Israelin ja Iranin johdon kiistellessä ruohonjuuritaso käy dialogiin
”I
love your people and as far as I have seen, Iranian people also love
Israelis.’ There is no problem between the two nations; it is a
political issue between the governments.” ( Mohsen Makhmalbaf)
Iranin
uudenkin presidentin lupaillessa juutalaiskysymyksen lopullista
ratkaisua ja Israelin pääministerin varoitellessa jälleen punaisista
linjoista Iranin ydinohjelman suhteen on virkistävää havaita myös täysin
päinvastaista asennetta hallituslaatikoiden ulkopuolisilta toimijoilta.
Heinäkuussa
pidetyn Jerusalemin kansainvälisen filmifestivaalin kunniavieraana oli
iranilainen – noin 50 elokuvapalkintoa saanut – ohjaaja Mohsen
Makhmalbaf, joka nyt palkittiin työstään edistää vapautta ja demokratiaa
Iranissa. Makhmalbafin uusi elokuva – The Gardener – puolestaan on
ensimmäinen Israelissa kuvattu iranilainen filmi sitten vuoden 1979
vallankumouksen. Makhmalbaf oli ensimmäinen korkean profiilin
iranilainen taiteilija ja vallankumouksellinen (hän vietti yli neljä
vuotta vankilassa shaahin vastaisesta toiminnasta) vuosikymmeniin
Israelissa. Palkintonsa ohjaaja omisti kaikille taiteilijoille,
poliitikoille, intellektueille ja tavallisille ihmisille jotka
Israelissa ja Iranissa ovat toimineet rauhan ja näiden kansojen välisen
ystävyyden eteen.
Vallanpitäjät
Iranissa eivät luonnollisestikaan pitäneet tapahtuneesta. Makhmalbafin
filmit ja kirjat ovat jo aiemmin olleet kiellettyjä Iranissa vaikkakin
ovat siellä hyvin suosittuja dvd:n, sateliittitv:n ja youtuben kautta.
Nyt hänen kaikki työnsä poistettiin maan elokuvamuseosta ja häntä
odottaa vuosien linnatuomio mahdollisesti Iraniin palatessaan. Monet
länsimaissakin toimivat iranilaiset kulttuurihenkilöt paheksuivat
Israelin vierailua sen rikkoessa kansainvälisen Israelia boikotoimaan
pyrkivän BDS -liikkeen tavoitteita. Toisaalta yli 80 iranilaista
kulttuurihenkilöä ja Iranin opposition edustajaa julkaisi avoimen
Makhmalbafia tukevan julistuksen. Sekä mainittu julistus että
Makhmalbafin antamat haastattelut korostavat taiteen ja kaikkinaisen
ihmisten välisen vuorovaikutuksen merkitystä julkilausumatehtailun,
boikottien ja sotapolitiikan häivyttämiseksi; raja-aidat ovat
ylitettävissä vain dialogin avulla.
Ennen
viime kuun filmifestivaalia jo yli vuosi sitten alkoi toinen
iranilaisten ja israelilaisten suhteita ruohonjuuritasolla parantamaan
pyrkivä liike – Israel loves Iran/Iran loves Israel. Pienimuotoisten
yhteisten tilaisuuksien ohella kampanja toimii pääosin verkossa. Tosin
viime vuonna liike näkyi myös kadulla kun yli 70 Tel Avivin bussia
tapetoitiin suurilla Israel loves Iran mainoksilla. Monet muistuttavat
iranilaisten ja juutalaisten vuosituhansia jatkuneesta kulttuurisesta ja
historiallisesta yhteydestä joka ei ole hävinnyt nykyisten
jyrkkälinjaisten hallitusten aikana. Israel loves Iran Facebook yhteisö on löydettävissä täältä!
Tätä teemaa käsittelen tarkemmin pääblogini artikkelissa
Iranians And Israeli Instead Of Israel Vs.Iran
”Israel-kysymyksessä” kannattaa valita niistä organisaatioista, joissa israelilaiset ja esim. palestiinalaiset työskentelevät rinta rinnan oikeanmukaisuuden ja rauhan puolesta.
Itse en ota kantaa tässä mitkä nämä organisaatiot ovat ja blogin mainitsema tapaus on minulle tuntematon. Halusin vain tuoda esiin periaatteen.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Vihanlietsonnan lopetus eri kulttuurien tai etnisten ryhmien välillä ei ole mahdotonta. Olen henkilökohtaisesti tavannut mm Parents Circle’n edustajia (arabeja ja juutalaisia jotka ovat menettäneet lapsensa konfliktissa) sekä mm Aravan ympäristöopiskelijoita (juutalaisia ja arabeja länsirannalta) ja avoin yhteistoiminta niiden kokemusten mukaan näyttäisi olevan mahdollista. On tällaisia yhteisiä ryhmiä muitakin mutta niistä minulla ei ole omaa kokemusta. Asia erikseen sitten ovat ne juutalaisten ja arabien yhteiset ryhmät jonka kaikki jäsenet ovat Israelin kansalaisia.
Ilmoita asiaton viesti
Toisenlaisia filmejä (mainittuun Jerusalemin filmifestivaaliin verrattuna) lähi-idässä ilmestyy propakandamotiivein ja suomalaisessa tiedonvälityksessä ei ole juuri totuttu mediasodansodankäynnin viime vuosikymmenten käytäntöihin. Yksi hyvä kuvaus liittyen viime viikkojen tapahtumiin Egyptissä löytyy linkeistä
http://beforeitsnews.com/r2/?url=/alternative/2013… tai http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedd…
jossa muslimiveljeskunnan näyttelijät tekevät otosta maan sotilashallinnon raakuuksista. Toinen esimerkki puolestaan kuvaa kuinka veljeskunnan kannattajat vetävät kylmiöstä ruumiita muutama minuutti ennen kuin poliisi tulee paikalle http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedd…
Syyrian osalta kemiallisten aseiden käyttö ei ole kovin yksiselitteinen asia. Moniko muistaa että ainut todennettu käyttö joku kuukausi sitten oli se kun kapinalliset eikä hallitus oli sitä käyttänyt http://www.youtube.com/watch?v=E9Bx1ffI5fQ&feature…
Videoiden ohella kuvat kertovat enemmän kuin sata sanaa – jopa kolminkertaisesti kuten tässä esimerkissä http://2.bp.blogspot.com/-dUXPYRb_e78/UhccEu5fgCI/… . Kuvassa on kaasuhyökkäyksen uhriksi joutunut nainen lapsensa kanssa Damaskuksesta, samat henkilöt ja sama kuva ovat kylläkin esittäneet myös uhreja Egyptissä kuin myös Israelin mielivallan palestiinalaisina uhreina. Lisää esimerkkejä lähi-idästä esim kirjoituksessani ”Minimizing Collateral Damage In Gaza Conflict”
http://arirusila.wordpress.com/2012/11/20/minimizi…
Ilmoita asiaton viesti