EU myllerryksessä eikä vain euron takia

Kaksi
trendiä dominoi EU agendaa päivästä toiseen: ensinnäkin
virtuaalitalouden pelureiden tappioita pyritään pienentämään
veronmaksajien varoin ja toiseksi EU:ta ollaan ajamassa tiukemman
liittovaltion suuntaan. Mielestäni on aika myöntää toteutetun strategian
epäonnistuminen, on aika viheltää peli poikki, kerätä tappiot ja
aloittaa uusi peli jossa pyritään säästämään kansalaisten 99 %:n osuuden
palvelut niin Suomessa kuin muuallakin euroalueella sen sijaan että
säästetään vain kriisistä hyötyvän yhden prosentin voittoja.

Muutama
vuosi sitten markkinavoimista otettiin niskalenkkiä lähtemällä
pelastamaan Kreikkaa runsaan sadan miljardin tukipaketein. Varat
käytettiin ulkomaisten pankkien ja keinottelijoiden tappioiden
pienentämiseen. Kreikassa tukea kanavoitiin myös uusiin
sukellusveneisiin ja ilmavoimiin, tavallisen kreikkalaisen palvelut
jatkavat kurjistumistaan, maan julkinen velka nyt on suurempi kuin ennen
tukipaketteja, kansantuote on laskusuunnassa ja kukaan tuskin
kuvittelee maan kykenevän maksamaan lainojaan takaisin. Grexit nyt
olisi kaikille osapuolille mielekäs ratkaisu viimeistään nyt. (Ks esim.
”Common Appeal for the Rescue of the Peoples of Europe” )

Euron
valuvirheellä on vaikutuksensa myös itse EU:n rakenteiden
kehittymiseen. Viime vuonna esitelty kasvupaketti ja sen jälkeiset
kehitelmät suljetusti ja ehdoitta toimivista uusista euroalueen
säätelyelimistä ovat johtamassa pysyvään poikkeustilahallintoon joka
polkee alleen merkittävimmät EU:n alkuperäiset periaatteet kuten
demokratian ja läheisyysperiaatteen. Ja tästä huolimatta paketit eivät
ole mikään tae kasvusta, pikemminkin ne mahdollistavat julkisten
palvelujen ryöstön, sosiaalisten oikeuksien alasajon ja ylipäätään
tavallisten kansalaisten tarpeiden ohjaamisen sivuraiteille.

Nähdäkseni
fedaralistinen diktatuuri on torjuttava ja palautettava päätöksentekoa
markkinavoimilta ja niiden lakeijoilta lähemmäs kansalaisia, edes
kansallisten parlamenttien tasolle. Varmasti nyky-EU:n jälkeenkin
löytyy mielekkäitä yhteistyöfoorumeita yhteisten ongelmien ja
mahdollisuuksien hoitamiseen. Toivoisinkin mahdollisimman nopeasti
(mieluummin eilen) siirryttävän EU:n kevytversioon, jossa EU:n
nukkeparlamentti ja virkakoneisto ajetaan alas tarpeettomina tai jopa
haitallisina yhdessä korkealenteoisten ja sisällyksettömien ohjelmien ja
lausuntojen kanssa. Jäljelle jäävä, ehkä konfederaatiopohjainen,
unioni voisi keskittyä EU:n alkuperäisten ideoiden – kuten yhteisen
talousalueen esteiden poistaminen – kehittelyyn.

Mielestäni tarvitaan politiikan suunmuutos, jonka keskeisiksi periaatteiksi nostaisia seuraavat tekijät:

• Ihmiset ennen systeemiä
• Reaalitalous virtuaalitalouden sijaan
• Sijoittajavastuu veronmaksajien kantaman riskin sijaan

Mainittua problematiikkaa käsittelen laajemmin pääblogissani julkaisemassani kirjoituksessa

EU in Turmoil and not only in Financial One