Monikansallisuuden utopia pitkittää Balkanin pakolaisongelmaa
Maailman
pakolaispäivän ja oman 60. merkkivuotensa kunniaksi YK:n
pakolaisvirasto (UNHCR) on jälleen julkistanut tilastonsa
ajankohtaisesta tilanteesta. Eurooppalaisittain ehkä yllättävintä on,
että maanosan suurimmasta sisäisen pakolaisuuden ongelmasta Balkanin
sotien seurauksena kärsii Serbia. Yllättävää siksi, että EU ja muu
kansainvälinen yhteisö on tälle suhteellisen pienelle alueelle
investoinut kymmeniä miljardeja euroja turvallisuuden ja monikansallisen
ja -kulttuurisen siviiliyhteiskunnan rakentamiseen. Tuloksena on
kuitenkin 10-15 vuoden ponnistelujen jälkeen yksikulttuurinen
näennäisvaltio Kosovo, jyrkän nationalistinen seuraava EU-jäsen Kroatia,
jyrkentyneet etniset rajat kehittänyt keinotekoinen liittovaltio
Bosnia-Herzegovina ja osin menneisyyden ongelmien kanssa kamppaileva
Serbia.
YK:n pakolaisviraston viimeisen juuri julkaistun raportin ( UNHCR Global Trends 2010 )
mukaan lähes 44 miljoonaa ihmistä elää pakolaisina. Pakistan, Iran ja
Syria omaavat maailamn mittakaavassa suurimmat pakolaisväestöt lukujen
ollessa vastaavasti 1.9 miljoonaa, 1.07 miljoonaa ja 1.005 miljoonaa.
Eurooppalaisittain erityisesti sisäinen pakolaisuus on keskittynyt
Serbiaa, jossa – Kosovon protektoraatti mukaanlukien – lasketaan olevan
yli 310.000 pakolaista; näistä noin 10 % asuu Kosovossa. Serbian
pakolaiset (noin 65.000) ovat tulleet lähinnä Kroatiasta ja
Bosnia-Herzegovinasta, noin 210.000 sisäistä pakolaista (ns. IDP:t) ovat
kotoisin Kosovosta. Kosovossa puolestaan noin 20.000 serbiä elää
sisäisinä pakolaisina provinssin vielä serbien hallussa olevissa
kunnissa tai kansainvälisten joukkojen turvaamissa enklaaveissa.
Pakolaisten
tilanne on heikko. Osa heistä elää yhä pakolaiskeskuksissa, osa on
löytänyt heikkotasoista tilapäismajoitusta ja osa elää laittomissa
tilapäisasutuksissa ilman sähköä tai vettä. Yli viidennes elää
köyhyysrajan alapuolella. Koska EU:n ylevät
monikansallisuus/-kulttuurisuus ihanteet eivät näytä toteutuvan eikä
turvallisuustilanne rohkaise paluumuuttoon entisille asuinsijoille, on
kestävämpi ratkaisu löydettävissä vain pakolaiset vastaanottaneessa
maassa toteutettavasta kotouttamisohjelmasta, joilla elinoloja
parannetaan. Serbian osalta kaikkein hädänalaisimpien osalta edes
minimaalisten perustarpeiden tyydyttämisen on arvioitu maksavan 300-350
miljoonaa euroa. UNHCR on budjetoinut Serbiaa varten vuodelle 2011 USD
42.2 miljoonaa, josta Kosovossa käytettäväksi 14.4 miljoonaa. (Lähteet: B92.net ja UNHCR )
Balkanin
sodat aiheuttivat paljon nykyistä mittavamman pakolaisongelman. Sotien
jälkeen kroaatit palasivat asuinsijoilleen itsenäistyneessä maassaan;
Bosnia puolestaan jaettiin Daytonissa etnisten rajalinjojen mukaan;
albaanit palasivat tai palautettiin kansainvälisenä protektoraattina
olevaan Kosovoon. Länsimaiden valittua 90-luvulla puolensa nähtiin
poliittisesti tarkoituksenmukaisena demonisoida serbit kaiken pahan
alkulähteenä. Nyt olisi mielestäni aika todeta monikansallisen ihanteen
toteutuksen hitaus tai pikemminkin kariutuminen, tunnistaa sotien
todelliset uhrit ja osallistua heidän tilanteensa parantamiseen
Serbiassa.
* * * * *
Eräitä aihepiiriä taustoittavia artikkeleitani:
Mahdollisimman etnisesti puhtaat kansallisvaltiot olisivat ehdottomasti paras ratkaisu myös Balkanilla.
Sitten kun ne kansallisvaltiot olisivat saaneet elää vapaina ilman minkään muun etnisen ryhmän sortoa tarpeeksi pitkään, niin olisi mahdollista kehittyä kansojen välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä.
Serbia Venäjän liittolaisena on todellinen pahis, jota ei missään tapauksessa saa ottaa EUn jäseneksi. Serbia olisi Venäjän viides kolonna EUssa.
Ilmoita asiaton viesti
Esimerkiksi kokoomus-puolue ajaa mahdollisimman nopeaa monikurjistamista kehitysmaalaisten avulla koska kokoomus puolueen kannattajat epäilemättä haluavat juuri sitä, sillä muutenhan he olisivat jotain puoti-puksuja tai seniilejä eläkeläisiä!
J katainen ja muut kokoomuksen huippupoliitikot voisivat mennä kiireesti kertomaan balkkanille että monikulttuuri on rikkaus!! Rahan jaon sijaan he voisivat viedä sinne lisää kehitysmaista tänne houkuteltuja musliimeja esim. juuri Serbiaan, se kokoomuksen päähuoli eli huuteleva työvoimapulla kun antaa odottaa itseään vielä muutamia vuosikymmeniä tai -satoja.
Ilmoita asiaton viesti
Alla muutama ongelma miksi Länsi-Balkanilla vielä vaikeaa ja pakolaisia paljon:
1. Kun Jugoslavia hajosi, olisi useilla sotaa käyvillä alueilla voitu turvautua koviin otteisiin rajojen vetämiseksi etnisten linjojen mukaan. Pahimmin epäonnistuttiin Bosniassa, jossa Daytonin sopimus hemmotteli serbejä ja siunasi serbien bosniakkeihin kohdistaman etnisen puhdistuksen. Daytonin sopimus ei suinkaan noudattanut ennen sotaa vallinneita etnisiä rajalinjoja vaan sinetöi territoriaalisesti serbien puhdistuksia muslimeja kohtaan.
2. Kosovan rajalinjan voisi vetää Mitrovica-jokeen jos Serbia olisi valmis neuvottelemaan muiden siihen kuuluvien Sandzakin ja Presevon laakson muslimienemmistöisten alueiden statuksesta.
3. Se, että serbejä on pakolaisina Serbiassa ei ole sinänsä ainutlaatuista. Heitä on myös Euroopassa, mutta enemmän muita. Montakohan sataa tuhatta Bosnian muslimia ja Kosovan albaania Eurooppaankin päätyi kun serbit riehuivat? Se luku ylittää paljon Serbian 300.000 mutta ei näy Länsi-Balkanin sisäisen pakolaisuuden tilastoissa.
4. Kansainvälisen yhteisön haluttomuus voimatoimin vahvistaa etnisiä rajalinjoja on johtanut Bosnian toimimattoman valtion syntyyyn. Sielläkin serbit (republika Srpska) ovat kantona kaskessa, vaikka Daytonissa saivat sotaa edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna kohtuuttoman paljon alueita. Muslimien paluuta kotiseuduilleen on aktiivisesti estetty. Mm. ennen sotaa täysin muslimien asuttama, Ratko Mladicin 1995 muslimeista ”puhdistama” Srebrenica on republika Srpskan sisällä.
5. Serbit ovat kategorisesti kieltäytyneet palaamasta sellaisiin paikkoihin kuin Krajina, Itä-Slavonia, Länsi-Slavonia tai Bosniasta paenneett serbit eivät ole halunneet asettua republika Srpskan tarjoamille alueille. Kroatiassa toki paluu ei olisi helppoa, mutta serbejä on palannut sinne eikä suurempia ongelmia ole ilmaantunut. Joissain tapauksissa toki kotitalo mennyt jne, mutta usein annettu vastaava talo/maapläntti tilalle jos näin käynyt.
6. Aikamoinen sisäinen pakolaisongelma on myös Georgialla, jossa lähinnä 1992 (lähes 300.000) ja 2008 (kymmeniä tuhansia) sisäisiä pakolaisia Venäjän sponsoroimista konflikteista Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa. Vaikka absoluuttisissa luvuissa ei suurta isoa eroa Serbiaan, on kuitenkin suhteellisissa iso ero; Serbiassa on 8 miljoonaa asukasta ja Georgiassa 4.
7. Serbialla ei ole ollut poliittista intressiä purkaa pakolaisongelmaansa, koska poliittisesti käyttökelpoinen ja räjähdysherkkä väestönosa pitää yllä hiljaisella intensiteetillä konflikteja, jotka voidaan tarvittaessa aktivoida tai pakolaisia voidaan käyttää neuvotteluvalttina.
Ilmoita asiaton viesti