Knesset 2015: Vaalien jälkeen…

1425070416233Israelin äänestäjät antoivat PM Benjamin Netanyahulle vakuuttavan voiton tiistain [17th 03.2015] vaaleissa vastoin viimeisiä ennusteita ja jopa ovensuukyselyitä. Voittajaksi ennustettu Siionistinen Unioni voitti kaavailujen mukaisesti 24 paikkaa lisäten paikkamääräänsä kolmella. PM Netanyahulle kaavailtu tappio muuttui äänestyspäivänä ylivoimaiseksi voitoksi 30 uuden Knessetin jäsenellä.

Netanyahu suuntasi kampanjansa haukkamaisen oikeiston äänien varmistamiseen; hän veti tukensa kahden-valtion mallilta, kieltäytyi hyväksymästä Palestiinan valtiota ja lupasi lisätä (siirtokunta-)asutusta itä-Jerusalemiin sen lisäksi että olinjonaiemmin polttanut välejään presidentti Obamaan mm tämän Iran-politiikan takia. Vaalipäivänä Netanyahu varoitteli arababien tulevan bussilasteittain äänestämään vasemmistohallitusta valtaan. Likainen ja ehkä rasistisenakin pidetty taktiikka oli tuloksekas: Likudille siirtyi noin 150 000 muiden oikeistopuolueiden kannattajaa sementoiden Netanyahun aseman Israelin oikeiston kiistattomana johtajana.  

Tulokset:

Muokkaamani tulostaulukko ei näy tällä alustalla; se on kuitenkin nähtävillä Ariel -sivustolla: Knesset 2015: Vaalien jälkeen…

 

Uusi hallitus

Presidentti Reuven Rivlin yritti ennen vaaleja pohjustaa Likudin ja Siionisti Uninionin yhteishallitusta siinä kuitenkaan onnistumatta. Teoriassa myös keskusta-vasemmistolainen enemmistöhallitus olisi mahdollinen arabilistan ja molempien keskuspuolueiden tuella. Itse arvelen kuitenkin Likudista eronneen Moshe Kahlonin saavan Netanyahulta niin hyvän tarjouksen, että hän valitsee oikeistohallituksen.

Israel-Poll_wednesday

Rauhanprosessi?

Yhdysvalloissa EU:sta puhumattakaan Netanjayun jyrkkä linja Lähi-idän konfliktiin on herättänyt pelkoja täydellisestä umpikujasta joka saattaisi johtaa Israelin vastaisiin sanktioihin. Vaalien jälkeisessä haastattelussa (NBC News) PM Netanyahu onkin pyrkinyt loiventamaan sanomisiaan ettei hän halua yhden-valtion ratkaisua vaan pysyvän rauhanomaisen kahden-valtion ratkaisun. Itse pidän kahden-valtion mallia mahdollisena.

Pysyvämmälle sopimukselle on olemassa jo liki valmiit pohjat sitten Beilin-Abu Mazen suunnitelman (1995) aina Olmertin ehdotukseen (2008) saakka. (molemmat suunnitelmat löydettävissä pääblogini document library -osiosta)  

Päätelmiäni images8OFOQO83

Arvioni on että vaalien jälkeinen oikeistohallitus jatkaa aiempaa Palestiinapolitiikkaa eli mitään neuvoteltuja ratkaisuja ei olisi tulossa; yhteishallitus Siionisti Unionin kanssa saattaisi johtaa muodollisiin rauhankeskusteluihin. Sen sijaa keskusta-vasemmistolainen hallitus saattaisi jonkinlaisen sopimuksen aikaansaadakin. Mikäli rauhanneuvottelut eivät ala tai epäonnistuvat totuttuun tapaan on aina olemassa mahdollisuus yksipuolisiin toimiin jotka Israelin osalta voisivat tarkoittaa pääsetlementtien liittämistä virallisestikin Israeliin turva-aidan taakse ja siirtokunta-asutuksen vetäminen näin muodostettavaan Israeliin. Mielestäni tämäkin ratkaisu olisi status quo’ta parempi koska tällöin vastuu länsirannan arabiväestöstä siirtyisi kokonaan Palestiinalaishallinnolle perustaa se sitten alueelleen valtion tai ei.

Mielestäni nytkin tulisi muistaa että historiallisesti Likud on ainut puolue joka on vetäytynyt Israelin haltuunsa saamilta alueilta: PM Menachem Begin teki näin Siinain osalta 1982 ja vuonna 2005 PM Ariel Sharon yksipuolisesti vetäytyi Gazan kaistaleelta.

Optimistinen puoleni vertaisi mielellään nykytilannetta kymmenen vuoden takaiseen. Ariel Sharon oli sotasankari ja tunnettu haukkamaisesta asenteestaan; hänen asemansa oli vahva – kuten nyt Netanyahulla – niin vahva että hän uskalsi tehdä rohkean ja voimakkaasti vastusten ratkaisun. Olisiko Benjamin Netanyahusta nyt samaan vaikkapa sopimaan Palestiinalaishallinnon kanssa -67 aseleporajoille palaamisesta (neuvoteltujen maanvaihtojen jälkeen). Jää nähtäväksi osoittautuuko tämä optimismini utopiaksi – toivottavasti ei.

[Aiheesta laajemmin kirjoituksessani Knesset 2015: Post-Election Notes ]  

arirusila

Olen blogisti Jyväskylästä. Aihepiireistä minua kiinnostavat konfliktit,geopolitiikka ja tarinoiden toinen puoli ja alueista Balkan ja lähi-itä. Pääblogini on englanninkielinen Conflicts By Ari Rusila - http://arirusila.wordpress.com . Olen myös käynnistänyt Israelia suomeksi taustoittavan Ariel -sivuston - http://arielfi.wordpress.com . Mottoni "The Other Side of Story" mukaisesti en pyri esittämään neutraalia ikuista totuutta jostakin asiasta vaan oman näkökulmani siihen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu