Historiasta: San Remon konferenssista 100 vuotta

”The High Contracting Parties agree to entrust… the administration of Palestine, within such boundaries as may be determined by the Principal Allied Powers, to a Mandatory [authority that] will be responsible for putting into effect the [Balfour] declaration… in favour of the establishment in Palestine of a national home for the Jewish people.” (San Remon konferenssin päätöslauselmasta)

 

Israelin ja arabimaailman välisen konfliktin historiasta tuskin löytyy aliarvostetumpia tapahtumia kuin 19.-26. huhtikuuta 1920 pidetty San Remon konferenssi. Osana ensimmäisen maailmansodan jälkeisiä rauhankonferensseja San Remossa luotiin noin viikon kokousjakson aikana uusi kansainvälinen järjestys koskien alkuperäiskansojen itsehallintoa ja kansallista itsemääräämisoikeutta. Konferenssi siis määritteli poliittisen kartan Lähi-Idässä Ottomaanien Valtakunnan luhistuttua ja Palestiinasta tuli oikeudellinen ja poliittinen kokonaisuus.

The Times, Monday, 26 April 1920, following conclusion of the conference.

Ottomaani valtakunnan hävittyä muiden keskusveltojen ohella Ensimmäisen maailmansodan kokoontui Versaillesissa rauhankonferenssi 1919 ja kyseisessä kokoontumisessa helmikuun 2. päivänä ns. Zionist delegation toimitti ehdotuksensa muodostaa juutalaisten kansallinen koti uudestaan Palestiinaan. Ottomaani valtakunnan jako jatkui helmikuussa 1920 pidetyssä Lontoon Konferenssissa huipentuen sitten San Remossa huhtikuussa 2020.

 

San Remon konferenssi nimitti Ison-Britannian Palestiinan mandaatin hallinnoijaksi erityistehtävänään panna täytäntöön Britannian hallituksen alun perin 2. marraskuuta 1917 antama ns. Balfourin julistus, jonka muut liittoutuneet valtiot hyväksyivät juutalaisten kansallisen kotipaikan perustamiseksi Palestiinassa (aka Juudeassa ja Samaraissa aka Israelin maa). Sittemmin Kansainliitto – sodanjälkeinen maailmanjärjestö ja YK: n edeltäjä – ratifioi tämän valtuutuksen 24. heinäkuuta 1922. San Remossa ja katkeamattomasti sen jälkeen kansainvälisesti juutalaiset tunnustettiin Palestiinassa Britannian takaaman hallinnon kansallisina edunsaajina mandaatin voimassaolon ajaksi.

 

San Remossa päätettiin, miten hallita tulevaisuuden kehitystä voitetun ottomaanien valtakunnan alueilla. Kyse oli pitkälti aiemman siirtomaa -ajattelun purkamisesta pyrkimällä asteittain perustamaan uusia itsenäisiä valtioita Lähi-itään arabivaltuuskunnan ja sionistijärjestöjen esittämien alueellisten vaatimusten perusteella. Kun Britannian hallitus aiemmin v. 1917 oli Balfourin julistuksessa hyväksynyt ajatuksen juutalaisten kotimaan muodostamisesta Palestiinaan aloitti San Remon rauhankonferenssi tämän idean sisällyttämisen kansainväliseen oikeuteen näin tasoittaen tien Israelin itsenäistymiselle vuonna 1948.

San Remon päätöslauselmissa kansainvälinen oikeus käytännössä tunnustaa juutalaisen historian kolmetuhatta vuotta muinaisessa kotimaassaan. 

Triviana mainittakoon San Remon sijaitsevan Ligurian alueella. Tällä alueella sijaitsee myös La Spezia jonka satamasta lähti ensimmäinen laiva, jolla holokaustista henkiinjääneet juutalaiset purjehtivat Palestiinaan sodan jälkeen. Näin Ligurian alue on pariinkin otteeseen ollut merkityksellinen Israelin uudelleensyntymässä. 

 Lähteet mm: BESA ja European Coalition for Israel

 


Kirjoitus ensinnä ilmestynyt  Ariel  -verkkojulkaisussa

arirusila

Olen blogisti Jyväskylästä. Aihepiireistä minua kiinnostavat konfliktit,geopolitiikka ja tarinoiden toinen puoli ja alueista Balkan ja lähi-itä. Pääblogini on englanninkielinen Conflicts By Ari Rusila - http://arirusila.wordpress.com . Olen myös käynnistänyt Israelia suomeksi taustoittavan Ariel -sivuston - http://arielfi.wordpress.com . Mottoni "The Other Side of Story" mukaisesti en pyri esittämään neutraalia ikuista totuutta jostakin asiasta vaan oman näkökulmani siihen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu