Venäjän hukkaama sotakartta kertoo Venäjän sotataktiikasta, jota Ukraina nyt haastaa ja lyö kovasti

Обстановка на Херсонско-Николаевском направлении на 06.00 10.03.

Vapaasti suomennettuna:

Tilanne Hersonin ja Nikolajevin suunnalla klo 06.00 10.3.2022.

Kyse on venäläisestä sotakartasta, joka on esitetty oheisessa artikkelikuvassa. Ukrainalaiset sotilaat saivat kartan haltuunsa maaliskuussa. Edellä kirjattu venäjänkielinen teksti on kartan otsikko. Kartan on julkaissut Ukrainan asevoimat (Збройні сили України, ЗСУ), tai paremminkin se on antanut luvan julkaisulle.

Kartta tuli julkisuuteen jo 21.3.2022 Twitterissä ja 23.3.2022 ukrainalaisessa uutislähetyksessä (Twitter, @CrimeaSmotra 21.3.2022 ja YouTube, Київ тримає удар 23.3.2022).

Kuvan vasemmassa laidassa oleva pilvensininen alue on Ukrainan asevoimien peittämä alue, koska alueella oli venäläismerkintöjä Ukrainan sotavoimasta.

Tämän kirjoitus oli tarkoitus minulla laatia jo maaliskuun lopulla, mutta en kiireiltäni ehtinyt. No, nyt on laadittu ja julkaistu, kun Ukraina kaavailee tuolla sotakartta-alueella Hersonin alueen takaisinvaltausta. Aluksi Dnepr-joen länsipuoliset alueet.

Ukrainan media on nimennyt kartan päämajakartaksi (штабна карта) tai esikuntakartaksi toisena käännösvaihtoehtona. Kartta on saatu yhdestä maaliskuussa tuhotusta komentopaikasta (командный пункт) tuolla sotakartta-alueella. Ukrainalaismedian mukaan kyse olisi ollut Venäjän armeijan yhdestä tuolla sotakartta-alueella olleesta divisioonatason komentopaikasta.

Ukraina käyttää sotatoimissaan edelleen samaa menestyvää taktiikkaa kuin aikanaan sodan alussa maaliskuussa. Ukraina yrittää edelleen tuhota venäläisiä komentopaikkoja lamaannuttaakseen venäläisen sodankäynnin, koska se on osoittanut tehokkuutensa. Komentopaikkatuhoaminen ei siis ole ukrainalasille mikään uusi keksintö kesän aikana.

Venäjä on organisoinut sotilaallisen toimintansa varsin vanhahierarkkisesti, jossa ketjukäskytystä ylimmiltä tasolta lähtien ei voida eikä edes tahdota oikein toteuttaa alempana, mikäli ratkaisevat komentopaikat hierarkian huippuun kohdistaen on saatu tuhottua. Valtaa ja sen tuomaa vastuuta pitäisi osata käyttää, vaikka komentoketju katkeaisi.

Jo yhdenkin komentopaikkaportaan tuhoutuessa vaihtoehtoa ei tunnu Venäjälle oikein löytyvän. Viestiketjun katkeaminen tekee ketjussa alempana olevat melko avuttomaksi. Ei ole käskyä, mitä pitäisi tehdä.

Ukraina tietää tuon Venäjän heikkouden, mikä näkynyt ukrainalaisille sotilaille venäläisten epäloogisina ja jopa järjettöminä päätöksinä, joilla Venäjä on vain pahentanut omaa rintamatilannetta.

Venäläinen sotilas tekee – jos ylipäätään tekee – vain sen, mitä käsketään. Jos ei ole käskyä, ei tehdä mitään tai tehdään järjettömyyksiä.

Käyn pintapuolisesti hieman läpi tässä kirjoituksessa tuota venäläistä sotakarttaa, joka on Ukrainan kannalta erittäin tärkeältä alueelta. Tuo maaliskuinen sotatilanne on osaltaan ohi, mutta Hersonin alueen hallinta on Ukrainalle elintärkeää pitääkseen Mustanmeren rannat Dnepristä länteen hallinnassaan. Eipä ihme, että vastahyökkäykset on nyt Ukrainan tarkoitus aloittaa juurin Hersonin alueella.

Toisaalta Ukrainalla ei ole varaa kärsiä tappioita tuolla alueella.

****

Tšornobajivkan lentokenttä (аеродром чорнобаївка) tunnettiin aiemmin paremmin nimellä Hersonin kansainvälinen lentoasema (Kherson International Airport, Міжнародний аеропорт Херсон). Tšornobajivkan kylä, jossa lentokenttä on, sijaitsee Hersonin pohjoislaidalla 46°40’36.7″N 32°30’24.7″E -karttapisteessä.

Venäläiset hyökkäsivät aamulla 24. helmikuuta 2022 Tšornobajivkan polttoainevarastoihin. Jo hyökkäyksen ensimmäisinä päivinä Venäjä valtasi lentokentän, jota he pitivät ensisijaisena strategisena pisteenä resurssien siirtämisessä Krimiltä.

Venäjälle sotatoimissaan oli erityinen strateginen merkitys Dnepr-joen ylitys Hersonin kohdalta. Tšernobaivin lentokentän strateginen merkitys oli venäläisille ilmeinen sekä Hersonin valtaamisen että seuraavana 40 kilometrin päässä Mykolajivin ja jatkona myös Odessan valtausyrityksissä.

Venäjän suunnittelemaa maihinnousua ja sen resursseja Odessaan käsittelin edellisessä blogikirjoituksessa (US-blogi 7.8.2022). Mykolajivin (Миколаїв) toinen nimi suomen kieleen on venäjän kielestä lähtevä Nikolajev (Николаев), niin käytän tuosta kaupungista tässä kirjoituksessa ukrainalaista Mykolajiv-nimeä.

Niin Hersonin kuin Mykolajivinkin erottaa Venäjän kaappaamasta Krimistä Dnepr-joki, joka on todellinen suuri vesieste. Venäjän armeijan pääsillanpää Etelä-Ukrainassa on Krim, jota kautta Venäjä syötti ja pyrkii syöttämään sotavoimaa Ukrainan etelärannikolle ja nyt aluksi Hersonin alueelle.

