Israelin Gaza Optiot

Sota vai tulitauko? Epäonnistuneen salaisen IDF Gazassa tekemän operaation jälkeen Hamas ampui   poikkeuksellisen suuren määrän raketteja Israeliin johon Israelin ilmavoimat vastasivat iskemällä 160 kohteeseen Gazassa. Muutaman päivän kuluessa saavutettiin kuitenkin yhteisymmärrys tulitausta jonka jälkeen rajalla on ollut suhteellisen rauhallista. Sen sijaan Israelin hallituspolitiikka on käymistilassa pääministeri Netanyahun pyrkiessä pitämään hallituksen koossa puolustusministeri Avigdor Libermanin eron myötä, hänen ja rajaseutujen asukkaiden vaatiessa voimakkaampia toimia Hamasia vastaan. 

Tämä äskettäinen tausta herättää kysymyksen siitä miten Israelin hallituksen Gazaa koskeva politiikka muotoutuu lähipäivien,-viikkojen ja -kuukausien kuluessa.

Captured spy gear that the Israeli troops planned to use to wiretap the Hamas's internal communications system, according Hamas' military wing.

Israelin Gaza Optiot

Myönteistä tilanteessa on se, että Israelilla on valittavaan useita erilaisia lähestymistapoja kysymykseen, negatiivista puolestaan se, että mikään niistä ei välttämättä ole hyvä, toimiva ja ihanteellinen tahi helposti toteutettavissa .

Terrorista kärsivien Israelin rajaseudun asukkaiden keskuudessa laajaa kannatusta saa Hamasin tuhoaminen. Tämä on tehtävissä kahdella metodilla:

• Mattopommittamalla Gaza asumiskelvottomiksi raunioiksi, tai
• Valtaamalla Gaza jälleen massiivisella maaoperaatiolla.

Ensimmäinen vaihtoehto on halpa, tehokas ja vaikuttava mutta aiheuttaisi ennennäkemättömät siviilitappiot gazalaisten keskuudessa huolimatta tavanmukaisista mahdollisista ennakkovaroituksista. Vaikka osa gazalaisista pakenisi Siinaille voisi Hamas pakottaa suuren osan toimimaan ihimiskilpinä. Seurauksena olisi ennennäkemätön kansainvälinen paheksunta Israelia kohtaan ja mahdollisia eristämistoimia ja sanktioita. Pääasiallinen este vaihtoehdon valinnalle on kuitenkin Israelin armeijan eettinen koodi – Tzahal – jonka laajasti muussakin yhteiskunnassa hyväksyttyjä arvoja – mm ihmiselämän (myös vihollisten) kunnioitus ja puhtain asein – siviilejä tuhoava mattopommitus syvästi loukkaisi.

Toinen vaihtoehto on puolestaan hyvin kallis ja molemmat osapuolet tulisivat kärsimään merkittäviä tappioita sekä inhimillisesti että materiaalisesti ja myös niin itse operaation aikana ja mikä pahinta myös ehkä vuosikymmeniä operaation jälkeenkin.  Toki Gaza olisi operaation jälkeen pikemminkin Israelin sotilashallinnon alla kuin edes demokratian kulissi ja tilanne aiheuttaisi jatkuvaa Israelin kansainvälistä paheksuntaa.

A new type of rocket which, according to PIJ claims, was fired at the southern Israeli city of Ashqelon. Its nickname is "The hell of Ashqelon" (Jerusalem Brigades website, 13th Nov. 2018).

Sekä Hamas että israelilaiset tietävät että vaikka Israelin rajaseudun yhteisöt kärsivät niin Gaza ei kuitenkaan aiheuta ainakaan toistaiseksi harmia suurimmalle osalle Israelin ydinaluetta, ei ainakaan siinä määrin, että israelilaisten enemmistö haluaisi Hamasin tai Gazan tuhottavan tai jälleenvallattavan. Hamas ymmärtää "punaiset linjat" vallan hyvin ja siksipä se pidättyi iskemästä, uusista ohjuksistaan huolimatta, keski-Israelin asutuskeskuksiin.  Eli Hamas halusi aiheuttaa mahdollisimman suurta tuhoa ajamatta silti Israelia sodan kynnykselle ja tässä strategiassaan Hamas onnistuikin. 

Kolmas ja neljäs optio ovat molemmat lyhyen aikavälin korjauksia:

• Rajatun maaoperaation toteuttaminen, tai   
• Neuvotella pitkäkestoinen tulitauko – "Hudna".

Rajattu maaoperaatio olisi samankaltainen pienoissota kuin vuonna 2014 (Operation Protective Edge  aka Gaza War 2014) tai vuonna 2012 (Operaatiot "Returning Echo" ja "Pillar of Defense") tai vuosien 2008-09 vaihteessa ( Operaatio "Cast Lead"  aka Gaza War). Kaikki nämä operaatiot loivat muutaman vuoden hiljaiselon, tappiot olivat kohtuullisen pieniä samoin kuin kansainvälinen paheksunta. Mikään em. operaatioista ei vakavasti vahingoittanut Hamasia ja sen kykyä rakentaa voimakkaampi armeija seuraavaa kierrosta varten. 

Pitkäkestoinen tulitauko – "Hudna" – voisi tuoda vastaavanlaisen olotilan kuin tilanne ennen tulitaukoa ja sillä on lukuisia etuja takanaan: ei merkittävästi kuolleita, ei kansainvälistä paheksuntaa ja suurehko kannatus Israelin väestön keskuudessa. Parhaimmillaan tämä vaihtoehto antaa myönteisen tulevaisuuskuvan: Hudna voi johtaa Gazan jälleenrakennukseen ja Gazan väestön hyvinvoinnin lisääntymiseen.  Parhaimmillaan vaihtoehto voi olla ensimmäinen askel alueellisessa rauhanratkaisussa – ehkä ensivaihe odotetussa "Trumpin suunnitelmassa" – "Vuosisadan diilissä".  Perusajatuksena on gazalaisten kasvava hyvinvointi ja sen kautta motivaation väheneminen väkivaltaan. 

Viides optio pitää yllä status quon, se on nolla-vaihtoehto ilman kehitystä ja visiota paremmasta tulevaisuudesta.  Se toteuttaa "tit for tat" strategiaa niin gazalaisten kuin Israelin rajaseudulla ja jopa viimeaikaista voimakkaammin kun sekä hyökkäykset että niihin vastaaminen kehittyvät aiempaa vaikuttavimmiksi/tuhoisemmiksi. 

Epilogi

Egyptin suhde Hamasiin on yksi Israeli-Palestiina konfliktin ydinkysymyksiä.  Egypti omien turvallisuusintressiensä pohjalta on tuhonnut yli tuhat Egyptiin johtavia salakuljetustunnelia ja on Rafahin ylityspaikan sulkemalla jopa saartanut Gazaa voimallisemminmmin kuin Israel.  Samaan aikaan Egypti on toiminut Hamasin ja Israelin välittäjänä ja myös pyrkinyt lievittämään Hamasin ja Länsirannan keskinäisiä suhteita.  Egypti on myös tarjonnut rauhanprosessiin ratkaisuja vaikkapa tarjoamalla osaa Siinaista Palestiinalaisvaltion alueeksi. (enemmän mm Sinai Option again).  Tämä Egyptin aktiivisuus antaa hyvän pohjan myös pysyvämpien ratkaisujen etsinnälle.  

Näkemykseni mukaan tällä hetkellä pitkäkestoiseksi toivottu Hamasin ja Israelin keskinäinen aseleposopimus tarjoaa parhaat mahdollisuudet paitsi Gazan myös Israelil-Palestiina konfliktin ratkaisulle. Aselevon toteutumista puolestaan tukevat ennakkotiedot odotetusta Trumpin suunnitelmasta jolle on odotettavissa tukea myös konfliktiryhmältä (ml Venäjä), EU:lta ja YK:lta, koska kaikki ovat vastaavansuuntaisia ajatuksia esittäneet.  Todennäköisesti myös Persianlahden alueen arabivaltiot Saudi Arabian johdolla tulevat ratkaisun taakse.  Siksipä mm Turkissa tapahtuneesta toimittajamurhasta päättäneet ja tätä koskevat prosessit "unohtunevat" tai ainakin sivuutetaan nopeasti, sillä voihan alueellisen ratkaisun katsoa laveasti tulkittuna pohjaavan aiempaan Arabiliiton  rauhanaloitteeseen. 

Näkemykseni mukaan "hudna" joka tapauksessa tarjoaa parhaan pohjan Lähi-idän konfliktin rauhanomaiselle ratkaisulle.  Mikäli näin ei kuitenkaan kävisi ovat sotaisemmat ratkaisut edelleen tarvittaessa käytettävissä.

Kirjoitus on julkaistu ensinnä Ariel-Israelista suomeksi -verkkosivustolla ja se on tiivistelmä Conflicts by Ari Rusila blogissa julkaisemastani laajemmasta artikkelista.