Uusi YK -raportti demonisoi Israelia – taas!
“[Israelilaiskaupunki] Sderot on vain 700 metrin päässä [Palestiinalaiskaupunki] Beit Hanounista pohjois-Gazassa….[kaupungin] voi saavuttaa kahdessa minuutissa moottoripyörällä tai 5-8 minuutissa juoksemalla… “Tappakaa, teurastakaa, polttakaa ja älkää koskaan antako heille armoa” (Emad ‘Aql, twiitissään Gazasta innostaessaan "Suuren Paluumarssin" ”protestoijia” ”väkivallattomaan” mielenilmaukseen)
The United Nations Independent Commission of Inquiry (COI) on YK:n ihmisoikeuksien neuvoston (UNHRC) mandaatilla toimiva "itsenäinen" komissio joka julkaisi 28.2.2019 raporttinsa koskien viimevuotisia "mielenilmauksia miehitetyllä Palestiinalaisalueella (Suuri Paluumarssi)". Kuten jo toimeksiantajasta ja raportin otsakkeesta voi päätellä olivat raportin päätelmät ennalta-arvattavia: “Komissiolla on aihetta epäillä, että Suuren Paluumarssin aikana Israelin sotilaat syyllistyivät loukkauksiin kansainvälisiä ihmisoikeuksia vastaan…jotkut näistä loukkauksista voivat muodostaa sotarikoksia tai loukkauksia ihmisyyttä vastaan." totesi komission argentiinalainen puheenjohtaja Santiago Canton. (Lähde: UN press release)
Itsenäinen ihmisoikeusryhmä UN Watch julkaisi välittömän vastineensa YK- komission raporttiin. UN Watch ilmaisi paitsi pettymyksensä tutkimukseen toimitti myös pitkähkön yksityiskohtaisen lakeihin ja tosiasioihin pohjaavan kuvauksen komission esittämistä löydöksistä, jotka raportin tilannut UNHRC kuitenkin jätti huomiotta.
Itse raportti tässä:
Report of the independent international commission of inquiry on the protests in the Occupied Palestinian Territory – A/HRC/40/74 (Release Date: 28 February 2019) English PDF | Word )
ja kursiivin sivunumerot viittaavat siihen. Kommentit puolestaan pohjaavat omien aiempien kirjoitusteni ohella suurelta osin UN Watchin kuvaukseen:
Tausta à la COI
Ahmed Abu Artema, 34-vuotias palestiinalaisrunoilija julkaisi 7.1.2018 idean väkivallattomasta marssista erotteluaidalle ja Israelin puolelle kiinnittääkseen huomion Gazan humanitaariseen tilanteeseen. (Sivu 6)
Jo vuonna 2011, Ahmed Abu Ratima (or Rteima aka Artema), esitti ideansa väkivallattomasta paluumarssista ja ideaa kokeiltiinkin toteuttaa jo vuosina 2011 ja 2013 Britanniassa ja ulkomailla toimivien israelilaisvastaisten Hamas -aktivistien organisoimina. Kesällä 2012 Britanniassa toimiva Hamasin puolestapuhuja Zaher Birawi myönsi aktiviteettien olevan harjoitusta seuraavaa kierrosta varten todeten samalla kaikkien "Paluumarssia" organisoivien tahojen kokoontuvan lähiaikoina laatimaan työsuunnitelmaa jatkoa ajatellen. Birawi toimii Lontoossa Muslimiveljeskuntaan liittyvän al-Hiwar TV kanavan ohjelmatuottajana ja tarjosi mm v. 2017 ohjelma-aikaa Gazaan suuntautuville uusille aktiviteeteille. Samalla hän ilmaisi yhden näistä toimista olevan kesäksi 2018 suunnitellut saartoa murtavat flotillat ja ettei flotillojen tarkoitus ole viedä humanitaarista apua Gazaan vaan niiden vaikutus poliittisesti ja osana mediakampanjoita.
Laajempi konteksti à la COI
"Paluumarssi” käsitti viikottaiset palestiinalaisten mielenilmaisut lähellä [raja-]aitaa, joka on vuodesta 1996 erottanut Gazan ja Israelin (Vuoden 1949 aselevossa määritellyn Vihreän linjan mukaan) , vaatimuksenaan Gazan saarron purkaminen ja palestiinalaispakolaisten paluu. (Sivu 4)
Laajempi taustoitus omaa jo lähtökohtaisesti kaksi virhettä: Ensinnäkin vuonna 2007 Israelin ohella myös Egypti ryhtyi rajoittamaan tavaroiden vapaata liikkuvuutta Gazaan estääkseen ohjusten- ym muiden aseiden ja niiden rakentamiseen käytettävien materiaalien viennin terroristien käsiin. Egypti myös tuhosi Siinaille Gazasta johtavat yli tuhat salakuljetustunnelia estääkseen Siinain ISIS-liittolaisten soluttautumisen Gazasta ja alueen käytön Siinailla operoivien terroristien tukialueena. Toiseksi saarto ei koskaan edes konfliktien aikana ole estänyt humanitaarisen avun kuljetusta Gazaan. "Suuren Paluumarssin" yhteydessä gazalaiset tosin tuhosivat Kerem Shalom ylityspaikan rakenteita jolloin apuvolyymi tilapäisesti pieneni. Saartoa on myös aiheettomasti syytetty Gazan jälleenrakentamisen hitaudesta kun merkittävä syy tähän on ollut Hamasin hallinnon korruptio ja Hamasin käytettyä osan jälleenrakennusmateriaaleista hyökkäystunneleiden rakentamiseen. Paluumarssin aikana Hamas puolestaan käytti sairaaloihin tarkoitettua heliumia palopommien lennättämiseen Israelin siviilikohteita tuhoamaan maastopalojen muodossa. (Gazan "saarrosta" enemmän mm artikkelissa Gaza Blockade – It’s Egypt not Israel! )
Todellinen laajempi tausta löytynee kehityskulusta jossa Israel-Palestiina -konflikti on jäänyt muiden Lähi-idän sotien – Syyria, Iraq, Jemen – ja Iran/Saudiarabia sekä shiia/sunni -konfliktien varjoon. Tilanteen korjaamiseksi Länsirannalla on toteuttu viime vuodet ns. "puukkointifadaa" mutta se samoin kuin Gazasta ajoittain ammutut raketit Israeliin eivät omaa suurempaa uutisarvoa läntisessä valtamediassa. Gazassa puolestaan toteutettiin "Suuri Paluumarssi" -kampanja laajemman medianäkyvyyden saamiseksi.
Edelleen raportti asettaa vastuun nykyisestä rauhanprosessin umpikujasta Israelille vaikka palestiinalaiset ovat torjuneet jokaisen heille tarjotun rauhansuunnitelman sitten Israelin perustamisen v. 1948 ja jopa ennen sitä Kansainliiton jakosuunnitelman muodossa.
Rauhallinen väkivallaton marssi?
Komission näkökulmasta mielenilmaukset olivat siviililuontoisia omaten selkeät poliittiset tavoitteet ja huolimatta ajoittaisista väkivaltaisuuksista ne eivät muodostaneet sotilaallista kampanjaa. (Sivu 8)
Jotkut aktiviteetit, kuten paloleijat, renkaiden poltto, piikkilanka-aidan leikkaus, oli organisoitu itsemuodostettujen yksiköiden toimesta ja joskus Facebookin kautta eikä komissio löytänyt mitään todisteita siitä, että ne olisivat olleet sotilaallisten ryhmien johtamia tai koordinoimia. (Sivu 14)
Varmasti "Paluumarssi" -kampanjalla oli myös poliittisia tavoitteita – kuten COI väittääkin – mutta kyseiset tavoitteet olivat todennäköisesti toiset kuin mitä COI raportissa näyttää ajatellun. Hamas oli vaikeuksissa gazalaisten vaikean taloudellisen tilanteen myötä – eliitin kahmiessa avustusrahat- ja -materiaalin. Sotilaallisesti Israelin vastatoimet hyökkäystunneleiden suhteen osoittautuivat tehokkaiksi, ja Egyptin käytännössä sulkema Rafahin ylityspaikka ja tuhoamat salakuljetustunnelit vaikeuttivat tilannetta myös eliitin osalta entisestään. Näistä syistä "Paluumarssin" propaganda oli suunnattu sisäisesti Gazaan Hamasin kilpailijoita kohtaan ja toisaalta Palestiinalaishallintoa (käytännössä Fatah) kohtaan joka aiemmista tietovuodoista – “Palestinian Papers” – päätellen oli liian pitkälle meneviin kompromisseihin Israelin kanssa mm pakolaiskysymyksessä.
