Venäjä, Valko-Venäjä ja EU – Viimeinkin edistystä oikeaan suuntaan, mutta edelleen Venäjä on EU:lle liian suuri reagointikohde

EASA kehotti jäsenmaita välttämään Valko-Venäjän ilmatilaa – useat lentoyhtiöt noudattavat kehotusta” (Lentoposti 24.5.2021).

EASA on Euroopan lentoturvallisuusvirasto (European Union Aviation Safety Agency, EASA). Em. Lentopostin juttua seuraavana päivänä EASA antoi kirjallisen turvallisuustiedotteen Valko-Venäjän ilmatilan toiminnasta. Tiedotteessa kehotettiin välttämään lentotoimintaa Valko-Venäjän ilmatilassa (EASA SIB No.: 2021–10 25.5.2021).

Iso-Britannia perui lentoluvat valkovenäläisiltä lentoyhtiöiltä – päätös voimassa toistaiseksi” (Lentoposti 24.5.2021).

Traficom perui valkovenäläisen lentoyhtiö Belavian liikennöintiluvan Suomeen” (Lentoposti 26.5.2021, Traficom 26.5.2021).

Austrian Airlines perui lennon Moskovaan, koska Valko-Venäjän kiertävä lentoreitti ei saanut Venäjältä hyväksyntää” (AL 27.5.2021)

Lentoyhtiö Air France perui taas lentoja Moskovaan, koska Venäjä ei hyväksynyt yhtiön lento­suunnitelmaa” (HS 31.5.2021).

Saksa kielsi keskiviikkona venäläisten lentoyhtiöiden lennot maahan. Venäjän viranomaiset eivät olleet antaneet lupaa kahdelle Lufthansan lennolle Venäjälle.” (HS 2.6.2021).

****

Kun länsieurooppalaiset maat alkoivat boikotoida Valko-Venäjän ilmatilaa, Venäjä pyrki estämään EU-alueen ilmatilasta ja itse asiassa myös Ukrainan ilmatilasta saapuvien lentokoneiden lentämisen Venäjän ilmatilaan, mikäli kyseisten koneiden alkuperäinen Valko-Venäjän kautta kulkeva lentoreitti olisi kierretty Valko-Venäjän ohi.

EU-maat puolestaan estivät venäläiskoneiden saapumista EU:n ilmatilaan, mikäli niiden lentoreitit kulkivat Valko-Venäjän ilmatilan kautta.

Esimerkkinä Venäjän kansallinen lentoyhtiö Aeroflot (ПАО «Аэрофлот») joutui perumaan torstaina 27.5.2021 lennon Moskovasta Vilnaan, koska Liettua oli kieltänyt sellaisten lentojen saapumisen Liettuaan ja lähtemisen Liettuasta, joiden reitti kulkisi Valko-Venäjän yli.

Venäläiset lentoyhtiöt tekivät torstaina 27.5.2021 noin kymmenen lentoa, joilla ne kiersivät kiltisti Valko-Venäjän ilmatilan päästäkseen EU-ilmatilaan. Jo maanantaina 24.5.2021 venäläisen lentoyhtiö Utairin (Авиакомпания «ЮТэйр») lento Moskovasta Kaliningradiin kiersi Valko-Venäjän. Yhtiö selitti kiertopäätöksen ”polttoainetehokkuutena” (”топливная эффективность”, Россия сегодня 25.5.2021).

Tuo Utairin lento Moskovasta Kaliningradiin Latvian ja Liettuan kautta on esitetty artikkelikuvassa (UTair UT393/UTA393, VQ-BJI, 29937).

Moskova-Kaliningrad-lennon kierrättäminen pitempää lentoreittiä pitkin ohi Valko-Venäjän ilmatilan olikin nyt yllättäen polttoainesäästöä.

Venäjän kannalta on huomattava, että jos Venäjä ei voi käyttää EU- ja Nato-maiden ilmatilaa eikä myöskään Valko-Venäjän ilmatilaa EU- ja Nato-maiden toimien johdosta, Venäjä joutuu kierrättämään myös siviilipuolen lentoja sotilaslentojen tapaan Pietarin alueen, Suomenlahden ja Itämeren kautta.

Tuo on yksi syy, miksi Venäjälle on tärkeää pitää Valko-Venäjä sotilaallisessa etupiirissään hinnalla millä hyvänsä. Kyse on Venäjälle Nato-maiden keskellä olevan Kaliningradin yhteyksistä ja huollosta. Venäjällä ei kuitenkaan ole maarajaa Kaliningradiin edes Valko-Venäjän kautta.

Venäjä selitti EU:n lentoyhtiöiden Venäjän-lentojen estämistä teknisillä syillä. Käytettiin termiä ”tekniset viivästykset” (”технические моменты”), jos hetkinen-sana käännetään viivästykseksi.

Я убежден, что авиационные власти дадут необходимые разъяснения, но это технические моменты.” (Интерфакс 28.5.2021).

Vapaasti suomennettuna:

Olen vakuuttunut, että ilmailuviranomaiset toimittavat tarvittavat selvennykset, mutta nämä ovat teknisiä viivästyksiä.

Noin lausui presidentti Putinin lehdistösihteeri Dmitri Peskov (Дмитрий Песков) syistä, miksi Venäjä ei aluksi ollut halukas päästämään Valko-Venäjän kiertäviä EU- ja/tai Nato-maiden lentokoneita ilmatilaansa.

Lentoluvat tulivat kuitenkin Venäjältä välittömästi sen jälkeen, kun vastavuoroisesti Itävalta, Ranska ja Saksa olivat estäneet venäläislentoyhtiöiden koneiden pääsyn ilmatiloihinsa.

Vielä 28.5.2021 Venäjän liittovaltion lentoliikennevirasto Rosaviatsija (Росавиация) ilmoitti, että viimeisen vuorokauden aikana venäläiset lentoyhtiöt tekivät vielä 134 lentoa käyttäen Valko-Venäjän ilmatilaa. Eurooppalaiset lentoyhtiöt suorittivat puolestaan vielä tuolloin 113 lentoa käyttäen Valko-Venäjän ilmatilaa, mutta 53 lentoa oli jo ohjattu vaihtoehtoisilla reiteillä ohi Valko-Venäjän (Росавиация, Информационное сообщение 28.5.2021).

****

Venäjän ilmailuviranomainen – siis lentoliikennevirasto Rosaviatsija – on ja on ollut jo aikaisemmin Venäjälle ulkopoliittinen painostusväline ilmaliikenteessä. Nyt touko–kesäkuun vaihteessa nähty episodi Valko-Venäjään liittyen ei ollut ensimmäinen kerta.

Tuo on Suomessakin hyvä tietää, kun valtion enemmistöomisteinen Finnair käyttää Venäjän ilmatilaa lentotoiminnassaan Kaukoitään. Suomella pitää aina olla takataskussaan jotain, jos Venäjä yhtäkkiä olisi estämässä Finnairilta Venäjän ilmatilan käytön Kaukoidän reiteillä.

Edellinen kerta, jolloin Venäjä käytti ilmaliikennettä ulkopoliittisena painostusvälineenä, tapahtui vuonna 2015, jolloin Venäjän ja EU:n välit olivat Krimin ja Ukrainan tapahtumien jäljiltä vielä täysin jäissä. Venäjä määräsi vuoden 2015 joulukuun puolivälissä, että Venäjän ilmatilan yli lentävien tilauslentoyhtiöiden koneiden on oltava rekisteröitynä siihen maahan, jonka lentokentältä lento lähtee.

Tilauslennoissa kyse oli lomamatkoista Venäjän yli Kaakkois-Aasiaan kuten esimerkiksi Thaimaahan. Tjäreborg ja Finnmatkat joutuivat ongelmiin Venäjän ilmailuviranomaisten kanssa. Lentolupien saannit yli Venäjän olivat tiukassa. Tjäreborgin tilauslentokoneet joutuivat välilaskeutumaan Kööpenhaminassa lisäten suomalaismatkailijoiden matka-aikaa Thaimaahan noin kolmella tunnilla.

Ei ole tiedossa, onnistuiko esim. Tanskaan rekisteröityjen koneiden lähtö Kaakkois-Aasian kentiltä niin, että Venäjän ilmatilan käyttö onnistui.

Venäjä oli asiassa niskan päällä ja kaikki turistilennot eivät saaneet lentolupaa yli Venäjän. Toki EU-alueella olisi jo tuolloin voitu keksiä vastatoimia, joilla venäläisten lentoyhtiöiden toimintaa EU-alueella olisi vaikeutettu vastaavasti.

Noin ei kuitenkaan tapahtunut. Venäjä oli asiassa määrääjä ilman EU:n vastatoimia ja EU-maiden lentomatkustajat saivat kärsiä.

Sitä edellinen tiedossani oleva kerta tapahtui jo Tšetšenian sotien aikoihin vuonna 1997, kun Tšetšenia karkotti Venäjän edustajat alueeltaan. Karkotuksessa venäläinen 20 ajoneuvon kolonna joutui poistumaan Tshetsheniasta naapuriin Venäjän Ingušian alueelle. Karkotuksen taustalla on kiista ilmasillasta Tshetshenian pääkaupungin Groznyin ja Azerbaidzhanin pääkaupungin Bakun välillä.

Tšetšenian Itškerian tasavallan tuolloinen varapresidentti Vakha Arsanov (Ваха Арсанов) ja hänen seurassaan ollut valtuuskunta yrittivät lentää Tšetšeniasta Azerbaidžanin Bakuun. Venäläisviranomaiset kieltäytyivät antamasta valtuuskunnan koneelle lentolupaa Venäjän ilmatilassa. Syyksi kerrottiin, että Arsanov käyttöön suunniteltu lentokone oli yksityisen lentoyhtiön, jolla ei ollut lupaa lentää Venäjän rajojen ulkopuolelle.

****

On suuri yllätys, että EU-maat on kyenneet toimimaan Valko-Venäjän lentokieltoasiassa määrätietoisesti, yhtenäisesti ja myös tuloksia aikaansaaden. Toivottavasti sama määrätietoisuus, yhtenäisyys ja tuloksien aikaansaanti jatkuu, kun Valko-Venäjälle asetetaan yhä tiukempia pakotteita.

Harrastetaanpa hieman ajatusleikkiä.

Jos EU:n ensisijainen kohde ei olisi ollut Valko-Venäjä vaan Venäjä, olisiko EU kyennyt toimimaan vastaavasti Venäjää vastaan kuin Valko-Venäjää vastaan?

Olisiko etenkin Suomi kyennyt toimimaan ja uskaltanut toimia Venäjää vastaan vastaavasti kuin Valko-Venäjää vastaan kykeni toimimaan?

Olen tuntenut melko hyvin venäläiset ja heidän ajatusmaailmansa jo pitkän aikaa. Noin viidennes ajastani kuluu Venäjällä oleskeluun. Tiedän kohtuullisen hyvin heidän tyypillisen ajattelu- ja toimintatapansa ja myös heidän toimintaansa vaikuttavan kulttuurisen historian. Erityisesti tunnen myös heidän kaupanteon logiikkansa.

Arvostan venäläisten johdonmukaisuutta ja sitä, että heidän toimintansa on arvattavaa. Kaikki sovitaan tarkasti ja se mikä on sovittu, se yleensä pitää sopimuksen mukaan. Ennen kuin sopimus on allekirjoitettu, kaikki vaikutus- ja painostuskeinot tuntuvat olevan vielä tuolloin sallittuja.

Saksan, Ranskan ja Itävallan esimerkit estää venäläislennot maiden ilmatilassa, mikäli kyseisten maiden lentoyhtiöt eivät saa lupaa lentää Valko-Venäjän ohi Venäjälle, oli hyvä esimerkki, mikä tehoaa venäläisiin.

Mikäli uhkaa venäläislentojen pääsystä Saksan, Ranskan ja Itävallan ilmatilaan ei olisi ollut, kyseiset maat eivät olisi saaneet lupaa lentää Venäjälle ohi Valko-Venäjän.

****

Toiminta venäläisten kanssa edellyttää, että pitää aina olla jotain taskussa, jolla vastata. Se ei tarkoita, että välttämättä pitäisi olla taskussa samaa voimaa, millä Venäjä voisi vastata ylivoimaisesti, mutta vastaaminen pitää olla kuitenkin niin suuri omiin voimavaroihin nähden, että venäläisille syntyy käsitys vastapuolen olevan pyrkimyksissään tosissaan.

Venäläisille pitää syntyä käsitys, että asia on todella tärkeä ja että vastapuolella on olemassa valmius satsata asiaan voimavaroja omien kykyjen mukaan.

Ukraina on hyvä esimerkki. Vasta nyt Yhdysvallat tänä keväänä osoitti Venäjälle olevansa tukemassa Ukrainaa siinä mittakaavassa, että Venäjälle syntyi käsitys Yhdysvaltojen olevan tosissaan.

Venäläiset kyllä osaavat tehdä johtopäätökset, milloin joku on tosissaan ja milloin joku ei ole tosissaan. Venäjäiset kyllä osaavat tehdä johtopäätökset, milloin joku pakote on asetettu muodon vuoksi ja milloin todellisten vaikutusten vuoksi.

Nyt EU:lle oli tärkeää lentomatkustajien turvallisuus ja koskemattomuus ilmatilassa. Kyseessä oli asia, joka EU-maille olikin yllättäen niin tärkeä, ettei Venäjä heti arvannut huomioiden EU-maiden aikaisempi toimintatapa. Kyse ei ollut EU:lle Valko-Venäjästä vaan lentomatkustamisesta.

Jos EU-maat kokisivat Valko-Venäjän kansan asian yhtä tärkeäksi kuin lentomatkustamisen ja jos EU-maat panostaisivat yhtä tarmokkaasti sekä Venäjää että Valko-Venäjää vastaan, valta kyllä vaihtuisi Valko-Venäjällä. Valko-Venäjän tapauksessa avain EU:lle on siis Venäjä.

Suomen reagointi itärajan pakolaisongelmassa vuodenvaihteessa 2015–16 on kouluesimerkki, kuinka Venäjän kanssa ei pidä koskaan toimia. Venäjä vei Suomea kuin vierasta sikaa, kun Suomella ei ollut oikein hajuakaan, mitä se oikein haluaa itselleen Venäjän aggressiivisten rajatoimien suhteen.

Toinen kouluesimerkki väärästä tilannearviosta oli yrittää integroida nykyjohdon vallassa oleva Venäjä länsimaiseen demokratiakäsitykseen paapomalla Venäjää yli 15 vuoden ajan Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Nyt niitämme tulosta tuosta virheellisestä politiikasta. Euroopassa soditaan eikä kaikilla Euroopan kansoilla ole rauhaa ja vakautta. Tarkoitan esimerkiksi Valko-Venäjää, Ukrainaa ja Moldovaa sekä lisäksi myös Georgiaa.

****

Tilanne Naton ja EU:n itärajalla Venäjää vasten alkaa viimein selkiytyä, jos analysoidaan tämän vuoden tapahtumia niin Valko-Venäjällä kuin Ukrainassa.

Valko-Venäjä liittoutuu yhä tiiviimmin Venäjään. Niin Naton kuin EU:n on nähtävä jatkossa Valko-Venäjä sotilaallisesti ja taloudellisesti osana Venäjää. Varautuminen pitää mitoittaa EU- ja Nato-maissa tuon mukaan. Varautumistoimet on syytä aloittaa välittömästi.

Sen sijaan Ukrainasta on tulossa pikkuhiljaa askel askeleelta osa läntistä järjestelmää, mistä on kiittäminen Yhdysvaltojen toimia.

Mikäli EU- ja Nato-maat haluaisivat kuitenkin vielä koettaa jotain ratkaisua Valko-Venäjän kansan parhaaksi, EU:n ja Naton olisi saatettava toimillaan Valko-Venäjän kansa valtaan. Lukašenka pitäisi saada syrjäytetyksi. Mikäli Venäjä reagoisi tuolloin vastaavasti kuin miten reagoi Ukrainassa – siis sotilaallisesti –, Venäjä menettäisi Valko-Venäjän kansan, vaikka ehkä saisi maa-alueita haltuunsa.

Venäjän länsiraja on kuplinut koko ajan jo Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien. Olisi jo viimein hyvä, että asia saataisiin ratkaistua lähemmäksi Euroopan status quo -tilaa niin, että ainakin Suomi ja Ukraina olisivat Naton jäsenmaita. Sodat ja ihmisten kärsimykset Venäjän länsirajan alueella olisi viimein saatava loppumaan.

Natoon tai Venäjän sotilaalliseen suojelukseen kuulumattomat maat välissä ovat turvallisuusuhkia. Tuossa mielessä myös Suomi on turvallisuusuhka, vaikka emme haluakaan asiaa itsellemme myöntää.

+8

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu