liiton, jota Bush kutsui vastarinta-akseliksi (axis of resistance) ja johon kuuluivat Iranin johdolla Syyria, Palestiina ja Hizbollah. Iran puolestaan piti Venäjää ja Kiinaa osana tuota Bushin nimeämää akselia. Boltonin pahuuden akseliin kuuluivat puolestaan Syyrian lisäksi vielä Kuuba ja Libya.

Jos nyt jokin poliittinen taho Yhdysvaltojen hallinnosta jatkaisi noiden puheiden  ja maiden nimeämisen sarjaa, lisämaana olisi vielä varmaan ainakin Nicaragua.

Mitä noille Yhdysvaltojen listaamille valtioille on yhteistä? Yhteistä on, että kaikilla on ollut lämpimät suhteet Neuvostoliittoon ja sittemmin myös Venäjään. Yhteistä on, että kaikilla on ollut viileät suhteet Yhdysvaltoihin ja sen liittolaisiin.

Onko oikeastaan mikään muuttunut kylmän sodan ajoista, jos listataan noista maista ainakin Venäjä ja sen liittolaiset Valko-Venäjä, Pohjois-Korea ja Iran sekä myös Hizbollah ja Syyria?

Venäjä on nyt taas kertaalleen valinnut Ukrainassa käymässään sodassa luottoystävänsä. Nuo Venäjän ystävät ovat Venäjää aseistavat Iran, Valko-Venäjä ja Pohjois-Korea. Iranin kautta mukana ovat ainakin Syyria ja Hizbollah. Kaikkia noita maita yhdistää lännen asettamat pakotteet. Venäjä on tehnyt valintansa, josta on jo seurannut ja seuraa edelleen pitkäaikainen lähes täydellinen eristäminen ja eristäytyminen muusta maailmasta.

Lännessä olisi jo tässä vaiheessa huomattava paremmin myös ne vahvistuvat suuntaukset kansainvälisissä suhteissa, jotka Venäjän Ukrainassa käymään sotaan liittyy. Nuo suuntaukset muodostavat meille myös turvallisuusuhkia. Suuntauksessa keskeisin on tällä hetkellä Venäjän ja Iranin sotilaallisen kassakäymisen nopea tiivistyminen.

Lännessä olisi syytä vahvemmin reagoida Venäjän Ukrainassa käymään sotaan, ei vain Venäjän Ukrainassa käymän sodan itsensä vuoksi. Kyse on Iranin mukaan liittymisen myötä myös Lähi-idästä.

Lännen suurin tehtävä Ukrainassa on aseavun ja taloudellisen avun lisäksi varmistaa, ettei Venäjän liittolaisten aseita käytetä Ukrainassa. Nuo kolme Venäjän liittolaista ovat Iran, Valko-Venäjä ja Pohjois-Korea.

****

Russia flew €140m in cash and captured Western weapons to Iran in return for deadly drones, source claims (Sky News 9.11.2022).

Vapaasti suomennettuna tuo Sky Newsin (kotisivut) uutisotsikko:

Lähteen mukaan Venäjä lennätti 140 miljoonaa euroa käteistä ja hallussaan olevia länsimaisia ​​aseita Iraniin vastineeksi tappavista drooneista.

Venäjän Iraniin lennättämiä Ukrainasta kaapattuja länsiaseita olivat  Javelin-panssarintorjuntaohjus ja Stinger-ilmatorjuntaohjus.

Käsitelin noiden iranilaisdroonien kuljettamista lentoteitse Venäjälle melko perusteellisesti jokin aika sitten kirjoituksessa otsikolla EU:n tulisi estää pakotteilla Venäjän iranilaisen droonien käyttö Ukrainassa – Nykyiset pakotteet ovat aivan riittämättömiä (US-blogi 30.10.2022). En palaa enää tuohon lentorahtitoimintaan, mutta käsitellen kuitenkin hieman uusimpia tietoja iranilaisista asesiirroista Venäjälle.

За попередніми даними Іран може виготовляти до 150 дронів на місяць. Деталі вони отримують в обхід санкцій з Китаю, що дозволяє не перейматись через їх дефіцит.” (ССО ЗСУ 3.11.2022).

Vapaasti suomennettuna Ukrainan asevoimien erikoisoperaatiojoukkojen sivuilla (kotisivut) oleva teksti:

Alustavien tietojen mukaan Iran voi valmistaa jopa 150 droonia kuukaudessa. Iranilaiset saavat drooneihin tarvittavat osat Kiinasta, jonka ansiosta heidän ei tarvitse huolehtia osien puutteesta Iran-pakotteista huolimatta.

Oheinen lainaus on siis Ukrainan asevoimien erikoisoperaatiojoukkojen operatiivisesta viestinnästä. Ukrainaislähteiden mukaan Venäjän ja Iranin välinen droonien ostosopimus käsittäisi kaikkiaan 2 400 droonia, kun israelilaislähteissä luvuksi on kirjattu 3 000 droonia. Joka tapauksessa lukumäärä lienee ainakin 2 000-3 000 droonin haarukassa.

On eri asia, mikä on droonien toimitusaikataulu.

Tuo 150 kappaleen valmistusmäärä sisältäisi valmistuksen myös Syyrian ja Tadžikistanin tehtailla. Tadžikistanin tehtaalla Iran valmistaa Ababil-2-drooneja (Ababil-2) sekä ilmeisemmin myös droonimoottoreita. Tadžikistaniin Iranin on ilmeisemmin helpompaa saada länsimaisten pakotteiden alaisia osatoimituksia.

Jo 1990-luvulla alkunsa saaneessa Ababil-2:ssa on käytetty alkujaan brittiläisen Westlake Aero Enginesin (kotisivut) WAE-342-moottoria sekä Norton Wankelin (Norton Aircraft and Target Drone Engines) P-73-moottoria, joka nähtiin ensi kerran puolustusalan IDEX-2011-näyttelyssä ja -konferenssissa Valko-Venäjällä vuonna 2011. Nuo moottoritiedot ovat jo historiaa, mutta alkujaankin iranilaisdroonit perustuivat länsimoottoreille.

Uusimissa ehkäpä varmimmissa tiedoissa Venäjän ja Iranin väliseen kauppasopimukseen olisi droonilukumääräksi kirjattu 3 500 droonia ja droonityypeiksi Shahed-129-, Shahed-131-, Shahed-136– ja Mohajer-6-droonit, jotka valmistetaan joko Iranin puolustusministeriön tehtailla tai myös Iranin Aviation and Space Industries Associationin (ASIA) tehtailla. Kyse on Iranin Kansan mujahedin -järjestön (People’s Mojahedin Organization of Iran, PMOI) julkaisemista tuohon kauppasopimukseen kirjatuista tiedoista (esim. Aero- News Network 3.11.2022 ja Fox News 2.11.2022 jne.).

Shahed-129-droonia lukuun ottamatta kaikkia drooneja on jo tavattu ja ammuttu alas Ukrainassa.

****

Ukrainan puolustusministeri Oleksi Reznikov (Олексій Юрійович Резніков, біографія) ilmoitti lokakuun puolivälissä, että Iranin toimittamasta ensimmäisen droonitoimituserästä Venäjällä olisi jäljellä 300 kamikazedroonia, joista suurin osa on Shahed-136-drooneja (esim. Київщина 24/7 14.10.2022).

Alla oleva kuva on kertauksena 30.10.2022 julkaistusta blogista (US-blogi 30.10.2022). Kuvassa on esitetty iranilaisrahtilentokoneiden lentoja Teheranista Moskovaan ja Damaskokseen. Kyse on drooneihin liittyvistä kuljetuksista.

En käsittele enää Teheran-Moskova-reittiä vaan Teheran-Damaskos-reittiä. Tuohon 30.10.2022 julkaistuun blogiin oli kirjattuna, kuinka Israel oli tuhonnut Iranin Damaskoksen lähellä olleen droonitehtaan.

Kolmen iranilaisen rahtilentokoneen (EP-FAA, EP-PUS, EP-ICD) lentoreitit kolmen kuukauden aikana (24.2.2022-24.5.2022) Teheranin ja Moskovan välillä. Lentoja yhteensä 23. Huomioikaa EP-FAA- ja EP-PUS-koneiden lennot Teheranin ja Syyrian Damaskoksen välillä. Kyse lienee niissäkin droonikuljetuksista ja/tai muista asekuljetuksista Teheranin ja Damaskoksen välillä. Kuva: vapaa lähde (kuvakaappaus Gerjon’s Aircraft Finds -sivustolta).

Artikkelikuvassa oli esitetty drooneihin liittyvä laivareitti Venäjän Syyrissa olevan Tartusin laivastotukikohdasta (Военно-морская база Тартус, 34°54’37.6″N 35°52’29.1″E) Turkin salmien kautta Mustallemerelle ja Sevastopoliin (Севастополь, 44°37’01.2″N 33°34’25.0″E) Krimin niemimaalle.

Toinen merkitty laivareitti on Kaspianmeren halki Iranin Bandar-e Anzalin satamasta (37°28’49.9″N 49°28’14.3″E) Venäjän Mahatškalan satamaan (Махачкала, 42°59’33.5″N 47°29’44.0″E) ja meriyhteyksillä varustettuun Astrahanin kaupunkiin sisämaassa (Астрахань, 46°18’15.1″N 47°59’01.6″E).

Ukrainalaisten tiedustelulähteiden halussa olevien asiakirjojen mukaan iranilaiset kuljettavat drooniosia siviili-ilmailun varaosina (запасні частини для цивільної авіації) Bandar e-Anzalin sataman kautta. Kuljetukset tehdään Iranin vallankumouskaartin määräysvallassa olevan iranilaisen teollisuusyrityksen aluksilla, mutta tuota teollisuusyritystä ei ole nimetty enkä onnistunut sitä selvittämään. Ukrainalaisten mukaan 200 droonin osat saapuisivat – tai nyt olisivat jo saapuneet – Astrahaniin marraskuun alussa (ССО ЗСУ 3.11.2022).

Kun venäläiset vievät Ukrainasta varastettua viljaa laivoilla Syyriaan Sevastopol-Tartus-reittiä pitkin, niin laivojen palatessa takaisin Sevastopoliin laivat voivat kuljettaa konteissa iranilaisia ​​drooneja ja/tai niiden osia Iranin Syyrian tuotannosta. Noita venäläisaluksia, joilla on mahdollisesti olisi kuljetettu varastettua viljaa, on ollut julkisuuteen listattuna ainakin SV Konstantin (IMO: 9203710), Matros Pozynich (IMO: 9573816) Mihail Nenashev (IMO: 9515539) ja Zhibek Zholy (IMO: 9598880).

****

Iranin olisi toimittamassa Venäjän käyttöön droonien lisäksi myös ohjuksia (esim. The Guardian 18.10.2022, CNN 1.11.2022Reuters 3.11.2022 jne.).

Iran plans to deliver Russia with Fateh-110 and Zolfaghar ballistic missiles (Army Recognition 16.10.2022).

Vapaasti suomennettuna tuo Army Recognition -uutissivuston (kotisivut) otsikko:

Iran suunnittelee toimittavansa Fateh-110 ja Zolfaghar ballistisia ohjuksia Venäjälle.

Ohjustoimituksista uutisoi ensiksi The Washington Post (The Washington Post 16.10.2022).

Kyse olisi 1 000 ohjuksesta, mutta usein tämän laatuisissa tapauksissa ilmoitetut määrät eivät vastaa lopulta todellisuutta.

Sopimukset ovat sopimuksia, todelliset toimitusmäärät voivat olla aivan jotain muuta. Näin myös Suomen osalta Yhdysvaltojen DSCA-ilmoituksissa.

Kun kymmenmetristen ohjusten kuljetus ei onnistu turvallisesti siviilipuolen rahtilentokoneilla, ukrainalaiset epäilevät, että Iran alkaa toimittaa Venäjälle Syyriassa olevia ja valmistamia Zolfaghar-ohjuksia meriteitse.

Iran agrees to ship missiles, more drones to Russia (Reuters 19.10.2022).

Vapaasti suomennettuna tuo Reutersin (kotisivut) uutisjutun otsikko:

Iran myöntää laivanneensa ohjuksia ja lisää drooneja Venäjälle.

Tuon Reutersinin jutun mukaan kyse olisi nimenomaan laivauksista, vaikka ship-verbi ei välttämättä viittaa laivakuljetuksiin (ship-verbi voidaan suomentaa myös esim. lähettämiseksi tai toimittamiseksi). Iranilla on siis kaksi laivareittiä kuljettaa aseistusta Venäjälle: Kaspianmeren poikki tai Syyrian ja Mustallemeren kautta.

Iran rakensi pian uuden Zolfaghar-ohjustehtaan Syyriaan, kun Israel oli tuhonnut edellisen vuonna 2018. Israelin mukaan uusi tehdas rakennettiin Latakiaan Al Lathqiyahin satamakaupungin (35°31’00.4″N 35°47’11.4″E) laitamille lähellä Venäjän ilmavoimien Khmeimimin tukikohtaa (35°24’01.2″N 35°56’54.5″E). Israelilaisten mukaan myös Syyrian hallitus ja Hizbollah olivat auttaneet Irania tehtaan rakentamisessa. Uusi tehdas on sijoitettu maan alle ilmeisemmin siksi, ettei sillä kävisi samoin kuin vanhalle tehtaalle.

Mielenkiintoista tässä on, miten Iran kiersi länsimaisia pakotteita saadakseen ohjustuotantoa Syyriaan (The Times of Israel 7.2.2019). Ohjuksen osia on tilattu Italiasta, Kiinasta ja muista Aasian maista Yhdysvaltain pakotteiden (OFAC, 9352) alla olevan Syyrian Scientific Studies and Research Centerin (SSRC, ArcGIS StoryMaps) perustamien yritysten kautta.

Toisen pakotteiden kiertoa ohjusohjelmassa helpottavan yrityksen Iran nimesi OTI:ksi (Organisation of Technological Industries, OTI). Kyseinen yritys Yhdysvaltojen pakotelistalla (OFAC, 21424). Toinen SSRC:n perustama yritys on julkisissa lähteissä kirjattu ANAS Groupiksi, mutta siitä ei löydy oikein mitään varmentavaa tietoa.

Kartta Iranin ohjuslaitoksista Syyriassa. Nuo ohjuslaitokset ovat em. SSRC:n (tunnetummalta ranskankieliseltä nimeltään Syria’s Centre D’Etudes et de Recherches Scientifiques, CERS) alla. Tuon kartan paljasti Israelin puolustusministeri Benny Gantz Jerusalem Post -konferenssissa New Yorkissa 12. syyskuuta 2022. Kartalla on yhteensä kymmenen punaista pistettä. Mielenkiintoista on, toimitetaanko noista ohjuslaitoksista ohjuksia Venäjälle Venäjän Ukrainassa käymään sotaan. Todennäköisesti toimitetaan huomioiden myös Syyrian läheiset suhteet Venäjään. Kuva: vapaa lähde (Israelin puolustusministeriö).

Lentoreittien ohella nuo kaksi merellistä kuljetusreittiä lännen tulisi saada pakottein tai muutoin tukittua.

****

”Lentävät mopot”, ukrainan kielellä ”літаючі мопеди”. Tuolla määritteellä ukrainalaiset kutsuvat Venäjän Ukrainassa käyttämiä iranilaisia Shahed-136-drooneja niiden polttomoottorin synnyttämän äänen perusteella. Suomessa noita drooneja on kutsuttu puolestaan ”lentäviksi ruohonleikkureiksi” (esim. MTV Uutiset 24.10.2022).

”Gut und richtig, dass ich hier bin” (tagesschau 4.10.2022).

Vapaasti suomennettuna tuo saksalaisen tagesschau-uutiskanavan uutisotsikko:

On hyvä ja oikein, että olen täällä”.

Noin lausui Saksan liittokansleri Olaf Scholz tuoreella Kiinan vierailullaan.

Tuon Iranin Shahed-136-droonissa käyttämän polttomoottorin juuret ovat EU-Saksassa. Venäjä tuhoaa siis ukrainalaista sähkötuotantoa ja sähkönsiirtojärjestelmiä iranilaisdrooneilla, joiden kuljettajana on EU-lähtöinen polttomoottori.

Iranin Shahed-136-droonissa käyttämä MD550-moottori on saksalaisessa Limbach Flugmotoren GmbH & Co KG:ssa (kotisivut) kehitetty ja valmistettu lentokoneiden ja droonien L 550 E -moottorimalli. Nuo iranilaiset MD550-moottorit valmistetaan Kiinassa, josta Iran tuo ne sotilaskäyttöönsä ja nyt Venäjän kautta tuhoamaan Ukrainaa. Vaikka Iranissa on polttomoottorituotantoa, moottorin sisältämät länsiosat ovat ehkä estäneet moottorin valmistuksen Iranissa mutteivat Kiinassa. Voi myös olla, ettei Iranilla olisi myös muutoin kyvykkyyttä valmistaa moottoria itse. Alla olevan moottorikuvan kiinalaiset tekstit kertovat osaltaan jotain, mistä on kysymys (Id: cn1510190685).

Limbachin kehittämä lentokoneiden ja droonien L 550 E-moottorin kaaviokuva. Tekstit ovat sekä englannin kiellä että kiinaksi. Noiden EU-lähtöisten moottorien avulla Venäjä tuhoaa Ukrainaa ja etenkin Ukrainan sähkötuotantoa ja sähkönsiirtojärjestelmiä. Kuva: vapaa lähde (China Military Drone Alliance, https://www.militarydrones.org.cn/).

Tuon Iranin Shahed-136-droonissa käyttämän MD550-moottorin kiinalainen valmistaja on Xiamen Limbach Aircraft Engine Co. Ltd (Linbach engine, ECPlaza), mutta tuota Kiinassa valmistettua polttomoottoria myydään lännessä siis Limbach L550 E -nimellä. Tuo kiinalaisyhtiö on saksalaisen Limbachin tytäryhtiö. Kuinka sama moottori saa MD550-moottorin nimen Iraniin toimitettuna, siinä olisi EU:n pakotteita valmisteleville viranomaisille selvitettävää. Onko Kiinalla noiden moottorien valmistukseen lisänä vielä esimerkkisi lisenssi?

Iranilainen MD550-moottori eli saksalaisen Linbachin L 550 E -moottori Ukrainassa lähellä Nikopolia (Нікопол) alasammutusta Shahed-136-droonista. Kuva: vapaa lähde (kuvakaappaus, useat eri Twitter- tai Telegram-tilit).
Saksalaista irvikuvaa parhaimmillaan. Venäjän tilalle on tullut Kiina. Kyse on siitä, että Saksassa kauppapolitiikasta päättää maan elinkeinoelämä ilman, että sille kuuluisi tarpeellista poliittista harkintaa. Saksa käy kauppaa vaikka minkä tahansa pirun kanssa ilman mitään moraalia, jos siitä vain tulee rahaa Saksaan. Kuva: vapaa lähde (Saksan liittovaltion hallitus, Bundesregierung).

****

Mikä on Rotax?

Rotax on itävaltalainen polttomoottoreita valmistava yritys viralliselta nimeltään BRP-Rotax GmbH & Co KG (kotisivut). Rotaxin nykyinen omistaja on kanadalainen Bombardier Recreational Products eli BRP (kotisivut), jonka tytäryhtiö Rotax on.

Mitä virkaa Rotaxilla on tähän blogikirjoitukseen?

Virka on se, että Rotax on suuri polttomoottorivalmistaja vähän suurempiin drooneihin. Rotaxin eri droonipolttomoottorit painavat haarukassa 55,4-82,2 kilogrammaa ja ovat nimeltään nykytuotannossa ROTAX 912 A/F/UL, ROTAX 914 F/UL ja ROTAX 915 IS A/ISC A.

Droonien voimanlähteenä on yleensä joko mäntämoottori vain kaasuturbiinimoottori. Kaasuturbiinimoottorit ovat harvinaisempia.

Aikaisemmin mainitun saksalaisen Limbachin L 550 E- sekä itävaltalaisen Rotaxin Rotax 912- ja Rotax 914 -polttomoottorit ovat tätä nykyä ne, joita käytetään ehkä eniten niissä drooneissa, joiden moottorit painavat 50-100 kilogrammaa Rotaxin painohaarukassa ja alle 20 kilogrammaa Limbachin painohaarukassa.

Esimerkkinä saksalais- ja itävaltalaislähtöisiä polttomoottoreita on käytetty ja/tai käytetään eri venäläis- ja valkovenäläis- ja iranilaisdrooneissa seuraavasti:

  • venäläisen Dozor-600-droonin («Дозор-600» «Дозор-3») moottori on Rotaxin ROTAX 914
  • valkovenäläisen 558 ARZ:ssa valmistetun Burevestnik MB -droonin («Буревестник МБ») moottori on Rotaxin ROTAX, mutta tyyppiä ei ole tarkemmin määritetty julkisuuteen (on joko ROTAX 912 tai ROTAX 914)
  • iranilaisen Shahed-129-droonin moottori on Rotaxin ROTAX 914
  • iranilaisen Shahed-136-droonin moottori on Limbachin L 550 E-pohjainen MD550
  • iranilaisen Mohajer-6-droonin moottori on Rotaxin ROTAX 912.

Nuo ovat siis vain esimerkkejä, ei todellakaan mikään kattava luettelo. Shahed-129-droonia lukuun ottamatta noita drooneja on jo käytetty todistettavasti Ukrainassa. Shahed-129:n suhteen on kuitenkin jo uutisoitu, että Iran ja Venäjän väliseen kauppasopimukseen kuuluu myös Shahed-129-drooneja. Tuosta kerroin jo aiemmin.

Myös turkkilaisen Bayraktar TB2 -droonin moottori on itävaltalaisen Rotaxin ROTAX 912. Rotaxin moottoreita on käytetty ja käytetään edelleen myös monissa länsimaisissa drooneissa (esim. EADS Harfang).

Venäjä on käyttänyt Rotaxin polttomoottoreita laajemminkin (esim. «Орион» ja ROTAX 914), mutta on korvannut niitä myöhemmin pakotteiden edellyttämänä omalla jäljitellyllä polttomoottorituotannolla, joita esimerkkinä APD-moottorit (esim. АПД-115Т ja АПД-110/120 sekä АПД-50). APD tarkoittaa ilma-alusten mäntämoottoreita (авиационный поршневой двигатель, АПД). Esimerkiksi APD-50 (АПД-50) on italialaisen Zanzotteran (kotisivut) 498HS-moottorin täydellinen kopio. Koska nuo venäläiset polttomoottorit ovat  täydellisiä jäljitelmiä länsimaista tuotteista, teknisiä tietoja tai edes valmistajatietoja ei oikein niistä löydy.

Länsipakotteiden Venäjän droonituotantoon synnyttämistä tuotanto-ongelmista ja niiden hullunkurisista ratkaisuyrityksistä venäläiseen tapaan löytyy vuodelta 2020 hyvä kirjoitus netistä (Дзен 14.12.2020) referaatteineen (esim. Новые Известия 13.1.2021). Noista kahdesta kirjoituksesta saa riittävästi selvää konekäännöksenä, vaikka venäjän kieltä ei osaisikaan.

****

MD550- tai L 550 E -moottori sekä ROTAX 912- ja ROTAX 914 -moottorit ovat kuvaavia esimerkkejä, miten EU-pakotteet huonoimmillaan toimivat. EU:ssa pitäisi olla rohkeutta asettaa toimivia pakotteita, vaikka kyseessä olisivat esimeriksi Saksa ja Kiina – siis kaksi oikein hyvää ystävää keskenään.

Ongelma on nyt se, että noita EU-alueen moottoreita, olipa ne tehty Itävallassa, Saksassa, Kiinassa tai missä tahansa muualla noiden yritysten nimissä tai kopiona luvallisesti tai luvatta, lisenssillä tai ilman, niin noita moottoreita käytetään iranilaisissa, valkovenäläisissä ja edelleen ehkä myös venäläisissä drooneissa, jotka tuottavat tuhoa Ukrainassa.

Peruskysymys EU:n pakoteprosesseissa on kehittää prosessit, joilla estettäisiin kolmansien maiden käyttö pakotekierrossa. Yksi oleellinen on lisenssivalmistus tai eurooppalaisen yrityksen omistaman tuotantolaitoksen valmisteet kolmansissa maissa. Pakotekiertoasiassa EU on jäljessä Yhdysvaltojen käytännöistä. EU:n tulisi asettaa pakotteet niin, ettei EU-alueella tavalla tai toisella alkunsa saaneita valmisteita toimitettaisi pakotteiden kohteena oleviin maihin myöskään kolmansien maiden kautta tai noiden maiden valmistamana.

Länsimaisia tuotteita ei saisi valmistaa ainakaan lisenssillä ja toimittaa toimitusmaahan tapauksissa, joissa tuotteen pitäisi olla pakotteiden alla jonkin toimitusmaan suhteen. Tilaaminen ja toimittaminen on siis kaksi eri asiaa. Vastaavan tulee koskea myös länsimaisten yritysten Kiinassa ja muissa tuottajamaissa olevia tytäryhtiöitä. Täyden vastuun tulee kuulua eurooppalaiselle valmistajayrityksille, joiden tulisi toimia asetettujen EU-pakotteiden velvoittamina. Pakoteuhkan tulee siis koskea tarvittaessa myös EU:n omia yrityksiä pakotetavoitteen saavuttamiseksi.

EU:n on syytä varmistaa, ettei esimerkiksi Limbachin Kiinassa valmistettuja moottoreita päädy mitään kautta eikä mistään syystä iranilaisiin drooneihin.

Euroopan unionin pakotteet kieltävät sekä siviili- että sotilaallisiin tarkoituksiin tarkoitettujen tavaroiden vientiä, kuten vaikkapa ajoneuvo-osien. Noita ​​pakotteita on määrätty myös Venäjälle, Valko-Venäjälle ja Iranille. Käsittelen kaksikäyttötekniikkatuotteiden käyttöä iranilaisdrooneissa vielä myöhemmin tässä kirjoituksessa.

Se, ettei Venäjä kykene laajaan droonituotantoon ja on nyt turvautunut iranilaisdrooneihin johtuu mielestäni pitkälti länsipakotteista. Iran on pitkäaikaisen kokemuksen pohjalta kyennyt paremmin kehittämään prosessit, joilla se osaa kiertää länsipakotteita.

Venäjään kohdistuvat länsipakotteet ovat purreet paremmin, mutta huonommin Iranin ja Valko-Venäjän kohdalla, kun toimitusketjuissa mukana on kolmansia maita, jotka eivät tunnusta länsimaiden asettamia pakotteita Iranille, Valko-Venäjälle tai Venäjälle.

****

Same Type Of Rotax Engines Used In Iranian Drones Targeted In Bizarre Theft Wave (The Warzone 25.10.2022).

Vapaasti suomennettuna tuo The Driven The Warzonen (kotisivut) uutisotsikko:

Iranin drooneissa käytetään samantyyppisiä Rotax-moottoreita, jotka olivat kohteina oudossa varkausaallossa.

Tuo The Driven uutisjuttu on mielenkiintoinen. Drive epäilee, että iranilaisdrooneissa käytettäisiin länsimaista varastettuja Rotax-moottoreita. Rotaxin mukaan yli 130 ROTAX 912 -moottoria ja kuusi ROTAX 914 -moottoria olisi varastettu maailmanlaajuisesti vuosina 2000-2021. Rotax on luetteloinut sen tiedossaan olevat varastetut moottorit (Rotax, List of Stolen Engines). Tuo lista ei ole siis täydellinen varastetuista moottoreita, vaan vain Rotaxin tiedossa olevat.

Varkauksia oli laajasti myös Norjassa, joista uutisoitiin (esim. NRK TV2 31.10.2021).

Pitäisi Suomen poliisihallituksesta selvittää, onko Rotax-moottoreita varastettu myös Suomessa huomiota herättäviä määriä.

Kun Ukraina on ampunut alas noita Rotax-moottoreilla varustettuja drooneja, on moottorin sarjanumeron perusteella syytä yrittää tarkastaa moottorin identiteetti, ellei sitten sarjanumeroa ole työstetty. Tuota kautta saataisiin osaltaan lisätietoa, miten Iran tai Valko-Venäjä hankkii Rotax-moottoreita.

Toisaalta edellä kerrotusti niin Venäjä, Iran ja Valko-Venäjä ovat kertoneet useiden droonien osalta niiden tuotetiedoissa, mitä Rotax-moottoreita niissä on käytetty. Maat eivät ole yrittäneet peitellä Rotaxin valmistamien moottoreiden  käyttöä.

Epäily: Ruotsista varastetut peltipoliisien kamerat päätyivät Venäjän droneihin Ukrainaan (MTV Uutiset 21.10.2022).

Asiasta uutisoi Ruotsissa esim. Aftonbladet (Aftonbladet 19.10.2022). Ruotsalaisen Sensys Gatso Groupin (kotisivut) Sensys Gatso SSS -peltipoliisien DSLR-kamerat (digital single-lens reflex) ja SSS (Speed Safety System) RS242 4D -moniseurantatutkat saattavat pian olla kuvaamassa ja tutkaamassa Ukrainassa (Twitter, @armyinformcomua 10.4.2022), mikäli nuo varastetut kamerat kuten myös lännestä varastetut Rotax-moottorit ovat päätyneet vaikkapa iranilaisdrooneihin.

Joka tapauksessa varastettujen moottorien tai kameroiden volyymit eivät riittäisi tuhansien droonien massatuotantoon.

****

Ukraina ampui alas sen itsensä ilmoittamana 23.9.2022 Mohajer-6-droonin Mustanmeren yllä lähellä Mykolajivin alueella Otšakovin rannikkokaupunkia (Очаків, 46°37’12.1″N 31°32’43.9″E). Käsittelin tuota Mohajer-6-asiaa jo kertaalleen aikaisemmassa blogissa (US-blogi 30.10.2022). Todennäköisesti kysymys kuitenkin oli syystä tai toisesta droonin alasputoamisesta, kun se pysyi täysin ehjänä.

Hyvä, että Mohajer-6 pysyi ehjänä.

Tuossa Mohajer-6-droonissa oli ROTAX 912 -moottorin lisäksi esimerkiksi hongkongilaisen yrityksen valmistama reaaliaikainen RunCamin (kotisivut) minikamera (RunCam Owl Plus). Droonista löytyi myös mm. yhdysvaltalaisen Analog Devices -yhtiön (kotisivut) mikrosiru sekä Xilinxin (kotisivut) mikrosiru. Ukrainalaisten mukaan drooni sisälsi komponentteja yli 30 länsimaisesta teknologiayrityksestä. Pohjoisamerikkalaisista, EU-eurooppalaisista, japanilaisista ja taiwanilaisista yrityksistä (Radio Free Europe/Radio Liberty 4.11.2022).

Tuossa em. RFERL:n jutussa on mielenkiitoisia kuvia noista iranilaisdroonin länsimaisista osista ROTAX 912- moottorin johdolla. Vahinko, ettei kuviin ole tekijänoikeuksia tähän liitettäväksi, mutta käykää katsomassa (RFERL 4.11.2022).

Nuo iranilaiset droonit sisältävät siis länsimaisten yritysten valmistamia komponentteja laajemminkin kuin vain moottoreita. Vastaava koskee myös venäläisiä ja valkovenäläisiä drooneja. Moottorit ovat helpommin tunnistavia kuin muut osat. Pakotteilla moottorit olisivat varmasti helpoimmin estettävissä käytettyinä drooneissa.

Niin Yhdysvallat kuin EU on asettanut kyllä pakotteita, jotka rajoittavat sellaisen teknologian vientiä Iraniin, jota voidaan käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin. Kyse on pakotteista kaksikäyttötekniikkatuotteisiin. Lähtökohta pitäisi olla, että kaikki sellainen olisi Venäjää, Valko-Venäjää ja Irania koskevien pakotteiden piirissä, jota voidaan käyttää siviilituotannon ohella myös sotilastuotannossa.

Läntiset pakotteet ja paine EU-yrityksille on asetettava, jottei noita polttomoottoreita enää nähtäisi Venäjän, Valko-Venäjän tai Iranin droonivalmistuksessa etenkin kolmansien maiden kautta kierrätettynä eikä millään muullakaan tavalla.

****

В Украине сбили предположительно беларусский БЛА «Чекан» (Reformation 11.7.2022).

Vapaasti suomennettuna tuo valkovenäläisen Reformation-sivuston (kotisivut) otsikko:

Ukrainassa väitetään ammutun alas valkovenäläinen UBAK-25 Chekan -drooni.

Valkovenäläisen UBAK-25 Chekan -droonin (УБАК-25 «Чекан») heinäkuinen tuhoutuminen uutisoitiin myös ukrainalaismediassa ja laajemminkin (esim. Хартыя’97 14.7.2022, UAS Vision 12.7.2022 ja Defence Blog 11.7.2022).

Valko-Venäjän sotateollisuuskomitean puheenjohtaja Dmitri Pantus (Дмитрий Пантус) lausui 5. joulukuuta 2021 haastattelussa valkovenäläiselle ONT-televisiokanavalla, että UBAK-25 Chekan -kamikazedroonin kehitystyö valmistuisi vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä (Красная Весна 6.12.2021).

Ukraina ampui Chekan-droonin alas maan itäosissa. Mielenkiintoista on, käyttikö jo heinäkuussa 2022 tuota Ukrainan armeijan tuhoamaa Valko-Venäjän uusinta kamikazedroonia Venäjä vai Valko-Venäjä.

Ukrainan armeijan alasampuman UBAK-25 Chekan -kamikazedroonin jäänteet pahvilaatikkoon koottuna. Kuva: vapaa lähde (Ukrainan asevoimat, Збройні сили України, ЗСУ).

****

Niin yllättävältä kuin se ehkä monelle kuulostaakin, Valko-Venäjällä on jo pitkäaikainen ja laaja kokemus droonien ja erityisesti sotilaallisten droonien suunnittelijana ja valmistajana.

Minskin siviili-ilmailutehdas nro 407 (ОАО «Минский завод гражданской авиации № 407») esitteli jo 10.8.2012 ensimmäistä valkovenäläistä droonia nimeltään Sterh-BM («Стерх-БМ»). Kehitystyö aloitettiin vuonna 2008. Jo tuossa droonissa oli saksalaisen 3W Professional GmbH:n (kotisivut) 3W-342i B2 TS -polttomoottori.

Valko-Venäjän droonituotantomäärät ovat kuitenkin olleet vaatimattomia eikä valkovenäläisdrooneista ole paljonkaan maailmalla puhuttu. Valko-Venäjän droonituotanto ei vastaa lähellekään Iranin droonituotantoa. Valko-Venäjän eri droonityyppien nimikirjo on laaja, mutta en käy noita drooneja tässä yhteydessä nimiluettelointia tarkemmin läpi.

Valko-Venäjällä on kolme yritystä, jotka on syytä mainita droonivalmistukseen liittyen:

  • KB Bespilotnyye Vertolety (КБ «Беспилотные вертолёты», entinen КБ «Индела» 23.4.2020 saakka, kotisivut)
  • OAO Agat Sistemy Upravleniya (ОАО «Агат-системы управления», kotisivut)
  • OAO Aviaremontnyi Zavod 558 (ОАО «Авиаремонтный завод 558», kotisivut).

Edellä valkovenäläiset yritysnimet on translitteroitu (latinisaatio/romanisaatio) englannin kieleen, mutta muutoin yritysnimet on käännetty tässä blogissa pääsääntöisesti suomen kielelle suomen kielen sanatarkoituksin. Esim. завод-sana on siis käännetty tehtaaksi, eikä translitterointiin perustuen sanalla zavod.

Valko-Venäjän droonituotannon yrityskirjo toki laajempi kuin vain nuo kolme em. yritystä.

Valko-Venäjän drooninimiä ovat mm.:

  • TB-29V Taiber/TB-29V Geodesija-V (ТБ-29В «Тайбер»/ТБ-29В «Геодезия-В»)
  • UBAK-25 Chekan (УБАК-25 «Чекан»)
  • UBAK-70 Lovchiy (УБАК-70 «Ловчий»)
  • UAV Bergut-1 (БЛ(Л)А «Беркут-1»)
  • UAV Bergut-2 (БЛ(Л)А «Беркут-2»)
  • UAV Busel, Busel M, Busel M, Busel M40 ja  Busel M50 (БЛ(Л)А «Бусел», Бусел M, Бусел M40 ja Бусел M50)
  • UAV Jastreb (БЛ(Л)А «Ястреб»)
  • UAV Grif-100 (БЛ(Л)А «Гриф-100»)
  • UAV Kondor (БЛ(Л)А «Кондор», Кондор-1/Кондор-Т, Кондор-2/Кондор-Р)

Teknistä tietoa ja ylipäätään mitään tietoa monista edellä luetteloiduista drooneista löytyy vähäisesti. Jotkin noista drooneista lienee jäänyt Minskissä joka toinen vuosi pidettävien kansainvälisten MILEX-asenäyttelyissä esittelyiksi (esim. MILEX-2019, MILEX-2021 ja ensi vuonna MILEX-2023).

Baranovitšissa (Барановичи/Баранавічы) sijaitseva em. Aviaremontnyi zavod 558 eli 558. lentokonekorjaustehdas, lyhenteenä 558 ARZ (558 авиационный ремонтный завод/558 авіяцыйны рамонтны завод, 558 АРЗ, 53°06’55.7″N 26°01’59.2″E, yritysosoite) on merkittävin tehdas, jossa tänä päivänä drooneja voitaisiin valmistaa suurempia määriä sodan tarpeisiin.

558 ARZ -tehtaalla voidaan rakentaa, koota drooneja valmisosista tai korjata vioittuneita drooneja suurella volyymilla. Tehdas on Ukrainan erityisessä tarkkailussa, koska se pitää mahdollisena iranilaisdroonien kokoamisen aloittamista myös Valko-Venäjällä, jotta iranilaisdroonien tuotantomääriä voitaisiin kasvattaa kuukautisesta noin 150 droonin määrästä. Pidän kuitenkin todennäköisempänä, että tehtaalla prosessoitaisiin valkovenäläisdroonien valmistus Venäjälle.

558. lentokonekorjaustehtaan (558 ARZ) varsinainen työsarka on venäläisten sotilasilma-alusten korjaus- ja uudistamistoiminta, mikä vaikeutui Venäjällä vuoden 2014 jälkeen Venäjään kohdistettujen pakotteiden vuoksi ja miksi Venäjä hankki omistusosuuden korjaustehtaasta. Venäjällä on ilmeistä halukkuutta alkaa valmistaa tehtaalla myös drooneja Ukrainassa käymäänsä sotaan. Kuva: vapaa lähde (558. lentokonekorjaustehdas, Авиаремонтный завод 558).

BelTechExport JSC (ЗАТ «Белтэхэкспарт», kotisivut) on puolestaan valtio-omisteinen yritys, joka on vastannut suurta osaa ulkomaanviennistä Valko-Venäjän sotateollisuusyritysten valmistamista aseista mukaan lukien droonit.

Valko-Venäjän droonituotantoon liittyen on mainittava myös GVTUP Belspetsvneshtekhnika (ГВТУП «Белвнешпромсервис», kotisivut), joka myös on valtion omistama aseiden valmistusta ja ulkomaankauppaa harjoittava yhteisyritys.

Valkovenäläisten droonien suunnittelu läksi aikoinaan liikkeelle ja on edelleenkin pitkälti sidoksissa Valko-Venäjän kansalliseen tiedeakatemiaan (Нацыянальная акадэмія навук Беларусі НАН Беларуси, kotisivut) ja akatemiaan liittyvään Valko-Venäjän yhteisyritykseen nimeltään Monitoimisten miehittämättömien järjestelmien tutkimus- ja tuotantokeskus, joka tunnetaan latinalaisin aakkosin lyhyemmin UAVBusel (Республиканское унитарное предприятие «Научно-производственный центр (НПЦ) многофункциональных беспилотных комплексов», kotisivut).

Valko-Venäjä ymmärsi siis jo varhain 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä droonien sodankäyntimerkityksen maalle, jonka sotilaalliset resurssit ovat rajallisia ja joka ei kykene vastaavaan edistyksellisempään sotateknologian kehittämiseen ja sen mittavaan tuotantoon kuin asetuotannon johtavat länsimaat.

Ukraina on Iranin tapaan osoittanut, että matalan teknologian drooneillakin pärjää hyvin, kunhan volyymit ovat sodankäynnissä riittäviä. Sen sijaan tuotantoa ja vientiä Valko-Venäjä ei ole kyennyt järjestämään niin, että nuo valkovenäläisdroonit olisivat erityisen tunnettuja ja haluttuja maailmalla. Valkovenäläisiltä ovat puuttuneet näytöt.

Toki poikkeuksiakin alkaa olla.

Подписан контракт на $1 млн. Какие беспилотники будут производить Беларусь и Египет (БелТА 20.2.2022).

Vapaasti suomennettuna tuo valkovenäisen Belta-uutistoimiston (kotisivut) uutisotsikko:

Miljoonan dollarin sopimus allekirjoitettiin, mitä drooneja Valko-Venäjä ja Egypti tuottavat.

Miljoona dollaria on pieni summa, mutta alku kuitenkin. Kyse on yhteisen droonituotannon perustamisesta Egyptiin. Toivottavasti emme näe myös Egyptissä valmistettuja drooneja Ukrainassa.

****

Otetaan lopuksi vielä käsittelyyn artikkelikuvaan merkitty Minsk ja Minsk-Moskova-reitti sekä valkovenäläiset droonit.

Valko-Venäjän droonituotannossa kyse olisi em. 558 ARZ:n (558 АРЗ) ja Ukrainan asevoimien erikoisoperaatiojoukkojen mukaan valkovenäläisen Kvand IS -yrityksen (ООО «КВАНД ИС») yhteistyöstä, kuten näillä yrityksillä on ollut jo aiemmin yhteistyötä valkovenäläisten kamikazedroonien kehitys- ja valmistustyössä. Kvand IS:n työsarkaa droonien valkovenäläisessä tuotannossa ovat automaattiset ohjausjärjestelmät.

Ukrainalaislähteiden mukaan 558 ARZ olisi hankkinut suuren määrän PTAB-2.5-panssarintorjuntailmapommeja. On selvää, että lentokonekorjaustehtaalla ei pitäisi olla tarvetta pommien hankintaan. Ukrainalaiset epäilevät, että Valko-Venäjä yrittäisi rakentaa vastaavia kranaatteja tai pommeja painovoimaisesti pudottavia drooneja, joita Ukrainassa on valmistettu tee se itse -drooneina (US-blogi 30.10.2022).

Ukrainalaiset ovatkin oikeassa, mikäli valkovenäisen valtiollisen Tarkkuuselektromekaniikan tehtaan (РВУП «Завод дакладнай электрамеханікі», «ЗДЭМ») sivuja on uskominen jo huhtikuussa 2021 julkaistun jutun perusteella (ЗДЭМ, 20.4.2021):

Valtion tarkkuuselektromekaniikan tehtaan kehitystiimi on onnistuneesti ratkaissut tehtävän mukauttaa pienikokoisia PTAB-2.5-1-panssarintorjuntailmapommeja UBAK-70-drooniin [УБАК-70 «Ловчий»], minkä luominen onkin valmistumassa 558. lentokonekorjaustehtaassa [558 ARZ].

Valko-Venäjän drooneihin yhdistetyt PTAB-2.5-pommit (ЗДЭМ, Авиационные бомбы малого калибра) ovat puna-armeijan paksuunkin panssariin (120 mm) kykeneviä 2,8 kilogramman lentopommeja, joiden historia on pitkä jo vuodesta 1943 lähtien.

Kuvakaappaus Tarkkuuselektromekaniikan tehtaan (ZDEM) sivuilta nelikopteridroonista, johon on integroitu PTAB-2.5-lentopommi. Kun Ukrainassa noita pommi- ja kranaattidrooneja valmistetaan kotiverstaissa tee se itse -drooneina, Valko-Venäjän on valmistellut tuotantoa valtiovetoisissa yrityksissä. Tämän heppoisen muovidroonin käyttötavan kehitti siis Valko-Venäjä, jonka Ukraina on modifioinut kaupallisiin drooneihin. Kuva: vapaa lähde (Tarkkuuselektromekaniikan tehdas, ZDEM, РВУП «Завод дакладнай электрамеханікі», «ЗДЭМ»)

Myös Ukrainan armeija on mukauttanut noita PTAB-2.5-pommeja kaupallisissa drooneissa käytettäväksi (ProstoMOB 11.11.2022).

Valkovenäläisen 558. lentokonekorjaustehtaan osaomistaja on ollut vuodesta 2014 venäläinen Objedinjonnaja aviostroitelnaja korporatsija (OAK) eli Yhdistynyt ilmateollisuus (Объединенная авиастроительная корпорация, ОАК). Yhteistyösopimus allekirjoitettiin 14.8.2014 ja se liittyy erinäisiin seurauksiin Venäjän sotatoimissa Ukrainassa. Venäjän lähtökohta oli länsipakotteiden seurauksena käyttää hyväkseen Valko-Venäjää, jonka asemaa EU katsoi vielä vuonna 2014 myönteisesti. Vuonna 2015 venäläisen OAK:n tavoitteena oli kasvattaa vuoden 2015 tehtaan tuotannon 151 miljoonasta dollarista arvosta 299 miljoonan dollarin arvoon vuoteen 2025 mennessä.

Onko Venäjä nyt valjastamassa tuota valkovenäläistä tehdasta tekemään drooneja Ukrainassa käytettäväksi? Tämäkin vaihtoehto on asettava länsipakotteiden alle.

Ranskan asevoimissa Asevarustelun pääosasto (Direction générale de l’armement, DGA) testaa parhaillaan Heckler & Kochin HK416 AR -rynnäkkökiväärillä varustettua muovista pientä Avatar-oktokopteridroonia. Avatar on DGA:n Land Techniquesin johtama projekti. Etenkin rintamalinjoilla sodankäynnin suuntaus on halvat ja pienet muoviset kopteridroonit, joiden käytön ansiosta myös sotilaiden mahdollisuus haavoittua ja kuolla pienenee. Rynnäkkökiväärin käyttö maanpinnan yläpuolelta luo uusia ulottuvuuksia. Droonit tulevat hinnallaan ja pätevyydellään massatuotteena korvaamaan kalliita hävittäjiä ja ohjuksia. Venäjän käymä sota Ukrainassa on jo tuon osoittanut. Kuva: vapaa lähde (Ranskan asevoimat, Asevarustelun pääosasto, Maavoimien tekniikka, DGA, Land Techniques).

”Ланцеты” вместо ракет: ВС РФ нашли замену дефицитным боеприпасам (Фокус 7.11.2022).

Vapaasti suomennettuna tuo ukrainalaisen Focus-sivuston (kotisivut) otsikko:

Lancet-droonit ohjusten sijaan: Venäjän asevoimat on löytänyt korvaajan niukalle ammusmäärälle.

Ammusmäärällä Focus-sivusto tarkoitta ohjusmäärää.

Droonit siis todellakin korvaavat ohjuksia. Asian ovat uutisoineet myös venäläiset itse.

Российские военные в последние дни массово используют барражирующие боеприпасы ’Ланцет’ для нанесения ударов по военной технике ВСУ на линии фронта и ближнем тылу.” (Военное обозрение 6.11.2022).

Vapaasti suomennettuna:

Viime päivinä Venäjän armeija on käyttänyt massiivisesti Lancet-kamikazedrooneja iskeäkseen Ukrainan asevoimien sotavarusteisiin etulinjalla ja heti etulinjan takana.

Tämän kirjoituksen sanoma tiivistettynä pariin lauseeseen:

Asia etenevät suunnitellusti, mikäli vain Venäjän liittolaisten droonitoimitukset saadaan eliminoitua. Kyse ei ole sotarintamien toimivuudesta vaan Ukrainan yhteiskunnan toimivuudesta sodan aikana.

Länsimaiden on pidettävä huolta, etteivät Venäjän liittolaismaat Iran, Valko-Venäjä ja Pohjois-Korea voi toimittaa Venäjälle aseita, joilla sodan lopputulos muuttuisi tai Ukrainan kyvykkyys voittaa sota tulisi epävarmaksi. Kyse länsimaiden kannalta ei ole vain Ukrainasta vaan myös mm. Lähi-idästä. Iran on se meidän kysymyksemme Venäjän ohella.

+12

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu