Natsien perustama monikansallinen EU juhli, eurooppalaiset eivät niinkään

EU
eliitti juhli viikolla Eurooppapäivää keskenään onnistuttuaan jälleen
vuodeksi pelastamaan läpimädän rakennelmansa veronmaksajien rahoilla.
Tapahtuma olisi minultakin jäänyt noteeraamatta ellei mieleeni olisi
tullut joku vuosi sitten paljastunut salainen raportti EU:n
synnytyksestä elokuussa 1944 – siis 9.5.1950 sijaan. Raportti kuvaa
saksalaisten yritysjohtajien suunnitelmaa neljännestä valtakunnasta
hävityn sodan jatkamiseksi taloudellisin keinoin. Ironista asiassa on
ylikansallisen organisaation suunnittelu kansallismielisten, natsien,
johdolla.

 

Ns
”Red House Report” kuvaa kuinka valloitetuilta alueilta ryöstetyt varat
ja sotateollisuuden voitot suunniteltiin siirrettäviksi Sveitsin kautta
ulkomaille käytettäväksi Saksan uuteen nousuun ja sen hegemonian
turvaamiseksi Euroopan taloudellisella ja poliittisella integraatiolla.
Suunnitelmaa lobbasi menestyksellä jo vuonna 1946 perustettu ”The
European League for Economic Co-operation”.

 

Edellä mainittua historiaa käsittelen tarkemmin pääblogini artikkelissa Europe Day For EU Decline.

 

Nykypäivä
aiempaa selvemmin näyttää suunnitelman toteutuneen johdonmukaisesti.
Hiiliunionin moottorit Ranska ja Saksa ovat juurtuneet edelleen
päätöksenteon ytimeen, komissio ja EU byrokratia vie päätökset
täytäntöön. Demokraattista harhakuvaa ylläpitämään luotu
nukkeparlamentti on menettänyt olematonta merkitystään kun kova
finanssipolitiikka seurannaisvaikutuksineen siirretään sen ja
kansallisten parlamenttien ulottumattomiin.

 

Nyt
kuitenkin osa kehityksen sivuraiteella olevista on noussut vastustamaan
nykymenoa. Kehityssuunnan muutosta vaativat eri ryhmät eri syistä:
Britanniassa yhä useampi merkittävä konservatiivi haluaa EU:n
vaikutusvallan pienentämistä (mm säilyttääkseen Lontoon City rahanpesun
paratiisina), Britannian ja Euroopan populisteilla on omat motiivinsa
(mm pitää köyhät siirtilaiset ulkona maistaan,rikkaille tietty punainen
matto on aina levitetty) ja vasemmistolaiset ruohonjuuriliikkeet sekä
suuri osa kansoista puolestaan on saanut tarpeekseen EU eliitin (ja sitä
ohjailevien tahojen) kurjistavasta leikkauspolitiikasta.

 

On
siis ymmärrettävää ettei tavallisella eurooppalaisella juuri ollut
syytä juhlia 63. Eurooppapäivää sen enempää perustamishistorian kuin
nykytodellisuudenkaan takia. Systeemin muitopäivälle saattaisi olla
enemmän kysyntää. Vaihtoehtoiseksi politiikaksi – ja EU:n alasajoksi
verrokkinsa ”Soviet Unionin” tapaan – olen itse esittänyt konfederaation
alhaalta ylöspäin tapahtuvaa uudelleenrakentamista lopputulemanaan ehkä
ns EU:n kevytversio (EU lite). Tätä puolta koskettelin enemmän bittiavaruuteen välittämässäni vappupuheessa My 1st May Manifesto .


arirusila
Vasemmistoliitto Jyväskylä

Olen blogisti Jyväskylästä. Aihepiireistä minua kiinnostavat konfliktit,geopolitiikka ja tarinoiden toinen puoli ja alueista Balkan ja lähi-itä. Pääblogini on englanninkielinen Conflicts By Ariel Rusila - http://arirusila.wordpress.com . Olen myös käynnistänyt Israelia suomeksi taustoittavan Ariel -sivuston - http://arielfi.wordpress.com . Mottoni "The Other Side of Story" mukaisesti en pyri esittämään neutraalia ikuista totuutta jostakin asiasta vaan oman näkökulmani siihen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu