South Streamista Turk Stream?

40 miljardin dollarin South Stream -kaasuputkihanke on pysäytetty. Venäjn presidentti Putin ilmoitti asiasta Turkin vierailullaan viime maanantaina (1.12.2014). Välittömänä syynä mainittiin ettei Bulgaria kauttakulkumaana EU:n painostuksesta anna hankkeelle rakennuslupaa; muita vaikuttavia tekijöitä ovat mm laskevat energiahinnat, kaasun kysynnän hiipuminen sekä ennen muuta lännen ja Venäjän välinen poliittinen vastakkainasettelu Ukrainan konfliktin takia.

Samassa yhteydessä Putin ja Gazpromin pj Miller ilmoittivat preferoivansa Turkkia kumppanina ja linjaavansa jo aloitetun putken Bulgarian sijaan Turkkiin josta tarvittaessa Kreikan rajalle ja eteenpäin tyydyttämään erityisesti Balkanin alueen kaasutarpeita. South Stream

South Stream on Gazpromin/Venäjän sponsoroima maakaasuhanke. Alkuperäisen suunnitelman mukaan Mustan meren alittava putki rantautuisi Bulgariaan ja jatkuisi Serbian kautta aina Italiaan saakka haaroittuen matkalla useisiin muihinkin maihin. Putken kuljetuskapasiteetti olisi 63 miljardia kuutiometriä vuodessa. Hanketta varten Venäjä on solminut bilateraalisia sopimuksia vuodesta 2008 lukien Bulgarian, Serbian, Unkarin, Kreikan, Slovenian, Kroatian ja Itävallan kanssa. Putken rakennustyöt alkoivat Venäjän puoleisen putkiston vetämisellä ja parantmisella vuonna 2012 ja alkuperäisen suunnitelman mukaan kaasun olisi tullut virrata markkinoille vuonna 2015.

Viime joulukuussa 2013 EU:n komissio ilmoitti em bilateraalisten sopimusten olevan EU säännösten vastaisia ja vaati sopimuksen tehneitä maita neuvottelemaan ne alusta lähtien uusiksi. Komissionpainostuksesta Bulgaria osaltaan keskeytti lupaprosessin elokuussa 2014.

Kenttästatus kiertotienä

Venäjä on kuluvan vuoden neuvotellut EU:n kanssa ns kenttästatuksen (Field Status) myöntämisestä South Streamille. EU direktiivit edellyttävät kaasun tuottajien ja putki-infran omistajuden erottamista toisistaan ja edelleen kolmansien osapuolten pääsyä välitys- ja jakelurakenteisiin.

South Streamin luokittelu kenttästatuksella ratkaisisi kaikki EU:n kolmenteen energiapakettiin liittyvät säännösongelmat. Muiden muossa Saksa, Ranska ja Belgia omaavat kaasuntuonnissaan tällaisen “kenttästatuksen”. Gazpromin partneri Itävallassa (OMV) voisi käyttää samaa menettelytapaa South Streamin suhteen.

Seuraukset

South Streamin pysäyttäminen iskee erityisen voimakkaasti Bulgariaan; maan kaasunvälityspalkkiot on arvioitu 400 miljoonaksi dollariksi vuodessa, kaasuputken osuus Bulgarian BKT:sta on arviotu olevan 1,5 %, suoran investoinnin arvo kolme miljardia dollaria ja uusien työpaikkojen määrä 2 500 ja kaiken lisäksi hyödyt olisivat erityisesti kohdistuneet maan vähemmän kehittyneeseen pohjoisosaan.

Putkihankkeen peruuntuessa Bulgarian ohella suurimpia menettäjiä ovat Serbia, Itävalta ja Italia sekä välitystulojen että uusien työpaikkojen osalta. South Streamin hankeoperaattori ( South Stream Transport) arvioi eurooppalaisyritysten menettävän hankkeen myötä ainakin 2,5 miljardia euroa ja esimerkiksi tilauksen jo saanut japanilaisyhtiö menettää 320 miljoonaa euroa.

Viime vuosina Gazprom on kuluttanut 9,4 miljardia dollaria South Streamiin mm päivittämällä Mustalle merelle johtavia putkilinjoja. Osa investoinnista on kuitenkin käytettävissä Turk Streamin rakentamiseen. Myös bilateraaliset toimitussopimukset jäänevät edelleen voimaan.

Turk Stream

South Streamiin liittyen Venäjä jo vuonna 2009 sopi energia-alan yhteistyöstä Turkin kanssa ja Mustan meren alittava Venäjältä Turkkiin johtava Blue Stream putkilinja on jo toiminnassa. Tämä yhteistyö muodosti South Streamin vaihtoehtosuunnitelman (“Plan B”).

Maanantaina ilmoitettiin Venäjän lisäävän toisen putken toiminnassa olevan Mustan meren alittavaan Blue Stream -linjaan. Välityskapasiteetti nousee näin samaksi kuin South Streamissa eli 63 miljardiin kuutiometriin (bcm) vuodessa. Tästä määrästä Turkki käyttää 14 bcm ja loput voidaan kuljettaa Turkin putkistojen kautta Balkanin tarpeisiin.

Vasemmalla suunniteltu South Stream, oikealla Blue Stream 

Plan B:n selkeä voittaja on Turkki joka hankkeen toteutuksen myötä pääsee keräämään välitysmaksut Bulgarian ja osin muiden maiden sijaan. Lisäksi Venäjä ja Turkki sopivat samassa yhteydessä, että Venäjän Rosatom rakentaa Turkkiin 20 miljardin dollarin arvoisen ydinreaktorin.

Päätelmäni

South Stream aiheutta hajaannusta EU:ssa koska Itävalta, Unkari ja Bulgaria näkevät hankkeen oman energiaturvallisuutensa vakauttajana verrattuna Ukrainan kautta kulkeviin linjoihin; Bryssel puolestaan pyrkii vähentämä'än riippuvuuttaan venäläiskaasusta. Mielestäni alkuperäinen South Stream on Turk Streamia parempi koska tällöin Venäjä voisi toimittaa kaasun suoraan EU:hun ilman epävarmoja välikäsiä. Jää nähtäväksi onko Venäjän pysäytyspäätös lopullinen vai ainoastaan taktinen veto neuvotteluasetelman selkeyttämiseksi EU:n kanssa.

Edellä esiinnostettuja teemoja tarkastelen lähemmin pääblogini kirjoituksessa

Is South Stream Pipeline Transforming Itself To “Turk Stream”?