Venäjä on kyllä siirtänyt Mariupolin valtauksen jälkeen sotakalustoa Itä-Ukrainasta Etelä-Ukrainaan mm. Hersonin alueelle Ukrainan etelärannikkoa pitkin, mutta itse Venäjältä tulevaa sotakalustoa on siirretty Krimin kautta. Mantereelle on Krimiltä edelleen kaksi yhden raiteen junayhteyttä, joita Ukraina ei tiettävästi ole vielä katkaissut.

Syy, miksi venäläiset joukot yrittivät niin epätoivoisesti laskeutua maaliskuussa Tšornobajivkan lentokentälle, on hyvin yksinkertainen. Kyse oli Dneprin ylityksestä 1,5 kilometriä pitkän 46°40’18.0″N 32°43’12.9″E -pisteessä sijaitseva Antonivskin sillan (Антонівський міст) kautta sekä ylityksestä myös 46°46’42.9″N 33°22’10.5″E -pisteessä sijaitsevan Novaja Kahovkan (Нова Каховка) kohdalla olevan sillan kautta.

Noiden siltojen kautta Venäjä voisi siirtää mittavasti sotakalustoa Dneprin yli länteen. Novaja Kahovkan silta sijaitsee noin 50  kilometriä Antonivskin sillasta koilliseen. Lähellä Antonivskin siltaa oleva Tšornobajivkan lentokenttä olisi ollut lähellä siltaa oleva sotilasilmaliikenteen syöttökohta ja hyökkäyksen etuvartioasema vastaavasti kuin Kiovassa Hostomelin lentokentän (Аеропорт «Антонов») oli tarkoitus olla syöttökohta ja etuvartioasema Venäjän Kiovan valtauksessa.

Pitääkseen sillat käyttökelpoisena ja jatkaakseen valloitusta rannikkoa pitkin länteen, Venäjän tulisi valloittaa alueet Dneprin länsipuolella niin syvälle, ettei Ukraina yltäisi silloille käytössään olevalla tykistöllään, ohjuksillaan tai raketinheittimillään. Tuohon Venäjä ei näytä enää kykenevän, kun Ukrainalla on käytössä esimerkkinä Himars-raketinheittimet.

Ukraina onkin jo onnistunut tuhoamaan Antonivskin siltaa Himars-raketinheittimillä (YouTube 27.7.2022). Novaja Kahovkan siltaa Ukraina ei vielä ole yrittänyt tuhota Himars-raketinheittimillä, sen sijaan alueen venäläissotatarvikevarastoja kylläkin.

Tuore tietolisäys kuitenkin eiliseltä päivältä:

The two primary road bridges giving access to the pocket of Russian occupied Territory on the west bank of the Dnipro in Kherson Oblast are now probably out of use for the purposes of substantial military resupply (Twitter, Ministry of Defence, Defence HQ, Intelligence Uptate 13.8.2022).

Tuo Iso-Britannian puolustusministeriön kirjaama toinen silta on juuri Novaja Kahovkan kohdalla oleva silta. Ukraina olisi nyt saanut tukittua tuolla alueella Venäjän sotakalustosiirrot yli Dneprin.

****

Venäjän lentokenttäsillanpääaseman tarpeista Dnepr-joen länsipuolella selittää myös tuo sotakartta, joka näyttää Venäjän kirjaaman tilanteen Hersonin ja Mykolajivin suunnalla klo 06.00 10.3.2022. Kartasta voidaan mm. päätellä, että venäläiset olisivat jo kuljettaneet monia sotilasyksiköitä Dneprin yli mukaan lukien tykistöä, koska kartta kuvaa tilannetta (обстановка) karttaan merkittynä ajankohtana. Dneprin venäläinen sotavoimaylitys ei kartan mukaan olisi tapahtunut vain siltoja pitkin, mikäli tilannekartta 10.3.2022 klo 6:00 aamulla pitää kaikilta osin paikkansa.

Karttaan on merkitty kaksi armeijakuntaa, jos tuota nimitystä nyt käytän sotavoimien jakamista kahteen osaan.

Kartan vasempaan alakulmaan on merkitty 49 А, mikä tarkoittaa 49. yhdistettyä asevoimien armeijaa (49-я общевойсковая армия). 49. armeija kuuluu Venäjän eteläiseen sotilaspiiriin. Armeijan virallinen lyhenne on 49 OA (49 ОА), mutta общевойсковой-sanaa (yhdistetty) ei karttalyhenteisiin yleensä merkitä o-kirjaimella (ei siis 49 ОА). Armeijan päämaja on Stavropolissa (Ставрополь) mantereella Mustameren ja Kaspianmeren puolivälissä.

Kartan yläreunaan on merkitty 22 АК, mikä tarkoittaa 22. armeijakuntaa (22-й армейский корпус). 22. armeijakunta on operatiivistaktinen muodostelma osana Venäjän laivaston rannikkojoukkoja. Armeijakunnan päämaja on Krimin niemimaalla Simferepolissa (Симферополь) ja sisältää paljon Mustanmeren laivaston rannikkojoukkojen yksiköitä. Kyseisen armeijajoukon tehtäviä ovat kaikki rannikkopuolustustehtävät sekä suorittaa laivaston tuella maihinnousuhyökkäyksiä. Neuvostovuosina ko. sotilasyksikkö oli Odessan sotilaspiirissä (Одесский военный округ) nimellä 32. armeijakunta (32-й армейский корпус).

Sotakarttaan merkityt 49. yhdistetyn asevoimien armeijan sotilasyksiköt ja maahanlaskujoukkojen ryhmittely. Kuva: vapaa lähde (Ukrainan asevoimat, Збройні сили України, kuvakaappaus sotakartasta).

49. yhdistetyn asevoimien armeijan alle on merkitty yllä olevassa kuvassa seuraavat sotilasyksiköt:

  • 1, 2 бтгр 205 омсбр on latinalaisin aakkosin 1,2 btgr 205 omsbr ja tarkoittaa 205. erillistä moottoroitua kivääriprikaatia (205-я отдельная мотострелковая бригада), 1, 2 бтгр tarkoittaa puolestaan prikaatin taktista ryhmää (батальонная тактическая группа), joita tässä tapauksessa on kaksi (ykkös- ja kakkosryhmä), sotilasyksikkö on 74814 (в/ч 74814)
  • 1,2  бтгр 34 омсбр (г) on latinalaisin aakkosin 1,2 btgr 34 omsbr (g) ja tarkoittaa 34. erillistä moottoroitua vuoristo-olosuhteisiin erikoistunutta kivääriprikaatia (34-я отдельная мотострелковая бригада (горная), jonka virallinen lyhenne 34 омсбр(г)), 1, 2 бтгр tarkoittaa puolestaan prikaatin taktista ryhmää (батальонная тактическая группа), joita tässä tapauksessa on kaksi (ykkös- ja kakkosryhmä), sotilasyksikkö on 01485 (в/ч 01485)
  • 1,2 бтгр 108 дшп on latinalaisin aakkosin 1,2 btgr 108 dšp ja tarkoittaa 108. kaartin maahanlaskurykmenttiä (108-й гвардейский десантно-штурмовой полк), jonka virallinen lyhenne 108 гв. дшп, mutta kaarti-sana (гвардейский, lyhenne гв.) jätetään karttamerkinnöistä pois, 1, 2 бтгр tarkoittaa puolestaan prikaatin taktista ryhmää (батальонная тактическая группа), joita tässä tapauksessa on kaksi (ykkös- ja kakkosryhmä), sotilasyksikkö on 01485 (в/ч 01485)
  • 1 рбр on latinalaisin aakkosin 1 rbr ja tarkoittaa 1. kaartin ohjusprikaatia (1-я гвардейская ракетная бригада), virallinen lyhenne 1 гв. рбр ja sotilasyksikkö on 31853 (в/ч 31853)
  • 90 зрбр on latinalaisin aakkosin 1 zrbr ja tarkoittaa 90. ilmatorjuntaohjusprikaatia (90-я зенитная ракетная бригада), virallinen lyhenne sama kuin kartoissa oleva 90 зрбр ja sotilasyksikkö on 54821 (в/ч 54821)
  • 227 абр on latinalaisin aakkosin 227 abr ja tarkoittaa 227. tykistöprikaatia (227-я артиллерийская бригада), virallinen lyhenne sama kuin kartoissa oleva 227 абр ja sotilasyksikkö on 13714 (в/ч 13714)
  • 66 бру on latinalaisin aakkosin 66 bru ja tarkoittaa 66. valvontaprikaatia (66-я бригада управления), virallinen lyhenne sama kuin kartoissa oleva 66 бру ja sotilasyksikkö on 41600 (в/ч 41600)
  • 32 исп on latinalaisin aakkosin 32 isp, mutta tämän lyhenne ei aukene minulle ollenkaan (Venäjällä ei mielestäni ole mitään nimettyä 32. rykmenttiä (32-й полк)
  • 17 пРХБЗ on latinalaisin aakkosin 17 pRHBZ ja прhбз-lyhenne tarkoittaa 17. säteilyn, kemiallisen ja biologisen suojan rykmenttiä (полк радиационной, химической и биологической защиты), mutta minulla ei ole tiedossa venäläistä 17. säteilyn, kemiallisen ja biologisen suojan rykmenttiä (17-й полк радиационной, химической и биологической защиты), mutta kyseinen sotilasyksikkö voi toki olla myös aivan uusi tämän vuoden puolella perustettu
  • 512 обРЭБ on latinalaisin aakkosin 512 obREB ja tarkoittaa 512. erillistä elektronisen sodankäynnin pataljoonaa (512-й отдельный батальон радиоэлектронной борьбы) eikä tuolla tuoreella Belgorodin alueelle (Белгородская область) perustetulla yksiköllä ole vielä sotilasyksikkötunnusta julkisuudessa (Министерство обороны1.2022)
  • 10 обрСпН on latinalaisin aakkosin 10 obrSpN ja tarkoittaa 10. GRU:n 10. erillistä erikoisjoukkojen prikaatia (10-я отдельная бригада специального назначения ГРУ), virallinen lyhenne 10 ОБрСпН) ja sotilasyksikkö on 51532 (в/ч 51532).

Jos joku tietää 32 исп -lyhenteen merkityksen, voisi kirjata ne tänne kommentointipalstalle. Siis mistä sotilasyksiköistä onkaan kysymys.

Maahanlaskujoukkojen ryhmittely -merkinnän (Группировка ВДВ) alla on kartassa siis merkitä 7 дшд(г) (1,2 бттр 56 дшп, 1, 2 бтгр 247 дшп, 1141 ап). Tuo merkintä sisältää seuraavat sotilasyksiköt:

  • 7 дшд(г) on latinalaisin aakkosin 7 dšd(g) ja tarkoittaa 7. kaartin maahanlaskudivisioonaa (7-я гвардейская десантно-штурмовая дивизия), jossa (г)-merkintä tarkoittaa kaartin (гвардейский), sotilasyksikkö on 61756 (в/ч 61756)
  • 1,2 бтгр 56 дшп on latinalaisin aakkosin 1,2 btgr 56 dšp ja tarkoittaa 56. kaartin maahanlaskurykmenttiä (56-й гвардейский десантно-штурмовой полк), jonka virallinen lyhenne on 56 гв. дшп, mutta karttamerkinnöissä jätetään гв.-merkintä usein pois (kaartin, гвардейский), 1,2 бтгр tarkoittaa puolestaan pataljoonan taktista ryhmää (батальонная тактическая группа), joita tässä tapauksessa on kaksi (ykkös- ja kakkosryhmä), sotilasyksikkö on 74507 (в/ч 74507)
  • 1, 2 бтгр 247 дшп on latinalaisin aakkosin 1,2 btgr 257 dšp ja tarkoittaa 247. kaartin maahanlaskurykmenttiä (247-й гвардейский десантно-штурмовой полк), jonka virallinen lyhenne on 247 гв. дшп, mutta karttamerkinnöissä jätetään гв. merkintä usein pois (kaartin, гвардейский), 1,2 бтгр tarkoittaa puolestaan pataljoonan taktista ryhmää (батальонная тактическая группа), joita tässä tapauksessa on kaksi (ykkös- ja kakkosryhmä), sotilasyksikkö on 54801 (в/ч 54801)
  • 1141 ап on latinalaisin aakkosin 1141 ap ja tarkoittaa 1141. tykistörykmenttiä (1141-й артиллерийский полк), sotilasyksikkö on 40515 (в/ч 40515)

VDV (ВДВ) on englanninkieliseltä määritteeltään airborne forces (воздушно-десантные войска). En tiedä oikein hyvää suomenkielistä määritettä. Maahanlaskujoukot varmaan lähimmäksi, mutta jotenkin tuo suomenkielinen määrite vaikuttaa tässä tapauksessa suppealta.

7. kaartin maahanlaskudivisioonan alle on siis kirjattu vahvuutena yhteensä neljä taktista ryhmää 56. ja 257. kaartin maahanlaskurykmentistä ja divisioonaan kuuluva koko 1141. tykistörykmentti.

Tuossa 7. kaartissa kyse on ilmateitse siirrettävistä maataisteluyksiköistä ja Venäjän asevoimien erillisestä ilmavoimiin kuuluvasta haarasta, jonka tehtävä ottaa ilmatila hallintaan toimittamalla tehtäviä mm. vastapuolen selustassa.

****

Sotakarttaan merkityt 22. armeijakunnan sotilasyksiköt. Kuva: vapaa lähde (Ukrainan asevoimat, Збройні сили України, kuvakaappaus sotakartasta).

22. armeijakunnan (22-й армейский корпус, 22 АК) alle on merkitty yllä olevassa kuvassa seuraavat sotilasyksiköt:

  • 126 обрбо on latinalaisin aakkosin 126 obrbo ja tarkoittaa 126. erillistä kaartin rannikkopuolustusprikaatia (126-я отдельная гвардейская бригада береговой обороны), jonka virallinen lyhenne on 126 гв. обрбо, mutta karttamerkinnöissä jätetään гв.-merkintä usein pois (kaartin, гвардейский), sotilasyksikkö on 12676 (в/ч 12676)
  • 8 ап on latinalaisin aakkosin 8 ap ja tarkoittaa 8. erillistä tykistörykmenttiä (8-й отдельный артиллерийский полк), myös virallinen lyhenne on karttaan merkitty 8 ап, sotilasyksikkö on 87714 (в/ч 87714)
  • 1096 зрп on latinalaisin aakkosin 1096 zrp ja tarkoittaa Mustanmeren laivaston 1096. ilmatorjunta-ohjusrykmenttiä (1096-й зенитно-ракетный полк ЧФ), virallinen lyhenne on 1096 зрп МП ЧФ, sotilasyksikkö on 83576 (в/ч 83576)
  • 20 мсд on latinalaisin aakkosin 20 msd ja tarkoittaa 20. kaartin moottorikivääridivisioonaa (20-я гвардейская мотострелковая дивизия), virallinen lyhenne on 20 гв. мсд mutta karttamerkinnöissä jätetään гв.-merkintä usein pois (kaartin, гвардейский), sotilasyksikkö on 58550 (в/ч 58550)
  • 33 мсп on latinalaisin aakkosin 33 msp ja tarkoittaa 33. moottoroitua kiväärirykmenttiä (33-й мотоциклетный полк), virallinen lyhenne on 33 омсп, sotilasyksikkö on 86854 (в/ч 86854)
  • 255 мсп on latinalaisin aakkosin 255 msp ja tarkoittaa 225. moottoroitua kiväärirykmenttiä (255-й гвардейский мотострелковый полк), virallinen lyhenne on 255 гв. мсп, mutta karttamerkinnöissä jätetään гв.-merkintä usein pois (kaartin, гвардейский), sotilasyksikkö on 34605 (в/ч 34605) ja yksikkö on tuoreena henkiin herätetty vuonna 2021
  • 944 сап on latinalaisin aakkosin 944 sap ja tarkoittaa 944. kaartin itseliikkuvaa tykistörykmenttiä (944-й гвардейский самоходный артиллерийский полк), virallinen lyhenne on 944 гв. мсп, mutta karttamerkinnöissä jätetään гв.-merkintä usein pois (kaartin, гвардейский), sotilasyksikkö on 21511 (в/ч 21511)
  • 358 зрп on latinalaisin aakkosin 350 zrp ja tarkoittaa 358. kaartin ilmatorjuntaohjusrykmenttiä (358-й гвардейский зенитно-ракетный полк), virallinen lyhenne on 358 гв. ЗРП, mutta karttamerkinnöissä jätetään гв.-merkintä usein pois (kaartin, гвардейский), sotilasyksikkö on 26006 (в/ч 26006)
  • 11 одшбр on latinalaisin aakkosin 11 odšbr ja tarkoittaa 11. erillistä kaartin ilmahyökkäysprikaatia (11-я отдельная гвардейская десантно-штурмовая бригада), virallinen lyhenne 11 гв. одшбр, mutta karttamerkinnöissä jätetään гв.-merkintä usein pois (kaartin, гвардейский), sotilasyksikkö on 32364 (в/ч 32364)
  • 439 реабр on latinalaisin aakkosin 439 reabr ja tarkoittaa 439. kaartin rakettitykistöprikaatia (439-я гвардейская реактивная артиллерийская бригада), virallinen lyhenne on 439 гв. реабр, mutta karttamerkinnöissä jätetään гв.-merkintä usein pois (kaartin, гвардейский), sotilasyksikkö on 48315 (в/ч 48315)
  • 291 абр on latinalaisin aakkosin 291 abr ja tarkoittaa 291. tykistöprikaatia (291-я артиллерийская бригада), virallinen lyhenne on niin ikään 291 абр, sotilasyksikkö on 64670 (в/ч 64670)
  • 20 зрп МР on latinalaisin aakkosin 20zrp MR ja voisi tarkoittaa lyhennemerkinnän perusteella 20. ilmatorjuntaohjusrykmenttiä (20-й зенитно-ракетный полк), mutta sellaista sotilasyksikköä en tiedä Venäjän armeijassa olevan, ellei ole perustettu tämän vuoden puolella, joten tämä merkintä ei minulle avaudu, М-lyhenne liittyy yleensä mereen (морской) ja Р-lyhenne tiedusteluun (разведывательный)
  • 127 обрр on latinalaisin aakkosin 127 obrr, mutta tuollaista sotilasyksikkölyhennettä en tunne, mutta voisi tarkoittaa ehkä Sevastopolissa olevaa 127. erillistä tiedusteluprikaatia (127-я отдельная бригада разведки, 127 орб) järjestysnumeron perusteella, sotilasyksikkö olisi tällöin 67606 (в/ч 67606)
  • 25 опСпН on latinalaisin aakkosin 25 opSpH ja voisi tarkoittaa lyhennemerkinnän perusteella 25. erillistä erikoisjoukkorykmenttiä (25-я отдельный полк специального назначения), mutta sellaista sotilasyksikköä en tiedä Venäjän armeijassa olevan, ellei ole perustettu tämän vuoden puolella, joten tämä merkintä ei minulle avaudu, СпН tarkoittaa yleensä erikoistehtävää (специального назначения)
  • 11 оибр on latinalaisin aakkosin 11 oibr ja tarkoittaa 11. erillistä kaartin suunnitteluprikaatia (11-я отельная гвардейская инженерная бригада), virallinen lyhenne on 11 гв. оибр, mutta karttamerkinnöissä jätetään гв.-merkintä usein pois (kaartin, гвардейский), sotilasyksikkö on 45767 (в/ч 45767)
  • 4 опРХБЗ on latinalaisin aakkosin 4 opRHBZ ja прхбз-lyhenne tarkoittaa 4. erillistä säteilyn, kemiallisen ja biologisen suojan rykmenttiä (4-й отдельная полк радиационной, химической и биологической защиты), virallinen lyhenne опРХБЗ ЧФ, mutta karttamerkinnöissä jätetään o-merkintä usein pois (erillinen, отдельный), sotilasyksikkö on 86862 (в/ч 86862)

20. kaartin moottorikivääridivisioonan alle on kirjattu vahvuutena koko 33. ja 255. moottoroidut kiväärirykmentit, 944. kaartin itseliikkuva tykistörykmentti ja 358. kaartin ilmatorjuntaohjusrykmentti.

Jos joku tietää 20 зрп МР-, 127 обрр- ja 25 опСпН -lyhenteiden merkityksen, voisi kirjata ne tänne kommentointipalstalle. Siis mistä sotilasyksiköistä onkaan kysymys.

****

Edellisessä luvussa on kirjattu se sotilasjoukkomäärä sotilasyksiköillä nimettynä, joilla Venäjän oli maaliskuussa ajatus valloittaa Herson ja jatkaa kohti Mykolajivia.

Kyse oli Dnepr-joen ylityksestä. Hersonissa kyse oli ja on yhdestä Ukrainan strategisesti tärkeimmästä pisteestä. Kyse olisi sotilaallisesta kauttakulkupisteestä (военно-пересыльный пункт), jonka muodostaisi etenkin Antonivskin silta yli Dneprin sekä rannikkovaltausväylästä kohti Odessaa ja Moldovaa. Tuolla alueella merenrantaan liittyen Dnepr on leveä eikä siltoja ole liikaa ylitettäväksi – vain kaksi edellä mainittua.

Noiden edellisessä luvussa kirjattujen venäläisten sotilasyksikköjen varustuksesta on tiedot julkisissa lähteissä, mitä en nyt kirjaa tähän. Varustuksen perusteella voi arvioida niiden sotilaallista kyvykkyyttä ja Ukrainan tarvitsemaa sotilaallista vastavoimaa torjuakseen hyökkäyksen.

En käy nyt tuohon sotakarttaan piirrettyjä taktisia merkkejä (тактические знаки) yleisesti läpi, mutta joitain omia huomioita kirjaan. Kartasta otettujen valokuvien laatu ei myöskään mahdollista ottaa selvää kaikista merkinnöistä. Kaikista pienimmistä teksteistä ja taktisista merkeistä ei saa selvää. Asiaa harrastaville selostan tässä hieman myös Venäjän käyttämää taktista merkistöä, jos se ei ole tuttua.

Venäläiset taktiset merkit (sotilasmerkistö) ovat erilaiset kuin Suomessa ja Natossa käytetyt. Venäläisessä merkistössä esimerkiksi omien väri on punainen, kun länsimaissa punainen on vihollisen väri.

Suomen merkistö löytyy Pääesikunnan asiakirjasta otsikolla Sotilasmerkistö ja -lyhenteet (SML) vuodelta 2005, jos tuoreempaa ei ole julkisesti jaossa. Tuo 119-sivuinen asiakirja löytyy Puolustusvoimien sivuilta (Sotilasmerkistö ja -lyhenteet (SML)). Naton käyttämä merkistö löytyy asiakirjasta otsikolla Nato Joint Military Symbology APP-6(C) vuodelta 2011. Tuota 558-sivuista asiakirjaa ei löydy Naton omilta sivuilta, mutta sen voi käydä onkimassa esimerkiksi täältä.

Venäjällä ei puolestaan ole vastaavaa jonkin puolustushallinnon toimijan laatimaa asiakirjaa. Merkkejä löytyy eri julkaisuista, joista osa on neuvostoaikaisia, mutta pitkälti samat merkit ovat Venäjällä edelleen käytössä. Venäläisiä eri merkkejä ja asevoimalyhenteitä myös neuvostoaikaisina voi käydä tarkastelemassa esim. täältä, täältä, täältä ja täältä. Tuossa on otantaa pienenä esimerkkinä, jos venäläinen sodankäyntitapa kiinnostaa.

Neuvostoaikaista sotilasmerkistöä. Kuva: vapaa lähde (Neuvostoarmeijan taisteluasiakirja, Военный документ Советской Армии, kuvakaappaus).

****

Maaliskuiseen sotakarttaan on piirretty kaksi isoa suorakaiteen muotoista liehuvaa lippua, joissa on merkintä ЮГВ(С), latinalaisin aakkosin JUGV(S). ЮГВ (южная группа войск) tarkoittaa eteläisten joukkojen ryhmää, mutta käännöksen voi tehdä myös eteläiseksi voimaryhmäksi tai suomalaisittain eteläiseksi armeijaryhmäksi (army group) koostuen yleensä useista kenttäarmeijayksiköistä. Tuo ЮГВ-tekstimerkintä on tuttu jo Neuvostoliiton ajolta tarkoittaen tuolloin kuitenkin muuta ryhmän tarkoituksella.

Lippujen sijainnit – tai paremminkin, mihin liput ovat punaviivalla kohdistettu – kuvaavat aina komentopaikan (командный пункт) sijaintia (esikuntaa). ЮГВ(С)-merkinnässä kyrillisten aakkosten С-kirjain (latinalaisten aakkosten S) tarkoittanee pohjoista. ЮГС-merkintä tarkoittaisi pohjoisten joukkojen ryhmää (северная группа войск, ЮГС), jonka komentopaikka olisi samassa kuin eteläisten. Tuo С:n tarkoitus on kuitenkin vain minun oletustulkinta eikä tulkintani ole varma. Jos joku tietää varmemmin, kirjottakoon asiasta kommentointipalstalle.

Sotakartassa isoimman liehuvien lippujen alla on (ja myös erillään yksittäisinä lippuina on) pienempiä pitkiä suorakaiteenmuotoisia liehumattomia lippuja, jotka tarkoittavat samassa fyysisessä kohdassa olevan komentoketjun alemman sotilasyksikön komentopaikkaa. Kyse on yhdistetystä komentopaikasta (совмещенный командный).

Johtamisjärjestelmän komentoketjun ”liputus” eli sotilasyksikköjärjestys menee ison suorakaiteen muotoisen liehuvan lipun jälkeen niin, että liehuvasta lipusta seuraavana ovat pitkät suorakaiteen muotoiset liput kahdella vaakaviivalla varustettuna, joka on yleensä tarkoittaa armeijaa. Sotakartassa on yksi tällainen lipputunnuksella tunnus 49 А tarkoittaen 49. yhdistettyä asevoimien armeijaa (49-я общевойсковая армия).

Seuraavana komentoketjussa on edelleen suorakaiteen muotoiset liehumattomat liput kahdella pysty viivalla varustettuna. Sotakartassa on yksi tällainen lipputunnuksella tunnus 22 АК tarkoittaen em. 22. armeijakuntaa (22-й армейский корпус).

Sitä seuraavana ovat viisikulmaiset swallowtail-lipun muotoiset haarautuneet liput, joista esimerkkinä tunnus 7 дшд(г) tarkoittaen 7. kaartin maahanlaskudivisioonaa (7-я гвар-дейская десантно-штурмовая дивизия) ja tunnus 20 мсд tarkoittaen 20. kaartin moottorikivääridivisioonaa ЮГВ(С)-lipun alla. Seuraavana komentopaikkahierarkiassa ovat vielä puolisuunnikkaan muotoiset liehumattomat liput, josta esimerkkinä sotakartassa 11 оибр eli 11. erillinen kaartin suunnitteluprikaati (11-я отельная гвардейская инженерная бригада). Seuraavana suorakaiteen muotoiset liput ilman vaaka- tai pystyviivoja rykmenteille, mutta kartan valokuvatarkkuus ei riitä tunnistamaan eri rykmenttien tunnuksia ja samalla niiden sijainteja.

****

Sotakartassa itse sodankäyntisymboleissa on mielenkiintoisimmat Dnepr-joen ylitykseen liittyvät. Ylityskohtia näyttäisi olevan kolme. Ylityskohdista kaksi on siltaa ja yksi ylityskohta Dneprin vastarannalle ilman siltaa.

Nuo ylityskohdat idästä lukien ovat Dneprin vastarannan puoleisina paikkoina Kozatske (Козацьке), jonka kohdalla on em. Novaja Kahovkan silta (46°46’42.9″N 33°22’10.5″E). Seuraava paikka lännempänä on Antonivka (Антонівка), jossa on Antonivskin silta (46°40’18.0″N 32°43’12.9″E). Sillaton ylityskohta on kaikkein lännimmäisin paikka Otšakovin (Очаків) ja Jaselkan (Яселка) alueeella (karkeasti noin 46°35’29.7″N 31°36’09.3″E). Sillat ovat noin 50 kilometrin päässä toistaan ja sillaton ylityspaikka on noin 80 kilometrin päässä keskimmäisestä Antonivskin sillasta.

Sillaton ylityspaikka on mielenkiintoisin. Matkaa siitä Mykolajiviin on noin 40 kilometriä, kun Antonivkasta on lähes tuplaten. Lisäksi maihinnousupaikka on Mykolajivia halkovan Etelä-Bug-joen (Південний Буг) länsipuolella. Mykolajiv on nyt siis Ukrainan vankassa hallussa samoin kuin Etelä-Bug-joen ylittävä Varvarivskin silta (Варварівський міст tai Південнобузький міст).

Venäjän tarkoitus oli päästä Hersonin valtauksen jälkeen nopeasti Hersonista Mykolajiviin, josta sitten edelleen Odessaan.

Päästääkseen länteen, Venäjän olisi pitänyt kyetä valtaamaan Mykolajiv, jotta olisi saanut Etelä-Bug-joen ylittävän sillan käyttöönsä. Alempana joessa Mustallemerelle saakka ei ole siltaa.

Kozatsken (Козацьке) kohdalla oleva Novaja Kahovkan silta (46°46’42.9″N 33°22’10.5″E) ja Antonivkan (Антонівка) kohdalla oleva Antonivskin silta (46°40’18.0″N 32°43’12.9″E) on esitetty kuvassa vihreillä ympyröillä. Siltojen ja ympyröiden väli on noin 50 kilometriä. Novaja Kahovkan silta on oikeanpuoleinen ympyrä. Venäjä oli sijoittanut komentoketjun korkeimmat komentopaikat Kozatsken kohdalle (ЮГВ(С)- ja 49 А -liput). Keltaisella taustalla olevista paikkakuntanimistä on erotettavissa Berislav (Берислав) sillan kaakkoispuolella. Kuva: vapaa lähde (Ukrainan asevoimat, Збройні сили України, kuvakaappaus sotakartasta).

Yllä olevasta kuvasta saisi enemmän selvyyttä Venäjän hyökkäystavasta ja Venäjän käytössä olevasta hyökkäysvoimasta, mikäli komentoketjujen alimpien sotilasyksikköjen lyhenteet olisivat erotettavissa ja mikäli yksiköillä on ollut oletuksena vakioitu tiedetty varustus.

Oheisessa epäselvässä kuvassa on esitetty sotakarttaan merkityt Venäjän läntisimmät sotatoimet yli Dnepr-joen (ylityspaikka ilman siltaa). Kyse on Otšakovin (Очаків) ja Jaselkan (Яселка) alueesta vastarannan puolella. Vihreä piste on kutakuinkin 46°35’29.7″N 31°36’09.3″E -karttapiste. Vastarannalla taivaansiniset alueet ovat Ukrainan asevoimien ryhmityksiä, jotka Ukrainan asevoimat on peittänyt antaessaan luvan kartan julkistukseen. Kolme vaa-leanapunaista nuolta kuvaavat sotatoimien vaikutussuuntaa (hyökkäyssuuntaa) ja nuolien alla on sotilasyksikköjen nimet, joista kuitenkaan ei saa selvää samoin kuin nuolien sisällöstä niin, että voisi kirjata jotain varmaa ylitystavasta ja ylityksen sotavoimasta. Liittynevät ehkäpä myös maahanlaskujoukkoihin. Kuva: vapaa lähde (Ukrainan asevoimat, Збройні сили України, kuvakaappaus sotakartasta).

Mielestäni sotakartta kertoo, että Venäjä on pyrkinyt ottamaan haltuunsa Dneprin pohjoispuolen rannat ja  sekä myös Bug-joen itärannan niin, että Mykolajivin haltuunotto olisi ollut mahdollinen. Kartan länsiosassa Dneprin ylitys sillattoman kohdan sotatoimiylityksen strateginen tarkoitus sodankäynnin tuossa vaiheessa ei minulle oikein aukene. Jos jollekin aukenee, voisi kirjata kommentointipalstalle.

Saksalaiset pioneerit rakentamassa Mykolajivissa siltaa Etelä-Bug-joen yli vuonna 1941. Kun tarkastelee sotatapahtumia 80 vuoden takaa, eipä sodankäynti Ukrainassa ole paljonkaan muuttunut. Ikään kuin Venäjä toteuttaisi 80 vuotta vanhoja sotakarttoja. Hitler aloitti 6. elokuuta 1940 massiivisen hyökkäyksen Ukrainassa etelärintamalla koko rintaman kyljellä. Saksalaiset saivat haltuunsa ainoan sillan yli Etelä-Bugin lähellä Voznesenskia (Вознесенськ) ja murtautuvat Stalinin 9. armeijan puolustuksen läpi yli kymmenellä divisioonalla. Sodan pohjimmaiset perusteet tuolla alueella ovat edelleen samat. Jokien ylitykset ovat tärkeä sodankäyntiä määrittävä tekijä. Ukrainassa Dnepr ei ole helpoin ylitettävä ilman siltoja. Kuva: vapaa lähde (julkinen verkkotunnus, Miasto Mikołajów po zajęciu przez wojska niemieckie, 1.1.1942).

****

Sotakartan perusteella venäläiset sotajoukot koostuivat maaliskuussa kutakuinkin kymmenestä pataljoonatason taktisesta ryhmästä, jotka on muodostettu Venäjän 49. yhdistetyn asevoimien armeijan (49-я общевойсковая армия, merkintä kartassa 49 А) ja 7. ilmahyökkäysdivisioonan (7-я гвардейская десантно-штурмовая дивизия, merkintä kartassa 7 дшд(г)) yksiköistä.

22. armeijakunnan (22-й армейский корпус, merkintä kartassa 22 АК) yksiköt näyttäisivät toimivan ilman taktisten ryhmien (батальонная тактическая группа, БТГ) muodostamista.

Erityistä sotakartassa on aikaisemmin tässä kirjoituksessa mainittu Tšornobajivkan lentokenttä 46°40’36.7″N 32°30’24.7″E -pisteessä.

22. armeijajoukon (22-й армейский корпус, merkintä kartassa 22 АК), 7. ilmahyökkäysdivisioonan (merkintä kartassa 7 дшд(г)), 127. erillisen tiedusteluprikaatin (merkintä kartassa 127 обрр) ja 20. moottorikivääridivisioonan (merkintä kartassa 20 мсд) komentopaikat olivat lentokentällä ja samalla niin lähekkäin toisiaan, että ne olivat Ukrainan tuhottavissa samassa iskussa.

Tšornobajivkan lentokenttä on osoitettu punaisella ympyrällä, jossa valkea leveä pystyviiva keskipisteen läpi. Чернобаевка-teksti (Tšernobajevka) ХЕРСОН-tekstin (Herson) yläpuolella. Tekstit ovat siis venäjänkielisiä. Lentokentälle on kohdistettu viisi lippua eli komentopistettä, jotka ovat lipputeksteinä vasemmalta oikealle  22 АК, 127 обрр, 7 дшд(г), 20 мсд ja ЮГВ(С). Kuva: vapaa lähde (Ukrainan asevoimat, Збройні сили України, kuvakaappaus sotakartasta).

Ukraina sai haltuunsa 15. maaliskuuta Mykolaivin alueella Venäjän armeijan uuden R-149МА1 komento- ja esikunta-ajoneuvon (УКШМ Р-149МА1). Tuo ajoneuvo on osa Venäjän Sozvezdije-konsernin (Концерн «Созвездие») luomaa automatisoitua joukkojen ohjausjärjestelmää (ЕСУ ТЗ «Созвездие»), eikä noita ajoneuvoja ole toistaiseksi Venäjän armeijan käytössä hirvittävää määrää, enintään 50 kappaletta. Tuokin kuvaa osaltaan sitä, että Venäjä pyrki maaliskuun alkupuolella saamaan haltuun Mykolaivin kuitenkaan siinä onnistumatta (Defense Express 15.3.2022).

Ratkaisu Venäjän kyvyttömyydestä jatkaa Ukrainan etelärannikkoa länteen Hersonin jälkeen tapahtui ehkä Tšornobajivkan lentokentän taisteluissa, jotka Ukrainassa on nimetty Tšornobajivkan ilmiöksi (феномен Чорнобаївки). Tšornobajivkan ilmiöstä tuli keväällä samanlainen meemi kuin Käärmesaaren 13 rajavartijan painukaa vittuun -haistattelu venäläisille (YouTube, Феномен Чорнобаївки 2.4.2022).

Venäjä yritti sangen pakkomielteisesti valloittaa lentokentän kymmeniä kertoja onnistumatta. Venäjän kokemat tuhot valtausyrityksissä ovat olleet valtavia. Strategisesti jatkuvat valtausyritykset on ymmärrettävä, koska Venäjälle sen käytössä oleva lentokenttä olisi ollut ja olisi edelleen oleellinen osa alueella olevaa sotavoimakapasiteettia.

Ukrainan tuore isku Krimille lentotukikohtaan on mietoa sen rinnalla, miten Ukraina iski useaan otteeseen Tšornobajivkan lentokentälle venäläisjoukkoja vastaan keväällä. Maaliskuun 7. päivän vastaisena yönä tapahtuneessa iskussa Ukrainan armeija tuhosi venäläiskalustoa urakalla mukaan lukien 30 helikopteria, eivätkä venäläiset sotalentokoneet enää voineet laskeutua kentälle (Facebook, Командування морської піхоти 7.3.2022). Videot Ukrainan armeijan toiminnasta Bayraktar-drooneilla alueella ovat näyttäviä (esim. Telegram, ДвіЩ 18.3.2022).

Tšornobajivkan lentokentälle kaikin mahdollisin keinoin pyrkinyt Venäjä kärsi alueella raskaita tappioita. Kuvassa tuhoutuvia helikoptereita. Sotakartan mukaan lentokentälle oli sijoitettu myös 22. armeijakunnan, 7. ilmahyökkäysdivisioonan, 127. erillisen tiedusteluprikaatin ja 20. moottorikivääridivisioonan komentopisteet. Kuva: vapaa lähde (Ukrainan merivoimien johto, Командування морської піхоти).

Ukrainan strategia on iskeä komentopaikkoihin korkealla komentoketjussa katkaistakseen Venäjän sodankäynnin hermostoa. Ukrainan strategia on iskeä Venäjän ammusvarastoihin ja huoltoyhteyksiin katkaistakseen Venäjän sodankäynnin verisuoniston. Kun Ukrainan iskuissa on kuollut paljon korkea-arvoisia venäläiskomentajia, kyse on ollut osaltaan komentopaikkojen tuhoamisesta. Idea on siis lamaannuttaa sekä hermosto että verisuonisto.

Varsin pian tulee aika, jolloin Ukraina katkaisee Krimiltä mantereelle johtavat rautatiet ja kaksi A-tason maatieväylää (eurooppalaiset reitit E97 ja E105). Rautateiden osalta vaikkapa 46°09’50.2″N 33°37’50.8″E– ja 45°56’46.9″N 34°28’30.1″E -pisteet olisivat iskujen kohteita.

****

Tuo Ukrainan julkaisema venäläinen sotakartta on jo toinen julkiseksi tullut venäläinen asiakirja, jota on syytä analysoida Suomessakin Venäjän nykyisen sodankäyntitavan selvyydeksi.

Siitä ensimmäisestä asiakirjasta kirjoitin blogikirjoituksen keväällä otsikolla Salainen asiakirja – Venäjän armeija suunnitteli hyökkäystä Valko-Venäjälle syksyllä 2020 ja yhteenottoa Naton kanssa (US-blogi 20.4.2022). Tuo asiakirja on venäjänkieliseltä otsikoltaan:

Легенда о замыслу на перегруппировку соединений и воинских частей 1 танковой армии в район выполнения задачи

ja suomennettuna:

Peitetarina suunnitelmasta 1. panssarivaunuarmeijan kokoonpanojen ja sotilasyksiköiden uudelleenryhmittelystä operaatioalueelle.

Asiakirja löytyy edelleen Ukrainan puolustusministeriön päätiedusteluosaston (Головне управління розвідки Міністерства оборони України) sivuilta (Легенда о замыслу на перегруппировку соединений и воинских частей 1 танковой армии в район вы-полнения задачи).

Erityistä asiakirjassa ovat juuri sotilasyksiköt ja niiden ryhmittely ja tehtävät, joiden perusteella voi arvioida osaltaan venäläistä sodankäyntitapaa. Asiakirjaan sotilasyksiköt on kirjattu vastaavilla lyhenteillä kuin tässä blogissa käsitellyssä sotakartassa.

Kyse asiakirjasisällössä oli niinkin merkittävästä asiasta kuin Valko-Venäjän ottamisesta haltuun.

Ote venäläisestä sotasuunnitelma-asiakirjasta Valko-Venäjän ottamiseksi haltuun. Ote on sivulta, johon on kirjattu käytettäviä sotilasyksikköjä. Yksikkölyhenteiden (esim. мсд, обрр jne.) tarkoitus selviää pitkälti tästä kirjoituksesta. Kuvassa oleva otsikko ”3. Боевой состав группировки войск и распределение сил и средств усиления.” on suomeksi kutakuinkin ”Joukkoryhmittelyn taistelukokoonpano sekä sotavoimien jakautuminen ja vahvistuskeinot.”. Kuva: vapaa lähde (Ukrainan puolustusministeriön päätiedusteluosasto, Головне управління розвідки Міністерства оборони України, kuvakaappaus asiakirjasta).

Pieni vinkki Maanpuolustuskorkeakoulussa lopputyön aihetta miettiville opiskelijoille: noista asiakirjoista kyllä löytyisi ainesta myös monen lopputyön aiheeksi.

Слава Україні!

Slava Ukraini!

 

+11

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu