Israelin turvallisuus levottomassa Lähi-idässä

Varhaisnuoruudessani v. 1967 ”Kuuden Päivän” –sodan kynnyksellä tutkin huolestuneena lehdissä esitettyjä vertailuja Israelin ja sitä uhkaavien vihollisten asevoimien määrästä ja laadusta; sekä miehistön että materiaalin määrän osalta uhkaajien ylivoima oli musertava eikä aseiden laadussakaan näyttänyt olevan suurempaa eroa. Kyseisen sodan aikana ja sen jälkeen sekä helpotukseni mutta myös tyrmistykseni oli melkoinen Israelin kyettyä lyömään vastustajansa.

Israelin turvallisuus on ollut uhattuna koko itsenäisyytensä ajan ja on edelleen. Vuosikymmenet mieltäni on askarruttanut kysymys siitä miten suhteellisen pienellä maakaistaleella asuva suhteellisen pieni kansa on kyennyt pitämään puolensa vihamielisen naapuruston keskellä ja edelleen miltä Israelin turvallisuustilanne vaikuttaa tällä hetkellä.

Etiikka ja asenne turvallisuuden ytimenä

Koska Israelin puolustuskyky ainakaan valtion ensi vuosikymmeninä ei perustunut aseteknologian ja –materiaalin ylivoimaisuuteen jäi ainoaksi selitykseksi inhimilliset kansaan, armeijaan, taistelijoihin, organisaatioon ja johtajuuteen liittyvät tekijät. Näihin tekijöihin pääsin runsas kaksi vuotta sitten tutustumaan ”sisältä päin” ruohonjuuritasolla osallistumalla ensi kertaa Israelin armeijan vapaaehtoisohjelmaan.

Tukikohtapalveluksessa tuli selkeästi esiin eettisen koodin keskeinen merkitys IDF:ssa sekä sotilaiden taisteluhengen perustana. Koodi näkyi kaikkialla ja sotilailla jopa samassa kotelossa henkilökortin kanssa. Olennaista kuitenkin on kyseisten johtavien eettisten periaatteiden sisäistäminen ja yksilökohtainen omaksuminen eikä missään tapauksessa mekaaninen ulkoaopettelu.

Yksittäisen sotilaan ohella eettisiä arvoja pohditaan myös ylemmillä tasoilla ja esimerkiksi tärkeissä ilmaiskuissa osaston lakimies saattaa arvioida iskusta saatavia hyötyjä suhteessa ihmiselämän – koodin mukaan niin israelilaisten kuin vihollistenkin – kunnioittamiseen. Näiden arvojen toteutumista kuvaa myös se että Israelin armeijan Gazan operaatioissa siviiliuhrien määrä suhteessa taistelijoihin on ollut poikkeuksellisen pieni [1.5-2:1] verrattuna muualla maailmassa koettuihin konflikteihin [4-8:1].

Joukkuehengen kannalta olennainen on koodiin liittyvä periaate ettei ketään jätetä – osaston jäsenet luottavat siihen että taistelutoverit oman henkensäkin uhalla tuovat niin kuolleet kuin haavoittuneetkin takaisin. Ylemmällä tasolla tämä periaate on näkynyt jopa järjettömiltä tuntuvissa ”vaihtokaupoissa” kun Israel on vapauttanut yhtä elävää tai kuollutta israelilaissotilasta vastaan jopa satoja vangittuja palestiinalaisterroristeja ja -sotilaita.

Joukkojen taisteluhengen kannalta olennaista on se, että joukkoja johdetaan edestä, lukuisissa operaatioissa johtajien kuolleisuus on ollut jopa suhteettoman suuri. Vaikka Israelin armeijassa esimiesten ja alaisten käytös vaikutti hyvinkin epämuodolliselta oli selvää että johtajia arvostettiin ei arvomerkkien takia vaan perustuen tietoisuuteen siitä että johtajat tekevät kaikkensa inhimillisten resurssien säästämiseksi ja pelastamiseksi.

Osa asevelvollisten ja värvättyjen motivaatiosta selittynee myös alokasajan lukuisten testien kautta. Testit mittaavat asevelvollisten mitä erilaisimpia fyysisiä ja henkisiä ominaisuuksia, Pisteytetyt tulokset puolestaan määrittelevät sitä millaiseen erityiskoulutukseen ja joukko-osastoon alokkaan on mahdollisuus päästä. Testien jälkeen alokkaat saavat eteensä listan kymmenistä erilaisista tehtävistä ja osaamisalueista joista sitten merkitsevät mieluisimmat; tämä ja pisteet ratkaisevat jatkon. Näin valtaosa palveluksessa olevista ohjautuu ominaisuuksiensa ja halujensa mukaan oikeisiin paikkohin.

Materiaalin laadullinen ylivoima

Israel on aseteknologian kehityksessä maailman kärkimaita ko sektorin ollessa lääketeollisuuden ohella huipputeknologian johtavia vientiteollisuuden haaroja. Ydinarsenaalin ohella puolustuksen materiaalisen osion keskiössä on kattava ohjuspuolustusjärjestelmä.

Israelin ohjuspuolustus on monikerroksinen ja suunniteltu vastaamaan useilla rintamilta samanaikaisesti tapahtuviin hyökkäyksiin. Alin/lähin puolustuskerros [Iron Dome] käsittää Hamasin ‘kotitekoisten’ Gazasta tai ISIS-Sinai Province’n Siinailta ammuttujen rakettien torjunnan, keskikerros [David’s Sling] kattaa Hizbollahin Libanonista keskipitkän matkan raketit ja ohjukset ja ylin kerros [Arrow 2 ja III] Iranin pitkän matkan ballistiset ohjukset ja jopa sateliitit.

Eri ohjustyypeistä on myös kehitetty mm. meriversiot esimerkiksi itäisellä Välimerellä olevien mittavien energiaesiintymien turvaamiseksi. Erikoisuutena mainittakoon myös ”maanalainen” Iron Dome joka kehitettiin Gazan hyökkäystunneleita vastaan.

Israelin ohjuspuolustus – kuten muukin asemateriaali – on nyt maailman kehittynein ja kattavin toteuttaen ’laadullisen sotilaallisen etulyöntiaseman’ (“qualitative military edge” – QME) tavoitetta.

Innovatiivinen toimintaympäristö kehityksen tukena

Israelin sotilaallisenkin turvallisuuden ja ajanmukaisuuden takeena on innovatiivinen ekosysteemi. Edustava esimerkki on Be’er-Sheva, Negevin alueen keskus, kansallisesti merkittävä talouden, kulttuurin ja tieteen metropoli ja hallituksen kansallinen prioriteetti. Mainittakoon, että lähistöllä – Dimonassa -sijaitsee myös Negevin ydintutkimuskeskus.

Viime vuosina Be’er Shevan kaupunki on toteanut innovaatiohankkeita: monet yrityshautomot ja –kiihdyttämöt sekä yrittäjyysohjelmat toteutuivat. Kaikki merkittävät tekijät ovat osallistuneet kehitystyöhön eli kaupungin ohella mm vahvat korkean teknologian oppilaitokset, joista valmistuu 8000 teknologia-ammattilaista vuodessa, sekä johtavat kansainväliset teknologiayritykset. Tästä ympäristöstä Israelin armeija rekrytoi huippuosaajia T&K –hankkeisiinsa mm Be’er Shevan kybernetiikkapuiston yhteyteen perustamaansa tutkimusykikköön siirtäen lisäksi useita tukikohtiaan kaupungin liepeille.

Israelin tiedustelupalvelu – Mossad – on perustanut Libertad -nimisen innovaatiorahaston taatakseen viraston teknisen ylivoiman siviilipuolen teknologisesti lupaavimpien start-up yritysten avulla.

Strategia resurssien oikeaksi kohdentamiseksi

Laadullisesti ylivoimainen henkilöstö ja aseet menettävät merkitystään ellei niitä käytetä tarkoituksenmukaisella tavalla. Tehokkuuden varmistamiseksi Israelin puolustusvoimat [IDF] julkaisi [13.8.2015] ensi kertaa 60 vuoteen Israelin puolustusstrategiaa määrittelevän asiakirjan – ”IDF Strategy”. Asiakirjan johdannossa todetaan armeijan operationaalisen perusstrategian pohjaavan ns. turvallisuustriangeliin – Ben-Gurion käyttämä termi tarkoittaen ennakkovaroitusta, pelotevaikutusta ja ratkaisevaa voittoa – täydennettynä neljännellä elementillä eli puolustuksella.

33-sivuinen asiakirja tarkastelee IDF:ssa tapahtuneita muutoksia ja tulevaisuuden haasteita toteuttaen osaltaan armeijan useampivuotista työsuunnitelmaa. Asiakirjassa kuvataan mitä Israelin armeijalta on odotettavissa kolmessa eri tilanteessa: tavanomaisena aikana, hätätilassa ja sota-aikana. Tähän jakoon pohjautuen mm aiemmat Gazan ”sodat” [Protective Edge ja Pillar of Defense] luokitellaan uudessa strategiassa rajatuiksi operaatioiksi ja siten hätätilaksi ei sodaksi. Täten kyseisten operaatioiden tavoiteena oli vain palauttaa rutiinitilanne eikä esimerkiksi tuhota Hamasin hallintoa Gazassa; näin olisi tehty vain poliittisen johdon erikseen määrätessä.

Aiempiin strategioihin verraten nyt korostetaan maaoperaatioiden tehostamista, kyber –valmiuksien kehittämistä sekä tiedustelun, ilma- ja merivoimien selkeän ylivoiman säilyttämistä. Perusoletuksena on, että vihollista ei voi lyödä puolustustaistelulla vaan selkeiden sotilaallisten tavoitteiden saavutus edellyttää hyökkäystä. Myös IDF:n kyber –valmiuksia tulee uudessa strategiassa käyttää sekä puolustukseen että hyökkäykseen kaikilla tasoilla ja toiminta-alueilla.

Diplomatia ensisijaisena ratkaisumallina

Israelin sotilaallinen voima on sen turvallisuuden tae. Sotilaallisen voiman käyttöä pyritään kuitenkin välttämään viimeiseen asti diplomatian ollessa konfliktien ensisijaisena ratkaisumallina. Viime vuodet Lähi-idän rauhanprosessi Israelin ja Palestiinan konfliktin osalta on ollut syväjäissä. Virallisesti kansainvälinen yhteisö toistelee parikymmenvuotista mantraa neuvotteluin aikaansaatavasta Kahden-valtion-ratkaisusta mutta käytännössä pääosapuolet eivät huipputasolla ole edes tavanneet vuosiin.

Elleivät suorat tai epäsuorat neuvottelut ala – kuten viime ajat ovat osoittaneet – ovat päävaihtoehdot nollaratkaisun ohella yksipuoliset toimet, alueelliset tai osaratkaisut.

Nollavaihtoehto kuvaa nykytilannetta joka ajanoloon on johtamassa Yhden-valtion-malliin jota ratkaisua juuri mikään osapuoli ei pidä suotavana. Yksipuolisia ratkaisuja voivat tehdä kumpikin osapuoli ja parhaimmillaan – jos ne ovat rakentavia – ne voivat pohjustaa tietä tai jopa johtaa Kahden-valtion-mallin toteutumiseen. Alueellisia ratkaisuja viivat olla esimerkiksi Kolmen-valtion-malli jossa Gaza palautetaan Egyptin hallintaan ja pääosa Länsirannasta Jordanialle kuten ko alueet olivat ennen Kuuden päivän sotaa 1967. Yksi pragmaattinen osaratkaisu puolestaan voi olla Israelin ja Hamasin jo pitkälle suunniteltu sopimus pitkästä tulitauosta tai ns. Siinai option, tahi molempien toteuttaminen.

Kahden valtion mallin viitekehys – Clinton Parameters  – on ollut valmiina jo lähes pari vuosikymmentä mutta sopimus puuttuu edelleen. Kansainvälinen painostus voi johtaa neuvottelujen uudelleenaloitukseen mutta lopputulos hyvinkin todennäköisesti on aiemman kaltainen. Tästä syystä – ja ylipäätään lukkiutuneen tilanteen avaamiseksi – yksipuoliset toimenpiteet voivat olla askel eteenpäin ja jopa oikeaan suuntaan – vaikkapa sitten ns ’Kylmän-rauhan-ratkaisun’ kautta.

Olennaista on huomata, että Kahden-valtion-mallille, sen sisällölle ja tiekartaksi siihen pääsemiselle on olemassa myös vaihtoehtoja.

Bottom line

Yksiselitteinen päätelmäni on, etten epäile hetkeäkään Israelin nyt ja näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa kykenevän puolustamaan itseään mitä tahansa vihollista vastaan.

Aiemmin aiheesta:

Israelissa nyt maailman kehittynein ohjuspuolustus
Vedenalaisrobotti käytettävissä
Mossad perusti innovaatiorahaston
Be’er Shevan start-up –skene maailman kärkeä
Israelin aseteollisuus kehityksen kärjessä
Gazan ’tunnelisodan’ dead line lähestyy
IDF lisää taisteluvalmiuksiaan Siinain ISIS’ä vastaan
David’s Sling valmis
Arrow 3 ohjus testattu Drone Guard
Israelille uusi meripuolustusohjus
IDF digitalisoituu
Uusi raja-aita Eilatista pohjoiseen
Israelin uusi sotilaallinen puolustusstrategia
Israel ja Iranin S-300 torjuntajärjestelmä

Kirjoitus on tiivistelmä 31.10.2017 Helsingissä Suomen Karmel -yhdistyksen Studia Generalia teemaillassa pitämästäni alustuksesta ja ilmestynyt ensinnä Ariel -verkkojulkaisussa