Liberman katkaisi Netanjahun hallitustien – uudet vaalit syyskuussa
Tasan 50 päivää Israelin huhtikuun 9. päivänä pidettyjen vaalien ja liki kuukausi uuden Knessetin virkaanastumisen jälkeen, parlamentti äänesti hajoittamisensa puolesta äänin 74/45 ja uudet vaalit siten järjestetään syyskuussa 2019. Uudelleenvalitun pääministeri Benjamin Netanyahu pyrki viime minuuteille saakka muodostaan uuden hallituksensa epäonnistuen tässä pyrkimyksessään pääosin Yisrael Beitenu puolueen johtajan Avigdor Liebermanin tinkimättömän toiminnan ansiosta. Muodollisesti nyt ensi kertaa samana vuonna järjestettävät uusintavaalit johtuivat sinänsä vähäpätöisestä kysymyksestä koskien ääriortodoksien asevelvollisuutta määrittelevästä lakilöuonnoksesta.
Israelin presidentti, Reuven Rivlin, oli viime vaalien jälkeen antanut Netanyahulle lainmukaisen kuukauden aikaa muodostaa uusi hallitus sekä lainmukaisen kahden viikon pidennyksen tähän määräaikaan mutta hallitusta ei saatu aikaan Libermanin sekulaarin ja ääriortodoksisten puolueiden kesken kyseisestä asevelvollisuuslaista joka aiemmin oli valmisteltu Libermanin toimiessa puolustusministerinä.
Pääministeri ja Likudin johtaja Benjamin Netanyahu pyrki saamaan keskusta-oikeistolaisen koalitiohallituksen aikaan yhdessä Kulanu, United Right, (ääriortodoksisten) Shas ja United Torah Judaism sekä sekulaarin Yisrael Beitenu -puolueiden kesken.
Viime Knesset vaaleissa Likudin kanssa tasatulokseen yltänyt kestustavasemmistolaisen Blue and White liittoutuman johtaja Benny Gantz olisi voitu asettaa uudeksi hallituksen muodostajaksi välittömästi ja tätä mm vasemmistolaisen Meretz -puolueen johtaja Tamar Zandberg esittikin sanoen että Gantzin liittoutuman ja Israelin arabipuolueiden sekä vähintään yhden uskonnollisen puolueen enemmistöhallitus olisi voitu perustaa yhdessä päivässä. Knessetin hajaantuminen sulki kuitenkin tämän vaihtoehdon nyt pois.
Kahol Lavan: Ya'alon, Ganz, Lapid, Askenazi
Asevelvollisuuslain suhteen tilanne on nyt se, että ellei haredeja koskevia poikkeuksia hyväksytä heinäkuun loppuun mennessä 2019 – kuten nyt näyttää – uudella lailla astuu voimaan aiempi Israelin korkeimman oikeuden päätös siitä, että nykyinen vapautuksia salliva sopimus lakkaa olemasta voimassa ja aiempi asevelvollisuuslaki palautuu sellaisenaan voimaan velvoittaen hareditkin osallistumaan armeijaan.
Viime päivien kriisi hallituksen muodostamisen suhteen on Libermanin ansiota/syytä hänen nostaessaan liberaaleja maallisia arvoja edustavan uuden lain hallitukseen menon kynnyskysymykseksi. Itse Israelin armeijalle (IDF) ääriortodoksien armeijaan astumisella ei ole juuri mitään merkitystä. Netanjahun ja Libermanin välit alkoivat viiletä 9.4.2019 pidettyjen viime vaalien alla kun amerikkalaismiljadöörin Sheldon Adelsonin omistama, pro-Netanjahu, sanomalehti jätti Libermanin Yisrael Beytenu puolueen mielipidetiedustelujen ulkopuolelle antaen ymmärtää sille annettujen äänien menevän hukkaan äänikynnyksen alittumisen takia. Likudin kampanjan tavoitteena oli saada Libermania tukeva venäläisäänestäjien joukko siirtämään äänensä Netanjahulle.
Netantanjahu pyrki viime minuuteille saakka perustamaan uuden hallituksensa; hän mm tarjosi Labor -puolueen johtaja Avi Gabbaylle valtiovarainministerin paikan ohella kolmea muuta ministeripostia, suurlähettiläsnimityksiä sekä jopa ristiriitoja aiheuttaneen kansallisuuslain muutoksia, Labor kieltäytyi. Edelleen Netanjahu pyrki hajottamaan Gantzin Blue and White -liittoutumaa yksittäisillä tarjouksillaan tässä onnistumatta. Tuleviin vaaleihin Netanjahu valmistautui liittoutumalla Kulanu -puolueen kanssa joka muutoin mahdollisesti jäisi äänikynnyksen alle.
Liberman katkaisi Netanjahun hallitustien. Photo credit: TOI
Lähteet: BICOM, Jerusalem Post , MEMO, Times of Israel ja YnetNews
Aiemmin aiheesta:
IsraEl 2019: Vaalipäivän ennakkotunnelmia
IsraEl2019: Kahol Lavan kasvattaa eroa kun Netanyahu joutumassa syytteeseen
Kahol Lavan: Israelin uusi tuleva hallituksen johtopuolue?
IsraEl2019: Oikeiston ja Gantzin ero kärjistymässä, listat muodostumassa
Israelin vasemmiston ujostelematon militarismi [Op-Ed]
IsraEl2019: Kyberhyökkäyksen uhka pieni
Kirjoitus on julkaistu ensinnä Ariel-Israelista suomeksi -verkkosivustolla
Blogisti Rusilan raportteihin Israelista suhtaudun luottavaisesti. Niissä en ole huomannut silmiinpistävää väritystä mihinkään suuntaan enkä erityisiä viholliskuvia, kun huomioi, että Israelilla on kuitenkin lukuisia vihollisia.
Tällä erää blogissa kerrotut asiat olivat minulle kokolailla uusia. Johtunee osaltaan siitä, ettei minun ole tullut erityisen tarkasti seurattua Israelin uutisia, mutta ehkä myös siitä, ettei Suomen media ole asioista isommin uutisoinut. (Nyt netistä tarkastettuna: näkyy nämä uusintavaalit tulleenkin esille yön uutisissa, mutta nukuin silloin.)
Että Israelissa järjesteään uusintavaalit, se kertoo siitäkin, etteivät sielläkään puolueet vedä yhtä köyttä. Toisaalta kun sotilasvallankaappauksesta ei ole mitään uhkaa, tilanne kertoo myös siitä, että Israel on demokraattinen valtio. Erityisesti demokratiasta kertoo se, että vasemmistopuolue olisi hyväksynyt arabipuolueen Israelin hallitukseen, jossa sikäläinen sinivalkoinen tulevaisuus (Kahol Lavan) olisi ollut pääministeripuolue.
Yhtäläisyyttä Suomeen lipun värin lisäksi Israelissa näyttäisi olevan puolueiden lukuisuudessa. Erona taas se, että puolueita tulee ja menee kiivaampaan tahtiin.
Ilmoita asiaton viesti
Puolueita tosiaan piisaa, huhtikuun vaaleissa niitä taisi olla 47 kisaamassa 120 paikasta. Hallitusta muodostettaessa oli vaihtoehtona vähemmistöhallituskin mm Laborille oli tarjolla useita etuja jos he hiljaa hyväksyisivät Netanjahun esityksiä tai olisivat poissa äänestyksistä.
Presidentillä olisi ollut lain mukaan mahdollista asettaa uusi hallitustunnustelija – vaikkapa Gantz – Netanjahun epäonnistuttua. Tätä vaihtoehtoa hän ei kuitenkaan voinut käyttää Knessetin hajotettua itse itsensä.
Ilmoita asiaton viesti