Kahden vaiheen malli lähi-idän rauhoittajana
Äskettäin
Suomessakin vieraillut israelilainen aktivisti Jeff Halper –
antropologian tohtori ja Nobelin rauhanpalkinnon saajaehdokas – on
toiminut Israeli Committee Against House Demolitions -järjestön (ICAHD)
keulahahmona jo pari vuosikymmentä. Hän sinänsä on hyvä esimerkki siitä
kuinka Israelin kaltaisessa naapurimaihinsa verraten ainoassa
demokratiassa muualla ehkä maanpetokseksi katsottava toiminta on
avoimesti mahdollista. Jeff Halper kannattaa mm boikottiliikettä (BDS)
länsirannan miehitykseksi katsomalleen tilalle. Koska itse näen ko
tilan loppumisen vain yhtenä osatekijänä pysyvämpiä rauhanratkaisuja
etsittäessä heräsi mielenkiintoa tutkailla millaista rauhaa Halper
sitten on etsimässä.
Teoksessaan
OBSTACLES TO PEACE – A REFRAMING OF THE ISRAELI-PALESTINIAN CONFLICT
Halper toteaa jo pari kymmentä vuotta sitten luovutun yhden valtion
ideasta siitä lähtien rummutettun kahden valtion ratkaisun hyväksi,
jonka niin israelilaiset kuin länsirannan arabit laajalti hyväksyvät.
Tämäkään ratkaisu sellaisenaan ei näytä nyt toteuttamiskelpoiselta ja
niinpä Halperin mukaan tarvitaan nyt ”ajattelua boxin ulkopuolella”.
Kirjassaan Halper käsittelee aluksi muutamia vähemmän toteutuskelpoisia esityksiä joita hänen mukaansa ovat
-
Perinteinen
kahden valtion ratkaisu, jossa pienin korjauksin Israel vetäytyisi
pääosin vuoden -67 linjalle. Israel ja USA tehnevät ratkaisun
mahdottomaksi. -
“Israel
Plus-Palestine Minus” kahden valtion malli, jossa Israeliin liitetään
kaikki isommat israelilaisasutukset länsirannalla. Malli saa
kannatusta Israelissa Likudista Laboriin mutta Halper pitää sitä
epäoikeudenmukaisena. -
Yhden
valtion malli olisi luonnollinen ja oikeudenmukainen sekä
reaalipoliittinen ratkaisu jota Israel tuskin hyväksyy koska arabit
tällöin saisivat knessetissä enemmistön.
Kun
em. ratkaisut eivät Haperin mielestä ole toteuttamiskelpoisia haluaa
hän kiertää ”miehityksen” kahden vaiheen lähestysmistavallaan (The
Two-Stage Approach). Tässä ensimmäisenä vaiheena olisi perustaa
Palestiinan valtio ehkäpä Israelin hyväksymille ”Israel Plus-Palesti
Minus” rajoille länsirannan arabien itsenäisyyspyrkimysten
tyydyttämiseksi. Koska tämä minivaltio ei kuitenkaan olisi
elinkelpoinen olisi sopimuksen ehtona kuitenkin kansainvälisen yhteisön
takuut siitä että prosessi etenee toiseen vaiheeseen eli alueelliseen
konfederaatioon 5-10 vuodessa. Tämä konfederaatio käsittäisi
ensivaiheessa Israelin, Palestiinan ja Jordanian ja myöhemmin toivon
mukaan myös Libanonin ja Syyrian. Kun konfederaation kansalaiset
nauttisivat alueella vapaasta liikkuvuudesta olisivat elinolojen
kehittäminen ja mm työllisyys paljon jopa nykyistä paremmalla pohjalla.
Mielestäni
tässä Halperin esityksessä on hieman ideaa. Jo nykyisellään
muistaakseni yli 30.000 länsirannan arabia työskentelee Israelissa ja
”laittomien” israelilaissetlementtien rakennuspuuhissa joten työvoiman
liikkuvuus mallissa varmaankin moninkertautuisi ja investointipohja
laajentuisi. Olen itse kannattanut etenemismalliksi aiemmin
konfederaatiota aluksi Jordanian kanssa mm kirjoituksissani A Jordanian-Palestinian Confederation Is On The Move ja Palestinians Put Jordanian Option on the Table
”- – – They only see one thing: we have come here and stolen their country. Why should they accept that? They may perhaps forget in one or two generations’ time, but for the moment there is no chance. – – -”
Ehkäpä Arabiliiton rauhanesitys kuvaa tuota sukupolvien vaihtumista.
http://www.jordanembassyus.org/arab_initiative.htm
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka sukupolvi onkin vaihtunut on myös maailma ympärillä muuttunut nähdäkseni siinä määrin ettei Arbaliiton aloite enää kanna. Harperkin mainitsee yhtenä perusteena näkemyksilleen ”facts on the ground” joka reaalipolitiikassa on pakko ottaa huomioon. Arabiliittoa enemmän näen mahdollisuuksia viime kuukausina esiinnousseessa länsimyönteisessä sunni-muslimijohtoisessa akselissa.
Ilmoita asiaton viesti
Olennaista tuossa on neuvotteluhalukkuus, jota ei vuosikymmeniin ollut.
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ilmoita asiaton viesti
Arabiliitto on hieman etäinen neuvottelupartneri. Lisäksi hyvin, hyvin hajanainen.
Sinänsä ratkaisun etsiminen on positiivinen ja ennenkuulumaton liikahdus heiltä.
Halperin mietelmät ovat paikoin lähellä Haredien ja muiden uskonnollisten ajatuksia. Itse näen, että arabien hallinnon joutuessa yhä lisääntyvästi kaaokseen, Israelin ainoa mahdollisuus on laajentua. Tavalla, tai toisella.
Turkki tietysti näkee, että ainoa tapa saada rauha aluelle, on Osmannien sultanaatti. Iran taas omalta kantiltaan. Sunni arabit vielä omaltaan
Realismi on minun mielestäni ainoa tie edetä. Utopiat ja idealismi on ollut tuhon tie ennenkin.
Ilmoita asiaton viesti
Yhdestä lauseesta täysin samaa mieltä. Realismi on hyväksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ari, miksi otit esille tuon vähintäänkin kiistanalaisen Ben-Gurion lauseen, mikä on luettavissa jonkinlaisena absoluuttisena totuutena jokaiselta vihasivustolta mitä netistä löytyy? Tietänet varsin hyvin, että sitä ei voida todistaa oikeaksi. Goldmann, Ben-Gurionin poliittinen vastustaja, näki aiheelliseksi kirjoittaa ja mainita tämän väitteen omanelmänkerrassaan viisi vuotta Ben-Gurionin kuoleman jälkeen, miksi?
Ilmoita asiaton viesti
NB: ”Ari, miksi otit esille tuon vähintäänkin kiistanalaisen Ben-Gurion lauseen, mikä on luettavissa jonkinlaisena absoluuttisena totuutena jokaiselta vihasivustolta mitä netistä löytyy?”
Wikissä David Ben Gurionin sitaatit on jaoteltu oikeina pidettyihin lainauksiin, kiistanalaisiin ja vääriin ja siinä minin sitaattini kuuluu ensinmainittuihin. Ja mikäli lainaus on täysin oikea ei se vähennä vaan pikemminkin lisää kunnioitustani Ben Gurionia kohtaan ajankohtansa poliittisena visionäärinä ja reaalipoliitikkona. Pidän lausumaa myös myös täysin mahdollisena sisällöltäänkin lähellä hänen muutoin kirjattuihin lausuntoihinsa. Tässä pari esimerkkiä:
But the fighting is only one aspect of the conflict which is in its essence a political one. And politically we are the aggressors and they defend themselves. Militarily, it is we who are on the defensive who have the upper hand but in the political sphere they are superior. The land, the villages, the mountains, the roads are in their hands. The country is theirs, because they inhabit it, whereas we want to come here and settle down, and in their view we want to take away from them their country, while we are still outside. They defend bases which are theirs, which is easier than conquering new bases. (Address at the Mapai Political Committee (7 June 1938) as quoted in Flapan, Simha, 1979.) ja
And unless we show the Arabs that there is a high price to pay for murdering Jews, we won’t survive. (As quoted by Ariel Sharon, in the documentary The 50 Years War : Israel & The Arabs (1999)),
Ilmoita asiaton viesti
”Wikissä David Ben Gurionin sitaatit on jaoteltu oikeina pidettyihin lainauksiin, kiistanalaisiin ja vääriin ja siinä minin sitaattini kuuluu ensinmainittuihin.”
Kaikella kunnioituksella, mikäli Wiki luokittelee kyseessä olevan sitaatin oikeaksi niin se on minun mielestäni epäloogista ja väärin. Onko sinulla antaa wiki-lähdettä, itse en sellaista löydä mistään?
Ilmoita asiaton viesti
Kysyit (NB) ”Kaikella kunnioituksella, mikäli Wiki luokittelee kyseessä olevan sitaatin oikeaksi niin se on minun mielestäni epäloogista ja väärin. Onko sinulla antaa wiki-lähdettä, itse en sellaista löydä mistään?”
Vastaus tässä: http://en.wikiquote.org/wiki/David_Ben-Gurion
Ilmoita asiaton viesti
Ei kai tasapuolisia neuvotteluja voida odottaa niin kauan, kuin aseellinen epätasapaino on niinkin suuri, kuin nykyään. Israel voi huoletta jatkaa siirtokuntien rakentamista, eikä palestiinalaistaho voi sitä mitenkään estää, ei ole sotilaallista voimaa hävittää siirtokuntia eikä lyödä takaisin israelia.
Kun kattelee karttaa, niin palestiinasta tulisi väkisinkin melkoinen tilkkutäkki, ellei israelia saisi luovuttamaan alueitaan.
Ilmoita asiaton viesti
Mistä lähtien sotien aloittanut häviäjäosapuoli sanelee yksipuolisesti rauhanneuvotteluiden lopputuloksen? Haluaako tai vaatiiko Hakkarainen täysin juutalaisvapaata Länsirantaa, kuten Jordanian laittoman miehityksen aikana vuosina 1949-1968?
Israel ei ole tietääkseni rakentanut yhtäkään uutta virallisesti hyväksyttyä siirtokuntaa sitten vuoden 1993. Laajennusta tapahtuu, mutta uusia ei ole rakennettu. Hökkelikylät on eri asia ja ne ovat laittomia myös Israelin lain mukaan.
”Kun kattelee karttaa, niin palestiinasta tulisi väkisinkin melkoinen tilkkutäkki, ellei israelia saisi luovuttamaan alueitaan.”
Tämän Israel on jo luvannut tehdä osana rauhansopimusta (land swaps), minkä myös PA on hyväksynyt.
Ilmoita asiaton viesti
No jos nuo siirtokunnat on laittomia, niin ei kai israelilla pitäisi olla mitään niiden puhdistamista vastaan?
Jos palestiinalaiset saisivat yhtä hyvän koulutuksen ja välineet, kuin hizbollah-taistelijat, niin saattaisi liietä vähän enemmän myönnytyksiä heillekin neuvotteluissa.
Ilmoita asiaton viesti
Jaahas, yksi hörhö lisää…
Ilmoita asiaton viesti
Ja kun minä kattelen karttaa niin näen myös maakaistaleen, jonka tarkoituksena on tulevaisuudeessa yhdistää Länsiranta Gazaan. Se taas tulee mahdollisesti toteutuessaan jakamaan Israelin kahtia!
Ilmoita asiaton viesti
Itsepähän sinne menivät, jompikumpi menee kahtia kumminkin. Israelin valloitukset ovat sellaisia, että edes väestönsiirroilla on mahdotonta saada tilannetta, jossa kumpikin valtio pysyisi ”kokonaisena”.
Tässä symppaan enemmän palestiinalaisia. Ei kai noihin laittomiin siirtokuntiin ole tunkua muilla, kuin äärijuutalaisilla, joiden hävittämistä itkisi tuskin edes enemmistö israelin omista kansalaisista.
Ei tuolla rauhaa saada millään tavalla aikaan, ennenkuin paikallisesta politiikasta savustetaan uskonnolliset haukat pois ja vasemmisto pääsee valtaan. Tai siinä vaiheessa, kun yhä kasvavan uskonnollisen juutalaisväestön määrä saavuttaa sen kriittisen pisteen, että sekulaari ja maltillinen väestö siirtyy maasta pois. Ja kun äärijuutalaiset eivät armeijaa käy, lukevat tooraa työnteon sijaan ja lisääntyvät täysin holtittomasti ja elävät sosiaalituilla, niin kyllä jopa israelin mahti tulee murenemaan, juurikin sen haukkamaisimman kansanosan vuoksi.
Mutta alkuperäinen pointti oli lähinnä se, että niin kauan kuin israelilla ei ole vakavasti otettavaa sotilaallista uhkaa, niin sen ei tarvitse tehdä myönnytyksiä neuvottelupöydässä. Ainoa toinen vaihtoehto olisi totaalinen kauppasaarto ja ostoboikotit, mutta niin kauan, kuin USA tukee lähi-idän ainoaa ydinasevaltaa, niin tuollaista ei tulla näkemään.
Ilmoita asiaton viesti
Järjestely on nimeltään turvallinen kulku (safe passage).
http://www.unsco.org/Documents/Key/Protocol%20Conc…
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ilmoita asiaton viesti
Niin, nykyinen järjestely.:)
Consistent with paragraph 6, Article XXXI of the Agreement, the arrangements
included in this Protocol are without prejudice to the permanent status
negotiations
Ilmoita asiaton viesti
No tuskinpa Israel tuon enempää oikeuksia omiin alueisiinsa myöntää.
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ilmoita asiaton viesti