Kerryn raamit Lähi-idän konfliktin ratkaisuna?

Yhdysvaltain UM John Kerryn kesällä
2013 liikkeelle polkaisemat lähi-idän rauhanneuvottelut ovat nyt
tulleet ratkaisevaan vaiheeseen jossa Kerryn lähiviikkoina oletetaan
julkistavan Israelin ja Palestiinalaishallinnon rauhansopimukseen
johtavan raamisuunnitelmansa. Kumpikaan osapuoli ei tällä hetkellä
esiinnouseeseen luonnokseen ole tyytyväinen mutta ei-sitovana ja
osapuolten varauksin laimennettuna raamisuunnitelma kuitenkin
hyväksyttäneen ja sen pohjalta pyritään lopullinen sopimus aikaansaamaan
vuoden 2014 aikana.

Tammikuun
lopulla Davosissa pidetyn maaiman talousfoorumin yhteydessä sekä
eräiden intressiryhmien erillistapaamisissa Kerry esitti muutamia
raamisuunnitelman avainkohtia:

• Israel
  vetäytyy vaiheittain pääosasta vihreän asepepolinjan takana olevilta
  Länsirannan alueilta joille Palestiinalaishallinto perustaa Palestiinan
  valtion

• Israelin turvallisuutta parannetaan vielä määrittelemättömin järjestelyin Länsirannalla

• 1948 jälkeisten sotien pakolaisilla ei ole oikeuksia palata Israeliin (nykyinen ja liitettävät alueet)

• Palestiinalaishallinto voi perustaa pääkaupunkinsa itä-Jerusalemin arabikortteileihin

• molemminpuoliset tunnustukset kansalaisvaltioina

Rajanvedon
osalta raamisuunnitelman pohjana toimii Arabiliiton vuoden 2002
rauhansuunnitelma jota se modifioi keväällä 2013 siten ettei enää
vaadittu Israelin vetäytymistä ennen 1967 sotaa edeltäneille linjoille.
Rajanvedosta päästiin melko lähelle sopimusta jo Camp Davidin ja
Annapolisin neuvotteluissa ja myös PM Olmertin vuonna 2008 ehdottaman kartan mukaiset rajat antanevat suunnan mahdolliselle nyt kehitteillä olevalle uudellekin sopimukselle.

Raamisopimuksen mukaan 75-80 % Länsirannan israelilaisista uudisasukkaista jäisi asuinsijoilleen sopimuksen
jälkeiseen Israeliin joten 20-30 000 kotitaloutta joutuisi jollakin
aikataululla muuttamaan setlementeistään. On tosin väläytetty että he
voisivat jäädä asuinsijoilleen Palestiinan kansalaisina mutta kyseessä
lienee retorinen koepallo joka saikin jäätävän vastaanoton molemmin
puolin. Rajankäynnin tautoja käyn lähemmin läpi kirjoituksessani  PaliLeaks, land swaps and desperate search of peace . 

Turvajärjestelyjen
osalta Kerry on konsultoinut Israelin, Palestiinalaishallinnon ja
Jordanian kanssa tavoitteenaan huippukehittynyt tekninen rajavalvonta ja
siirtymäkauden aikaiset ulkopuoliset joukot tämän varmistamiseksi.
Palestiinalaishallinto on myöntyväinen jopa israelilaisjoukkojen
oleskeluun Palestiinalaisvaltion alueella viiden vuoden ajan mutta
lähinnä on keskusteltu IDF:n joukkojen korvaamisesta Nato-joukoilla.
Itse Palestiinan valtiolle hallinto ei edes suunnittele omaa armeijaa
joten salakuljetuksen ja terrorismin torjunta olisivat
rajaturvallisuuden ohella Nato-joukkojen vastuulla. Turvasuunnitelmissa
on otettu huomioon myös se että niiden tulisi kestää esimerkiksi
Palestiinalaishallinnossa tapahtuva vallankaappaus tai vaikkapa Hamasin
tai vastaavan ääriryhmän vaalivoitto.

Julkisuuteen
vuotaneen raamisuunnitelman heikkoutena pidän sitä että Gazan kysymys
näytetään sivuutetun keskustelussa kokonaan. Hamasin ote on Mursin
syrjäyttämisen jälkeen kylläkin heikentynyt Egyptiläisjoukkojen
suljettua Hamisin hallinnollekin tuottoisista salakuljetustunneleista
(noin 1 000 tunnelia tuoden noin 700 miljoonan euron vuosiliikevaihdon)
pääosan ja ottaessa muutoinkin lujemman otteen Siinailla. Ehkä Hamasin
vaikeutuneen tilanteen takia taistelujen painopiste on siirtynyt
Siinaille josta käsin rakettihyökkäyksiä on alkuvuonna ollut mm Eilatia
kohden ja pääosin Jordanian kaasuhuollosta vastaava Egyptistä tuleva kaasuputki on jälleen räjäytetty.

Gazan
osalta mielestäni tarvitaan uudelleenintegrointistrategiaa
eristämispyrkimysten sijaan. Sen osia voisi olla keskiluokan
vahvistaminen kauppasuhteiden ja kuljetusväylien avulla, Länsirannan ja
Gazan asukkaiden sosiialisten suhteiden ennallistaminen ja ylipäätään
kyseisten alueiden kansallisen itsetietoisuuden kasvattaminen. Kaikki
tämä voisi edesauttaa Palestiinalaishallinnon/Fatahin menestystä
tulevissa vaaleissa Hamasin kustannuksella.

Davosin
puheessaan Kerry totesi että jos neuvottelut nyt epäonnistuvat on
uhkana Israelin kansainvälinen eristyminen ja sen kaikin puolisen
boikotoinnin kasvu. Israelilaiset oikeistopoliitikot näkivät tämän
uhkauksena mutta itse näkisin Kerryn vain todenneen tosiasian. Jo
nykyisten neuvottelujen aikana boikotointi on kasvanut esimerkiksi
tammikuussa 2014 Hollanin suurin eläkerahasto veti investointinsa Bank
Hapoalimilta ja samoin teki Danske Bank ko Israelin suurimman pankin
rahoitettua länsirannan uudisrakennuskohteita. Nordeapankilla vastaava
prosessi on vireillä kahden muun israelilaispankin kanssa ja Norjan,
Nordean ja ABP eläkerahastot harkitsevat myös boikotin toteuttamista.
Toisaalta viime kuukausina on ollut myös päinvastaista kehitystä ja
Israel hyväksyttiin EU:n miljardiluokan kehityshanke Horizon 2020
jäseneksi kuin myös ydintutkimuslaitos CERin jäsenvaltioksi. Joka
tapauksessa boikottiliikkeellä on jossain määrin vaikutusta mm
israelilaisyritysten talouteen. 

Ilmeisesti
yli puolet niin israelilaisista kuin palestiinalaisistakaan uskoo
etteivät neuvottelut tälläkään kertaa johda sopimukseen. Israel toki
saattaisi tehdä tässä tapauksessa omiakin ratkaisujaan esimerkiksi
liittämällä haluamansa länsirannan ja Jerusalemin alueet virallisestikin
turvamuurin taakse Israeliin mutta nähdäkseni heikkokin kompromissi
olisi parempi ratkaisu. Loppuvuoden neuvottelutilannetta voi myös
muuttaa Israelin hallituksen sisäiset erimielisyydet, on esitty arvioita
että PM Netanyahu voisi heittää Bennetin Bayit Yehud puolueen ulos ja
korvata sen työväenpuolueella. Laborin uusi johtaja Isaac Herzog on
lisäksi ilmoittanut tukevansa rauhansopimusta vaikka oppositiosta ellei
hallitus saa sen puolelle omasta takaa riittävää kannatusta.

Näitä teemoja käsittelen tarkemmin pääblogini kirjoituksessa

The Kerry Plan For Israel And Palestine – Can It Work?

P.S:

Mielestäni bloggari Avi Bell kiteyttää kirjoituksessaan The Facts Of Life In The Middle East” erinomaisesti Lähi-idän rauhanprosessin dilemmaa seuraavalla tavalla:

¤
¤ ¤