Venäjän sotajoukkojen loppuminen ja liikekannallepano

Moskova lähetti helmikuun 24. päivänä noin kolme neljäsosaa käytössään olleista tärkeimmistä maataistelujoukkoistaan ​​sotimaan Ukrainaan. Suurin osa tuosta yli 150 000 sotilaan armeijasta on nyt kertaalleen käytettyjä joukkoja.

Venäläisjoukkojen logistiikkaongelmat, heikko taistelumoraali ja urhoollisesti taistelevan Ukrainan odotettua kovempi vastarinta ovat synnyttäneet Venäjälle suuria miehistötappioita ja käytössä olevien joukkojen tehottomuutta täyttämään asetettuja tavoitteita. Arvioidaan, että Venäjän on menettänyt jo noin ainakin kymmenesosan alkuperäisestä vahvuudestaan kuolleina sotilaina. Haavoittuneita lienee vähintäänkin saman verran.

Venäjällä on nyt vähän tuoreita joukkoja täyttämään miehistövajetta.

Miehistöpulassaan Venäjä on pyrkinyt palkkaamaan sotilaita Syyriasta ja Libyasta. On arvioitu, että palkkasotilaiden määrä sotakentällä Itä-Ukrainassa olisi 10 000-20 000. Guardianin mukaan nuo palkatut sotilaat olisi lähetetty taisteluun ilman raskaita kalustoa tai panssaroituja ajoneuvoja (The Guardian 19.4.2022).

Mukana tuossa 10 000-20 000 sotilaan määrässä on myös yksityisen palkka-armeija Wagner Groupin värväämät sotilaat, joita BBC:n tietojen mukaan olisi noin tuhat (BBC 5.4.2022). Tuota 10 000-20 000 sotilaan ilmoitettua määrää todellisuudessa sotakentillä taistelemassa olevina on syytä kuitenkin vahvasti epäillä eikä Venäjä on onnistunut värväyksessä (esim. Middle East Institute 16.3.2022).

Venäjän miehistöpulasta kertoo hyvin myös Moldovan ilmoittama tieto, että Venäjä on yrittänyt värvätä sotavoimaa myös Transnistrian Venäjä-mielisten joukoista (Reuters 14.4.2022).

Sotilaspulassaan Venäjän armeija on haalinut kyseenalaisin keinoin myös nuoria kokemattomia varusmiespalvelustaan suorittavia. Kyse on sopimuksista, joita varusmiespalveluksessa olevat ovat joutuneet allekirjoittamaan puolipakolla. Esitän seuraavassa blogikirjoituksessa yhden esimerkin venäläisäidistä, jonka varusmiespojan yksiköstä 40 varusmiestä oli viety junilla sotatantereelle ”harjoituksiin” pakkosopimuksilla. Myös varusmiesten puhelimet oli otettu pois niin, ettei yhteyttä kotiin ollut saatavissa.

Nyt Venäjä on joutunut siis pyydystämään sotajoukkoja ympäri maailmaa Moldovasta Syyrian kautta Libyaan. Venäjällä on miehistöpula Ukrainan sodassa. Lännessä arvioidaan, että ilman lisämiehistöä Venäjä ei kykene valloittamaan merkittäviä lisäalueita käytössä olevilla pataljoonien noin 90 taisteluosastolla.

Kysymys kuuluu, aikooko Venäjä jollakin tavalla lisätä sotajoukkojaan ja jos aikoo, miten.

****

Viikon päästä maanantaina vietetään Venäjällä voitonpäivää (День Победы 2022, 9 мая 2022), johon kuuluu mittava sotilasparaati Moskovassa ja presidentti Putinin puhe. Tänä vuonna Moskovaan paraati on pienempi kuin vuosi sitten, lieneekö Venäjän käymä sota Ukrainassa vaikuttanut. Vuoden 2022 paraatin osallistuvan sotakaluston voi käydä tarkastelemassa täältä ja vuoden 2021 täältä.

”I actually think what he’s trying to do is lay the groundwork for an announcement on their May Day Second World War celebration to cover his failure, which if you remember it is a special operation how they describe it. He’s going to have to admit if he wants to mobilise more of the Russian people that it is a war. Now he can’t admit that by saying ‘I got it wrong’. He’s going to have to admit it by trying to blame everybody else, and I think that is rolling the pitch for.” (esim. The National 28.4.2022)

Vapaasti suomennettuna:

”Uskon itse asiassa, että hän [Vladimir Putin] yrittää luoda pohjaa ilmoitukselle heidän Toisen maailmansodan voitonpäivänä peittääkseen epäonnistumisensa, mikä on erityisoperaatio, kuten he sitä nimittävät ja  kuten muistat. Hänen on nyt myönnettävä, että kyseessä on sota [eikä erityisoperaatio], jos hän haluaa mobilisoida lisää venäläisiä [rintamalle]. Nyt hän ei voi myöntää sitä sanomalla, että ’tein väärin’. Hänen on myönnettävä se yrittämällä syyttää kaikkia muita, ja luulen, että se on kentän rullausta.”

En ole hyvä suomentaja, mutta rolling the pitch -termi liittynee krikettiin, ja tuolla ilmauksella on haettu vertausta englantilaisittain. Paremmin suomentamista englannin kielestä osaavat kääntäköön tuon oikeimmin kommentointiosioon.

Noin lausui Iso-Britannian puolustusministeri Ben Wallace. Hän mukaansa Putin siis ilmoittaisi voitonpäivänä (ei siis vapunpäivänä, May Day), että kyseessä olisi nyt sota vastaavasti kuin oli 9.5.1945 saakka ja että Venäjän on ryhdyttävä mobilisoimaan liikekannallepanolla sotaväkeä.

Kysymys kuuluu, ilmoittaako Kreml toukokuun 9. päivänä, että Venäjää vastaan on hyökätty ja hyökkääjinä ovat olleet Nato-maat ja tuon vuoksi Venäjän on suoritettava liikekannallepano puolustaakseen itseään. Venäjä voi syyttää esim. Venäjän Brjanskissa (Брянск) öljyvarastossa 10 000 kuutiometrin dieselpolttoainesäiliön tulipalosta 25.4.2022 Ukrainaa ja sitä kautta Natoa Ukrainaa tukevana. Tuota Brjanskin tulipaloa Venäjä ei ole vielä syyttänyt Ukrainan aikaansaamaksi, mutta sen sijaan 1. huhtikuuta syttyneestä tulipalosta Belgorodin (Белгород) öljyvarastossa venäläiset ovat syyttäneet Ukrainaa. Kyse olisi Ukrainan armeijan kahden helikopterin ilmaiskusta (Лента 25.4.2022). Vapunpäivänä on ollut jälleen tulipalo Venäjän puolustusministeriön laitoksessa Etelä-Belgorodin alueella.

Toisaalta kysymys voidaan myös esittää, riittääkö Kremlille toukokuun 9. päivän juhlallisuuksiin julistettuna tieto ja juhlinnan aihe, että Venäjä on saavuttanut erikoisoperaatiolle asetetut tavoitteet niin, että Ukrainaan on perustettu Donetskin kansantasavalta (Донецкая Народная Республика, ДНР), Luhanskin kansantasavalta (Луганская Народная Республика, ЛНР) ja Hersonin kansantasavalta (Херсонская Народная Республика, ХерНР), joiden asukkaat päättävät pian demokraattisesti liittymisestä Venäjään.

Donetskin ja Luhanskin kansantasavallat eivät olisi vain kansantasavaltojen nykyisiä laajuuksia vaan Ukrainan vanhojen Donetskin ja Luhanskin hallintoalueiden rajat (Донецкая область ja Луганская область).

Venäjä ei ole vielä sotatoimillaan saanut hallintaansa Zaporižžjan hallintoaluetta (Запорожская область) eikä myöskään Harkovan aluetta (Харьковская область), mihin se on nyt kakkosvaiheen suurhyökkäyksen sotatoimillaan kovasti pyrkinyt. Donetskin ja Luhanskin hallintokuntien rajat ovat saavuttamatta. Venäjä on kyennyt valloittamaan kokonaan vain Hersonin hallintoalueen.

Toukokuun 9. päivän agenda riippunee paljon myös siitä, mitä sotatoimissa alkaneella viikolla tapahtuu ja mikä on Venäjän menestys nykyisellä sotavoimalla. Pelkällä Hersonin hallintoalueen valtaamisella ei anna paljon juhlimisen aihetta toukokuun 9. päivänä.

****

Venäjä toimii valloittamillaan alueilla raakalaismaisesti kunnioittamatta mitään sodankäynnin kansanväliseen oikeuteen kirjattua. Venäjän toimintatavat alueiden ja siellä olevien ihmisten saamisiksi hallintaan on kirjattu myös Venäjän laatimiin salaisiin asiakirjoihin. Olen käsitellyt noita asiakirjoja ja Venäjän toimintatapoja kahdessa blogikirjoituksessa otsikoilla Salainen asiakirja – Venäjän armeija suunnitteli hyökkäystä Valko-Venäjälle syksyllä 2020 ja yhteenottoa Naton kanssa (US-blogi 21.4.2022) ja Venäjän psykologisen sodankäynnin yksiköt luotiin puolustusvoimauudistuksessa (US-blogi 1.3.2018).

Venäjän liput nostetaan miehitetyissä kaupungeissa. Niin myös miehitetyssä Hersonissa nostettiin. Hersonin alueella otetaan Venäjän rupla käyttöön. Kaupunkiin on nimetty venäläinen paikallisjohtaja. Krimin viranomaiset ovat jo luvanneet tuoda venäläiset opettajat Hersoniin tulevana kesänä ja kääntää koulutusjärjestelmät ei vain venäjänkieliseksi vaan myös venäläisiksi koulutusohjelmiksi.

Kyse on venäläistämisestä, jonka Venäjä aloittaa heti, kun kaupunki ja alue on saatu hallintaan. Nuo kaikki toimintatavat Venäjä on kirjannut laatimiinsa asiakirjoihin. Ukrainan on vallattava menettämänsä alueet mahdollisemman nopeasti takaisin, jottei venäläistäminen onnistu. Aikaa ei ole hukattavaksi. Pitkä sota on Ukrainan tuhoksi vallatuilla alueilla.

****

Putin ilmoitti kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3.2022, ettei liikekannellepanoa suoriteta eikä reserviläisiä kutsuta sotimaan ja että sotimassa olisivat vain ammattisotilaat (Президент России 8.3.2022). Sotaa oli tuolloin käyty vajaa pari viikkoa eikä miehistöpula ollut vielä oikein tiedossa.

Venäjällä liikekannallepanosta – mobilisaatiosta – säädetään laissa otsikolla Laki liikekannallepanokoulutuksesta ja liikekannallepanosta Venäjän federaatiossa, № 31-FZ (Федеральный закон «О  мобилизационной подготовке и мобилизации в Российской Федерации», N 31-ФЗ). Lakia muutettiin 4.3.2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Kyse lakimuutoksessa oli hallinnollisen rikkomuksen kirjauksista.

Liikekannallepanosta Venäjällä päättää presidentti hänelle suoduin valtuuksin lain 4 artiklan mukaisesti. Liikekannallepano voi olla yleinen (общая мобилизация) tai osittainen (частичная мобилизация). Presidentti voi ilmoittaa liikekannellepanosta kolmessa erityistapauksessa. Hyökkäys Venäjää vastaan ​​tai suora hyökkäyksen uhka tai Venäjän federaatiota vastaan ​​suunnattujen aseellisten selkkausten puhkeaminen. Presidentti ilmoittaa liikekannallepanopäätöksestään liittoneuvostolle ja duumalle.

Liikekannallepanon suorittaa Venäjän federaation presidentin erityisohjelmien pääosasto GUSP (Главное управление специальных программ, ГУСП), jota presidentti johtaa.

Venäjän kielessä hyökkäys-sana on агрессия, siirtokirjoituksena (latinisaatio/romanisaatio) agressija, mutta se ei tarkoita aggressiota vaan hyökkäystä. Агрессия-sanaa ei pitäisi kääntää aggressioksi niin kuin se monesti suomalaisessa mediassa käännetään.

Sotatila Venäjällä voidaan ottaa puolestaan käyttöön vain, jos maata vastaan ​​on hyökätty tai jos maata vastaan uhataan käyttää voimaa suvereniteetin, poliittisen riippumattomuuden ja alueellisen koskemattomuuden (суверенитета, политической независимости и территориальной целостности) loukkaamiseksi (Федеральный закон «Об обороне», N 61-ФЗ).

Liikekannellepanon mahdollisuus siis edellyttää, että Venäjää kohtaan hyökätään. Hyökkäys voi olla esim. ne toimet Venäjän maaperällä, joista Venäjän on jo syyttänyt viime aikoina Ukrainaa.

Jos Venäjän sodan jossakin vaiheessa suorittaa liikekannallepanon jossakin muodossa, Venäjän tulee perustelemaan sitä Naton, Yhdysvaltojen tai muiden Nato-maiden toimilla. Venäjä pyrki tuolla tavalla varmistamaan liikekannallepanon hyväksyttävyyden maan sisällä.

Nato kelpaa Venäjälle syyksi mihin vain.

Tuolloin olisimme jo hyvin lähellä sodan eskalaatiota Ukrainan ulkopuolelle.

****

Moskovassa on parhaillaan käynnissä iso kulissien takainen puolustusministeriön ja erikoispalveluiden välinen tappelu siitä, kuka on vastuussa epäonnistuneesta erityisoperaatiosta (спецоперация) tai erikoisoperaatio Z:sta (спецоперация Z), jota nimeä myös Venäjällä paljon käytetään.

Onko vastuussa puolustusministeriö, joka yliarvioi Venäjän armeijan taisteluvalmiuden vai presidentin hallinnon salaiset palvelut ja poliittiset jaostot, jotka antoivat täysin väärän tiedon ukrainalaisten uskollisuudesta maahan tunkeutuneille venäläisille joukoille.

Venäjä hyökkäys Ukrainaan oli kaikilta osin huonosti suunniteltu ja täysin väärään tietoon nojautuva. Sotilasmäärä oli mitoitettu vain sotilasmarssiin. Sotilaiden määrä ei vastannut laatua. Nuorten varusmiesten lähettäminen sotimaan pakkosopimuksilla sellaisen puolesta, jota nuoret varusmiehet eivät allekirjoita, ei luo taistelumoraalia.

Venäjä ei ymmärtänyt, että se joutuu Ukrainassa sotimaan harjaantunutta sotilasvoimaa vastaan. Ukraina on käynyt sotaa jo kahdeksan vuotta ja se tietää Venäjän sodankäyntitavan. Marssi Ukrainaan ei ollut mikään toukokuun 9. päivän sotilasmarssi Punaisella torilla.

Niin kauan kuin Venäjällä on menossa vain erityisoperaatio Ukrainan maaperällä, ei liikekannallepano ole mahdollinen. Niin tyhmiä ei Kremlissäkään olla, että lainsäädäntöä rikottaisiin ja liikekannallepanoa harkittaisiin niin kauan kuin sotatoimet erityisoperaatioksi verhottuna tapahtuvat Ukrainan maaperällä.

Venäjän ratkaisevin virhearvio oli ammattisotilaiden riittävyys tai paremminkin riittämättömyys valtaamaan 603 548 neliökilomerin ja 44 miljoonan ihmisen maa-alue. 150-200 tuhatta sotilasta ei riitä alkuunkaan. Se, mitä tuolla sotilasjoukolla saadaan valloituksina aikaan, on näkyvissä tämän hetken sotakartoilla. Venäjän ammattisotilaiden joukko oli aivan liian pieni Ukrainan valloittamiseen.

Venäjän sotilasasiantuntijoiden enemmistö on todennut, että liikekannallepano nykyisessä tilanteessa ainakin tietyillä alueilla on yksinkertaisesti mahdotonta täydentää armeijan sotilasjoukkojen määrää.

Yleinen liikekannellepano on viimeinen valttikortti. Arvoisin, että ennen sitä Venäjä on valmis käyttämään kemiallisia tai biologisia aseita tai jopa ydinaseita. Liikekannellepano edellyttäisi Venäjän tulkintaa, että Naton joukot ovat suoraan mukana erikoisoperaatiossa Ukrainan puolelta ja hyökkäyksiä tapahtuisi Ukrainan rajaan rajoittuville Kurskin (Курская область), Voronežin (Воронежская область), Brjanskin (Брянская область) tai Belgorodin (Белгородская область) alueille.

Belgorodin alueella on jo siis ollut sabotaaseina tulipaloja ja rautatieverkon tuhoamista, joista ainakin yhtä tapahtumaa Venäjä on syyttänyt Ukrainaa.

Venäjä voi suorittaa liikekannallepanon tosiaankin vain käyttämällä keppihevosena Natoa. Kyse olisi casus bellistä eli keksitystä syystä sodan laajentamiseen. Ukraina ei riitä syyksi, siihen tarvitaan Nato ja länsimaat. Nato olisi Venäjälle väline myös liikekannallepanon psykologiseen valmistautumiseen.

Venäjä teki kaiken muun ohella pahan laskuvirheen sotilasriittävyydestä, mutta sekä Ukrainan että lännen kannalta on hyvä, että tuossa virheessä Venäjän kyvykkyys sodankäyntiin paljastui. Ukrainalla on liikekannallepano ja Venäjällä ei ole. Ukrainalla tulee olemaan jatkossa tuoreita sotavoimia, joita se nyt jatkuvalla syötöllä kouluttaa ja ottamaan rintamalle tuhoamaan nääntyneitä venäläissotilaita. Lännen on nyt vain pidettävänä huolta, että Ukraina on kaikki se aseistus, mitä se tarvitsee ottamaan alueensa taas haltuun venäläisiltä.

Venäjän sodankäyntikyky aluevalloituksiin ja alueiden ottamiseksi hallintaan on siis ollut jo ennen Ukrainan sotaa varsin heikkoa ammattiarmeijan riittämättömän miesvahvuuden vuoksi. Monessa venäläisessä sotilasyksikössä 80 prosenttia miehistöstä on varusmiehiä. Noin etenkin niissä maavoimien joukko-osastoissa, jotka tunnen tarkemmin.

Venäjän kyvyttömyys hankkia riittävästi sotajoukkoja on hyvä tieto länsimaille. Venäjän kyvykkyys sotilaallisiin valloituksiin ja aluehaltuunottoihin miehittämällä on pieni Venäjän uhosta huolimatta. Sotilasmäärä ei vain riitä ilman liikekannallepanoa.