Suomikin mukana Palestiinalaisvaltion tunnustamisfarssissa

Presidentti Halonen otti YK:n yleiskokouksessa voimakkaasti kantaa Palestiinan valtion puolesta. Suuresti ihmettelen Suomen position järkevyyttä koska meneillään olevan valtionperustamisoperaatio pikemminkin kärjistää konfliktia entisestään sysäten ratkaisun epämääräiseen tulevaisuuteen. Vielä enemmän kummastelen presidentti Abbasin ryhtymistä tähän mielestäni harakirihankkeeseen.

 

Ellei Abbas viime hetkessä vedä esitystään takaisin Palestiinalaisvaltion perustamiseksi, tullee YK:n yleiskokouksessa ehkä noin 140 maata kannattamaan sitä. Tämän jälkeen USA käyttää turvaneuvostossa veto-oikeuttaan ja lopputulemana Palestiinan asema täysjäsenyystoiveiden sijasta muuttuu Vatikaanin kaltaiseksi tarkkailijaksi.

 

Muutokset palestiinalaisalueilla sen sijaan tullevat olemaan dramaattisia. Ensinnäkin USA lakkauttaa satojen miljoonien vuosittaisen talousapunsa nykyiselle (Fatahin) palestiinalaishallinnolle ja mahdollisesti EU karsii osaltaan tukiaan; edelleen Israel pidättänee Palestiinalaishallintoa varten kokoamiaan tulli- ym maksuja. Aarabimaat puolestaan eivät tähänkään asti ole täyttäneet maksulupauksiaan puhumattakaan länsiavun paikkaamisesta. Lopputulemana Abbasin jo konkurssikypsältä hallinnolta putoaa viimeinenkin taloudellinen pohja toiminnaltaan, korruptoitunut johto ei voi täyttää entiseen tapaan taskujaan ja rivivirkamiehiltä loppuu palkanmaksu. Hamas riippumatta keväisestä yhteistyösopimuksesta Fatahin kanssa katselee sivusta Abbasin hallinnon sortumista säilyttäen todennäköisesti oman tulopohjansa mm Iranista ennallaan. Hamasilla on lisäksi omia ongelmiaan radikaalimpien ryhmittymien kanssa jotka mm ovat toteuttaneet useita iskuja Siinain kautta tai Siinailla.

 

Nuori palestiinalaisväestö on odottanut talouden kohenemista ja YK käsittelyä toiveikkaana joka optmismi nyt muuttuu pettymykseksi synnyttäen – agitaattorien avustamana – kansannousuja länsirannalla ja osin Syyrian rajalla mikäli Al-Assad vielä säilyttää jonkin aikaa asemansa. Hizbollah on valmiina ja paremmin aseistautuneena odottamassa tilaisuuttaan Libanonin rajalla. Israel puolestaan on jo toista vuotta sopeuttanut taktiikkaansa intifadojen taltuttamiseen, sotilasstrategiaansa paremmin mm Hizbollahia vastaan soveltuvaksi sekä kaikilla tasoilla varautunut raketti- ja ohjuspommitusten torjuntaan (lisää esim Will Iron Dome balance the Hamas Terror? ). Pettymys ja turhautuminen palestiinalaisten piirissä tulevat olemaan jos mahdollista aiempaa suuremmat kansannousujen jäädessä tuloksettomiksi, mikäli uhreja hankkeesta tulee mittavammin ei vihakierteelle näy loppua.

 

Puolustuksen sopeuttamisen ja vahvistamisen lisäksi Israel voi pyrkiä myös omiin ratkaisuihin. Vakavasti otettavana voi pitää jo skenaariota jossa Israel ei katso Oslon sopimusten (Oslo II, 1995) artikkeleiden enää koskevan itseään Palestiinalaishallinnon valtionperustamisyritelmän jälkeen. Käytännössä tämä voi johtaa siihen, että Israel liittää virallisestikin Juudeassa ja Samariassa (länsiranta) olevat juutalaisasutukset osaksi Israelin valtiota.

 

Mielestäni on täysin selvää, että osapuolten keskinäinen neuvotteluratkaisu ja heikkokin kompromissi olisi parempi kuin edellä kuvaamani “uhka”skenaario. Palestiinalaisalueilla vallitsevan turhautumisen johdosta en usko Abbasin säilyttävän asemiaan. Kun samalla Hamasin ja Fatahin yhteistyösopimus jäänee toteutumatta ei Israel aivan heti löytäne uutta edustavaa neuvotteluosapuolta vaikka ihme tapahtuisi ja neuvottelupöytä osapuolia voisi alkaakin kiinnostaa.

¤ ¤ ¤

Lisää aiheesta:

 

Viimeisistä todellisista neuvotteluista ks esim PaliLeaks, land swaps and desperate search of peace ,neuvotteluraosta ennen YK käsittelyä Israeli-Palestinian Conflict – Negotiation Slot for a Month ja viime Siinain iskusta Sinai Emerged as New Front in Israeli-Palestinian Conflict ja edellisistä kansannousuista The Third Intifada – To Fade or Escalate

 

Liitekuvat:

Jordanian option based to 1922 mandate

arirusila
Vasemmistoliitto Jyväskylä

Olen blogisti Jyväskylästä. Aihepiireistä minua kiinnostavat konfliktit,geopolitiikka ja tarinoiden toinen puoli ja alueista Balkan ja lähi-itä. Pääblogini on englanninkielinen Conflicts By Ariel Rusila - http://arirusila.wordpress.com . Olen myös käynnistänyt Israelia suomeksi taustoittavan Ariel -sivuston - http://arielfi.wordpress.com . Mottoni "The Other Side of Story" mukaisesti en pyri esittämään neutraalia ikuista totuutta jostakin asiasta vaan oman näkökulmani siihen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu