Venäjän 3. armeijakunta

Venäjän presidentti Vladimir Putinin ukaasi № 647 osittaisesta liikekannallepanosta Venäjän federaatiossa 21.9.2022. Ukaasin ensimmäisen sivun yläosa. Kuva: vapaa lähde (Kuvakaappaus asiakirjasta Официальный ин-тернет-портал правовой информации -sivustolta).

Venäjän presidentti Vladimir Putinin ukaasi nro 647 Osittaisesta liikekannallepano Venäjän federaatiossa (Указ «Об объявлении частичной мобилизации в Российской Федерации») on nyt julkaistu Venäjällä (Президент России 21.9.2022 ja Официальный интернет-портал правовой информации, Указ от 21.09.2022 № 647).

Venäjän federaation 3. armeijakunta (третий армейский корпус РФ, 3-й армейский корпус, 3 АК).

Kyse on uudesta armeijakunnasta, jota Venäjä on nyt pyrkinyt perustamaan Ukrainassa käymäänsä sotaan.

Venäjällä on jo Ukrainassa sotatoimissaan muun muassa mm. 22. armeijakunta, joka on kirjattuna siihen sotilaskarttaan, jonka Ukraina sai hallintaansa sotasaaliina jo keväällä. Kirjoitin niin tuosta sotakartasta kuin myös tuosta 22. armeijakunnasta varsin perusteellisesti jokin aika sitten (US-blogi 14.8.2022).

Venäjän kielessä armeijakunta on yhtä kuin korpus (корпус, армейский корпус).

Nyt uudelleen henkiin herätetty 3. armeijakunta löytyy jo kertaalleen Venäjän historiasta. Ensimmäisen kerran armeijakunta perustettiin vuonna 1877, kun Aleksanteri II uudisti tsaari-Venäjän armeijaa. Tuossa uudistuksessa tsaarin armeija siirtyi värjäyksestä yleiseen asepalvelukseen. Aleksanteri II:n Venäjän armeijaan kohdistamat uudistukset olivat merkittäviä.

Venäjän armeijan ongelmista tuolloin 1800-luvun puolivälissä ja nyt Venäjän Ukrainassa käymässä sodassa löytyy mielenkiintoisia yhtäläisyyksiä. Venäjän tappio Krimin sodassa 1853-1856 osoitti selvästi Venäjän sotakoneiston heikkouden ja kokonaisvaltaisen uudistuksen tarpeen. Vastaavasti nyt Venäjän Ukrainassa käymä sota osoittaa selvästi Venäjän sotakoneiston heikkouden ja kokonaisvaltaisen uudistuksen tarpeen.

Venäjä ei ole oikein koskaan pärjännyt sotatoimissaan Ukrainan alueella. Ei Krimin sodassa Osmanien valtakuntaa ja sen liittolasia vastaan eikä toisessa maailmasodassa natsi-Saksaa vastaan. Eikä myöskään nyt hyökkäyksessään Ukrainaan ukrainalaisia vastaan.

Miksi Venäjä perustaa nyt uuden armeijakunnan nimeltään 3. armeijakunta, ei ole sattumaa. Historiaa on Venäjällä luettu. Tsaarin Venäjän loppuun saakka toiminut 3. armeijakunta taisteli vuosina 1914-1915 Itä-Preussissa ja Baltian maissa. Taisteltiin rajamailla alueiden kuulumista itään tai länteen.

Venäjällä on tällä hetkellä yhteensä yhdeksän armeijakuntaa, jotka ovat 8., 11., 12., 14., 22., 42., 55., 57. ja 68. armeijakunta (8-й гвардейский армейский корпус (8 Гв. АК СКВО), 11-й армейский корпус (11 АК), 12-й армейский корпус (12 АК), 14-й армейский корпус (14 АК), 22-й армейский корпус (22 АК), 42-й армейский корпус (42 АК), 55-й армейский корпус (55 АК), 57-й армейский корпус (57 АК) ja 68-й армейский корпус (68 АК)).

3. armeijakunta olisi siis Venäjän kymmenes armeijakunta.

Vai onko sittenkään? Tuleeko uudella alueellisella liikekannallepalolla mitä uutta vaikkapa tuo 3. armeijakunnan pitkäsi venyneeseen perustamisprosessiin?

Jätin tämän jo pitkän aikaa melko valmiina olleen blogikirjoituksen odottamaan tuota alueellisista liikekannallepanoa, joka siis tuli tänään.

****

3. armeijakunnan muodostaminen ei ole mennyt Venäjällä niin kuin Strömsössä. Ei lähellekään niin kuin Venäjällä oli suunnitelma ja kuvitelma vielä toukokuussa.

Venäjä alkoi muodostaa tuota 3. armeijakuntaa jo toukokuussa. Jo tuolloin Venäjälle oli selvää, ettei sotaa voiteta ja saada päätökseen ilman mittavia sotilaallisia lisäresursseja. Venäjä oli joutunut vetäytymään keväällä pohjoisesta ja Kiovan seudulta. Jäljellä olevat rintamat tökkivät jo keväällä. Kalusto- ja miehistötappiot olivat merkittäviä.

Venäjä asetti toukokuussa tavoitteeksi muodostaa uusi 15 000 sotilaan armeijakunta. Tuo uusi armeijakunta käsittäisi mm. kuusi panssaripataljoonaa (танков батальон, ТБ), jotka olisivat varusteltu 187 panssarivaunulla. Armeijakuntan liitettäisiin myös 12 moottoroitua kivääripataljoonaa (мотострелковый батальон, МСБ), jotka olisivat varusteltu peräti 357 panssaroidulla taisteluajoneuvolla (боевая бронированная машина, ББМ).

Tuo oli uuden armeijakunnan perusvarustus, joka tiedettiin toukokuussa Venäjän silloiseksi tavoitteeksi.

Armeijakunnan valmistaminen alkoi keväällä nopeasti Läntisen sotilaspiirin (Западный военный округ, ЗВО) 333. taistelukoulutuskeskuksen tukikohdassa (333-й Центр боевой подготовки, ЦБП ЗВО, в/ч 74036), joka sijaitsee Mulinossa (Мулино, 56°19’06.1″N 43°01’09.6″E) Nižni Novgorodin alueella (Нижегородская область). Koulutukseen Venäjä oli varannut peräti 700 sotilasajoneuvoa ja -laitetta. Koulutusta annettiin mm. uusimmilla T-80- ja T-90-panssarivaunumalleilla (Т-80БВМ ja Т-90М «Прорыв»).

Venäjä oli siis satsannut uuden armeijakunnan muodostamisessa koulutukseen ja aseistukseen.

Jo kesäkuussa ilmeni joukkojen henkilöstöongelma. Ongelmia joukkojen kokoamisessa. Ongelmia sotilashenkilöstön määrässä ja laadussa.

Heinäkuussa useissa Venäjän federaation korkeammissa sotilasoppilaitoksista valmistuvien upseerien koulutusprosessia supistettiin. Valmistumiseen tarvittavia koeviikkoja (зачетная сессия) lyhennettiin ja nopeutettiin. Lisäksi opetushenkilöstön vuoden 2022 jo suunniteltuja lomapäiviä siirrettiin myöhäisempään ajankohtaan, jotta Mulinossa voitaisiin järjestää uuden armeijakunnan koulutusta.

Kouluttajien lomia siis siirrettiin ja upseerien sekä myös aliupseerien koulutusta supistetiin, jotta armeijakunnalle saataisiin riittävästi päällystöä.

****

Heinäkuun lopulla maajoukkojen komentajan, kenraali Oleg Saljukovin (Олег Леонидович Салюков, биография) johtama maajoukkojen pääkomentokunta (Комиссия Главного командования Сухопутных войск) saapui Mulinoon tarkastamaan uuteen armeijakuntaan tarkoitettujen maajoukkojen henkilöstön tasoa.

Tarkastustulos ei tyydyttänyt Saljukovin johtamaa pääkomentokuntaa. Syntyjään Kremlissä muodostettu kiire uuden sotavoiman synnyttämiseksi oli kova. Täytyi saada uutta sotavoimaa Ukrainaan nopeasti. Jotain asevoimien täytyi siis tehdä. Jonkin tason sotilashenkilöstö asevoimien piti vain saada jollain tavoin kasaan sotimaan Ukrainaan.

Uuden armeijakunnan aseistuksena olisi siis ainakin osittain Venäjän tuoreinta sotakalustoa. Sotilashenkilöstön suhteen olikin sitten toinen juttu. Venäjän armeija päätti kiireellisesti täydentää joukkoja epäluotettavilla, epäammattimaisilla ja kouluttamattomilla. Venäjän armeija päätti lähettää nuo joukot sotimaan kylmiltään Ukrainaan.

Elokuun alkupuolella Mulinon seudulta alkoi kantautua Venäjän sosiaalisessa mediassa viestejä, joiden mukaan ilmeisemmin vankeja vaelteli tukikohdan lähellä sijaitsevissa kylissä.

Kokoon jollain keinoin aikaansaatu miehistö oli varsin kirjavaa sakkia. Osittain epäammattimaista ja osittain kouluttamatonta, jolla ei ollut mitään sotakokemusta eikä edes harjoituskokemusta.

Vastaava päti pitkälti myös alipäällystöön. Venäjän armeijan päällystöstä Ukraina taas on listinyt korkeimmat komentajat varsin vähiin. Tapettujen komentajien lista on pitkä. Ukrainalainen Defence Express -sotilasjulkaisu on listannut 10.3.2022 alkaneessa ja toukokuulle kestäneessä juttupäivityksessä 26.2.-13.5.2022 väliseltä ajalta yhteensä 32 sotatoimissa kuollutta komentajaa kapteenin sotilasarvosta lähtien (Defence Express 10.3.2022). Sotilasarvoiksi on kirjattu kapteeni (капитан), majuri (майор), everstiluutnantti (подполковник), eversti (полковник), kenraalimajuri (генерал-майор) ja kenraaliluutnantti (генерал-лейтенант).

Myös ukrainankielinen Wikipedia on luetteloinut Ukrainan miehityksen aikana vuonna 2022 kuolleita venäläisiä upseereita (Вікіпедія, Список російських офіцерів, що загинули під час вторгнення в Україну (2022)). Lista on hirvittävän pitkä ja korkea-arvoinen.

Eipä ihme, että Venäjällä on myös ankara komentaja- ja päällystöpula.

Lopputuloksena Venäjän asevoimat ei kyennyt luomaan toukokuusta alkaen 3. armeijakuntaa 3-4 kuukauteen. Venäjä ei kyennyt kokoamaan noin 15 000 sotilaan joukkoa yhteen ankarista ponnisteluista huolimatta. Lopputuloksena Venäjän sai aikaan vain noin 10 000 sotilaan nimellisen kokoonpanon.

****

Ensimmäisiä havaintoja 3. armeijakunnan olemassa olosta Ukrainassa saatiin tietoon elokuun loppupuolella.

Ensimmäiseksi nähtiin Mulinosta lähteneitä sotilasjunia Venäjän Rostovin alueella (Ростовская область) sijaitsevalle Neklinovkan asemalle (станция Неклиновка, 47°24’18.4″N 38°55’14.2″E) lähelle Ukrainan rajaa. Junat läksivät Mulinosta 22. elokuuta ja 24. elokuuta. Sosiaalisessa mediassa on julkaistu junista kuvia, joiden mukaan lasteina oli BUK-ilmatorjuntajärjestelmän («Бук») osia sekä em. T-80- ja T-90-sarjan panssarivaunuja (Т-80БВ ja Т-90М).

Mulinosta Nižni Novgorodin alueelta kohti Ukrainaa lähteneen sotilasjunan BUK-kalustoa. Kuva: vapaa lähde (Telegram, Conflict Intelligence Team).
Mulinosta kohti Ukrainaa lähteneen sotilasjunan T-90M-panssarivaunuja. Kuva: vapaa lähde (Telegram, Conflict Intelligence Team).

Jos venäläisessä sotilasjunassa on näkyvissä BUK, kyse yleensä on suuren sotilasmuodostelman – siis armeijan tai armeijakunnan – siirrosta. Tuolloin elokuun lopulla oli vielä epäselvää, minne Venäjä tuon armeijakunnan siirtäisi. Neklinovkan asemalta on yhteydet niin itärintamalle kuin etelärintamalle. Kaupunkiniminä nuo rintamat ovat nimettävissä parhaiten Harkovan ja Hersonin rintamiksi, mitkä ovat toki vain minun täysin epävirallisia nimeämisiä.

American Institute for the Study of War (ISW) arvioi elokuun lopulla, että armeijakunta tulisi toimimaan sekä Donetskin suunnalla että myös Hersonin suunnalla ja siis jakautuisi kahdelle rintamalle (ISW 27.8.2022).

3. armeijakunnan olemassaolosta Britannian sotilastiedustelu (Defence Intelligence, Ministry of Defence (@DefenceHQ)) ilmoitti puolestaan ensi kerran 10. elokuuta päivittäisessä Twitter-tiedotteessaan (@DefenceHQ 10.8.2022).

Venäläislähteiden mukaan armeijakunta olisi varustettu Venäjän uusimmalla sotakalustolla, kuten em. T-80BV- ja T-90M-panssarivaunuilla ja uusimilla 16 tonnia painavilla vuoden 2015 panssaroiduilla Tornado-U-ajoneuvoilla («Торнадо-У») ja BMP-3-rynnäkköpanssarivaunuilla (БМП-3). Sotilaat olisivat varustettu AK-12-rynnäkkökiväärien (АК-12 автомат Калашникова) uusimmilla versioilla sekä lisäksi uusilla 2020-sarjan 6B45-vartalosuojaliiveillä (бронежилет 6Б45 серии 2020).

Venäjä siis todellakin panosti tuon 3. armeijakunnan sotavarustukseen tarjoamalle sille uusimman venäläisen sotakaluston. Tuota uusinta venäläistä kalustoa oli nähtävissä Ukrainaan menevissä junissa.

Sotakalustovarustuksen perusteella Venäjä oli ajatellut uuden armeijakunnan hyökkäyssodan käyjäksi valloittamaan uusia alueita.

Minun on hieman vaikea ymmärtää venäläistä sodankäyntilogiikkaa, että uudenaikaisinta sotakalustoa annettaisiin vaivoin kokoon saadulle sotilashenkilöstölle, jonka voi luokitella vaikkapa sanalla epämääräinen.

****

Heinäkuun lopulla oli ukrainalaismediassa juttuja, joiden mukaan Venäjän on määrä saada uusi armeijakunta valmiiksi elokuun puolivälissä (Униан 29.7.2022). Mediatiedot perustuivat Ukrainan puolustusministeriön tiedustelupalvelun pääosaston (Головне управління розвідки Міністерства оборони України, ГУР) tiedotusupseeri Vadim Skibitskin (Вадим Скибицкий) sanoihin (Facebook, Головне управління розвідки Міністерства оборони України 29.7.2022).

Jos Ukrainan sotatilannetta haluaa seurata etenkin ennakoivasti, tiedustelupalvelun pääosaston lehdistötoimiston tiedotusupseeri Vadim Skibitskin sanomisia on syytä seurata vaikkapa Facebookissa (Facebook, Головне управління розвідки Міністерства оборони України).

Kalusto, vaikka sitä Venäjä kaluston puutteessa kykenisikin haalimaan kokokoon armeijakunnalle tarvittavan määrän, tuo 3. armeijakunta ei kykene luomaan tehokasta taisteluvoimaa. Paremmat varusteet eivät tee joukkoja tehokkaiksi, jos henkilöstö ei ole tarpeeksi koulutettua tai kurinalaista.

Skibitskin mainitsema salainen mobilisaatio oli Kremlissä sälytetty liittovaltion alueille (Униан 29.7.2022). Pois Kremlin vastuusta alueiden vastuulle.

Alueille sälytetystä vastuusta sotilashenkilön värväämisessä ja sen epäonnistumisesta lisää myöhemmin.

Также он заявил о катастрофической неукомплектованности боевых подразделений оккупационных войск РФ офицерскими кадрами.” (Униан 29.7.2022).

Vapaasti suomennettuna nuo Vadim Skibitskin sanat em. Unian-lehden jutussa:

Ukrainan sotilastiedustelun eri lähteistä, myös radiokuunteluista saamien tietojen mukaan näemme, että [Venäjän] upseeripula on yksinkertaisesti katastrofaalinen.

Skibitski totesi jo heinäkuun lopulla, ettei Venäjä kyennyt toteuttamaan suunnitelmiaan salaisesta mobilisaatiosta ja 16 vapaaehtoispataljoonan luomisesta. Heinäkuun puoliväliin mennessä Venäjä kykeni luomaan vain 8 pataljoonaa hyvin epämääräisestä henkilöstöaineksesta. Venäjän Ukrainassa käyttämien ja käytettäväksi aiottujen taisteluyksiköiden upseereiden puute oli jo aikaisemmin tässä kirjoituksessa esiintuodusti katastrofaalinen, mikä näkyi ja näkyy edelleen poikkeuksellisen heikkona sotamenestyksenä.

****

Sodan alkamisesta oli kulut noin viisi kuukautta, kun Venäjä ilmoitti operatiivisesta tauosta (оперативная пауза). Kymmenen vuorokautta kestäneen heinäkuisen tauon jälkeenkään venäläiset joukot eivät pystyneet nopeuttamaan etenemisvauhtia. Rintamat tökkivät edelleen. Aikaansaavat suorituskyvyt olivat vähissä.

Tuon Venäjän ilmoittama operatiivinen tauko oli määrä lopettaa, kun 3. armeijakunta olisi ollut valmis tai sen valmistumisajankohta olisi ollut tiedossa. Julkisuuteen ilmoitettu tauko sinänsä lopetettiin, mutta aktiivisia tulosta tuovia hyökkäyksiä ei elokuussa nähty. Rintamat pysyivät suuressa mittakaavassa paikoillaan. Venäjä ei kyennyt luomaan operatiivisen tauon aikana sotilaallisia lisäresursseja.

Aivan viimeaikaisia merkintöjä 3. armeijakunnan kohtalosta Ukraina taistelukentiltä ei löydy. Yksi kriteeri armeijakunnasta olisi sen käyttämän sotakaluston tuhoutuminen tai jääminen Ukrainan sotasaaliiksi. Harkovan seudulta hylättynä löydetty T-90M-panssarivaunu voi olla merkki 3. armeijakunnan läsnäolosta alueella, varsinkin kun sotilaat vetäytyivät vauhdilla taisteluitta ukrainalaissotilaiden vastahyökkäyksen edestä, mikä osaltaan viittaa myös sotilaiden alhaiseen sotimiskyvykkyyteen (IS 19.9.2022 klo 15.24).

Venäläissotilaiden motittamista Harkovan rintamalla lisää aivan kirjoituksen lopussa.

Решающий период – это будет как раз осень. Если говорить о природных и климатических условиях – это сентябрь-октябрь. Дальше пойдет непогода, ноябрь, зима, но боевые действия продолжатся. Они могут быть не такими активными, однако у нас есть опыт применения вооруженных сил РФ против нашей Сумской и Черниговской областей прошлой зимой.” (Униан 27.8.2022).

Vapaasti suomennettuna Vadim Skibitskin sanat elokuun lopulta, kun Ukraina vastahyökkäys itärintamalla Harkovan seudulla oli alkamassa:

Ratkaiseva aika on vasta syksy. Jos puhumme luonnon- ja ilmasto-olosuhteista, niin tämä [ajankohta] on syys-lokakuu. Sitten tulee huono sää, marraskuu ja talvi, mutta vihollisuudet jatkuvat. Sotatoimet eivät ehkä ole yhtä aktiivisia, mutta meillä on kokemusta sotia Venäjän asevoimia vastaan Sumyn ja Tšernihivin alueillamme ​​viime talvena.

Ukrainan puolustusministeriön tiedustelupalvelun pääosaston kannanottojen mukaan tämä syksy tulee olemaan ratkaiseva Venäjän ja Ukrainan välisessä sodassa. Taistelut jatkuisivat myös huonolla säällä – niin  myöhään syksyllä kuin myös talvella. Samalla Ukraina varautuu siihen, että sodan uusi vaihe voi alkaa keväällä, jos Putin saa kerätyksi tarvittavan määrän sotilashenkilöstöä ja ennen kaikkea päällystöä.

Näkemykseni on, että Venäjän osittainen liikekannallepano ei muuta lähiajan tilannetta nyt syksyllä.

Vaikka sääolosuhteet pahenevat syksyn edessä entisestään, taistelut jatkuvat. On tietysti myös mahdollista, että nuo Ukrainan tiedustelupalvelun julkiset kannanotot ovat vain osa uutta harhautusta. Joka tapauksessa Ukrainan on painettava syksystä ja talvesta huolimatta vauhdilla niin pitkään, kun Venäjällä puutetta niin sotilashenkilöstöstä kuin sotakalustosta. Tuo puute ratkaisee sodankulun, eivät säät eivätkä vuodenajat.

Venäjän osittainen liikekannallepano ei tosiaankaan muuta lähiajan tilannetta nyt syksyllä.

Vadim Skibitskyn mukaan sotilashenkilöstö- ja kalusto-ongelmien vuoksi Venäjä pystyy muodostamaan 3. armeijajoukon vasta marraskuun loppuun mennessä (ЛІГА.net 3.9.2022).

История с 3-м армейским корпусом растянется до ноября. Проблема – человеческий ресурс. Укомплектование специалистами. Чтобы подготовить нормального специалиста, нужно три-четыре месяца.” (esim. ЛІГА.net 3.9.2022, Гордон 3.9.2022, Telegram Головне управління розвідки МО України 3.9.2022).

Vapaasti suomennettuna nuo Vadim Skibitskin sanat:

Tarina 3. armeijakunnasta kanssa jatkuu marraskuulle. Ongelmana on [sotilas]henkilöstöresurssit. Ammattilaishenkilöstö. Säännönmukaisen ammattilaisen kouluttaminen kestää kolmesta neljään kuukautta.

Venäjällä Ukrainaan tunkeutuneilla yksiköillä oli kaikki uusin sotakalusto käytössä jo helmi-maaliskuussa.

Сейчас мы видим, что все формируемые подразделения оснащаются еще советскими образцами вооружения, которые снимаются с баз хранения и арсеналов и поступают в войска. По нашим оценкам, 40 процентов боевой техники не боеспособна. Ее нужно ремонтировать и приводить в порядок.” (esim. ЛІГА.net 3.9.2022, Гордон 3.9.2022, Telegram Головне управління розвідки МО України 3.9.2022).

Vapaasti suomennettuna nuo Vadim Skibitskin sanat:

Nyt näemme, että kaikki muodostuvat yksiköt on varustettu neuvostotyylisillä aseilla, jotka siirretään pois varastotukikohdista ja -arsenaaleista armeijan käyttöön. Arviomme mukaan 40 prosenttia tuosta sotakalustosta ei ole taisteluvalmista. Se vaatii korjausta ja kuntoon laittamista.

****

Nyt ennen osittaista liikekannallepanoa Venäjän sotilashenkilöstövärväystoimiin kuuluivat koko Venäjän alueelle muodostettujen aluepataljoonien (региональные батальоны) luominen. Toinen nimitys noille joukoille venäläismediassa on alueelliset PR-joukot (региональные пиар‑войска tai PR-войска). Ennen tätä rekrytoidut sotilaat, joista monet olivat yli 40-vuotiaita, koulutettiin ja valmisteltiin taistelukoordinaatioon Mulinossa. Kyse aluepataljoonien muodostamisessa on Venäjän pyrkimyksestä siirtyä pois yleisestä mobilisaatiosta ja välttää yleinen mobilisaatio. Vaatimukset sotilaille eivät olleet kaksisia: ikä 18-50 vuotta ja hyvä terveys sekä kutakuinkin kunniallinen elämä.

Tuoreimpien tietojen mukaan iän yläraja värvätyksi tulemiseksi olisi peräti 60 vuotta (Yle 19.9.2022).

Kuva Venäjän aluepataljooniin värväämistä sotilaista, jotka joutuvat sotimaan Ukrainassa. Sotilaiden kasvoista on pääteltävissä, että varusmiespalveluksen suorittamisesta on jo kulunut kotvan aikaa. Kyseinen kuva on Primorskin piirikunnan Tigr-nimisestä («Тигр») pataljoonasta. Kuva: vapaa lähde (Reddit-viestikanava, r/ukraine).

Tšetšeniasta tuli edelläkävijä alueellisten vapaaehtoisjoukkojen muodostamisessa. Tsetseenit ovat taistelleet vapaaehtoisjoukoissa jo maaliskuusta lähtien.

Vapaaehtoisjoukkojen yksikkökooksi on venäläislähteissä nimetty pataljoona (батальон). Sotilaiden määrä vaihtelee suuresti venäläispataljoonissa pataljoonan tyypistä riippuen, mutta pääsääntöisesti sotilasmäärä on alle 500. Venäläispataljoonat ovat siis verrattain pieniä.

Esimerkiksi Pietarissa rekrytoidaan edelleen elokuun loppupuolella alkaneessa kampanjassa kolme vapaaehtoisyksiköön nimeltään Kronstadt («Кронштадт»), Neva («Нева») ja Pavlovsk («Павловск»).

Jakutiassa eli Sahan tasavallassa (Республика Саха, 62°01’40.1″N 129°43’52.7″E) vapaaehtoisyksikkö on nimetty Booturiksi («Боотур»).

Kaksisataa Suuren Don-armeijan (Всевеликого войска Донского) kasakkaa yhdistyi kasakkojen vapaaehtoisyksikköön nimeltään Don («Дон»). Vapaaehtoiskasakat aloittivat harjoitukset Venäjän puolella 17. elokuuta yhdessä Donbassista palanneiden vapaaehtoisten kanssa.

Donbassista Venäjä on siis palauttanut vapaaehtoisia Venäjän puolelle harjoittelemaan. Tarkkaa harjoittelupaikkaa ei kuitenkaan julkisuuteen on kerrottu. Venäjä on huomannut, ettei Donetskin ja Luhanskin kansatasavaltojen (Донецкая Народная Республика, ДНР ja Луганская народная республика, ЛНР) alueella sotivien sotimistaidot ole enää sitä, mitä Ukrainan sotilaita vastaan on tarpeen.

Primorskin piirikunnan (Приморский край, 45°19’60.0″N 134°40’00.0″E) alueelta kootut vapaaehtoiset muodostavat Tigran («Тигр»), suomeksi Tiikerin. Rekrytoinnista Tigr-vapaaehtoispataljoonaan löytyy lyhyt 10.8.2022 julkaistu mielenkiintoinen paikallinen juttu palkkiotietoineen täältä.

Habarovskin alueen (Хабаровский край, 54°48’00.0″N 136°49’60.0″E) vapaaehtoisille tarjotaan 250 000 ruplaa ja uran kasvua nimelliseen Baron Korf («Барон Корф») -pataljoonaan liittymisestä. Pataljoona on nimetty Amurin alueen ensimmäisen kenraalikuvernöörin Andrei Korfin (Андрей Николаевич Корф) mukaan.

Tatarstanin (Татарстан, 55°33’00.0″N 50°55’60.0″E) vapaaehtoispataljoonien nimet ovat puolestaan Alga («Алга») ja Timer («Тимер»).

****

Heinäkuun lopulla Pietarissa aloitettiin vielä muodostaa moottoroitua kivääripataljoonaa lähetettäväksi Ukrainaan. Kyse oli vapaaehtoisten rekrytoinnista ja rekrytoinnin apuna mainostettiin hyvää palkkaa ja palkkioita Ukrainaan sotimaan lähteville (Фонтанка 27.7.2022).

Ukrainan puolustusministeriön tiedustelupalvelun pääosasto julkaisi jo 30.8.2022 tiedotteen, kuinka Moskovan ja Pietarin sotilaskomissariaatit (воанный комиссариат, военкомат) rekrytoivat salaisessa mobilisaatiossa 1 200 varusmiestä Krimin niemimaan puolustuksen vahvistamiseksi. Koska Krim on Venäjän näkemänä Venäjää ja koska Krimillä ei taistella, varusmiehille ei tarjota sopimusta (ГУР 31.8.2022).

On todennäköistä, että osaltaan tuollakin toimenpiteellä Venäjä pyrki siirtämään Krimiltä sotilasvoimaa sotimaan Ukrainaan ja korvaamaan Krimille muodostuvaa aukkoa varusmiehillä.

Venäjällä – itseään jonkinlaisena sotilassuurvaltana pitävänä – on siis huutava pula sekä sotakalustosta että ennen kaikkea sotilaista. Sotilaat ovat Venäjälle nyt kriittisempi puutos, mutta ei sotakalustoakaan tunnu olevan riittävästi ja riittävän laadukkaana nykyisten asemien pitämiseksi.

Vielä tällä hetkellä epäilen vahvasti tänään alkunsa saaneen alueellisen liikekannallepanon käänteentekevyyttä Venäjän sotilaallisissa suorituskykyongelmissa.

Sotakalustopuutteessa puolestaan Venäjä ei ole aloittanut kalustoetsintää vain Iranissa ja Pohjois-Koreassa vaan myös Keski-Aasian Neuvostoliittoon aikanaan kuuluneissa valtioissa, joilla on vielä runsain mitoin neuvostoaoikaista sotakalustoa ja etenkin ammuksia.

Ukrainan puolustusministeriön tiedustelupalvelun pääosaston mukaan venäläiset ovat havitelleet Tadžikistanista 220 mm:n raketteja järeään Uragan-raketinheittimiin (РСЗВ «Ураган») sekä 203 mm:n ammuksia raskaisiin Pion-telatykkeihin (САУ «Піон»). Venäjä on havitellut Tadžikistanista myös vanhojen BMP-1- ja BMP-2-rynnäkköpanssarivaunujen (БМП-1 ja БМП-2) UTD-20-dieselmoottoreita (УТД-20) (Facebook, Головне управління розвідки Міністерства оборони України 13.9.2022).

Dieselmoottoreita tarvitaan joko korjattavissa oleviin sotatoimissa vaurioituneisiin rynnäkköpanssarivaunuihin tai sitten varastoitujen rynnäkköpanssarivaunujen saamiseksi taistelukuntoon.

****

Lopuksi vielä hieman erillisenä juttuna historian ja nykyhetken sodankäynnin yhtäläisyyksistä yhden esimerkin valossa.

Palataan toiseen maailmansotaan.

Ukrainan alueella käytiin toisen maailmansodan ankarimmat ja laajimmat taistelut. Tuo kertoo Ukrainan maa-alueen suuresta strategisesta merkityksestä jo 80 vuotta sitten. Tuo suuri strateginen merkitys ei ole hävinnyt mihinkään. Venäjä tietää sen vallan hyvin ja se on mielestäni pohjimmainen syy, miksi Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Jostakin syystä Venäjä pelkää koukkausta etelästä.

Toinen Harkovan taistelu tai Harkovan operaatio 1942 («Вторая битва за Харьков» tai «Харьковская операция 1942 года»).

Neuvostojoukkojen hyökkäys saksalaisjoukkoja vastaan vuonna 1942 Harkovan alueella alkoi strategisen hyökkäyksen yrityksenä, mutta päättyi etenevien puna-armeijan joukkojen piirittämiseen ja lähes täydelliseen tuhoamiseen. Tuon katastrofin takia Harkovan alue mahdollisti saksalaisten nopean etenemisen rintaman eteläisellä sektorilla Voronežiin (Воронеж, 51°40’18.0″N 39°12’38.0″E ) ja Donin Rostoviin (Ростов-на-Дону, 47°14’26.0″N 39°42’38.0″E), jota seurasi Wehrmachtin pääsy Volgalle ja eteneminen Kaukasiaan. Ilman puna-armeijan puhkaisua Harkovassa Saksa ei olisi päässyt koskaan Stalingradin porteille eikä Stalingradin taistelua olisi koskaan käyty.

Saksa nimesi Etelä-Venäjällä tapahtuneen yleishyökkäyksen operaatio Siniseksi (Fall Blau, операция «Блау»).

Toinen Harkovan taistelu on hyvin dokumentoitu ja siitä löytyy paljon hyvää kirjallista materiaalia myös netistä, niin en käsittele tuota taistelua kuin sen yksityiskohdan osalta, miten nyt 80 vuotta myöhemmin Ukrainan armeija on toiminut melko pitkälle samalla tavalla kuin Wehrmacht 80 vuotta sitten.

Ukrainan armeijan Harkovan rintaman hyökkäys syyskuun alussa alkoi Balaklejan kaupungista (Балаклія, 49°27’33.0″N 36°51’09.0″E) Izjumin (Ізюм, 49°12’57.9″N 37°18’12.5″E) luoteispuolelta. Juuri Balaklejasta Izjumissa sijaitsevat venäläiset sotajoukot suunnittelivat hyökkäyksen etelään tai lounaaseen katkaistakseen Ukrainan toimitukset Slavjanskista (Слов’янськ, 48°50’02.4″N 37°33’15.7″E).

Ukrainalaiset nimesivät alueella olevat venäläiset sotajoukot Izjum-ryhmäksi (venäjäksi изюмская группировка, ukrainaksi iзюмське угруповання). Ukrainan tavoite oli motittaa tuo venäläinen Izjum-ryhmä, jonka huolto tapahtui Kupjanskin (Куп’янськ) kautta Venäjän Valuikista (Валуйки, 50°11’59.1″N 38°07’15.3″E) ja Belgorodista (Белгород, 50°35’43.2″N 36°36’29.3″E). Noista kaupungeista Kupjanskiin (Куп’янськ, 49°42’52.0″N 37°36’03.9″E) tulevat rautatiet ruokkivat koko tuota Izjum-ryhmää. Venäjän huolto tapahtui vain rautateitä pitkin kuten niin tavallisestikin.

Syyskuun 5. päivä Ukraina valtasi Ozerne-kylän (Озерне, 48°53’43.3″N 37°54’23.6″E), josta tuli sillanpää Donets-joen (Сіверський Донець) pohjoisrannalla. Donets-joki on ollut jopa ratkaiseva este Venäjä etenemiselle länteen.

Ukraina hyökkäsi Izmumiin päin myös etelästä Sivers’kistä (Сіверськ, 48°52’01.8″N 38°05’39.1″E). Em. Ozerne on yksi pisteistä, lisäksi Liman (Лиман, 48°58’41.4″N 37°47’56.5″E) ja lopulta Izjum.

Ukraina onnistui hyökkäyksessä Kupjanskiin. Kupjansk oli puolestaan sillanpää Tšuhujivin piiriin (Чугуївський район, 49°43’01.0″N 36°48’53.5″E). Ukraina kykeni piirittämään Izjum-ryhmän mottiin. Tuon venäläisen Izjum-ryhmän kooksi on arvioitu noin 15 000 sotilasta.

Ukraina kykeni katkaisemaan venäläisiltä Kupjanskin, jolla se sai aikaan samanlaisen motin kuin Wehrmacht Harkovan toisessa taistelussa toukokuussa 1942. Ukraina kykeni muutamassa päivässä luomaan laajan kohti itää sulkeutuvan piirityksen, jota ympäröi etelässä Sivers’kistä ja pohjoisessa Kupjansk. Neuvostoliiton puna-armeija tuli 80 vuotta sitten Izjumin alta huonoin tuloksin, ja sama tapahtui Venäjän armeijalle nyt.

Venäjän kielessä motti tarkoitta myös kattilaa (котёл). Kattila kuvaa hyvin oloa motissa. Kattilassa ja motissa kummassakin olo on yleensä melko kuuman hikistä, kun liesi on päällä ja vesi alkaa porista.

Ukrainalla oli liesi päällä ja venäisvesi alkoi porista.

Venäjän materiaalimenetykset olivat nyt syyskuun alussa valtavat. Venäläissotilaat yrittivät sekasorrossa paeta piirityksen sulkeutuessa kohti itää kuka milläkin tavalla. Ukrainalaissiviilien autot ja polkupyörät myös sopivat venäläissotilaiden pakkomatkalle.

Kuinka paljon Venäjän menetti mottitaisteluissa sotilaitaan, ei ole ollut julkisuudessa.

Vuoden 1942 toisessa taistelussa Harkovasta puna-armeija menetti vahvuudestaan 270 190 sotilasta, joista 170 958 pysyvästi.

Saksan Wehrmachtin toukokuussa 1942 luoma motti, jonka suun keskeinen kaupunki oli Izjum. Ukraina kykeni syyskuussa 2022 luomaan lähes identtisen motin. Izjum oli jo 80 vuotta sitten strategisesti keskeinen kohde rautateiden solmukohtana. Mikään ei ole muuttunut 80 vuoteen. Kuvassa vasemmalta alkuperäinen neuvostoliittolainen kartta vuodelta 1942, uudelleen piirretty venäläiskartta ja uudelleen piirretty länsimainen kartta. Kuva: oma tuotos (lähdeaineisto: historian kirjat).
Saksalaisten Izjumin seudun motista vangitsemia puna-armeijasotilaita toukokuussa 1942. Puna-armeijan tappiot olivat tyhmästä sodankäynnistä valtavat. Tappion seurauksena Saksa eteni Kaukasukselle ja Stalingradin porteille. Kuva: vapaa lähde (esim. Международный Объединенный Биографический Центр).

Slava Ukraini!

Слава Україні!

+17

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu