Guardian of the Wall vs Sword of Jerusalem: IDF voitti sotilasoperaation, Hamas poliittisen

Guardian of the Wall -operaatio päättyi 21.5.2021. Vaikka itse operaatio Israelin osalta keskittyi Gazaan on tällä osin päättyneellä konfliktilla poliittinen heijastusvaikutuksensa – kuten palestiinalaisten käyttämä nimitys Sword of  Jerusalem taistelu kuvaa – laajempaan kokonaisuuteen käsittäen jännitteet Israelin sisällä ja Palestiinalaishallinnon alaisilla alueilla.   Nämä jännitteet säilyvät nähdäkseni ratkaisemattomina edelleen itse aseellisen selkkauksen loputtuakin.  Myönteistä kuitenkin on ettei konflikti alueellisesti laajentunut Libanoniin Hizbollahin pysyttyä siitä sivussa ja Iranin pidättyessä hyökkäämästä ohjuksillaan esimerkiksi Jemenin tai Irakin kautta. Samoin myönteistä on se ettei Israelin armeijan (IDF) tarvinnut ryhtyä maaoperaatioon jolloin gazalaisten siviiliuhrien ja israelilaisten sotilastappioiden määrät olisivat olleet moninkertaiset.  

Oma yhteenvetoni on, että tämänkertaisen konfliktin voittajia ovat Hamas saavutettuaan poliittiset tavoitteensa sekä Israelin armeija, joka saavutti sotilaalliset tavoitteensa.  Häviäjiä nähdäkseni ovat koko alueen siviilit, Israelin yhteiskunta etnisten jännitteiden purkautumisen myötä sekä Palestiinalaishallinto jouduttuaan sivustakatsojaksi tälläkin kertaa.  Voittajana voi pitää myös Egyptiä, joka jälleen kerran välitti aselevon ja joka ottanee johtavan roolin Gazan jälleenrakennustyössä.

 

11 päivän aikana Gazasta ammuttiin yli 4360 rakettia, joista 3573 putosi Israelin alueelle, loput putosivat joko Gazan alueelle tai mereen. Iron Dome -lentopuolustusjärjestelmä torjui noin 90% raketeista. Israelilaisista 12 siviiliä kuoli raketteihin ja yksi IDF: n sotilas panssarintorjuntaohjukseen, haavoittuneita oli muutamia satoja. Gazassa kuoli ainakin 243 ihmistä käsittäen Hamasin mukaan ainakin 100 naista ja lasta, lisäksi noin 1600 haavoittui.  Israel puolestaan väittää tappaneensa ainakin 225 gazalaisterroristia ja pääosan naisista ja lapsista kuolleen yli kuudensadan Hamasin ja muiden Gazan aseellisten järjestöjen Gazaan pudonneisiin raketteihin.

Israelin armeijan vastaiskut ennennäkemättömällä tarkkuudella

IDF:n arvion mukaan ainakin 50 Hamasin ja PIJ: n ylemmän tason komentajaa ja johtavaa asiantuntijaa tapettiin.  IDF:n tappamien johtohenkilöiden joukossa olivat mm Gazan prikaatin komentaja, Pohjoisen sektorin ja Gazan divisioonan komentajat, Hamasin kyberdivisioonan komentaja, kehitys- ja hankedivisioonan komentaja, asetuotannon johtaja ym asiantuntijoita ja sotilasjohtajia. Asiantuntijahenkilöstön ohella Gazan aseteollisuus, lähinnä rakettien tuotekehitys- ja valmistustoiminta, kärsi merkittävät tappiot kuten myös asevarastot. Hamasin hallintorakenteiden osalta kymmeniä hallintotoimistoja, 11 sisäisen turvallisuusjoukon rakennusta ja viisi terroritoimintaan varoja välittänyttä pankkia tuhottiin. Rakettihyökkäysten hillitsemisen ohella IDF tuhosi tusinoittain panssarintorjuntaohjusryhmiä, seitsemän ilmauhkaa (aseelliset UAV:t) ja kaksi merivoimien uhkaa (mukaan lukien miehittämättömien sukellusveneiden hyökkäykset).

Libanonista ammuttiin 13 rakettia ja Syyriasta 3 sekä yksi drooni.  Kaikki torjuttiin tai laskeutuivat asumattomille alueille tai mereen.

 

Israelin armeijan osalta operaatio oli monessa mielessä menestys. IDF rikkoi aiemmat ennätyksensä täsmäiskujen suhteen ja operaatio on ehkä ensimmäinen sotahistoriassa, jossa toinen osapuolista käyttää vain (100%) täsmäohjuksia yhden tai kahden metrin tarkkuudella.  Tämä, samoinkuin “Hamasin Metrossa” toteutettu vain sotilaisiin ja sotilaskohteeseen suunnattu isku mahdollisti siviiliuhrien ennätysalhaisen määrän aiempiin vastaaviin konflikteihin verrattuna.  Siviiluhreja toki Gazassakin tuli mutta ehkä pääosin noin 680 Hamasin ym laukaisemista Gazaan pudonneesta raketista eikä Israelin ohjusiskuista.  

 

Hyvä esimerkki siviiliuhrien välttämisestä oli kun 15. toukokuuta IDF pommitti kolmella ohjuksella al-Jalaa kerrostalon Gazassa.  12 kerroksissa talossa oli 60 asunnon ja mm Al Jazeeran ja AP:n mediatoimistojen ohella Hamasin tiedustelupalvelun elektronisen sodankäynnin laitteistot ja ohjauskeskuksia.  Asukkaita varoitettiin noin tunti ennen pommituksia, kerrostalo tuhoutui maantasalle mutta yhtään kuolonuhria ei raportoitu.  

 

Lisättäköön, että taistelujen vielä raivotessa Israel avasi 18.5. Erezin ja 19.5. Kerem Shalomin rajanylityspaikat humanitaarisen avun toimittamiseksi Israelista Gazaan.

Sword of  Jerusalem: Hamasin poliittinen voitto

Hamas saavutti poliittiset tavoitteensa laajentaen valtaansa Länsirannalle Palestiinalaishallinnon kustannuksella.  Eri puolilta Länsirantaa Jerusalemiin kokoontuneet demonstroijat tekivät tiettäväksi, että nyt Jerusalem on Hamasin aluetta, tätä kuvaa myös palestiinalaisten konfliktille antama nimi “Jerusalem Sword”.  On ollut myös merkkejä siitä, että Hamas on saanut aiempaa suurempaa jalansijaa Israelin arabien keskuudessa kun etniset jännitteet puhkesivat väkivaltaisiksi useissa Israelin kaupungeissa.

 

 

Hamasin aseellinen siipi koki Israelin vastaiskujen johdosta merkittäviä rakenteellisia ja inhimillisiä tappioita mutta se kuitenkin kykeni esittämään kehittynyttä voimaansa.  Iskut Tel Aviviin ja Jerusalemiin olivat aiempaa tarkempia sulkien tilapäisesti mm kansainvälisen lentoliikenteen ja osan elinkeinoelämästä.

Egyptin vahvistuva rooli

Egyptin tavoitteena on epävirallisten tietojen mukaan ensinnäkin varmistaa kaikkien osapuolten kesken tulitauon toteutuminen, toiseksi sen pidempiaikainen pitäminen ja kolmanneksi koordinoida Gazan jälleenrakentaminen.  Egypti pyrkii myös edistämään palestiinalaisten (Hamas, Palestiinalaishallinto/Fatah) ja Israelin neuvotteluja pysyvämmän ratkaisun aikaansaamiseksi.

Välittäjänä toimiva Egypti on kutsunut Kairoon sekä Israelin että Gazan delegaatiot keskustelemaan tulitauon yksityiskohdista ja ainakin Israel on kutsun hyväksynyt.  Egypti on ottanut johtavan roolin Gazan jälleenrakennustyössä ja osoittanut tähän jo $500 miljoonaa mm YK:n luvatessa $18,5 miljoonaa Gazan humanitaariseen apuun.  Egypti perustaa myös mekanismin lahjoitusten ja avun toimitusten koordinoimiseksi jottei apu aiempaan tapaan valuisi korruptoituneeseen hallintoon ja Hamasin asevarusteluun.  Tämän turvaamiseksi jälleenrakennustyötä hoitavat pääosin Egyptin armeijaan kuuluvat yritykset mm turkkilaisyritysten sijaan.

Lopuksi 

Tulitauko tällä hetkellä on vain molemminpuolinen (Hamas/Israel) ilmoitus lopettaa vihollisuudet toistaiseksi. Se mahdollistaa välittömästi humanitaarisen avun lähettämisen Israelin ja Egyptin kautta Gazaan.  Muut yksityiskohdat, kuten tulitauon pituus ja laajuus puhumattakaan pysyvämmistä ratkaisuista, jäävät jatkoneuvottelujen varaan.

Tämän kertainen konflikti Gazan osalta asettuu sotilaallisiin mittasuhteisiinsa kun vuonna 2018 Gazasta laukaistiin 1 571 rakettia, vuonden 2019 aikana yhteensä  2 045 rakettia ja nyt 11 päivässä ainakin 4360 rakettia.  Siviilitappiot olivat molemmin puolin nyt kuitenkin vain noin 20% aiempaan vuoden 2014 Gazan sotaan (Operation Protective Edge) verrattuna.  Omasta näkökulmastani tämän konfliktin poliittiset vaikutukset ovat hyvinkin paljon suuremmat kuin kuin viime vuosikymmennen muiden vastaavien selkkausten.