Mladic Haagiin Serbian EU-jäsenyyden osamaksuna

Historialliselta
kannalta Mladic’n pidätys ja tuleva Haagin teatteri palvelee osaltaan
nykyistä kokonaisvaltaisemman kuvan muodostumista Balkanin tapahtumista
90-luvulla sillä syytteaineiston ohella puolustus väkisinkin tuonee
esiin hieman erilaisen näkökulman menneisiin tapahtumiin ja niiden
taustoihin. Kysymykset liittyen poliittisiin tavoitteisiin Srebrenican
taustalla, verilöylyä edeltäneet tapahtumat, Srebrenicaan liittyvä
numero- ja PR -peli tullevat Haagissa esiin. Itse olen mainittua
problematiikkaa käsitellyt kirjoituksessani Srebrenica again – Hoax or Massacre? .

Oikeuden
teatraalinen toteutuminen on niin EU:n kuin Serbian nykyhallinnon
osalta Mladicin pidätyksen suhteen sivuseikka, molemmat näkevät sen vain
muodollisena osana EU jäsenyysneuvotteluja. Kun muotopuoli nyt on
hoidettu voidaan Brysselissä kuin Belgradissa alkaa pohtia jäsenyyden
mielekkyyttä koska vaihtoehtojakin on.

Serbian
neuvotteluasema on kohentunut erityisesti energiakysymysten takia. Kun
EU:n suosima Nabucco alkaa viimeistään arabikadun tapahtumien takia
olla tiensä päässä (putkilla on poliittista tukea vaan toimitettava
kaasu puuttuu) ja kun italialaisten ohella myös Ranska ja Saksa ovat
tulleet mukaan Venäjän South Streamiin on Serbian merkitys energiahubina
kasvanut. Venäjän ohella myös Turkki on aktivoitunut houkuttelemaan
Serbiaa mukaan erityisesti talousyhteistyöhön ja esimerkiksi viime
syksynä astui voimaan keskinäinen vapaakauppasopimus.

Mladicin
pidätys varmistanee EU:n ja Serbian keskeiset jäsenyysneuvottelut
siihen saakka kunnes Kosovon asema otetaan pöydälle. Saa nähdä
säilyttääkö jäsenyysmyönteinen Serbian nykyjohto asemansa vuosien
saatossa vai lopettaako oppositio pelleilyn jo seuraavissa vaaleissa
ensi keväänä. Oma kantani jäsenyysneuvotteluihin on säilynyt
suhteellisen samana eli tiivistetysti näin:

In
my previous articles, still and now even more than before I have a view
that Serbia should think if joining to EU is worth of time, money and
bureaucracy it demands, could the main benefits of EU membership be
achieved via “third way”. Despite this I think that at this moment it is
good idea to continue EU process but not only to fulfill EU needs but
especially the needs of the beneficiaries aka Serbs not EU elite in
Brussels.

( Ari Rusila: Serbia’s EU association is not a Must )