Kurdistan muotoutumassa

Noin 5.3 miljoonalla kurdiäänestäjällä oli mahdollisuus osallistua kansanäänestykseen 25.9.2027 Irakin kurdialueilla – sekä kurdiparlamentin hallinnoimissa kolmessa pohjois-Irakin provinssissa että kurdien ISISltä valloittamilla kiistanalaisilla alueilla kuten Kirkukissa. Äänestyksen kysymyksenä oli jatkaako kurdialue osana Irakia vaiko irtautuako itsenäiseksi satoja vuosia haaveilluksi Kurdistaniksi.

Kuten odotettua ylivoimainen enemmistö oli itsenäisyyden kannalla: äänestysaktiivisuuden oltua 72 % yli 92 % äänesti itsenäisyyden puolesta.

Kurdistanin kansainvälinen vastustus on toistaiseksi ollut eräistä joukkojen keskityksistä ja saartouhista huolimatta verbaalista; tilanne voi kylläkin kärjistyä jos Bagdad tosissaan pyrkii samaan Kirkukin öljyalueet hallintaansa.

Bagdad, Teheran, Damascus ja Ankara kaikki vastustivat äänestystä kuin myös itsenäistä Kurdistania pelätessään sen rohkaisevan separatismia Irakin ulkopuolellakin. muillakin kurdialueilla. USA, Britannia, EU, YK ja Arabiliittoutuma olivat äänestystä vastaan mm peläten sen aiheuttavan lisää epävakautta Lähi-idässä. Poikkeuksina Israel ja Venäjä siis liki kaikki paikalliset valtiot sekä kansainväliset yhteisöt olivat kansanäänestystä vastaan. Niinpä sen tulostakin riemuittiin vain kurdien ja israelilaisten keskuudessa.

Toisaalta äänestyksen jälkeen Turkin "Peoples' Democratic Party" (HDP) totesi kansanäänestyksen tulosten olevan oikeutettuja ja itse äänestyksenkin sujuneen läpinäkyvästi ja rehellisesti. Edelleen HDP toisti aloitteensa Irakin, Syyrian, Turkin ja Iranin kurdeja edustavan kansallisen kongressin perustamiseksi alueellisen vakauden kasvattamiseksi ja kurdien poliittisen, kulttuurisen, taloudellisen ja sosiaalisen yhtenäisyyden edistämiseksi.  (Lähde: Kurdistan24.net )

Israelin näkökulma

Israelilla ja kudeilla on joukko yhteisiä vihollisia mutta tämän strategisen intressin ohella Israelissa korostetaan kurdien moraalista oikeutta omaan valtioon.  Tämän ohella Israelilla ja kurdeilla on pitkä historiallinen side toisiinsa ja kokemusta vuosikymmenten yhteistoiminnasta.  Al-Monitor   julkaisun artikkeli listasi viimeaikaisia israelilaisnäkemyksiä mm seuraavasti:

• Likudin aiempi ministeri Gideon Saar: "Toivon, että jos enemmistö kurdiäänestäjistä kannattaa itsenäisyyttä niin Israel on ensimmäinen valtio tunnustamaan Kurdistanin itsenäisyyden"
• Viestintäministeri Ayoob Kara: "Kurdien kansanäänestys korjaa historiallisen Sykes-Picot sopimuksen jossa epäonnistuttiin useiden vähemmistöjen, kuten 40 miljoonan kurdin, tarpeiden tunnustamisessa."
• Yesh Atidin puheenjohtaja Yair Lapid: "Juutalaiset tietävät mitä taistelu kotimaan puolesta on ja kurdeilla on oikeus omaansa."  Myöhemmin Lapid vielä linkitti erinomaiseksi luonnehtimansa Ron Prosorin  New York Timesissä julkaistun artikkelin.
• Ron Prosor – Israelin aiempi YK suurlähettiläs – selitti em. artikkelissaan kuinka itsenäisen Kurdistanin perustaminen on strategisesti merkittävää ja että USAn olisi viisasta tukea tätä kehitystä muistuttaen lisäksi kurdien ratkaisevasta merkityksestä ISISin vastaisessa taistelussa. Prosorin mielestä USAn tuki Kurdistanille olisi voitto demokratialle, itsehallinnolle ja vähemmistöjen oikeuksille.
• Pääministeri Benjamin Netanyahu ilmaisi jo 12.9.2014 lausunnossaan Israelin tukevan kurdien pyrkimyksiä oman valtion muodostamiseen.
• Oikeusministeri Ayelet Shaked (HaBayit HaYehudi -puolue) tuki Kurdistania hiljattaisessa puheessaan: "Itsenäisen Kurdivaltion perustaminen on Israelin USAn etu. Aiemmin Herzliya Conferencen puheessa v. 2015, Shaked korosti kurdien sitoutumista demokratiaan kuin myös juutalaisten ja kurdien pitkiä historiallisia siteitä; Shaked korosti lisäksi, että tilanteessa on harvinainen mahdollisuus muotoilla Lähi-idän luonnetta ja tulevaisuutta.

Energia-aspekti

Reuters  uutisoi Turkin uhanneen rajoittaa Irakin kurdien öljynvientiä näiden itsenäisyyshaaveiden edistyessä.  Erbilin ja Ankaran välisen kauppavaihdon arvioidaan olevan liki  £7.5 miljardia vuodessa.  Toisaalta Venäjän lähestymistapa on ollut täysin erinen: Valtionyhtiö Rosneft (ROSN.MM) on kasvattanut investointejaan Kurdistanissa.  Kurdeilla on muutoinkin toimivat suhteet Venäjän johtoon tämän ottaessa vastaan edustajia niin Bagdadista kuin Erbilistäkin. Kuitenkin nimenomaan Irakin Kurdistanissa Venäjä on tällä hetkellä suurimpia investoijia.  (Lähde: Reuters)

Venäjän investoinnit Irakin Kurdistanin öljy- ja kaasuteollisuuteen ovat jo vähintään $4 miljardia. Edelleen mm viime kesäkuussa Rosneft ilmoitti tehneen 20 -vuoden sopimuksen kurdiöljyn osatamisesta ja lisäksi yhteistyöstä uusien lähteiden etsinnässä ja hyödyntämisessä. (Lähde: Al-Monitor )

Syyskuun 18. päivänä 2017, Rosneft tiedotti hankkeesta rahoittaa Irakin Kurdistanin kaasuverkostoa joka mahdollistaisi vuonna 2020 noin 30 miljardin kuutiometrin kaasuviennin vuodessa. (Lähde: Natural Gas World)

Venäjän ohella Kiinalla on merkittäviä energiaan ja talouteen laajemminkin liittyviä panostuksia Irakin kurdialueilla vaikka Peking virallisesti vastustaakin yleisesti separatistisia liikkeitä.

Kurdistan24.net raportoi että Sunni-arabi klaanit kurdialueiden naapurustossa kannattavat oikeutta itsehallintoon. 28.9.2017 klaanijohtajat pitivät Erbilissä huippukokouksen tukeakseen kansanäänestystä. Itsehallinto-oikeuksien nojalla sunni-arabien johtajat ilmaisivat solidaarisuutensa Kurdistanille myös lausunnossaan konferenssin jälkeen.

Näkemykseni

Uutisten pohjalta näyttää siltä, että liki kaikki Israelia lukuunottamatta pelkäävät kurdien itsenäisyyttä samaan tapaan kuin ulkopuoliset aikoinaan pelkäsivät juutalaisvaltion syntyä ja ehkä osin samasta syystäkin: merkitsisihän Kurdistan uuden demokraattisen saarekkeen muodostumista tyrannioiden keskelle. Toinen yhtäläisyys on siinä, että Kurdistan myös on motivoitunut ja kykenevä taistelemaan itsenäisyytensä puolesta.

Yhdyn arvioihin siitä että Kurdistanin irtautuminen voisi epävakauttaa Irakia poliittisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti. Mutta entä sitten: keinotekoisten valtiorakennelmien ylläpitä on näkemykseni mukaan toissijaista ruohonjuuritason ihmisten aidolle halulle päättää itse omista asioistaan.

Mielestäni on myös Israelin strateginen etu kannattaa kurdien asiaa kaikin keinoin – myös sotilaallisesti.

Kirjoitus on tiivistelmä Conflicts -blogissa julkaistusta kirjoituksestani   Kurdish Referendum Delivered an Overwhelming Endorsement of Independence  ja aiempaa taustoitusta: Kurdistan Taking Shape – with Israeli Support

Kirjoitus ensinnä ilmestynyt Ariel -verkkojulkaisussa.