Venäjän hyökkäys Ukrainaan – Ehtyneet maakaasutoimitukset Eurooppaan on osa Venäjän laajempaa palapeliä

Espanjalaiset osoittamassa mieltään sähkön hinnankorotuksia vastaan Madridissa keskiviikkona 6.10.2021.

Vilkaisin aamulla Suomen sähkömarkkinoiden tilannetta – ei hyvältä näytä on Juhani Putkisen bogikirjoituksen otsikko keskiviikolta (Puheenvuoro 22.12.2021).

Ensimmäisenä hyppi silmille sähkön markkinahinta Suomessa: 520,59 €/MWh, eikä edes ole mitkään paukkupakkaset, vaan ihan tavallinen talvikeli.”, Putkinen kirjoitti.

Olemme aina vakuutelleet täällä Suomessa itsellemme, ettemme ole riippuvaisia venäläisestä maakaasusta. Emme ole riippuvaisia, koska venäläisen maakaasun osuus on ollut Suomen kokonaisenergian kulutuksesta vain noin viiden prosentin luokkaa. Se on mielestämme vain muu EU-Eurooppa, joka nyt kärvistelee venäläiskaasun riippuvuudessa, ei Suomi.

Tuo on puolitotuus. Tai paremminkin ei edes totuus senkään vertaa.

Vuonna 2020 EU-alueen sähköenergiasta 37 prosenttia tuotettiin fossiilisella hiilellä, maakaasulla ja öljyllä. Maakaasu on EU:n toiseksi suurin sähköntuotannon lähde noin 20 prosentin osuudella ydinvoiman jälkeen. Yhteisillä energiamarkkinoilla sähkön hinnan muodostuessa sähköpörssin huutokaupoissa mekin maksamme sähkön hinnassa siitä, ettei Putin toimita riittävästi maakaasua Eurooppaan.

Alla oleva kuva, jossa on esitetty EU:n sähköenergian tuotanto polttoaineryhmittäin vuonna 2020, löytyy Statistan sivuilta (Statista, Electricity generation in the European Union (EU) in 2020, by fuel). Maakaasu on sähkötuotannon polttoaineena kakkosena ydinenergiauraanin jälkeen.

EU:n sähköenergian tuotanto (TWh) polttoaineryhmittäin vuonna 2020. Heti ydinvoiman jälkeen kakkosena on maakaasu. Noin viidennes EU-alueen sähköstä tuotetaan maakaasulla.

Maakaasu on nyt tällä kertaa merkittävin sähkön hinnannousun synnyttäjä EU-Euroopassa. Asiantuntija-arvioiden mukaan noin 80 prosenttia sähkön hinnannoususta johtuu maakaasun hinnan noususta ja loput hiilidioksidipäästöhinnoista, kun sähkön kysyntä on vahvaa.

Kysymys on dominoefektistä. Vastaava dominoefekti nähtiin talvella 2016–2017, joka johti niin ikään myös sähkön hintojen nousuun, kun Ranskan useat ydinvoimalat olivat lisäksi huoltoseisokissa.

Kuinka tähän on oikein päädytty?

Siis siihen, että  me suomalaiset sähkönkuluttajat olemme osaltamme maksumiehiä Venäjälle siitä energiapolitiikasta, jota EU ja EU-maat ovat harjoittaneet ilman pienintäkään huolen häivää Venäjän energiaan nojautuen jo vuosikymmenten ajan.

****

’Газпром’ существенно увеличил поставки газа в КНР в ноябре-декабре по ’Силе Сибири’” (Тасс 14.12.2021).

Vapaasti suomennettuna tuo Tassin sivuilla oleva tuore uutisotsikko:

Gazprom lisäsi merkittävästi kaasutoimituksia Kiinaan marras-joulukuussa Sila Sibiri -kaasuputken kautta”.

Tassin uutinen oli päivää ennen kuin Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Kiinan presidentti Xi Jinping keskustelivat videoyhteydellä 15.12.2021. Siis silloin, jolloin venäläisten mukaan Putin ja Xi keskustelevat Naton aggressioista ja laajenemisesta Venäjän länsirajamaissa. Putin oli tuolloin jo asettanut uhkavaatimuksensa Yhdysvalloille ja Natolle.

Maailman suurin maakaasun kuluttaja on Kiina.

Venäjä ja Kiina allekirjoittivat 21. toukokuuta 2014 pian Krimin valtauksen jälkeen 30-vuotisen 400 miljardin dollarin arvoisen kaasusopimuksen, joka toteuttamiseksi tarvittiin venäläisen kaasuyhtiö Gazpromin (kotisivut) ja kiinalaisen kaasu- ja öljy-yhtiö CNPC:n (China National Petroleum Corporation, kotisivut) yhteinen projekti. Tuo projekti on nimeltään Sila Sibiri -kaasuputki (Сила Сибири, suomeksi Siperian Voima). Kaasuputken suunniteltu välityskyky vuonna 2025 on 38 miljardia kuutiometriä vuodessa.

Venäjällä on itäisessä Siperiassa mittavat maakaasuverkoston rakennushankkeet. Rakennusolosuhteet ovat kaikin puolin haastavat. Sila Sibiri -kaasuputkiosuus verkostossa on esitetty keltaisella viivalla. Venäjä on energiatoimituksissaan kääntänyt katsettaan itään Euroopan kuihtuessa maailman talousnäyttämöllä.

Kuten Nord Stream -kaasuputkea aikanaan, myös Sila Sibiri -kaasuputkea Venäjän on tarkoitus laajentaa kakkosvaiheella myöhemmin.

Vuonna 2020 Venäjä toimitti Kiinaan Sila Sibiri -linjan kautta 4,1 miljardia kuutiometriä, kun putken avaamisesta joulukuusta 2019 elokuun alkuun 2021 oli kuljetettu kaasua yhteensä 10 miljardia kuutiota. Lokakuun 2021 lopussa putkea pitkin virtasi Kiinaan venäläiskaasua jo 12 miljardin kuution vuosivauhtia.

Kaasutoimitusten lisäämisen mahdollisuuksia Venäjällä todellakin on, jos vain Kiina on valmis kaasua ostamaan. Venäjän ja Kiinan allekirjoittaman 400 miljardin dollarin sopimuksen mukaan vuotuiset toimitukset nousevat 38 miljardiin kuutiometriin  vuodesta 2024.

Tuohon sopimukseen liittyen PetroChina (kotisivut) lisää kaasun tuontia Venäjältä Power of Siberia -putken kautta 43 miljoonaan kuutiometriin päivässä (vastaa noin 15,5 miljardia kuutiometriä vuodessa) vuoden 2021 loppuun mennessä, kun tuonti marraskuussa oli 28 miljoonaa kuutiometriä päivässä (vastaa noin 10 miljardia kuutiometriä vuodessa). Nuo kokonaismäärät ovat kuitenkin vielä pieniä verrattuna siihen, mitä Venäjä toimittaa EU-Eurooppaan.

Tällä hetkellä Venäjä toimittaa Kiinaan kuitenkin jo yli 30 prosenttia enemmän kaasua kuin mitä Venäjän ja Kiinan väliset sopimukset edellyttäisivät.

Kiinan maakunnille maakaasun tuonti on muodostunut kriittiseksi, jotta maakunnat kykenisivät täyttämään keskusjohdon asettamat puhtaamman energiankäytön tavoitteet. Maakaasun kysyntä on noussut nyt tämän vuoden jälkipuoliskolla jyrkästi maakuntien pelätessä, etteivät ne saavuttaisi Pekingin asettamia puhtaan energian käytön tavoitteita.

Pekingin talviolympialaiset ovat myös osaltaan nyt lisänneet maakaasun kysyntää. Kiinan lisääntynyttä kaasun kysyntää Venäjä tyydyttänyt myös nesteytetyn maakaasun viennillä Arktiselta alueelta Kiinaan.

****

Euroopassa on kuviteltu, että kaasun ostolla Venäjältä Euroopan unioni kykenisi luomaan keskinäisriippuvuuden, jossa Venäjä ei tulisi toimeen ilman EU-alueelta tulevia kaasutuloja.

Tuo on harhakuvitelma nyt ja harhakuvitelma se oli jo alun alkaenkin.

Tuollaista keskinäisriippuvuutta, jonka muodostumista Venäjä on visusti varonut,  EU ei kykene Venäjän suhteen luomaan. Pian on käsillä aika, jolloin Venäjä kykenee pitämään kaasutulojaan riittävällä tasolla, vaikkei toimittaisi kaasua Eurooppaan kuutiosenttikään. Kyse Venäjälle on Aasiasta. Venäjä voi toimittaa Kiinaankin suuret määrät energiaa ilman, että Kiina tulisi siitä keskinäisriippuvaiseksi.

Kun EU pyrkii luopumaan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi fossiilisesta hiilivetyenergiasta, Venäjälle riittää Aasiasta ja etenkin Kiinasta pitkäksi aikaa markkinoita. Kiina on ilmoittanut sitoutuvansa Pariisin ilmastosopimukseen ja luvannut pysäyttää päästöjensä kasvun vuoteen 2030 mennessä. Presidentti Xi Jinping on ilmoittanut Kiinan pyrkivän hiilineutraaliksi vuoteen 2060 mennessä, joten Venäjällä kyllä riittää maakaasumarkkinoita Aasiassa vielä pitkäksi aikaa.

Vaikka Kiina pyrkii maakaasun ylitarjontaan kotimaassaan kivihiilestä luopumista edistääkseen, omia etuja ajaessaan Kiina ei saata itseään vastaavaan tilanteeseen ostaessaan Venäjältä yhä enemmän kaasua, johon EU on itsensä saattanut: tulla riippuvaiseksi venäjäisenergiasta.

Venäjä ei tee mahdollisia päätöksiä sodasta Ukrainaa vastaan huomioimatta kaasutoimituksia Eurooppaan. Venäjä pitää huolen, että voimassa olevat kaasuntoimitussopimukset täytetään sodankin aikana ja on EU-Euroopan asia, ostaisiko se kaasua Venäjän ollessa sodassa Ukrainassa.

****

Maakaasu ja energia ylipäätään ovat Venäjälle politiikan keskeiset toimintavälineet.

Maakaasu on aivan keskeinen. Rauhan aikana keskeisin väline – ja tehokkain.

Olemme saaneet kokea tuon Suomea myöten koko Euroopassa tämän vuoden jälkipuoliskolla. Se on tiennyt myös meille suomalaille kalliimpaa energiaa sähkön hintana, eikä Venäjän toimissa läheskään kaikkea ole vielä nähty.

Muistelkaa siis vain ”lämmöllä” Putinia, kun lämmitellette sähkösaunojanne huippukalliilla sähköllä.

Maakaasun futuurihinnat nousivat Euroopassa viime maanantaina 20.12.2021 jälleen ennätystasolle. Intercontinental Exchangen (kotisivut) mukaan maanantaiaamuna tammikuun kaasufutuurien arvo nousi 148,87 euroon 1 MWh:lta, mikä vastaa noin 1 730 dollaria tai 1 525 euroa tuhannelta kaasukuutiometriltä (ICE, Dutch TTF Gas Futures). Hinta on lähes kymmenyksen korkeampi kuin edellisen kaupankäyntipäivän päätöskurssi. Kaasufutuurien hintahuiput 1 937 dollaria tuhannelta kuutiometriltä koetiin jo lokakuun alussa.  ​​

Maakaasufutuurien hintakehitys Euroopassa vuoden 2020 helmikuusta alkaen. Nuo hurjat piikit tämän vuoden jälkipuoliskolla ovat Venäjän aktiivisen politiikan aikaansaannosta. Vastaavaa ei ole nähty esimerkiksi Yhdysvaltojen maakaasufutuurimarkkinoilla.

Myös pörssisähkön hinta seuraavana päivänä 21.12.2021 oli vastaavasti vuoden toiseksi korkeimmassa arvossa 50,5 senttiä kilovattitunnilta eli 500,50 €/MWh.

Pohjoismaiden ja Baltian maiden sähköpörssi Nordpoolissa määräytynyt sähkön spot-hinta viimeisen vuoden aikana. Kuvio pitkälti samanmuotoinen kuin EU-alueen maakaasufutuurien hintakehitys.

Saadakseen käytännön käsityksen maakaasun hinnasta, on sitä syytä korreloida raakaöljyn hintaan. Esimerkiksi 3 500 dollaria tuhannesta kaasukuutiometristä vastaa 580 dollarin öljyhintaa tynnyriltä. 1 750 dollaria tuhannesta kaasukuutiometristä vastaa 290 dollarin hintaa öljytynnyriltä.

Kyse maakaasun futuurihintauutisessa oli Venäjän kaasutoimitusten keskeytymisestä, Nord Stream 2 -kaasuputken epävarmuudesta ja lisäksi alkavasta kylmästä talvesta, kun lämpötilat laskivat Keski-Euroopassa pakkaselle. Lisänä ripaus vielä Ranskan ydinvoimaloiden toiminnan odottamattomista pysäytyksistä ja maanalaisten kaasuvarastojen tyhjyydestä.

Kylmistä säistämme päättää luoja, mutta maakaasun toimituksista ja varastojen täytöstä päättää Venäjä.

EU-Eurooppa joutuu nyt rukoilemaan, että tulisi edes leuto talvi, jos emme halua rukoilla Putinin armoa.

Maakaasuvarastojen täyttöaste talven varalle oli 1. joulukuuta 67,5 prosenttia ja muutamaa päivää ennen joulua jo alle 60 prosenttia, mikä olisi tavanomainen taso vasta tammikuussa. Jos käsillä oleva talvi on tavallista ankarampi, varastojen tasot voi pudota kriittisen alhaiselle tasolle helmi-maaliskuussa. Energiamarkkinat hinnoittelevat jo nyt tuota riskiä myös sähkön hintaan.

Venäjä laski jyrkästi 18.12.2021 kaasutoimituksia kymmenenteen osaan Saksaan Valko-Venäjän ja Puolan läpi kulkevan Jamal-Eurooppa-kaasuputken kautta (Reuters 18.12.2021). Venäjä ei ole kertonut mitään syytä, miksi putki kierrettiin melkein kiinni. Tuon seurauksena maakaasun spot-hinnat Euroopassa nousivat tiistaina 21. joulukuuta kaikkien aikojen korkeimmalle tasolle. Spot-hinta ylitti ensi kertaa 2 000 dollaria tuhannelta kuutiometriltä.

Miksi Venäjä veti lähes nolliin Jamal-Europe-kaasuputken kaasutoimitukset Saksaan juuri 18.12.2021?

Ensinnäkin siksi, koska Saksan liittovaltion verkkovirasto (Bundesnetzagentur, BNetzA) ilmoitti 16. joulukuuta, ettei se aio sertifioida Nord Stream 2 -kaasuputkea ennen heinäkuuta 2022 (Statement zu Nord Stream 2 zur Pressekonferenz vom 16.12.2021).

Toisekseen siksi, että Venäjällä on ollut kuluneella viikolla uusi rajumpi vaihde päällä uhkailla Yhdysvaltoja, Natoja ja länttä sodalla Ukrainassa, mikäli Venäjän esittämiin uhkavaatimuksiin ei suostuta.

Kuvio on siis selvä: Venäjä järjestää lyhyen päivän kestävän ”äksidentin” maakaasun toimituksessa, ja EU:n maakaasufutuurien hinnat ja samoin kuin sähköhinnat sähköpörsseissä huitelevat saman tien taivaissa.

****

Samoihin aikoihin  20. joulukuuta tuli tiedoksi, ettei Gazprom ollut varannut 21. joulukuuta kapasiteettia maakaasun kauttakulkuun Puolan poikki Saksaan Jamal-Eurooppa-putken kautta. Huutokaupassa tarjottiin kapasiteettia 89 miljoonaan kuutiometriin päivässä, mikä vastaa 32,5 miljardia kuutiota vuodessa.

Samalla markkinoille kerrottiin, tammikuulle 2022 Gazprom oli varannut vain 21,6 prosenttia Jamal-Eurooppa-putken 32,9 miljardin vuotuisesta kuljetuskapasiteetista. 21,6 prosenttia tarkoittaa ostettuna kapasiteettinä vain noin 7,1 miljardia kuutiota vuodessa.

Gazprom ei myöskään ostanut lisää välityskapasiteettia Ukrainan kaasuputkien kautta ensi vuoden tammikuulle. Kuten sillä on ollut aikaisempina vuosina tapana, Gazprom ei ole nyt varannut Ukrainan poikki lisäkapasiteettia ensi vuoden kolmelle ensimmäiselle neljännekselle.

Ukrainan kaasunsiirtoverkko-operaattori (Оператор ГТС України, ОГТСУ) tarjosi jo marraskuussa pidetyssä huutokaupassa siirtokapasiteettia tammikuulle enimmillään 5,2 miljoonan kuutiometrin päivätoimituksille Sohranovkan kaasunmittausaseman (Газовимірювальна станція Сохрановка) kautta sekä enimmillään 9,8 miljoonan kuutiometrin päivätoimituksille Sudža-aseman (Газовимірювальна станція Суджа) kautta, mutta huutokaupan päätyttyä molemmat tarjoukset jäivät lunastamatta. Gazprom ei tarttunut noihin tarjottaviin myöskään joulukuun huutokaupassa. Yhteensä tuo lisäsiirtokapasiteetti Ukrainan läpi olisi ollut noin 5,5 miljardia kuutiota vuodessa.

Huutokaupan päättyminen tuloksettomana näkyi heti seuraavana päivä maakaasun futuurihinnoissa.

Ukrainan kautta tapahtuva venäläisen maakaasun välitys laski tammi-marraskuussa 2021 viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 23,5 prosenttia ollen 38,3 miljardia kuutiometriä. Vuosi 2020 oli vielä koronavuosi, jolloin maakaasun kysyntä oli yleisesti alhaalla.

Gazprom ei siis kuljeta EU-alueelle ensi vuoden alussakaan kaasua kuin sen verran, mitä sen solmimat pitkäikäiset voimassa olevat perussopimukset edellyttävät. Spot-kauppoihin ei EU-Euroopassa voida luottaa, vaikka hinta vielä nousisi yli 2 000 dollariin tuhannelta kaasukuutiolta, kuten myös on jo julkisuudessa esitetty.

Lisäkapasiteettia putkistoissa ei siis ole ostettu.

Poikkeuksena kaasutoimituksille ovat Euroopan Venäjälle ystävämieliset maat, joista lisää tämän kirjoituksen parissa seuraavassa luvussa. Ystävämielisyys näkyy kaasun hinnassa ja kaasun toimituksien lisäyksissä.

****

За 11 месяцев 2021 г. Газпром экспортировал в Сербию на 57 % газа больше, чем за весь 2020 г.” (Neftegaz.ru 8.12.2021).

Vapaasti suomennettuna:

Vuoden 2021 yhdentoista kuukauden aikana Gazprom vei Serbiaan 57 prosenttia enemmän kaasua kuin vuonna 2020.

Venäläiskaasun hinta ja toimitusmäärät eri maille on osoitus sille, että energia on Venäjälle geopolitiikan keskeinen toimintaväline. Keskeisin rauhan aikana.

Venäjä toimittaa kaasun Serbiaan ohi Ukrainan Turkish Stream -kaasuputkea pitkin (Турецкий поток). EU-maista putken haara kulkee vain Bulgarian läpi Serbiaan.

Венгрия нанесла удар по украинско-венгерским отношениям, исключив украинский газопровод из схемы поставки газа из России.” (Интерфакс 28.9.2021).

Vapaasti suomennettuna:

Unkari puukotti Ukrainan ja Unkarin välisiä suhteita sulkemalla Ukrainan kaasuputken Venäjän kaasutoimitusten ulkopuolelle.”

Lausuja oli Ukrainan ulkoministeri Dmitri Kuleba, kun Unkari oli toimillaan mahdollistanut Venäjän toimittaa ohi Ukrainaan myös Kaakkois-Eurooppaan. Tuosta Unkarin ja Venäjän välisestä kaasusopimuksesta alkoivat myös EU:n konkreettiset ongelmat Balkanilla tänä syksynä Serbian aktivoimana.

Venäjä pyrkii kiertämään Ukrainan etelän puolelta Turkish Stream -kaasuputkella kuten pohjoisen puolelta Nord Stream -kaasuputkilla. Tämä pitkään suunnitteilla ja työn alla ollut venäläinen geostrateginen hanke on nyt viimein lähes valmis. Venäjällä alkaa samalla olla suuri valmius hyökätä Ukrainaan.

Nykyinen Venäjän ja Serbian välinen kaasuntoimitussopimus päättyy vuoden 2021 lopussa, mutta Venäjä myy kaasua vanhan sopimuksen hinnalla vielä kuuden kuukauden lisäajan. Tuo hinta on 270 USD/1 000 m3, kun EU-Eurooppa on maksamassa tuolloin Venäjälle pitkien sopimusten ulkopuolisesta kaasusta jopa 1 700 dollaria ja enemmänkin jopa yli 2 000 dollaria tuhannelta kuutiolta eräiden synkkämielisimpien asiantuntija-arvioiden mukaan.

Serbia ja Venäjä neuvottelevat uutta kaasusopimusta kymmeneksi vuodeksi, jossa Venäjä olisi valmis toimittamaan kaasua jopa 3–5 miljardia kuutiota vuodessa. Näin Venäjä pyrkii poliittisesti sitomaan Serbiaa itseensä energialla. Vuonna 2020 Venäjä vei Serbiaan kaasua vain noin 1,4 miljardia kuutiota.

Ei ole siis suinkaan sattumaa, että myös Serbian ja Kosovon väliset asiat alkoivat kiristyä tämän vuoden jälkipuolella, kun uudesta kaasuntoimitussopimuksesta aloitettiin todelliset neuvottelut myönteisissä merkeissä lokakuussa.

Serbian presidentti Aleksandar Vučić asetti Natolle vaatimuksia Kosovon serbivähemmistön suhteen jo syyskuun lopulla. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vieraili Serbiassa 10.-11.10.2021. Vučić ja Putin tapasivat Sotšissa 25.11.2021.

Venäjä on siis leiponut osin maakaasullaan tuon kiristyneet tilanteen Balkanilla ja se on vain yksi osa siinä palapelissä, jota Venäjä nyt kokoaa Eurooppaan. Yhtenä Venäjän kokoaman palapelin osana on muistettava myös pakolaiskriisi Valko-Venäjän Nato-rajoilla.

****

Venäjä on toki lisännyt kaasutoimituksia eri EU-maihin vuoteen 2020 verrattuna. On kuitenkin muistava, että vuonna 2020 koronan takia kaasun kysyntä oli ennätysalhaalla.

Esimerkiksi vuonna 2020 Gazprom toimitti Unkarille maakaasua 8,637 miljardia kuutiometriä, kun vuonna 2019 toimitus oli 10,522 miljardia kuutiometriä. Korona hyydytti siis Unkarissa kaasun kysyntää lähes viidenneksellä.

Kun katsoo Gazpromin vientitilastoja, erottuu sieltä Venäjälle ystävämäisiä maita, joiden kaasumäärät ovat todella lisääntyneet.

Gazprom on lisännyt kaasutoimituksia tänä vuonna marraskuun puoliväliin mennessä erityisesti Turkkiin (98,1 %), Sloveniaan (53,3 %), Romaniaan (247,1 %) ja Serbiaan (92,9 %) sekä myös Bulgariaan (48,2 %), jonka Venäjä tarvitsee Serbian kaasuviennille. Saksa (19,6 %), Italia (18,3 %), Puola (7,3 %), Kreikka (13,7 %) ja Suomi (10,8 %) ovat olleet vähemmällä.

Suomi olisi saanut Venäjän ystävämielisenä maana enemmänkin kaasua, jos maalla olisi ollut tarvetta ostaa. Vuonna 2020 Gazprom möi kaasua Suomeen 1,6 miljardia kuutiota ja nyt vuonna 2021 marraskuun puoliväliin mennessä 10 prosenttia enemmän.

Venäjä tarvitsi bulgarialaisen ja serbilaisen kaasunsiirtoverkko-operaattorin rakentaakseen Turkish Stream -kaasuputken Balkanin haaran, joka en esitetty edellä tässä kirjoituksessa olevassa kuvassa. Kiitoksena Serbia ja Bulgaria saavat kaasua edullisesti.

Ensimmäiset kaasutoimitukset tuon haaran kautta odotettiin tapahtuvan jo joulukuussa 2020, mutta kaikki työt saatiin kuitenkin valmiiksi vasta heinäkuun 2021 alussa. Perusteet Venäjän Balkanin ongelmien aikataulutukselle kuten Ukrainan mahdollisen sodan aikataulutukselle löytyy siis energiasta ja kaasuverkoista.

Unkari on oma lukunsa. Kaasutoimitukset Unkariin tapahtuvat nykyisin niin ikään pitkälti vain Turkish Stream -kaasuputkea pitkin. EU on antanut Yhdysvaltojen vakavista varoitteluista huolimatta Venäjälle Turkish Stream -kaasuputkella mahdollisuuden hämmentää Kaakkois-Euroopan ja Balkanin tilannetta mieleisekseen niin, että alueen maille on luotu mahdollisuus sotkea EU:ta myös sisältä päin. Turkish Stream -kaasuputkella on hankaloitettu myös Ukrainan asemaa vastaavasti kuin Nord Stream -kaasuputkilla.

Ukrainaa ei siis kierretä vain Nord Stream 2 -kaasuputkella vaan myös Turkish Stream -kaasuputkella. Tuo on Venäjän geostrateginen valinta, johon EU on auliisti suostunut ja jonka tuloksia me saamme nyt päivitellä täysipäiväisesti Venäjä-Ukraina-konfliktissa.

Venäjän ollessa kyseessä, kaikki liittyy kaikkeen ja kaikella sen toiminnalla on selityksensä. EU joutuu nyt vain makaamaan niin kuin on pari vuosikymmentä pedannut Venäjän suhteen.

****

Vuonna 2020 Venäjän kaasunviennissä  IVY-maihin keskimääräinen hinta tuhatta kuutiota kohden oli 143,0 Yhdysvaltojen dollaria tai 124,9 euroa (Газпром, Европа).

Alla oleva diagrammikuva kertoo osaltaan, että Venäjälle ystävämieliset maat saavat kaasua halvemmalla. Venäjä laskee Suomen näihin maihin mm. siksi, ettei Suomi pyri Naton jäsenmaaksi.

Alla olevan diagrammin mukaisesti Venäjä myy läheisimmälle liitolaiselleen Valko-Venäjälle (Беларусь) maakaasua 128,50 dollarin hintaan tuhannelta kuutiolta (vuosi 2021). Armenialle (Армения) Venäjä myy maakaasua 165,00 dollarin hintaan tuhannelta kuutiolta (ensimmäinen vuosineljännes 2021). Kiinalle (Китай) Venäjä myy maakaasua 171,00 dollarin hintaan tuhannelta kuutiolta (heinä-syyskuu 2021). Turkille (Турция) Venäjä myy maakaasua 270,00 dollarin hintaan tuhannelta kuutiolta (syyskuu 2021). Serbialle (Сербия) Venäjä myy maakaasua niin ikään 270,00 dollarin hintaan tuhannelta kuutiolta (vuoden 2022 alkupuoli).

Sen sijaan länsi-integraatioon EU- ja Nato-jäsenyyden muodossa pykivältä Moldovalta (Молдова) Venäjän pyytää maakaasustaan 450,00 dollaria tuhannelta kuutiolta (marraskuu 2021). Käsittelin Moldovan tilannetta ja maan kiistoja Venäjän kanssa energiatoimituksissa tarkemmin kirjoituksessa otsikolla Nord Stream 2:n avaaminen – Venäjä on jo aloittanut pelätyt toimet Ukrainassa ja myös Moldovassa (US-blogi 30.10.2021).

Mitä lähemmät suhteet Venäjään ja mitä lähemmin maa noudattaa Venäjän edellyttämää politiikkaa, sitä halvemmalla venäläiskaasua saa. Tuo jälkimmäinen ehto ei toki päde Kiinaan. Kiina ei muovaa politiikkansa venäläiskaasun saatavuuden perusteella.

Mitä pahaa Euroopan EU- kansalaiset ovat tehneet, että heitä on siunattu näin heikkotasoisilla poliitikoilla? Nyt poliitikkojen tekemiset iskevät myös meidän kaikkien kukkaroihin etenkin sähkön hinnoissa. Venäjän suhteen on tehty aivan käsittämättömän suuria virhearvioita.

+12

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu