Arabikatu liekeissä, EU:lla pallo hukassa

 

Alkavan
viikon EU ulkoministerikokouksen asialistalla Arabitien tapahtumat
lienevät korkealla. Mietin vain kuinka mitään strategioita ja ohjelmia
on aikaansaatavissa peilaten kenttätilanteen kehitysnopeutta EU
instituutioiden reagointinopeuteen. Libyäkin saattaa olla täydessä
sisällissodassa jo kokouksen alun small talkien aikana.

Protesteilla
voi olla myös geopoliittisia vaikutuksia. Esimerkiksi Bahrain
muodostaa jenkkien tukikohtineen etuvartion lahden toisella puolen
olevaan Iraniin nähden ja välissä olevalla salmella kulkee merkittävä
osa öljykuljetuksista. Shiia enemmistön mahdollisesti ottaessa vallan
salmen molemmat puolet olisivat radikaalien islamistien hallussa.
Bahrainin esimerkki saattaisi innoittaa rajan toisella puolen Saudi
Arabian öljykenttien päällä asuvia shiioja. Ja samaan aikaan saudien
etelärajalla Jemenissä tilanne leviää käsiin milloin tahansa. Odotan
mielenkiinnolla helmikuun 25 päivää. Sosiaalisen median kautta joukkoja
ollaan kokoamassa tänä ”Day of rage” päivänä ainakin Irakissa, Libyassa,
Syyriassa, Algeriassa ja ehkäpä muuallakin.

Etsittäessä
joitakin yleisiä linjoja EU:nkin roolin päivitykseen Arabitiellä on
viime viikkojen kehityksessä löydettävissä mielestäni yhteisenä
nimittäjänä ainakin useissa maissa vallitseva demografia. Sekä nuorison
osuus väestöstä ja nuoren ikäluokan hälyttävä työttömyys yhdessä
taloudellis-sosiaalisten haasteiden kanssa on nähdäkseni merkittävämpi
vaikuttaja kuin pelkkä demokratiaihanne tai aiemmin pelätty nyt
ilmeisesti vain muutamaa arabivaltiota koskettava uskonnollinen
radikalisoituminen. Voisiko oikeistoarvoinen EU harkita perinteisten
vasemmistolaisten arvojen tukemista arabitien pitkäjänteisessä
kehityksessä; onko perinteisen eliitin tukeminen stabiliteetin nimissä
vaihdettavissa massojen tukeen?

Nyt
ainakin Egyptin esimerkki osoittaa kumouksellisuuden rajoittunevan
sotilasvallankaappaukseksi, tosin joitakin pieniä reformeja sielläkin
aikaansaadaan ehkäpä jopa alku kohden Turkin esimerkkiä maallisen ja
sotilasvallan symbioosista. Egyptin kehitys vaikuttaa nyt aluetta
vakauttavalta; perjantaina Israelin hallitus teki merkittävän päätöksen
sallimalla Egyptin nykyjohdon sijoittaa jopa 4.000 sotilasta aiemmin
sopimuksin demilitarisoidulle Siinan niemimaalle. Israelin
reagointikyky osoittaa kuinka onnistutaan lyhyessä ajassa aikaansaamaan
uusi strateginen tilannearvio ja jopa alkaa toimia sen mukaisesti;
olisi toivottavaa, että EU:kin saisi omat käytänteensä samalle tasolle.

Egyptin tilanteesta lisää esimerkiksi kirjoituksessani Egypt at crossroads – theocrazy, democracy or something between

 

     

     

arirusila

Olen blogisti Jyväskylästä. Aihepiireistä minua kiinnostavat konfliktit,geopolitiikka ja tarinoiden toinen puoli ja alueista Balkan ja lähi-itä. Pääblogini on englanninkielinen Conflicts By Ari Rusila - http://arirusila.wordpress.com . Olen myös käynnistänyt Israelia suomeksi taustoittavan Ariel -sivuston - http://arielfi.wordpress.com . Mottoni "The Other Side of Story" mukaisesti en pyri esittämään neutraalia ikuista totuutta jostakin asiasta vaan oman näkökulmani siihen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu