Pridnestrovie Krimin seuraksi?
Ukrainan vallanvaihto ovat nostaneet jännitteitä myös naapurimaa Moldovassa kuin myös Romaniassa ja EU:takin. Moldova on yksi Venäjän, EU:n ja USAn vaikutuspiirien ”taistelukentistä” jolla on myös oma vaikutuksensa energiapoliittisiin sopimuksiin, kansainväliseen lakiin, konfliktinhallintaan ja alueelliseen suveriniteettiin. Ukrainan tavoin Moldova on pyrkinyt lähentymään EU:ta, se allekirjoitti asiaa koskevat sopimukset Vilnassa marraskuussa 2013 – samat jotka Ukrainan silloinen presidentti Janukovich hylkäsi ja se maa myös kannatti Kiovassa tapahtunutta vallankaappausta.
Photo credit: The Telegraph
Venäjän ilmoitus venäläisväestön suojelusta ulkomailla sekä Krimin liittyminen Venäjään nostattavat toiveita myös Moldovan kahdessa separatistisessa enklaavissa – Pridnestroviessa ja Gagauziassa. Moldovan pelätessä maansa hajoamista separatistisen Pridnestrovien asukkaat eivät jaa tätä pelkoa, päinvastoin aiemmissa kansanäänestyksissä ylivoimainen enemmistö kannattaa alueensa liittämistä Venään.
Pridnestrovie
Pridnestrovie on nuori kehittyvä kaakkois-Euroopan maa Moldovan ja Ukrainan välillä. Suomessa tätä yleisesti tunnustamatonta valtiota kutsutaan nimellä Transnistria, mutta itse käytän virallista nimitystä Pridnestrovskaia Moldavskaia Respublica (PMR/TMR), lyhennettynä Pridnestrovie. Moldovassa käytettävä romanian kielinen ilmaisu Transnistria katsotaan siinä mielessä loukkaavaksi että se pohjautuu Romanian fasistien IIMS:ssa luomaan keinotekoiseen nimitykseen alueesta jolle tuhottavaksi tuomitut juutalaiset lähetettiin Romaniasta. Sananmukaisesti Transnistria tarkoittaa Dniester joen takana kun taas venäläisten ja ukrainalaisten käyttämä Cisdniestria tarkoittaa tällä puolen Dniestriä.
Pääosin venäläisten ja ukrainalaisten asuttama Pridnestrovie irtautui vuoden 1992 ”vapaussodassa” Moldovasta jonka väestöllä taas on yhteinen historia, kulttuuri- ja kielisukulaisuus naapurimaa Romanian kanssa. Transnistria on yli 20 vuoden aikana luonut kaikki itsenäisen valtion rakenteet ja käytännössä elänyt itsenäisen maan tavoin vaikkei mikään YK:n jäsenvaltio tätä itsenäisyyttä ole tunnustanutkaan. Abhasian ja Etelä-Ossetian tapaan PMR on sisäisen suvereniteetin omaava poliittinen entiteetti jolta puuttu ulkoinen tunnustus valtiona.
Krimin Venäjään liittymisen jälkeen Pridnestroviessa sijaitsevat venäläiset “rauhanturvaajat” pitivät sotaharjoituksen ja PMR:n parlamentti lähetti Venäjän duumalle esityksen maan liittämisestä Venäjään. Tämä on uusi vaihe yli 20 vuotta kestäneen “jäätyneen” konflitin historiassa. PMR:n ja Moldovan suhteet olivat jo alkaneet parantua Moldovan parlamenttivaalien 2009 jälkeen jolloin länsimielinen uusi hallinto otti tilanteeseen pragmaattisen lähestymistavan. Samoin PMR:ssä valta vaihtui kun maata itsenäistymisestä saakka johtanut presidentti Smirnov hävisi vaalit aiemmalle parlamentin puhemies Shevchukille v. 2011. Rauhanprosessi alkoi kuuden vuoden keskeytyksen jälkeen uudelleen ja monet alakohtaiset työryhmät ovat ratkoneet käytännön ongelmia koskien mmm ihmisten ja tavaroiden vapaata liikkuvuutta, junaliikennettä, koulutuspolitiikkaa jne. Itse statuskysymystä puolestaan on ratkottu kansaivälisen 5+2 formaatin (Venäjä, Ukraina, Moldova, PMR ja ETYJ osapuolina ja EU sekä USA tarkkailijoina) pohjalta (ks tarkemmin Transnistrian number game ).
Keväällä 2013 erimielisyydet jälleen kasvoivat yksipuolisten toimenpiteiden takia: aluksi Moldova perusti kuusi muuttoliikettä kontrolloivaa tarkastuspistettä ja sitten PMR alkoi merkitä rajaa ns turvallisuusvyöhykkeellä (1992 aselepolinjalla). Seuraavat 5+2 neuvottelut on sovittu pidettävän 10-11. huhtikuuta 2014.
Natossa pelätään Pridnestrovien olevan Venäjän seuraava kohde. 23. maaliskuuta Naton Euroopasta vastaava komentaja Breedlove totesi Venäjän Ukrainan rajoilla olevan joukkokeskittymän ja sotaharjoitusten muodostavan uhan Moldovalle. Päästäkseen Pridnestrovieen venäläisjoukkojen pitäisi joko mennä länsi-Ukrainan kautta tai ilmakuljetuksin. Natossa pidetään myös mahdollisena että Venäjä muodostaa turvallisuusvyöhykkeen Krimiltä PMR:iin liittämällä Ukrainan eteläisen Odessan alueen samaan kokonaisuuteen.
Gagauzia
Transnistria (orange) and Gagauzia (red) are pro-Russian regions in Moldova (photo courtesy of Stratfor)
Moldovan itsenäistyttyä Neuvostoliiton hajoamisen myötä Gagauzian alue sopi pysyvänsä osana Moldovaa saatueen erityisen autonomisen alueen statuksen. Gagauzian n 155 000 ihmistä käsittävästä väestöstä useimmat ovat turkkia puhuvia ortodoksi-kristittyjä.
Moldovan hyväksyttyä sopimukset EU:n kanssa marraskuussa 2013 Gagauzia haastoi maan keskushallinnon roolin vuoden 2014 helmikuussa päätettäessään kansanäänestyksessä pyrkiä Venäjän johtaman Euraasian unionin jäseneksi. Ko kansanäänestyksen äänestysvilkkaus oli yli 70 % ja Euraasian unioni sai 98,4 %:n kannatuksen; erillisessä äänestyksessä 97,2 % vastusti lähempää EU integraatiota. Lisäksi 98,9 % kannatti Gagauzian itsenäistymistä mikäli Moldova luovuttaisi oman itsenäisyytensä EU:lle.
Vaikkakin turvallisuustilanne Gagauziassa on pysynyt vakaana päätti alue perustaa itsenäiset poliisiasemat merkittäviin kaupunkeihinsa. Alueen kuvernööri vieraili maaliskuun lopulla 2014 Moskovassa ja sai käsityksen Venäjän mahdollisesta tuesta itsenäisyyspyrkimyksilleen. Merkittävää myös on että Moldovan viinien olessa tuontikiellossa Venäjälle ryhdyttiin nyt näitä viinejä tuomaan Venäjälle Gagauziasta.
Päätelmäni
On helppo todeta että Prinestrovien – kuten myös Gagauzian, Abhasian, Etelä-Ossetian ja Krimin – liittäminen Venäjään on kansainvälisen lain (tai kuten se lännessä ymmärretään) tai sopimusten vastaista. Mielestäni kuitenkin nämä toimet ovat vähintäänkin yhtä oikeutettuja kuin USAn laajentumispolitiikka, salaiset sodat ja interventiot ympäri maailmaa.
Venäjään liittymisen vaihtoehtoina pridnestrovielle voi mainita ainakin seuraavat optiot:
- jäätyneen konfliktin jatkaminen,
- jälleenyhdistyminen Moldovaan muodostamalla Moldovan, PMR:n ja Gagauzian yhteisen konfederaation tai liittovaltion
- PMR:n itsenäistymisen laajempi kansainvälinen tunnustaminen
- liittyminen Ukrainaan mikä kiovan tapahtumien jälkeen on ehkä kaikkein epätodennäköisin vaihtoehto.
Joka tapauksessa jopa ilman kansainvälistä tunnustusta Pridnestrovie omaa jo nyt kaikki itsenäisen valtion elimet, hallitsemansa alueen ja väestön, vaaleilla valitun hallinnon ja kapasiteetin kansainväliseen kanssakäymiseen jopa paremmin kuin monet laajemmin tunnustetut valtiot (esim. Kosovo)
Aiheesta laajemmin pääblogini kirjoituksessa
Pridnestrovie in Context of Ukraine
Aiempia artikkeleitani Pridnestroviesta:
- Confrontation Between Transnistria and Moldova Deepening
- Transnistrian number game
- Some progress with Moldova/Transdnistria dispute on 2008
- Transnistria follow-up
- Ten things you maybe didn’t know about Pridnestrovie
- The two Images of Transdnistria
- Is Transnistria the next follow up of Kosovo UDI?
Liite: Pridnestrovie
”Pridnestrovie Krimin seuraksi?”
Tuossa ovat lainausmerkit aivan turhia. Liittyminen on itsestään selvää ja tapahtunee tuota pikaa.
Onhan tästäkin itse Putin puhunut kuten nyt Ukrainan perustuslain muuttamisen välttämättömyydestä. Itäiselle Ukrainalle täytyy taata ensi vaiheessa autonomia. Toisessa vaiheessa siellä järjestetään kansanäänestys Venäjään liittymisestä. 96.42 prosenttia puoltaa ja liittyminen on selvä asia. Seuraavaksi tynkä Ukraina ja Moldovia haluavat liittyä eli palata Äiti-Venäjän hoiviin. Hakemukset hyväksytään jylisevien suosio-osoitusten kera.
Pietarin turvallisuus on myös taattava. Suomenlahden eteläreunaa hallitsee hyökkäyshaluinen Nato. Suomi on lahden pohjoisosassa ja yhä suuremmat kansalaisjoukot vasemmistoliiton sekä vihreiden johdolla haluavat palata sadan vuoden takaiseen Suomen suuruudenaikaan ja liittyä Venäjään. Tämä harras toive toteutetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, Siperiaan lähti moni suomalainen ihannevaltiota rakentamaan.
Ilmoita asiaton viesti
kuin myös Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Karjalaan.
Ilmoita asiaton viesti
Mainitsemiisi paikkoihin mentiin vapaaehtoisesti. Karjalasta tosin useimmat sitten vietiin myös Siperiaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Mielestäni kuitenkin nämä toimet ovat vähintäänkin yhtä oikeutettuja kuin USAn laajentumispolitiikka, salaiset sodat ja interventiot ympäri maailmaa.”
Venäjän nämä toimet ovat laillisuudeltaan samaa luokkaa kuin Saksan toimet 1930-luvulla sen liittäessä Itävallan, Böömin ja Määrin itseensä. Kuitenkaan valtioiden rajoja ei päätetä käräjillä vaan viimekädessä taistelukentillä.
Ilmoita asiaton viesti
Itse suhteutan oikeutusta siihen ettei Venäjän toimista juurikaan ole syntynyt kuolonuhreja toisin kuin useissa lännen toteuttamissa interventioissa.
Ilmoita asiaton viesti
Pitkässä juoksussa saattaa olla toisin?
Ilmoita asiaton viesti
Mitkä alueet on USA viime aikoina lajentumispolitiikalla liittänyt itseensä?
Ilmoita asiaton viesti
USAn laajentumispolitiikkaan luen pyrkimykset maan vaikutusvallan kasvattamiseen strategisiksi määritellyillä alueilla. Tämän strategian ilmenemismuotoja ovat mm ”Silkkitiestrategia” Balkanilta Afganistaniin jolla blokattaisiin Venäjän yhteydet etelään. Samaten Etelä-Amerikassa USA on peiteoperaatioin pyrkinyt ja onnistunutkin saamaan usein haluamansa nukkehallituksen aikaan ja pyrkii samaan nyt vaikkapa Venezuelassa. Ylipäätään useimmat USAn sodat tavoittelevat alueiden liittämistä maan vaikutuspiiriin.
Ilmoita asiaton viesti
Kyaymys on minun mielestäni ensisijassa siitä, mikä suurvaltablokki on Suomelle uhka. Ei ole kuin yksi vastaus. Se on Venäjä. Ja miten siihen voi varautua?. Liirtymällä lähes koko EU:n tavoin NATO:on. Se on ainoa riittävä vastavoima ainoalle sotilaalliselle uhallemme.
Ilmoita asiaton viesti
Itse en näe Venäjää uhkana Suomelle sen enempää kuin USAtakaan. Suomi toki voi joutua sotatantereeksi jos joku alueellinen konflikti eskaloituisi maailmanlaajuiseksi. Tällöin yli lentävät ja ehkä alasammutut ydinkärjet satunnaisesti tippuisivat tännekin aivan siitä riippumattamatta oltaisiinko Natossa vai ei. jos maasta puuttuisi jonkun osapuolen hyökkäykseen kykenävä tukikohta niin silloin jokunen ohjus saatettaisiin suunnata tännekin. Siksi parasta turvallisuutta mielestäni on olla liittoutumatta sotilaallisesti mihinkään suuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Asiaan liittyen, mutta hiukan sivuraiteelle, nyt kun Venäjä on tiettävästi vetämässä joukkoja pois Ukrainan rajalta. Pari viikkoa sitten uutisoitiin suurista sotaharjoituksista Suomen rajalla, mutta sen jälkeeen ei ole enää kerrottu sellaisesta mitään. Kuitenkin löytyy seuraavanlaisia lähteitä eiliselle päivälle päivättynä:
http://www.nbcnews.com/storyline/ukraine-crisis/fi…
http://www.finnbay.com/russian-defence-forces-we-f…
Ilmoita asiaton viesti
Aiheella näyttää olevan globaalia kiinnostusta; alkuperäinen englanninkielinen artikkelini on käännetty kokonaisuudessaan ainakin italiaksi ja julkaistu siellä vähintään kolmella uutisportaalilla. Lisäksi koko juttu on uudelleenjulkaistu ainakin Brysselissä, Moskovassa ja Kreikassa sekä osia siitä käännetty ainakin kroatiaksi.
Ilmoita asiaton viesti