Paluumarssiin valmistauduttaessa väkivaltainen tunkeutuminen jo antoi merkkejä itsestään:
- 17.2.2018, neljä IDF:n sotilasta loukkaantui Palestiinan lippuun käärityn pommin räjähtäessä Gazan raja-aidalla.
- 25.3.2018 Iron Dome harhautettiin torjuntaan jonka aiheeksi ilmeni Hamasin sotaharjoituksissaan ampuma Israeliin suuntautunut konekivääritulitus.
- Viikko ennen 30.3.2018 protestimarssia IDF pidätti Gazasta tulleen epäillyn ja kaksi palestiinalaista yritti sytyttää raja-aidalla tulipaloja, neljän palestiinalaisen ryhmä sen sijaan pääsi Israeliin saakka ja kolme kranaatein ja veitsin aseistanutta gazalaista pidäettiin vasta 20 km:n päässä rajalta. (Lähde: Wikipedia )
Israelin puolustusvoimat: Hamas väittää tätä rauhanomaiseksi mielenosoitukseksi
Paluumarssin aikana Hamasin johtajat eivät tyytyneet aivan rauhanomaisiin väkivallattomaan protestiin innoittavia lausuntoja, muutama lainaus (Lähde: UN Watch):
- Hamasin gazalaisjohtaja Yehya Sinwar: “Murramme rajan auki ja kaivamme heidän sydämmensä heidän ruumiistaan.” (Al-Jazeera, 6.4.2018)
- Hamasin poliittinen johtaja Ismail Haniyeh: “Palestiina ja Jerusalem kuuluvat meille…murramme saartomuurit, poistamme miehittäjäyhteisön ja palaamme kaikkialle Palestiinaan.” (Times of Israel, 9.4.2018)
- Ismail Haniyeh : “Kansamme on miehittäjää suurempi ja pakottaa sen pois mailtamme.” (Chicago Tribune, 20.4.2018)
- Gazalaisjohtaja Yehya Sinwar: “Kuolemme mieluummin marttyyreina kuin painostuksen ja nöyryytyksen takia…Olemme valmiit kuolemaane ja kymmenet tuhannet kuolevat kanssamme.” (New York Times, 9.5.2018)
- Hamas virkailija Fathi Hamad kehotti: “tappamaan 'sionistijuutalaiset' missä tahansa heitä löydetäänkin.” (Times of Israel, 26.7.2018)
On myös muita merkkejä siitä, että Hamas piti rajaväkivaltaa osana sotilaallista konfliktia Israelin kanssa ja että kyseinen väkivalta oli Hamasin tukemaa (Lähde: UN Watch):
- Hamasin tiedottaja Hazem Qassem myöntää, että Hamas maksaa 200–3 000 dollaria Gazan perheille, joiden jäseniä on kuollut tai haavoittunut rajamarssilla. (Hamasin verkkosivusto, lainasi MEMRI, 5. huhtikuuta 2018)
- Hamasin perustaja Mahmoud al-Zahhar myöntää Al Jazeeralle, että rajaprotestien "rauhanomaisen vastarinnan" kutsuminen on "pettää yleisöä." (Al-Jazeera, lainasi MEMRI, 13. toukokuuta 2018)
- Hamasin poliittisen työryhmän jäsen Salah al-Bardawil myöntää TV-haastattelussa, että 14. toukokuuta kuolleista 62: stä gazalaisesta Hamasin jäseniä oli yli 50, ja että 1.3.2018 jälkeen yli 50% rajalla kuolleista oli Hamasin jäseniä. (Baladna-TV, jonka mainitsevat MEMRI- ja Meir Amit Intelligence and Terrorism Information Center, 14. toukokuuta 2018)
- Hamasin lehdistötiedote myöntää, että marssia harjoittaa ”jihad-taistelijoiden järjestöt”, ja sitä hallitsee ja valvoo ”taistelujärjestöt”, joka päättelee ”Tämä on jihad – voitto tai kuoleman aiheuttaminen Allahin tapaan.” ( Hamasin lehdistötiedote, julkaissut Jerusalemin julkisten asioiden keskus)
Israelin ilmavoimat pudotti jälleen ylläolevan sisältöisiä lentolentisiä Gazaan varoittaakseen siviilejä lähestymästä raja-aitaa.
Suojellut ryhmät
Komissio tutki myös uhreja, joilla on kansainvälisen oikeuden mukainen erityinen suojelu, kuten toimittajat ja vammaiset henkilöt. Yksi esimerkki tapahtui 6.4.2018:
Gazan kaupungin toimittaja Yasser [Murataja] ammuttiin Israelin joukkojen alavihassa Khan Younis -paikalla, kun hän kuvasi dokumenttielokuvia. (Sivu 24)
Raportissa unohdettiin mainita, että kuvaaminen tehtiin esim. Drone-kameralla ja drone oli Israelin puolella IDF-sotilaiden yläpuolella, jotka näin vaarantuivat heidän sijaintinsa paljastuttua. Murtajalla oli lisäksi kaksoisidentiteetti: hän oli mediapersoonan ohella myös Hamasin turvallisuusjoukkojen operatiivi .
Toinen esimerkki 13.4.2018:
Ahmed [Abu Hussein], Jabaliya-pakolaisleirin toimittaja, ammuttiin Gazan pohjoisosassa, kun hän otti valokuvia mielenosoituksista … Hän kuoli haavoihinsa 12 päivää myöhemmin. (Sivu 24)
Ahmed Abu Husseinin identiteetin tutkiminen paljasti, että hän oli reportterin ohella PFLP:n jäsen. PFLP: n sotilassiipi antoi hänelle viralliset kuolinilmoitukset; hänen hautajaisissaan olivat PFLP:n liput näkyvästi esillä ja Ahmed Abu Husseinin Facebook-sivu julkaisi PFLP: tä, sen johtajia ja terrori-iskuja (esimerkiksi Israelin ministeri Rehavam Ze'evin murhat) ihannoivia postauksia.
Huomautus: Myös tämä PFLP-terroristi (Ahmed Abu Hussein) sai tehohoitoa Tel Hashomer -sairaalassa Israelissa!
Raportissa väitetään myös, että
Israelin joukot ampuivat laittomasti myös muita vammaisia mielenosoittajia , kuten Shadi Kashefia (23, kuulovamma) ja Tahrir Wahba (18, kuulovamma) (sivut 25–26).
Tark'ampujan lienee lähes mahdotonta tietää, onko joku henkilö – potentiaalinen uhka – kuulovammainen. Jotta tällaiset onnettomuudet estyisivät, IDF jakoi Gazanille esitteitä arabiaksi, jotta he pysyisivät poissa turvavyöhykkeeltä eivätkä vaarantaisi elämäänsä pyrkimällä rajan yli.
Kansainvälisten ihmisoikeuksien loukkauksia, sotarikoksia…?
Israelin turvallisuusjoukkojen ammuttua palestiinalaisista mielenosoittajia tehokkailla aseilla lähietäisyydeltä johti kuolemantapauksiin ja pitkäaikaisiin vammoihin, kuten halvauksiin ja amputaatioihin. Tällaisen aseiden käyttö lyhyellä etäisyydellä ja sen perusteleminen tarkkuuden tarpeella pitkällä etäisyydellä osoittaa voimankäytön suhteettoman käytön. ( Sivu 30)
COI: n tilastot Gazan loukkaantumisista ja kuolemista, jotka ovat seurausta Israelin armeijan tulituksesta, ovat peräisin Gazan lähteistä, lähinnä Hamasin terveysministeriöstä, ja niitä on vaikea tarkistaa itsenäisesti. Joissakin tapauksissa raportit väittivät, että Israelin tulitus tappoi mielenosoittajia, kun todellisuudessa he kuolivat omaan tulitukseensa tai omiin räjähteisiinsä ( ks. esim. Tästä ).
Oikeus elämään sisältää oikeuden elämään arvokkaasti. Miehittävänä voimana Israelilla on kansainvälisen oikeuden mukaan velvollisuus varmistaa Palestiinan väestön terveys ja hyvinvointi. Komissio totesi, että Gazan käynnissä oleva saarto ja sen vaikutus Gazan terveydenhuoltojärjestelmään sekä sen vuoksi ihmisarvoisen elämän kannalta välttämättömien keskeisten tavaroiden ja palvelujen puute, mukaan lukien perusterveydenhuollon tarvikkeet, turvallinen juomavesi, sähkö ja sanitaatio, muodostavat elämään ja terveyteen liittyvien perusoikeuksien, erityisesti haavoittuneiden mielenosoittajien, loukkauksia. (Sivu 31)
Muutama kommentti:
- Israel ei estänyt humanitaarista apua Gazalle. Päinvastoin ”rauhanomaiset mielenilmaisijat” hyökkäsivät Kerem Shalomin rajanylityspaikalle estääkseen israelilaisen ja kansainvälisen avun saapumisen Gazaan.
- Myös mellakoiden aikana kuten aina ennenkin monet gazalaiset saivat hoitoa Israelin sairaaloissa.
- Joitakin lääketieteellisiä tarvikkeita käytettiin muihin tarkoituksiin, esim. sairaaloissa käytettäväksi tarkoitettua heliumia käytettiin pallopommien täyttämiseen.
- Gazan infrastruktuuri on huonossa kunnossa huolimatta valtavasta kansainvälisestä tuesta, koska Hamas on käyttänyt lahjoituksia hallitsevan eliitin hyväksi, materiaaleja, joiden on tarkoitus rakentaa koteja ja julkisia palveluja, on käytetty hyökkäystunneleiden rakentamiseen Israelia vastaan, joten Israelia tai "saartoa" syytetään epäoikeudenmukaisesti.
Kuitenkin…
Komissio totesi, että 14. toukokuuta ainakin yksi asemies Israelin joukkoja Pohjois-Gazan mielenosoituspaikassa tai sen läheltä. Tulitus aseistamattomien mielenosoittajien joukosta vaarantaa siviilielämää ja rikkoo kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaista erotteluperiaatetta. (Sivu 31-32)
Huomaa sana ”ainakin”.
Hamasin terroristi, joka saavutti Gazan ja Israelin välisen raja-aidan, sattui kameraan selittäen, miten Hamas pakottaa siviilit osallistumaan Israeliin kohdistuvaan väkivaltaan.
BREAKING: Hamas terrorist who reached the border fence between Gaza and Israel caught on camera explaining how Hamas forces civilians to participate in violence against Israel #HamasLied pic.twitter.com/gYF954ufWc
— Israel Defense Forces (@IDF) May 16, 2018
https://platform.twitter.com/widgets.js
Loppupäätelmäni
"Tosiasioita keräävä ryhmä, jonka tarkoituksena on tukea ennelta annettuja päätelmiä, on lähinnä ajanhukkaa. Sen havainnot vakuuttavat eniten niitä, joiden mielipiteet ovat jo muodostuneet. " (Prof. Thomas M. Franck)
Vuonna 2005, israelilaisten poistuttua alueelta, Gazan palestiinalaisilla oli mahdollisuus valita. He olisivat voineet käyttää vapauttaan rakentaa vahva talous hedelmällisellä maalla tai he olisivat voineet käyttää tätä vapautta taistella Israelia vastaan. Se, että he valitsivat jälkimmäisen, ei ole Israelin vastuulla, mutta ei ole liian myöhäistä, että gazalaiset palestiinalaiset valitsevat toisen tien; esimerkiksi tämän: Hamas-Israel -sopimus edistymässä ja Hamas-Israel Hudna jälleen harkinnassa .
Kuten aikaisemminkin, UNHRC on jälleen kerran osoittautunut elimeksi, joka muodostuu sisäänrakennetusta Israelin vastaisesta enemmistöstä, jota ohjaavat tekopyhyys ja absurdius. Israel ei ole tehnyt yhteistyötä COI:n puitteissa, koska sen tehtäväksiantona ilmiselvästi oli heikentää Israelin oikeutta itsepuolustukseen ja demonisoida juutalainen valtio.
Kaiken laajemman taustoituksen poistaminen tapahtumista ja "Paluumarssi" aktiviteettien kuvaaminen virheellisesti "protesteiksi", "rauhallisiksi" ja "siviililuonteisiksi", vievät raportista sen vähäisenkin uskottavuuden. Raportti liittyneekin muiden kaltaistensa korkealentoisten, "puolueettomien" tuomiolausuntojen joukkoon UNHRC: n arkistossa.
Israel ja Hamas ovat olleet mukana kansainvälisessä aseellisessa konfliktissa, ja myös nykyiset tapahtumat – väkivaltaiset tai väkivallattomat – ovat osa tätä aseellista konfliktia. Itse kuvaisinkin "Suurta Paluumarssi" -kampanjaa von Clausewitzia mukeallen muotoon: Politiikka on sodan jatkamista toisin keinoin.
Kirjoitus on tiivistelmä Conflicts by Ari Rusila -blogissa julkaistusta vastaavasta artikkelista UNHRC Report Demonizes Israel – Again . Suomennos ilmestynyt ensinnä Ariel-Israelista suomeksi verkkojulkaisussa.
Kommentit (0)