Ukrainaa kuvien kautta
Pitkien
analyysien sijaan olen tähän katsaukseen koonnut kuvia liittyen
Ukrainan viimeaikaisiin tapahtumiin sisältäen niin faktaa kuin
fiktiotakin:
Yhdysvaltalaisten näkemyksiä:
ja yksityiskohtaisemmin:
Ukrainalaisten äänestyksiä:
Krimiläisten ajatuksia:
…ja lisää:
Yli 12000 saksalaisen näkemys alla:
Tässä toinen saksalaisnäkemys:
EU vs. Tulliunioni:
Hieman historiallista perspektiiviä kansanäänestyksistä:
Valinta tämäkin:
Ja lopuksi:
Joitain sentään on säästynyt yli vuosisadan huolimatta maailmansodista, pienemmistä konfliteista ja politiikasta:
Swallow Nest, Krimi
Aiemmin Ukrainan meneillään olevasta tilanteesta:
Ja aiemmin Ukrainasta
ÄÄnestyskarttojen perusteella Ukraina on ollut jo valmiiksi jakautunut Itä- ja Länsi-Ukrainaan, samoin on äänestysprosentti Krimin itsenäisyysäänestyksessä normaalin korkea.
Saksalaisten mielipiteiden perusteella väestö eri maissa ajattelee taloudellisista pakotteista suunnilleen samoin kuin muissakin maissa – ja kuten muissakin maissa, hallitus tekee tasan päinvastoin.
Myös näkemys uutisoinnista näyttää vastaavan hyvin muiden maiden käsityksiä uutisoinnin puolueettomuudesta.
Tämä on hyvä kooste, Ari.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Riikka kommentistasi. Yksi piirros jäi teknisten vaikeuksien takia liittämättä postaukseeni kuvaamaan tilannetta. Siinä niin media kuin hallituksetkin kirkuvat ukraina, ukraina kunnes sivulta Syyria huomauttaa että hei meilläkin kuollaan (muuten yli tuhat kertaa suuremmassa mittaluokassa). Hetken äimistelyn jälkeen media ja hallitukset alkavat taas kirkua ukraina, ukraina. Soisin nyt EU summitissakin löytyvän hiukka suhteellisuutta mutta tämä lienee yhtä turha toivo kuin sanktioiden määrääminen jenkeille näiden jatkuvista ihmisoikeusrikkomuksista ja sotarikoksista ympäri maailmaa.
Ilmoita asiaton viesti
Sanopa muuta. Ei ole tolkullisen hommaa poliitikkojen puuhat juuri missään päin maailmaa.
Eiköhän ihmiset silti käsitä, että tätä tämä on: poliitikot synnyttävät kriisin, lietsovat sitä ja sitten muka hoitavat asiat kuntoon. Kamalasti huutoa, melua ja mediakohua samalla kun väestö kärsii ”vastuullisen politiikan” seurauksia.
Yhdysvalloille tosiaan olisi sopivaa napsauttaa väh. 20 vuoden kestosanktio ihmisoikeusrikkomuksista ja sotarikoksista.
Tai ainakin sen maan hallituksille ja kongressin jäsenille, Pentagonin, CIA:n ja Naton johdolle. Mielellään takautuvasti Vietnamin sodasta alkaen.
Tavalliset amerikkalaiset ovat enimmäkseen hyvin mukavia, enkä pidä heitä syypäinä hallitustensa kansan tahdon vastaisiin tekoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Riikka: ”Tavalliset amerikkalaiset ovat enimmäkseen hyvin mukavia, enkä pidä heitä syypäinä hallitustensa kansan tahdon vastaisiin tekoihin.”
Itseäni yllätti PEW:n yllämainitussa tiedustelussa amerikkalaisten maltillinen suhtautuminen Ukrainan tilanteeseen, enemmistönhän mielestä USAn ei siellä tarvitsisi lainkaan huseerata. Samoin valtalehtien keskustelufoorumeilla olen huomannut samaa ilmiötä. Liekö sitten niin että rauhantahtoisisessa kansanosassa on sotahulluja enemmän luku- & kirjoitustaitoista porukkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Minä taas sanoisin, että ainakin osittain ihmiset ovat mieltäneet sen, että Yhdysvaltain jatkuvasti muissa maissa käymien sotien takia verotaakka Yhdysvalloissa on nousemassa sietämättömäksi, sosiaaliturvaa leikataan, kouluja yksityistetään, opetusta huononnetaan, terveydenhuoltoa heikennetään jne.
Eikä normaali, tavallinen ihminen halua sotaa. Hän ymmärtää, että samoin on muissakin maissa; että maassa kuin maassa ihmiset haluavat elää tavallista arkea; että maassa kuin maassa ihmisillä on samanlaiset ilon, surun ja huolen aiheet; että maassa kuin maassa hallitus toimii yleensä päinvastoin kuin väestö haluaa.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kun laitoit tämän informaation, Ari! Missä on meidän tiedonvälityksemme? Kyllä tällaisista asioista pitäisi uutisoida. Ja juuri niin, Riikka: tavallisten kansalaisten mielipiteet juuri päinvastoin kuin hallitusten. Suomalaiset onkin varmaan ihmetelleet, miten muualla maailmassa ajatellaan niin erilailla kuin meillä. -Mutta eihän ajatellakaan, hallituksilla on vain omat agendansa.
Ilmoita asiaton viesti
Hienoa tiedonjulkistusta. kiitos.
Ilmoita asiaton viesti
Pari juttua tässä tuli mieleen mistä mediassa ei pahemmin keskustella. Ukrainan armeija ei selvästikään tue Kiovan hallitusta ja kieltäytyy yhteistoiminnasta. Päättelen tämän siitä, että Ukrainan hallitus yrittää aseistaa kansalliskaartia samoin kuin siitä, että esim. pro-venäläisten kansanjoukkojen on ollut niin helppo vallata mm. kolme ukrainalaista sotalaivaa.
Lisäksi muistelen jostain lukeneeni, että osa Ukrainan armeijaa on jo ottanut itselleen venäläiset passit.
Ukraina, josta kaavailtiin Nato-maata, on siis maa, jossa armeija p**kat piittaa Kiovan hallituksen – jota pitää laittomana – käskyistä. Tällä perusteella Ukrainasta ei tule Nato-maata.
Ukraina on myös hyvin velkaantunut maa. Kuka bail-outtaa Ukrainan, kun konkurssin hetki koittaa? Ei kukaan. Kun Ukrainan velat alaskirjataan, ”sijoittajat” maksattavat sen hallituksissa istuvien käskyläistensä avulla muiden maiden veronmaksajilla. Globaalitalous tulee olemaan ”pirteässä kunnossa”.
Talouspakotepelleilystä. Yhdysvalloilla on joukkoja Afganistanissa. Niiden huolto kulkee Venäjän ja Pakistanin kautta. Mitä, jos Venäjä kieltäytyy yhteistyöstä ja huolto ei enää pääsekään kulkemaan Venäjän kautta? Se sotkee Yhdysvaltain suunnitelmat vetäytyä osittain Afganistanista. Venäjä voi sitoa Yhdysvallat vaikeaan tilanteeseen Afganistanissa pitkäksi aikaa, ja se tulee Yhdysvalloille kalliiksi. Yhdysvallat on muutenkin velkaantunut kestämättömällä tavalla seikkailtuaan sotimassa ympäri maapalloa ja kohdennettuaan veronkevennykset veronkiertäjille.
Venäjä voi myös lakata käyttämästä dollaria kaupankäynnissään. Eu:nkin kanssa käyty kauppa voidaan vaatia hoidettavaksi ruplilla ja/tai yuanilla tai jollain muulla kuten kullalla.
Periaatteessa Venäjän ei tarvitse kuin istua persiillään ja katsella kun Yhdysvallat yhdessä Eu:n kanssa sotkee itsensä suohon. Venäjälle jää kauppakumppaneiksi silti Latinalainen Amerikka, Kiina, Intia, Pakistan, Lähi-Itä, Afrikka jne.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä, Ari Rusila ja Riikka Söyring. Onneksi meillä on kasvava määrä ihmisiä, jotka pystyvät perehtymään asioihin ja niiden taustoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kestä. Näitä asioita on hyvä seurailla. Vaikkakin kun kaikki turha tapahtumista riisutaan, jäljelle jää yleensä poliitikkojen töpeksintä, korruptoituneet hallitukset, ahnas liike-elämä ja sääntelemättömän markkinatalouden kurjistaman väestön leipäkapina
Muutamalla sanalla: järjestelmän tuottama kriisi.
Ilmoita asiaton viesti
Yksi vähemmälle jäänyt seikka tuli äsken mieleen. Koko kansannousuhan lähti liikkeelle tällä kertaa ex-presidentin hylättyä sopimuksen EU:n kanssa. Satuin törmäämään ko sopimustekstiin ja meinasin pudota tuolilta; pääotsakkeita oli toista kymmentä, avasin yhden, latailin aikani ja lopulta lukuilo oli käsillä – liki viisisataa sivua. Lisäksi tämän yhden vaivaisen luvun liitteenä oli kymmenkunta lisäsopimusta ja taas sivuja kolminumeroinen määrä. Tässä vaiheessa jätin lukunautinnon kesken. Aivan hatusta vedettynä arvionani sanoisin lukupaketin kokonaisuudessaan käsittävän kymmeniä tuhansia sivuja; epäilen syvästi onko kukaan muukaan sitä kaikkineen lukenut.
Tavalliselle kansalaiselle saattoi tulla käsitys että nyt heidän unelmansa vapaasta matkailusta länsi-Eurooppaan estyy eikä ko paratiisista nyt saada odotettuja miljardeja kansalaisten käyttöön. Todellisuudessa sopimus olisi merkinnyt merkittäviä velvoitteita Ukrainalle, taisipa yksi pykälä olla että raideleveys on muutettava samaksi kuin keskisessä EU:ssa yleensä. Nähdäkseni sopimuksen allekirjoitus olisi merkinnyt menoa kohden täystuhoa niin poliittiselle johdolle kuin kansalaisillekin. En ihmettele, että Venäjän kanssa päästiin sopuun paljon helpommin: määriteltiin lainasumma,maksuaikataulut, sovittu korko ja kaupan päälle alennus kaasun hinnasta – ilman kymmeniä tuhansia sivuja EU:n aroganttien pikkuvirkamiesten puurtamia pykäliä.
Tilanne ei liene mitenkään poikkeuksellinen. Nyt EU-jäseniksi pyrkivillä on yli 30 luvussa kahlattavanaan muistaakseni (stetsonmetodi vielä käytössä) yli 80.000 sivua pikkutarkkaa sopimustekstiä jonka jälkeen EU voi sitten näyttää peukaloa ylös tai alas silloisesta politiikasta riippuen ja lillukanvarsipykälistä piittaamatta. Kyllä näin EU parlamenttivaalien alla tekisi mieli kyseenalaistaa työnjako kansallisten parlamenttien ja Brysselin hallinnon kesken – Brysselissä ehkä pyritään noin markkinointimielessä ehkä tekemään joitakin asioita oikealla tavalla mutta mielestäni siellä energia suuntautuu kokonaan vääriin asioihin.
Ilmoita asiaton viesti
Tähän minä toisaalla viittasin todetessani, että teoriassa Eu on vapaakauppasopimusalue, jota kutsutaan yhteismarkkinä- ja/tai sisämarkkina-alueeksi, mutta todellisuudessa Eu aluelaajentaa koska ”vapaakauppasopimuksen” mukana tulee kylkiäisenä Eu:n lainsäädäntö.
Olin jo alun alkaen varma, että Ukrainalla ei ole varaa käydä kauppaa Eu:n kanssa Eu:n antamilla ehdoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Kaksi lainausta sopinee tähän:
1) Euroopan Parlamentti toteaa päätöslauselmassaan 13 joulukuuta 2012 Ukrainan tilanteesta seuraavaa:
”Parliament is concerned about the rising nationalistic sentiment in Ukraine, expressed in support for the Svoboda Party, which, as a result, is one of the two new parties to enter the Verkhovna Rada; recalls that racist, anti-Semitic and xenophobic views go against the EU’s fundamental values and principles and therefore appeals to pro-democratic parties in the Verkhovna Rada not to associate with, endorse or form coalitions with this party;”
Lähde ja koko teksti: http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubR…
2) “Sanctions are not the expression of a strategy but the expression of the lack of a strategy.” (Henry Kissinger)
Ilmoita asiaton viesti
Lisäsin vielä väliin Ukrainan eri osien näkemyksiä siitä tulisiko liittyä EU:iin vai Venäjän johtamaan tulliunioniin.
Ilmoita asiaton viesti