Venäjän taloustilastot osoittavat, että Venäjällä on taloutensa puolesta kyvykkyys käydä sotaa hamaan tulevaisuuteen

Venäjä on selvinnyt Ukrainassa käymässään sodassa taloudellisesti paremmin kuin mitä me lännessä uskoimme, kun asetimme Venäjälle talouspakotteita. Venäjä ei olisi selvinnyt yksin. Venäjä on selvinnyt Kiinan ansiosta. Kiina ei voinut sallia Venäjän häviävän, koska se olisi vaikuttanut myös Kiinan asemaan maailmapolitiikassa maan asemaa heikentävästi. Venäjä on käytännössä jo Kiinan taloudellinen vasalli. Kuva: vapaa lähde (useat eri lähteet ja sosiaalinen media ilman kuvan lähdemerkintää, alkuperäinen lähde tuntematon).

Tilastot kertovat aina totuuden. Tilastot ovat lahjomattomia.

Tuo totuus on usein tilastojen lukijoille karu. Etenkin poliittisen päätännän lukijoille.

Erityisen karua luettavaa ovat Suomen taloustilastot. Ovat olleet jo yli 15 vuoden ajan vuodesta 2008 lähtien. Vaikkapa Suomen vaihtotase ja vaihtotaseeseen kuuluva kauppatase tärkeimpänä alaeränä.

Vaihtotase mittaa kansantalouden ulkomaisten liiketoimien tilaa. Kun vaihtotase on alijäämäinen, kansantalous saa ulkomaisista liiketoimistaan vähemmän tuloja kuin mitä sillä on menoja ulkomaille. Kansantalous tuolloin velkaantuu. Kansantalouden ulkomainen nettovelka kasvaa.

Velka on aina katettava taseissa jollakin tavoin, vaikkapa sitten almuilla talouden ulkopuolelta.

Kansantalouden tasetilastot kertovat kaiken kansantalouden taloudellisesta suorituskyvystä ja kyvykkyydestä kerätä varallisuutta ulkopuolelta. Eipä paljon muita tilastoja tarvitse tarkastella. Kansantalous on myös kuin kotitalous. Jos kotitalouden tulot ovat menoja pienemmät, kotitalous velkaantuu, joka pitää kattaa taseisiin vaikkapa pankkilainalla tai varallisuutta myymällä. Varallisuutta ovat pankkitilin rahatkin.

Omaisuuden myyminen investoimatta on syömävelan kattamista.

Vaihtotase, kauppatase, palveluiden tase sekä muut vaihtotaseen alaerät kuvaavat kansantalouden suorituskykyä. Kykeneekö kansantalous elättämään itseään.

Suomi ei ole kyennyt elättämään itseään sitten vuoden 2008. Elättämisen velat ovat kerääntyneet etenkin valtiontalouteen, kun olemme halunneet pitää yllä korkeampaa elintasoa kuin mihin me tuotannollamme kykenisimme.

Jos emme olisi Euroopan talous- ja rahaliiton jäsen euroinemme, asia olisi jo hoidettu. Olisi ollut pakko hoitaa omilla avuillamme. Olisi hoidettu markan ulkoisen arvon heikentymisellä ja sitä myötä kansalaisten elintason laskulla tasolle, jolla heikkokuntoinen Suomen teollisuus ja elinkeinoelämä kykenisivät tuottamaan taseet tasapainoon omalla vähäisellä tuotannollaan ja tuottavuudellaan.

On tosiasia, ettei Suomi kyennyt euroon sidottuna hoitamaan Nokian romahdusta vuodesta 2008 Applen keksiessä iPhonen vuonna 2007 ja Googlen tuodessa markkinoille Androidin vuonna 2008.

Nyt sitten teollisuus ja elinkeinoelämä ovat keksineet käyttää maan hallitusta käsikassaranaan langettamaan laskua itseltä työtä tekeville, kun omaa kyvykkyyttä lisätä tuottavuutta ja tuotantoa investoimalla ei Suomen teollisuudella ja elinkeinoelämällä ole liiemmin ollut.

Olisi ihan hyvä, jos Suomen teollisuus ja elinkeinoelämä kykenisivät katsomaan peiliin ja tekemään edes jotain täysin itse ruinaamatta jatkuvasti valtiolta ja työntekijöiltä. Tehdä siis omat parannukset panemalla aluksi oman toimintansa kuntoon lisäämällä rutkasti tuottavuutta ja investoimalla rutkasti enemmän tuotekehitykseen.

Suomen vaihtotaseen (CA Vaihtotase, sininen viiva, CA = current account [balance]) ja tavaroiden palveluiden (CS Tavarat ja Palvelut, punainen viiva, CS = Goods and Services [balance]) kehitys vuoden 2007 tammikuusta vuoden 2024 tammikuuhun. Vuosi 2008 oli käännekohta. Suomi ei enää kyennyt Nokian menetettyä kilpailukykynsä Applen iPhonelle ja Googlen Android-käyttöjärjestelmän puhelimille pitämään vaihtotasettaan riittävästi kunnossa. Suomen ei enää virrannut puhelimista riittävästi rahaa eikä Suomen teollisuus ole kyennyt uudistumaan korvatakseen Nokian puhelinvalmistajana. Suomen teollisuuden volyymit eivät vain riitä eikä teollisuus kuten ei myöskään koko elinkeinoelämä ole kyennyt pitämään huolta tuottavuudestaan ja tuotekehityksestään. Kuva: vapaa lähde (Tilastokeskus, Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema).

****

Kansantalouden pohjimmaista talouskuntoa analysoidessa ei siis tarvitse montakaan tilastoa katsoa, kun sen kunnon perusteet selviävät. Vaihtotase on yksi keskeisimmistä. Kansantalouden tasetilastot kertovat pohjimmiltaan myös talouskasvun tilan etenkin Suomen kaltaisessa pienessä viennistä riippuvaisessa kansantaloudessa.

Tämän kirjoituksen aihe ei kuitenkaan ole Suomen talous vaan Venäjän talous.

Onko sotaa käyvän Venäjän talous paremmassa kunnossa kuin Suomen talous?

Kyllä on. Venäjän talous on paljon paremmassa kunnossa kuin Suomen talous. On paremmassa kunnossa lännen asettamista pakotteista huolimatta.

Onko näköpiirissä, että Venäjän talous olisi romahtamassa ja Venäjältä loppuisi taloudellinen kyvykkyys käydä sotaa?

Ei ole. Venäjän talous ei ole romahtamassa eikä Venäjältä ole loppumassa rahat sodankäyntiin.

Suomen Pankki ja sen nousevien talouksien tutkimuslaitos Bofit julkaisivat maaliskuun lopulla ennusteen Venäjän talouden kehityksestä vuosina 2024-2026 (Suomen Pankki 25.3.2024, Bofit 25.3.2024).

Miksi Bofit ei käsitellyt ennusteessaan ollenkaan Venäjän kansantalouden taseita ja niiden ennustettavaa kehitystä vuosina 2024-2026?

Sikisikö, koska taseet antaisivat liian hyvän kuvan Venäjän taloudesta?

****

Venäjän ulkomaankauppa on kahdessa vuodessa kokenut lähes täydellisen muodonmuutoksen. Kyse on kaupan fyysisestä maantieteestä. Kuinka Venäjän on korvannut kaupan länsimaiden kanssa kaupaksi muiden maiden kanssa. Venäjän kaupankäynnin maantiede on kääntynyt lähes täysin lännestä itään.

Länsimaat asettivat hetimmiten sodan toisen vaiheen käynnistymisen jälkeen osan Venäjän kanssa käymästään kaupasta pakkoteiden piiriin. Pakotteita on yritetty ajan mittaan myös laajentaa ja tehostaa, mutta varsin huonolla menetyksellä, jos asetettuihin päämääriin pääsemisellä arvioidaan. Lännen yhteinen alkuinnostus kesti oikeastaan vain muutaman kuukauden sodan toisen vaiheen alusta.

Noilla sodan alkuvaiheen pakotteilla oli kuitenkin suuri vaikutus Venäjän tuontiin. Sitä vastoin suurelta osin Venäjän vientiin ja Venäjän viennin perinteiselle ja suurimmat tulot tuoville sektoreille – lähinnä hiilivetyenergiaan sekä metallurgiaan liittyviin raaka-aineisiin – kohdistuneet löysät rajoitukset tulivat – jos tulivat- ollenkaan – voimaan vasta pitkän aikaa niiden julkistamisen jälkeen, millä länsi antoi Venäjälle runsaasti valmistautumisaikaa sopeutua. Viennin rajoitteita sinänsä asetettiin, mutta todella vaikuttavia rajoituksia ei niinkään. Vaikuttavat rajoitukset olisivat edellyttäneet venäläisen öljyn asettamista tiukempien pakotteiden piiriin.

Venäjän tuonti Kiinasta (Китай, punainen viiva), muista neutraaleista maista (прочие нейтральные, turkoosi viiva) ja epäystävällisistä maista eli länsimaista (недружественные страны, violetti viiva) vuodesta 2019 miljardeissa dollareissa. Toisin sanoen Venäjän tuonnin maantieteellisen rakenteen dynamiikka. Tuonti lännestä alkoi sukeltaa vuosien 2021-22 vaihteessa. Tuonti muista neutraaleista maista alkoi kasvaa voimakkaasti vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä ja Kiinasta vuoden 2022 toisella neljänneksellä korvaten tuontia länsimaista. Venäjän on kyennyt korvaamaan länsimaisen tuonnin hyvin tuonnilla muista maista ja etenkin Kiinasta. Kuva: vapaa lähde (Эконс/Банк России: Таможня КНР, Евростат, базы UN Comtrade Database (OOH), Банк России, ФТС).

Hyvänä esimerkkinä edelleen Venäjältä vapaasti vietävistä metallurgisista tuotteista on nikkeli. Venäläinen Nornickel (kotisivut, ПАО «ГМК «Норильский никель», ИНН 8401005730) toimii edelleen täysin vapaasti läntisillä raaka-ainemarkkinoilla ja niin myös Nornickelin omistama Norilsk Nickel Harjavalta Oy (kotisivut, 1591728-4) Suomessa.

”Rosatom toimittaa Nornickelille uuden sukupolven radioisotooppi-instrumentteja.” oli uutisotsikko Nornickelin sivuilla 26.3.2024 englannin kielestä suomennettuna. Sopimuksen allekirjoittivat Sotšissa ATOMEXPO-2024-foorumilla Nornikkelin IT-osaston teollisuusautomaation ja metrologian johtaja ja Norsoft IT Companyn johtaja Aleksei Parasyna (Алексей Парасына) ja Rosatom Automated Control Systemsin (RASU) pääjohtaja Andrei Butko (Андрей Бутко). Lännessä eikä etenkään Suomessa ole ollenkaan rajoitteita yhteistyölle edes sellaisen metallurgiatuotteiden toimittajan kanssa, joka harjoittaa tiivistä yhteistyötä venäläisen Rosatomin kanssa. Venäjänkin on niin helppo ostaa länsi puolelleen, kun länsi ei viitsi hakea raaka-ainetuonnilleen Venäjän ulkopuolisia toimittajia ja kun Venäjä vain toimittaa raaka-aineita lännelle riittävästi hyvinvoinnin turvaamiseksi. Raha ajaa aina lännessä moraalin edelle, ja myös venäläinen raha. Kuva: vapaa lähde (Nornickel).

****

Ymmärsimme, että vain aseet ja sanktiot voisivat todella vaikuttaa Venäjään, mutta sanktioiden suhteen olimme [jo] jälkijunassa.” (Yle Areena, Putin, Ukraina ja länsi, 1. Hyökkäys Ukrainaan, 4.3.2024, nauhan kohta 22.19-22.29).

Lausuja oli Iso-Britannian tuolloinen ulkoministeri Liz Truss. Hän oli ja on oikeassa. Raskaat ja todella vaikuttavat pakotteet olisi pitänyt asettaa jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ennaltaehkäisemään sotatoimia ja osoittamaan lännen yhtenäisyyttä ja päättäväisyyttä asiassa.

Venäjän viennin tarjontaa paremmin länsi kykeni vaikuttamaan Venäjän tuonnin tarjontaan ja sitä kautta myös Venäjälle syntyviin uusiin ulkomaankaupan kustannuksiin. Vakiintuneet toimitusketjut lännestä ja liikesuhteet länteen katkesivat. Monet länsimaiset yritykset pyrkivät rajoittamaan ja lopettamaan toimituksia tuotantolaitoksiltaan myös Venäjän sisällä, mutta tuossakin asiassa monelle länsiyritykselle raha on ajanut moraalin edelle.

Lännen pakotetoimien vaikutukset Venäjän tuotiin ja vientiin olivat siis eriaikaisia. Valikoidut Venäjän viennin rajoitukset tapahtuivat myöhemmin kuin tuonnin rajoitukset. Tämän seurauksena vientivirrat siirtyivät muutosvaiheeseen tuontia aikaisemmin, mutta vuoden 2023 jälkipuolella vuoden 2023 loppuun mennessä sekä Venäjän tuonti että vienti lännestä vaikuttavat vakiintuneen tilastojen perusteella uudelle tasolle, jolla Venäjän ja lännen välinen ulkomaankauppa tulee todennäköisemmin pysymään, mikäli länsi ei keksi pakotepolitiikkaan mitään uutta vaikuttavaa.

Länsi vaikuttaa olevan tätä nykyä yhtä aneeminen Venäjään kohdistettavissa uusissa vaikuttavissa talouspakotteissa kuin uusissa asetoimituksissa Ukrainaan. Lännen Venäjää koskevissa toimissa ei enää ole ollenkaan puhtia. Ei asetoimituksissa Ukrainaan, ei Venäjän taloutta kurittavissa toimissa.

Paino edellisessä kappaleessa on vaikuttavissa-sanassa: vaikuttavat talouspakotteet.

Venäjä on joutunut ja joutuu edelleen miettimään etenkin teollisuustuotannolleen mutta myös kotimaan kulutukselleen tuotantoketjujen varmistamista luomalla tuontitavaroille varmat ja vakaat toimitukset. Erityisesti sellaiselle tuontitavaroille, joita Venäjä kykene missään olosuhteissa valmistamaan itse.

Venäjä on kyennyt luomaan melko toimivat rinnakkaistuontijärjestelmät, mutta toki noissa järjestelmissä hinnat ovat korkeammat kuin ennen sotaa. Kiinaa ei pidä tarkastella niinkään lännessä valmistettujen tuotteiden rinnakkaistuontijärjestelmän avainmaana, vaikka kiinalaistuotteissa onkin paljon lännessä valmistettuja tuotekomponentteja. Sen sijaan Keski-Aasian vanhoja neuvostotasavaltoja ja Turkkia on tarkasteltava rinnakkaistuontijärjestelmien avainmaina.

Kriittisimpänä esimerkkeinä tuontitavaroille, joita Venäjä ei kykene missään olosuhteissa valmistamaan itse eikä tuomaan oikein edes rinnakkaistuonnin kautta, ovat ilmailuala ja lentokoneiden varaosahuolto. Tavarat, joita valmistetaan yksinomaan kehittyneissä länsimaissa. Tuon laatuisten huipputeknologisten tavaroiden toimitusketjut länsi kykenee niin halutessaan kaikkein parhaiten jäljittämään, mikä lisää toissijaisten seuraamusten riskiä myös välittäjäportaille.

Vaikka tuollaisten kriittisten tavaroiden arvo on jollekin talouden alalle merkittävä, osuus Venäjän kokonaistuonnista on kuitenkin pieni ja sitä mukaa vaikutukset koko Venäjän taloudelliseen toimintaan vähäisiä. Kriittisten tavaroiden toimitusten muutokset heijastavat huonosti Venäjän talouden dynamiikkaa, vaikka me täällä lännessä revimme raflaavia juttuja kriittisten tavaroiden puutteesta Venäjälle syntyvistä ongelmista. Harmia, ylimääräistä työtä ja seurannaisvaikutuksia kriittisten tavaroiden puute Venäjän taloudessa toki synnyttää.

****

Venäjällä on tavallaan on jaettu ulkomaankaupan tarkastelussa valtiot kolmeen ryhmään. On em. epäystävälliset maat (недружественные страны), jotka ovat länsimaita ja jotka Venäjän hallitus on nimennyt 5.5.2022 tekemäänsä määräykseen (№ 430-р 5.5.2022). On neutraalit maat (нейтральные страны), jotka eivät ole asettuneet lännen asettamien Venäjä-pakotteiden taakse, mutta jotka pitävät kauppasuhteita myös länteen. Kolmannen ryhmän muodostaa yksinään Kiina (Китай), jolla on tätä nykyä ylivoinen osuus Venäjän ulkomaankaupassa ja siksi Kiinaa tarkastellaan yksittäisenä maana erikseen.

Analysoidaan hieman Venäjän taloustilastoja ja etenkin tasetilastoja. Tilastojen analysointi on tosin hankalaa, koska Venäjä on supistanut sodan aikana tilastojulkistuksia eikä tuoreita kuukausitilastoja ole kattavasti käytettävissä. Poikkeuksen tilastojulkistuksissa muodostaa Venäjän keskuspankki (Центральный банк Российской Федерации ts. Банк России, kotisivut). Vaikuttaa hieman siltä, että Venäjä odottaa tilastojulkistuksia kunnes tilastoluvut ovat hakeneet Venäjän toimien positiiviset tulokset. Venäjän julkistettuihin tilastolukuihin on sinänsä luottaminen.

Venäjän tulli (Федеральная таможенная служба, ФТС) julkisti kansainvälisen kaupan tullitilastot marraskuussa 2023 ensimmäistä kertaa maaliskuun 2023 jälkeen. Venäjän tulli lopetti tullitilastojen säännöllisen julkaisemisen huhtikuusta 2022 lähtien. Venäjän tulli FTS:n sivuille on Suomesta vaikea päästä, mutta sain pyytämäni aineiston sähköpostitse tutuiltani Venäjällä. Sivuille kyllä pääsee erinäisin konstein, muttei suoraan ilman erityistoimia.

Tammi-syyskuussa 2023 Venäjän ulkomaankaupassa vienti väheni vastaavaan ajankohtaan vuonna 2022 verrattuna 29 prosenttia 448,9 miljardista 316,9 miljardiin dollariin. Tuonti puolestaan kasvoi 18 prosenttia 180,3 miljardista dollarista 213,3 miljardiin dollariin. Venäjän kauppataseen ylijäämä oli edelleen hyvällä tasolla 103,6 miljardia dollaria, vaikka vastaavana ajankohtana tammi-syyskuussa 2022 ylijäämä oli 2,6-kertainen 268,7 miljardia dollaria. Ylijäämä vuonna 2022 sodan toisen vaiheen tiimellyksessä oli poikkeuksellisen suuri johtuen raakaöljyn ja maakaasun korkeista hinnoista, joita etenkin EU-Euroopasta Venäjälle auliisti maksettiin.

Venäjän vienti oli siis vuoden 2023 tammi-syyskuun kauppatasetilastossa puolitoistakertainen tuontiin verrattuna. Kauppataseessa sotaa käyvä Venäjä ei tosiaankaan elä vaikkapa Suomen tapaan velaksi. Esimerkiksi tammikuussa 2024 Suomen kauppatase oli 122 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Venäjän kauppataseen ylijäämä koko vuonna 2023 oli peräti 140 miljardia dollaria (Федеральная таможенная служба 13.2.2024). Loppuvuotta suurempi koko vuoden ylijäämä muodostui länsimaiden kanssa käydystä hiilivetykaupasta, joka oli alkuvuodesta suurimmillaan.

Yllä oleva nettilinkki Venäjän tullin sivuille on toimiva, mutta pääsy sen taakse vaatii erityistoimenpiteitä, suoraan kilkkamalla pääsy ei onnistu. Alkuperäinen hyperlinkkiosoite löytyy hiiren oikeanpuoleisella painikkeella.

Vielä vuoden 2022 lopussa, kun sodan toista vaihetta oli käyty lähes vuosi, Venäjän ja EU:n välinen kauppa oli ennätyssuurta sitten vuoden 2014. Suurin selitys suureen kaupanvaihtoon oli siis Venäjältä Eurooppaan vietyjen hiilivetyjen korkea hinta niin maakaasussa kuin öljyssä. Kun öljyn ja öljytuotteiden tuontiin liittyvät pakotteet ja rajoitteet astuivat voimaan ja kun Euroopan maakaasuhankinnat Venäjän ulkopuolelta alkoivat toimia, Venäjän EU-maiden kanssa käytävän kaupan ylijäämät alkoivat sulaa. Venäjältä Saksaan johtavien Nord Stream -maakaasuputkien räjäytykset olivat tapahtuneet jo 26.9.2022.

Venäjän keskuspankin mukaan vaihtotaseen ylijäämä lokakuussa 2023 oli 11,2 miljardia dollaria ja karkeasti samalla tasolla ylijäämä on ollut jo aikaisemmin ja myös sen jälkeen. Esimerkiksi helmikuussa 2024 ylijäämä oli 5,2 miljardia dollaria (Банк России 14.3.2024). Taseen ylijäämä on siis hyvällä tasolla, vaikka onkin supistunut vuoden 2022 lopun huippuarvoista, jolloin hiilivetyjen korkeat hinnat toivat suurta ylijäämää EU-Euroopasta. Maksutaseessakaan sotaa käyvä Venäjä ei tosiaankaan elä vaikkapa Suomen tapaan velaksi.

Venäjää vastaaviin lukuihin nykyisessä talouskunnossa oleva Suomi ei kykene kauppataseen ja vaihtotaseen ylijäämissä kuuna päivänä koskaan.

****

Venäjän vienti perustuu hiilivetyenergiaan ja metallurgisiin raaka-aineisiin.

[Saksan liittokansleri] Olaf [Scholz] sanoi heti, että sanktioista tulisi hyvin vaikeita. Kestäisi hyvin kauan irrottautua venäläisestä hiilivedystä. Tottahan se on, suurin osa saksalaisten kaasuta tuli Venäjältä. Olaf sanoi, että se kestäisi vuoteen 2045 [Saksan irrottautuminen venäläiskaasusta].” (Yle Areena, Putin, Ukraina ja länsi, 1. Hyökkäys Ukrainaan, 4.3.2024, nauhan kohta 24.18-24.39).

Nuo sanat olivat Iso-Britannian pääministeri Boris Johnsonin, kun länsi oli miettimässä Venäjän vastaisia pakotteita G7-maiden etähuippukokouksessa 24.2.2022 ja kun Saksa ei suostunut asettamaan venäläisille hiilivedyille pakotteita (G7 Leaders’ Statement 24.2.2022).

Venäjän vienti Eurooppaan väheni vuoden 2023 tammi-syyskuussa 216,7 miljardista dollarista 65,3 miljardiin dollariin eli peräti noin 70 prosenttia. Tavaroiden tuonti Euroopasta laski sen sijaan vain noin 10 prosenttia ollen 59,2 miljardia dollaria. Tuonti sotaa edeltäneeltä tasolta oli tippunut jo ennen tammikuuta 2023. Venäjän tuonti ja vienti Euroopan maihin oli suurin piirtein yhtä suurta – vienti 65,3 miljardia dollaria ja tuonti 59,2 miljardia dollaria – ollen siis edelleen Venäjälle hieman ylijäämäinen.

Huomioikaa, kuinka paljon Venäjän viennin rahavirrat Euroopasta Venäjälle romahtivat vuoden 2023 tammi-syyskuun aikana edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna: peräti 151,4 miljardia dollaria. Venäjä selvisi tuostakin pudotuksesta suurella kohtuudella.

Euroopan lisäksi Venäjän ulkomaankauppa yleisemminkin länsimaiden kanssa vuonna 2023 oli lähes tasapainossa. Vientiä oli hieman enemmän kuin tuontia, vaikka aiempina vuosina kauppatase länsimaiden kanssa oli jatkuvasti suuresti ylijäämäinen hiilivetyenergian ja etenkin putkikaasuenergian toimitusten siivittämänä.

Vuosien 2022-2023 kokemus osoittaa, että Venäjä kykeni toteuttamaan raaka-ainetoimitusten uudelleensuuntaamisen muille markkinoille mahdollisimman lyhyessä ajassa, josta poikkeuksena vain putkikaasu. Alla oleva kaavio kertoo, kuinka Venäjä kykeni kompensoimaan kohtuullisessa määrin länsimaihin tapahtuneet viennin arvon ennen kaikkea kasvaneella viennillä neutraaleihin maihin ja myös Kiinaan.

Venäjän vienti Kiinaan (Китай, punainen viiva), muihin neutraaleihin maihin (прочие нейтральные, turkoosi viiva) ja epäystävällisiin maihin eli länsimaihin (недружественные страны, violetti viiva) vuodesta 2019 miljardeissa dollareissa. Toisin sanoen Venäjän viennin maantieteellisen rakenteen dynamiikka. Vienti länteen alkoi sukeltaa vuosien 2021-2022 vaihteessa. Vienti muihin neutraaleihin maihin alkoi kasvaa voimakkaasti vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä  korvaten vientiä länsimaihin. Kuva: vapaa lähde (Эконс/Банк России: Таможня КНР, Евростат, базы UN Comtrade Database (OOH), Банк России, ФТС).

Viennin arvon riippuu vientimääristä ja vientihinnasta. Länsimaiden maksama korkea tuonnin arvo vuodenvaihteessa 2022-23 johtui energian korkeista hinnoista. Kaksinkertainen viennin kasvu Kiinaan (+112 prosenttia) ja muihin neutraaleihin maihin (+94 prosenttia) kompensoi melko hyvin läntisten maiden viennin laskua neljänteen osaan (-75 prosenttia). Kuten Venäjän tuonti, myös Venäjän vienti oli vuoden 2023 puolivälissä suuntautunut hyvin jo uuteen. Viennin osuus länsimaihin laski 57 prosenttiyksiköstä 15 prosenttiyksikköön ja Kiinan osuus kasvoi 13 prosenttiyksiköstä 28 prosenttiyksikköön.

****

Länsimaiden pakotteiden puristuksessa Venäjä läksi hakemaan uusia vaihtoehtoisia markkinoita raaka-aineilleen ylläpitämään vientitulojaan tarjoamalla alennuksia. Toistaiseksi Venäjä on kyennyt ylläpitämään noita vientitulojaan vähintäänkin kohtuullisen hyvin.

Toiminnan logiikan yksinkertaistamiseksi 5 prosentin alennuksella toimittaja löytää ostajat jonkin ajan kuluessa, 10 prosentin alennuksella ostajat löytävät itse toimittajan ja 20 prosentin alennuksella ostajat asettuvat jo jonoon.

Kun toimitukset lisääntyvät tai kun siirtyvät uusille markkinoille, voidaan ihan talouden perusääntöjen ja -oppien mukaisesti tarjota melko riskittömästi suurempia alennuksia ja alhaisempia hintoja, kunnes hinnat vakiintuvat ja alennukset pienenevät kauppavirtojen vakiintuessa. Tuo kaupan toimintaperiaate hinta-alennuksessa on yhdenmukainen suhteessa Venäjän öljyn hintaan Kiinan öljymarkkinoilla, mikä on esitetty alla olevassa kaaviossa.

Samaa logiikkaa käyttää nyt kiinalainen verkkokauppa Temu (kotisivut) vallatakseen maailmalta markkinoita.

Venäläisen öljyn alennus hinnasta Kiinan markkinoilla. Vasemmanpuoleisilla asteikolla on öljyn hinta dollareissa per barreli. Oikeanpuoleisilla asteikolla on venäläisöljyn hintapoikkeama prosenteissa ja turkoosit pylväät ovat venäläisöljyn hintapoikkeamaprosentteja. Punainen viiva kuvaa venäläisöljyn hintaa Kiinan markkinoilla (USD/barrel), violetti viiva kuvaa muun kuin venäläisöljyn hintaa Kiinan markkinoilla (USD/barreli). Lännen syksyllä 2022 asettama pakoteraja venäläisöljyn hinnalle oli 60 dollaria per barreli. Venäjä kykeni tasapainottamaan venäläisöljyn laskenutta hintaa kaappaamalla hinnanalennuksilla öljyn suurempia toimitusmääriä, jonka jälkeen venäläisöljyn hinta alkoi lähestyä taas muun kuin venäläisöljyn hintaa Kiinan markkinoilla. Länsi ei kyennyt – eikä lännellä oikeastaan ollut haluakaan – pakotetoimillaan leikkaamaan venäläisöljyn hintaa merkittävästi. Länsi ei ole kyennyt ottamaan käyttöön uusia toimivia pakotetoimia venäläisöljylle sitten syksyn 2022. Kuva: vapaa lähde (Эконс/Банк России: Таможня КНР, Евростат, базы UN Comtrade Database (OOH), Банк России, ФТС).

Alennus venäläisöljylle Kiinan markkinoilla syntyi, kun toisaalta länsi oli asettanut venäläisöljylle 60 dollarin hintakaton ja kun Venäjän öljytoimitukset Kiinan markkinoille kasvoivat. Toimitukset kasvoivat kolmanneksella 107 miljoonaan tonniin vuonna 2023 vuoden 2021 79,7 miljoonasta tonnista. Alennus oli korkeampi aikoina, jolloin venäläisen öljyn osuus Kiinan markkinoilla kasvoi. Alennusten kokonaismäärä vuonna 2023 oli arvoltaan vain noin 4 miljardia dollaria, kun Kiinan öljyn tuonnin kokonaismäärä Venäjältä oli 61 miljardia dollaria.

Länsi ei kyennyt tyhmyyttään, osaamattomuuttaan tai aikaansaamattomuuttaan luomaan järjestelmää, jolla Venäjän öljyn myynnistä saamia tuloja olisi voitu rajoittaa Venäjän sodankäyntiin vaikuttavalla tavalla. Myöhässä aikaansaatu alku oli hyvä, mutta sitten lässähti jatkotoimien puutteeseen. Toistaiseksi Venäjä on voittanut lännen venäläisöljyyn liittyvässä kamppailussa.

****

Venäjä on kyennyt hyvin korvaamaan länsimaiden kanssa käytyä kauppaa Aasian ja Afrikan maiden kanssa. Suorastaan erinomaisen hyvin. Vienti Aasiaan kasvoi vuoden aikana 205,4 miljardista dollarista 226,6 miljardiin dollariin eli noin 10 prosenttia. Venäjän vienti Afrikkaan kasvoi puolestaan 1,5-kertaiseksi 10,1 miljardista dollarista 15,6 miljardiin dollariin, mutta toki Afrikan kaupan kokonaisvolyymi on vähäinen Aasian viennin rinnalla.

Myös Venäjän tuonti noilta alueilta kasvoi. Aasian maista tuonti Venäjälle kasvoin noin 40 prosenttia ollen vuoden 2023 tammi-syyskuussa 139,7 miljardia dollaria. Afrikan maista tuonti kasvoi 10 prosenttia ollen 2,5 miljardia dollaria.

Venäjä on todellakin onnistunut erittäin hyvin suuntamaan ulkomaankauppaansa Euroopasta Aasiaan. Aasian kanssa käytävän kaupan osuus oli vuoden 2023 tammi-syyskuussa noin 70 prosenttia Venäjän koko ulkomaankaupasta. Vuotta aikaisemmin Aasian osuus oli noin 50 prosenttia.

Pakotteilla länsi ei ole kyennyt padottamaan myöskään Venäjän koneiden (машина), laitteiden (оборудование) ja ajoneuvojen (транспортное средство) tuontia. Venäjä toi noita vuoden 2023 tammi-syyskuussa 107,9 miljardin dollarin arvosta, mikä on kolmanneksen enemmän kuin vuotta aikaisemmin, jolloin tuonnin arvo oli 81,3 miljardia dollaria. Koneet, laitteet ja ajoneuvot virtaavat hyvin Venäjälle länsipakotteista huolimatta sekä koneiden, laitteiden ja ajoneuvojen sisältämistä länsikomponenteista huolimatta. Voi vain kuvitella, kuinka suuri osuus tuosta tuonnista ja etenkin tuosta kasvaneesta tuonnista meneekään Venäjän sodankäynnin rintamille Ukrainassa.

Tuonti eri tuoteryhminä Venäjälle EU:sta (ЕС) ja Kiinasta (Китай) vuosina 2021 (ЕС 2021; vaalea turkoosi viiva, Китай 2021; vaalea punainen viiva) ja 2023 (ЕС 2023; tumma turkoosi viiva, Китай 2023; tumma punainen viiva), miljardia dollaria. Ylimpänä lääkkeet (лекарства), tullikoodi 3004, seuraavina ajoneuvojen osat (части транспортных средств) tullikoodi 8708, henkilöautot (легковые автомобили) tullikoodi 8703, seerumit ja rokotteet (сыворотки и вакцины) tullikoodi 3002, tietokoneet ja niiden yksiköt (компьютеры и их блоки) tullikoodi 8471, lääketieteelliset laitteet (медицинские приборы) tullikoodi 9018, sentrifugit (центрифуги) tullikoodi 8421, putkilinjaosat, kattilat (детали для трубопроводов, котлов) tullikoodi 8481, vedenlämmittimet, tislauslaitteet ja lämmönvaihtimet (водонагреватели, дистилляторы, теплообменники) tullikoodi 8419 ja traktorit (тракторы) tullikoodi 8701. Kuva: vapaa lähde (Эконс/Банк России: ФТС).

Yllä oleva kuva kertoo muun muassa, kuinka Venäjä on kyennyt korvaamaan EU:n henkilöautotuonnin (легковые автомобили) Kiinan tuonnilla. Vuonna 2021 EU:sta autoja tuotiin 3,63 miljardin dollarin arvosta ja Kiinasta 1,52 miljardin dollarin arvosta. Vuonna 2023 EU:sta autoja tuotiin enää 0,32 miljardin dollarin arvosta, mutta Kiinasta peräti 11,66 miljardin dollarin arvosta. Tätä nykyä myös traktorit (тракторы) tuodaan Kiinasta. Sen sijaan lääkkeiden (лекарства) osalta tuonti EU-alueelta ei ole juurikaan laskenut kahdessa vuodessa. Lääkkeiden tuonti vuonna 2021 EU-alueelta oli 6,79 miljardia dollaria ja kaksi vuotta myöhemmin 6,67 miljardia dollaria.

Pakotteista huolimatta Venäjän kokonaistuonti on palannut lähes sotaa edeltäneelle vuoden 2021 tasolle ollen vuoden 2023 jälkimmäisellä puoliskolla vain 9 prosenttia pienempi vuoden 2021 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tuonti Kiinasta kasvoi yli puolitoistakertaiseksi (+53 prosenttia) ja muista lännen ulkopuolisista maista myös huomattavasti (+31 prosenttia), joita Venäjä kutsuu neutraaleiksi maiksi. Kasvanut tuonti noista maista kompensoi hyvin lännen eli epäystävällisten maiden tuonnin kolminkertaisen vähenemisen (-66 prosenttia).

****

Kiina hallitsee nyt Venäjän ulkomaankauppaa. Ilman Kiinaa Venäjä ei selviäisi. Kiina dominoi Venäjää käytännössä mieleisellään tavalla. Kiinan osuus vuoden 2023 jälkipuoliskolla Venäjän tuonnista oli siis jo noin 45 prosenttia. Mikäli Venäjän ja Kiinan välillä syntyisi erimielisyyksiä kauppakiistoina, Kiinalla olisi erittäin vahva neuvotteluasema.

Kiinan vientiä hallitsevat Yhdysvaltojen, EU:n ja muiden länsimaiden markkinat. Kiinan kannalta Venäjä on edelleen sen toissijainen markkina-alue ollen vain 3,4 prosentin osuudellaan Kiinan vientitilastoissa sijalla kuusi. Kiinalaiset yritykset eivät halua riskeerata oikeuttaan päästä avainmarkkinoille venäläisten takia, mutta Venäjän ei ole niin helppoa korvata näissä olosuhteissa kiinalaisia ​​toimittajia.

Mitä lännen nyt tulisi tehdä, kun sodan alkuvaiheen suurella innolla tehdyt toimet Venäjän talouden romahduttamiseksi eivät toimineet ja uutta pitäisi keksiä?

Ilman Kiinan apua Venäjän taloutta ei saada romahdutetuksi. Kiinalta tuota apua ei länsi kuuna päivänä saa eikä lännellä ole voimaa uhkailla Kiinaa. Lännen kasvava heikkous ennen kaikkea Kiinan puristuksessa on nyt tullut konkreettisesti esille. Kiinan, joka ei salli Venäjän romahtavan lännen toimena. Sellaista Kiina ei salli menettäen samalla asemiaan maailmapolitiikassa.

Tällä hetkellä näyttää siltä, Venäjän Ukrainassa käymä sota on käännekohta, josta länsi ei kykene nousemaan entiseen loistoonsa. Moninapainen maailma on tosiasia, johon toistaistaksi länsi ei ole kyennyt luomaan uutta strategiaa harjoittamassaan maailmanpolitiikassa. Länsi on jäänyt polkemaan paikoilleen muistellen vanhaa hyvää maailmaa. Toki jo paljon aikaisemmin on ollut merkkejä lännen menneiden aikojen loiston menetyksestä, mutta Ukrainassa käytävä sota tulee olemaan ratkaiseva käännekohta, kun historiaa aikanaan kirjoitetaan.

Tuloksia lännen eri toimilla ei vain ole enää maailmanpolitiikkaan pitkään aikaan syntynyt. Kuvaavaa on, kuinka vaikeaa lännelle on ollut turvata maailman merien laivaliikenne eliminoimalla pientä kapinallisjoukkoa Jemenissä maailman edistyneimmällä sotakalustolla. Ilmaiskuja on suoritettu jo kuukausien ajan ilman lopullista tulosta.

Mitä länsi voisi vielä kokeilla Venäjän talouden suhteen, jos Kiinaan emme voi vaikuttaa?

Kaupan vientivirtojen suhteen ehkä kannattaisi kuitenkin yrittää estää kauppavirtoja Venäjälle ns. toissijaisilla pakotteilla. Pakotteilla, jotka kohdistuvat niihin toimijoihin ja niihin maihin, jotka välittävät länsitavaraa Venäjälle. Pakotteet pitäisi kohdistaa Keski-Aasian vanhoihin neuvostotasavaltoihin, Aasian valtioihin Kiinan ulkopuolella ja Turkkiin. Ei välttämättä itse valtioihin, vaan niihin yrityksiin, jotka harjoittavat noissa valtioissa kauppavirtoja ja niiden rahoittamista Venäjälle.

Venäjän vientikaupan suurten tavaravirtojen ja suurten rahavirtojen suhteen avainasemassa on venäläisöljy. Ensimmäinen ongelma on, ettei lännellä ole yhtenäistä halua estää venäläisen raakaöljyn pääsyä markkinoille. Jos yhtenäinen halu löytyisi, löytyivät sen jälkeen myös keinot.

Venäjällä puolestaan jäljellä olevista harvoista tavoista vähentää lännen pakotetoimien riskejä on ulkomaankaupan maantieteellinen hajautus edelleen. Afrikan, Lähi-idän ja Etelä-Amerikan osuuden edelleen kasvattaminen.

****

Venäjällä kansa köyhtyy, pankit halvaantuvat ja näköpiirissä on paha taantuma: ”Venäjän talous on hyvin hauraassa tilassa”, sanoo ekonomisti (HS 28.2.2022).

Onko Venäjän talous romahtamassa? Asiantuntija kertoo, miten maa tulee kestämään pakotteita (IS 12.8.2022).

Miksi Venäjän talous ei olekaan romahtanut? Asiantuntija vastaa (IL 30.12.2022).

Venäjän talous porskuttaa, vaikka sen piti romahtaa – Asiantuntijat kertovat nyt, epäonnistuiko pakotepolitiikka (KL 10.8.2023).

Analyysi: Venäjän talous ei romahtanutkaan sodan ja pakotteiden takia – bkt-lukemasta voi kuitenkin syntyä harha (Yle 9.1.2023).

Miksi Venäjän talous ei ole supistunut niin paljon kuin keväällä odotettiin? (Suomen Pankki, Euro & talous 20.1.2023).

Valikoituja suomalaisjulkaisujen otsikoita aikavälillä 28.2.2022-20.1.2023.

Venäjän talouden romahdusta on odotettu jo yli kahden vuoden ajan kuin kuuta nousevaa.

Venäjän talouden piti romahtaa jo ajat sitten. Niin Suomen kuin maailman johtavat talousasiantuntijat eivät ole osanneet arvioida oikein Venäjän taloutta ja sen tulevaa kehitystä. Arviointeja on tehty taloustoiminnan läntisestä näkökulmasta, ei venäläisestä näkökulmasta. Analyysit ovat olleet pikemminkin toivetynnyreitä kuin armottomien tilastotietojen pohjalta tehtyjä totuuksia. Toiveet Venäjän talouden kehityskulusta lienevät vaikuttaneet liikaa analyyseihin. Liikaa on ollut painoarvoa myös Venäjän valtiontalouden toiminnalla läntisen ajatusmallin pohjalta.

Taloutta tarkasteltaessa Neuvostoliitto hajosi ulkomaan velkaan, jota se ei kyennyt enää hoitamaan. Venäjä ja Putin Venäjän johdossa tuon muistaen pitävät huolen, ettei Neuvostoliiton kohtalo toistu eikä siksi Venäjä velkaannu ulkomaille. Syödään mieluummin vaikka pelkkää kaalia tai ei edes sitäkään, kunhan maa ei vain velkaannu ulos.

Autoritäärisiä maita ja hallintoja on vaikea kaataa ulkoa päin, jos maat ja hallinnot eivät ole velassa ulos, vaikka maa olisi muutoin kuinka kurjassa kunnossa hyvänsä. Velattomat autoritääriset maat kaadetaan vain sisältä käsin. Hyvä esimerkki tuota on Kiinan tukema Pohjois-Korea. Kiina tuki Pohjois-Korealle on nimenomaan tukea, ei velkaa.

Kun verrataan lännen talouden tuotantoa suhteessa Venäjän talouden tuotantoon, lännellä pitäisi olla ylivertaiset resurssit käydä taloussotaa Venäjää vastaan.

Kiina ei kuitenkaan salli, että länsi kykenisi romahduttamaan Venäjän talouden. Venäjä voi luottaa Kiinan apuun eikä länsi uskalla haastaa Kiinaa. Nuo kaksi maailmanpolitiikkaan suuresti vaikuttavaa faktaa ovat jääneet myös monelta Venäjän taloutta ennustavalta huomiotta koko sodan ajan. Venäjän talouden romahtamista on ennustettu tuon tuostakin, mutta romahdusta ei ole tapahtunut.

Kiina on ottanut hyvin nopeasti – ennätysnopeasti – EU:n roolin pääviejänä Venäjälle. Kun Venäjän tuonti Aasiasta on aikaisemmin tässä kirjoituksessa kerrotusti suorastaan räjähtänyt, niin Kiinan osuus tuonnista vuoden 2023 jälkipuolella kasvoi 27 prosentista 45 prosenttiin. Vastaavasti kehittyneiden maiden osuus Venäjän tuonnista laski 47 prosentista 17 prosenttiin.

Kehittyneet maat (развитые страны, developed countries) IMF:n vuoden 2023 luokituksen mukaisesti ovat käytännössä länsimaita. Kiina puolestaan luetaan uudeksi teollisuusmaaksi (новые индустриальные страны, newly industrialized countries) kuten vaikkapa Intia ja Brasilia.

Vaikka Kiina on pitkälti korvannut Venäjän suuren länsiviennin, Venäjän kauppavaihto Kiinan kanssa on ollut lähes tasapainossa, mikä on sinänsä ollut tyypillistä Venäjän kaupalle Kiinan kanssa viime vuosina. Volyymi on nyt vain kasvanut uudelle tasolle.

Lännen suunnitelmat ja toimet sodan alussa Venäjän talouden romahduttamiseksi nopeasti ovat pitkälti epäonnistuneet. Tässäkin asiassa kuten sodankäynnissäkin länsi on osoittanut nykyisen heikkoutensa. Kyse ei ole lännen resurssien puutteesta vaan päätöksentekokyvyn puutteesta ja yhtenäisyyden puutteesta, kun omaa mielipidettä halutaan puolustaa viimeiseen asti antamatta periksi yhteiselle edulle.

Summa summarum: Venäjä on kyennyt sangen nopeasti suuntaamaan ulkomaankauppansa länsimaista kohti kehityttäviä maita ja myös kehitysmaita. Erityisesti Kiinaan ja Intiaan. Niin tuonnissa kuin viennissä. Venäjällä ei ole taloutensa puolesta hätää käydä sotaa. Venäjän talous ei suinkaan ole romahtamassa. Siitä pitää viime kädessä Kiina huolen turvatakseen asemansa maailmanpolitiikassa suhteessa Yhdysvaltoihin.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu