Iran,Israel ja siviilit

Heinäkuun 2021 lopussa kahdeksan Iranin opposition edustajan valtuuskunta vieraili Israelissa osallistuakseen Institute for Voices of Liberty (IVOL) instituutin poliittisiin ja kulttuurisiin tapaamisiin.  Tämä oli ensimmäinen Iranilaisdelegaation vierailu Israeliin sitten Shaahin vallastasyöksyn 42 vuotta aiemmin.  Nämä tapaamiset voivat luoda perustan Israelin ja Iranin tuleville suhteille ajatollahien diktatuurin romahtamisen jälkeen.  Mainittakoon, että yksi valtuuskunnan jäsen, Teheranissa syntynyt Ellie Cohanim, toimi aiemmin USA:n ulkoministeriössä erikoislähettiläänä vastuullaan tarkkailla ja taistella antisemitismiä vastaan.  

Iranin shaahi Mohammad Reza Pahlavin aikaan Israel ja Iran omasivat hyvät suhteet noin 30 vuoden ajan.  Delegaation jäsenet ulottivat hyvät suhteet kauemmaksikin historiaan eli Kyyros Suuren (noin 576–529 eaa.) aikakauteen;  hän nimittäin salli babylonialaisten karkottamien juutalaisten palata Israeliin.  Delegaation jäset visioivatkin  ”Cyrus Accordsia,” eli uudistunutta ystävyyttä iranilaisten ja israelilaisten kesken jo osin toteutuneen  ”Abraham Accordsien” tapaan, jolla Israel on normalisoinut suhteitaan muutamiin muslimimaihin.  

Erään valtuuskunnan jäsenen sanoin: ”Teemme yhdessä historiaa – kuten kollegani iranilaisia ​​toisinajattelijoita ja entisiä poliittisia vankeja – merkitsevät historiallista ensimmäistä kertaa tällä vierailullaan Israeliin solidaarisuutensa juutalaisvaltiolle ja juutalaiselle kansalle.” Vierailu osoittaa Iranin opposition tuen Israelille sen jatkuvassa taistelussa terroristiryhmien Hizbollahin, Hamasin ja Palestiinan islamilaisen jihadin (PIJ) kanssa, jotka kaikki ovat Iranin sponsoroimia.

Vierailunsa aikana iranilaiset tapasivat Israelin ulkoministeriön ja armeijan edustajia sekä turvallisuusasiantuntijoita keskustellakseen erilaisista uhkista, joita Israel kohtaa, erityisesti Hizbollahin taholta. Valtuuskunta vieraili Israelin kaupungeissa lähellä Gazan kaistaa ja pohjoista rajaa sekä Jerusalemissa.

Vaikka Iranin islamilainen hallinto on antisemitistinen, osa iranilaisten uudesta sukupolvesta on avoin ystävällisille suhteille Israelin kanssa. Julkinen mielipide iranilaisten nuorten keskuudessa ei ole täysin sama kuin radikaalin shiialaisen teokratian ideologinen propaganda. Israelin ja Iranin välisellä ystävyydellä on historiallinen perusta, jonka mullahien kansanmurharetoriikka on peittänyt vuodesta 1979 lähtien. Valtuuskunta kuvaisi elämän todellisuutta Iranin hallinnon aikana ja korostaa eroja hallinnon ja Iranin kansan välillä. Dissidentit etsivät Israelin tukea uudelle demokraattiselle liikkeelle Iranissa. Erään valtuuskunnan jäsenen sanoin: ”Järjestimme tämän historiallisen tehtävän Israeliin osoittaaksemme vapaiden iranilaisten solidaarisuuden Israelin kansan kanssa ja erottaaksemme vapautta etsivät Iranin ihmiset rikollisesta, kyvyttömästä ja korruptoituneesta hallinnosta, joka on pakottanut itsensä niihin . ” (Lähteet: BESA , Heritage )

Alla delegaation jäsen Ellie Cohanim haastattelee paria muuta valtuuskuntalaista: 

  Urheilukin yhdistää

Iranilaissyntyinen judoka Saeid Mollaei  voitti hopeamitalin Tokion 2020 olympialaisissa  Mongolian joukkueen edustajana. Mollaei pakeni Iranista  vuonna 2019 sen jälkeen kun iranilaisviranomaset määräsivät hänet häviämään maailmanmestaruuskisojen semifinaaliottelun jotta vältettäisiin finaaliottelu Israelin judoka Sagi Mukia vastaan.  Hän sai kansalaisuuden Mongoliassa pian tämän jälkeen ja valittiin kilpailemaan lippunsa alla Tokion 2020 (2021) olympialaisissa.

Mollaei (judon maailmanmestari v. 2018 ja Muki (vuoden 2019 maailmanmestari) ystävystyivät ja Tokiossa antamassaan haastattelussa omistikin olympiahopeansa myös Israelille sanoin: ”Kiitos Israelille kaikesta hyvästä energiasta – tämä mitali on omistettu myös sinulle ja toivon, että israelilaiset ovat tyytyväisiä tähän voittoon, todah [kiitos hepreaksi].” (Lähde: JPost )  

Varjosotaa

Länsimaiden valtamediassa Iranin ja Israelin suhteet näyttäytyvät lähinnä erilaisten selkkausten uutisointina kuvastaen kyseisten maiden jo vuosikymmeniä  käymää “varjosotaa”.  Usein selkkaukset liittyvät Iranin ydinaseohjelmaan sekä Israelin monipuolisiin iskuihin tätä ohjelmaa vastaan.  Tästä taustoitusta mm artikkeleissani Israelin sotilastiedustelun päivitetty arvio Iranin ydinaseohjelmasta ,  Soleimanin surman seuraukset [Op-Ed]  ja   Iranin ydinohjelman aikaikkuna <6 kk .

Sotaa käydään lähinnä välillisesti Iranin käyttäessä Hizbollahia apunaan hyökkäyksiin lähinnä Syyriasta ja Iraelin iskiessä Iranin vallankumouskaartin asemiin Syyriassa sekä sen ohjuksien ja ohjusteknologian kuljetuksiin ja tukikohtiin Libanonissa.  Tämän lisäksi sota on ulottunut viime vuosina kasvavasti myös siviilipuolelle mm kauppalaivoihin, satamiin ja yhdyskuntarakenteeseen.  Esimerkkejä mm kirjoituksissani   Iranilaistankkerien mystiset vauriot  ja  Iranin kyberhyökkäys pyrki lisäämään klooria Israelin vesijärjestelmään.

Yhteistyötä viharetoriikasta huolimatta

“Under these explicit humanitarian circumstances, I granted her asylum without hesitation,” (Minister of Interior Aryeh Deri)

Israelin ja Iranin keskinäiset suhteet lienevät nyt kautta aikain alhaisimmalla tasolla.  Itse asiassa maat ovat käyneet jo vuosikausia  “varjosotaa” keskenään.  Sotauutisointi luo rajoittuneen ja pelkistetyn kuvan Iranin ja Israelin ja erityisesti iranilaisten ja israelilaisten keskinäisistä suhteista. Sotapropagandan keskellä saattaa olla yllättävää, että nykyisin Iranissa asuu noin 8.000-25.000 juutalaista, heitä kohdellaan muodollisesti, ei aina käytännössä, tasa-arvoisesti, he ovat vapaita harjoittamaan uskontoaan ja edelleen ovat tunnustettu uskonnollinen vähemmistö ja Iranin parlamentissa on myös varattu paikka Iranin juutalaisten edustajalle. Vihamielisyydestä huolimatta Israelin ja Iranin välillä on ruohonjuuritasolla nähtävissä, edellisten lisäksi, päinvastaisiakin, tosin pieniä, ilmiöitä joista seuraavassa muutamia esimerkkejä: 

Kansalaisaktivismi Israelin suhteen Lähi-idässä ja ulkomailla tukee osin usein reaalipolitiikkaa eli se on valjastettu -ylhäältä ohjattujen – poliittisten päämäärien eteen osaksi hybridisodankäyntiä esimerkkinä vaikkapa boikottiliike (BDS), Gazan saarron murto (flotillat), Vapaa Palestiina (joelta mereen), Suuri paluumarssi, eräät setlerien ääriryhmät jne.  Tästä huolimatta alueella on myös aidompia vuosikausia toimineita ruohonjuuritason liikkeitä kuten vaikkapa  Peace Factory tai TEDx -tapahtumat.

Heinäkuussa 2013 pidetyn Jerusalemin kansainvälisen filmifestivaalin kunniavieraana oli iranilainen – noin 50 elokuvapalkintoa saanut – ohjaaja Mohsen Makhmalbaf, joka nyt palkittiin työstään edistää vapautta ja demokratiaa Iranissa. Makhmalbafin uusi elokuva – The Gardener – puolestaan on ensimmäinen Israelissa kuvattu iranilainen filmi sitten vuoden 1979 vallankumouksen. Makhmalbaf oli ensimmäinen korkean profiilin iranilainen taiteilija ja vallankumouksellinen (hän vietti yli neljä vuotta vankilassa shaahin vastaisesta toiminnasta) vuosikymmeniin Israelissa. Vallanpitäjät Iranissa eivät luonnollisestikaan pitäneet tapahtuneesta. Toisaalta yli 80 iranilaista oppinutta, opposition edustajaa ja ihmisoikeusaktivistia avoimesti ilmaisi tukensa Mohsen Makhmalbaf‘n päätökselle tulla Israeliin. Tästä enemmän artikkelissani Iranians And Israeli Instead Of Israel Vs.Iran .

Iranilainen bloggari ja toimittaja Nada Amin sai turvapaikan Israelista, Israelin sisäministeri Aryeh Deri vahvisti 6.8.2017. Amin oli pakolaisena Turkissa hakenut turvapaikkaa edelliset kolme vuotta ja häntä uhkasi karkoitus Iraniin, jossa puolestaan oli mahdollisesti odottamassa kuolemantuomio.  Jerusalemin toimittajayhdistys ja Kansallinen toimittajayhdistys Israelissa pyysivät sisäministeriltä Aminille apua ja anomukseen suostuttiin (Enemmän kirjoituksessa Iranilaisbloggarille turvapaikka Israelista ) .

Aiemmin mm Jerusalem Posti’n artikkelin mukaan Jerusalemin Hebrew Universityn kemian professori Renata Reisfeld on kutsuttu Teheranissa julkaistavan kansainvälisen “International Journal of Environment, Energy and Waste” –lehden toimituskuntaan ja Reisfeld epäröimättä hyväksyi tarjouksen.

Edelleen tieteen puolella Israel osallistuu merkittävään tieteelliseen Jordaniassa toteutettavaan hankkeeseen yhdessä mm Iranin kanssa. Israelin, Jordanian, Iranin, Turkin, Pakistanin, Kyproksen, Egyptin ja Palestiinalaishallinnon hallitukset toteuttavat yhdessä SESAME [ Synchrotron-light for Experimental Science and Applications in the Middle East] -hankkeen, jossa synktronisäteilyllä tutkitaan ihmissoluja viruksista atomeihin tarkkuudella joka muin keinoin olisi mahdotonta.  (Enemmän artikkelissani  Israel ja Iran lääketieteellisessä yhteishankkeessa lähteinään The Jerusalem Post ja SESAME )

Liite: 

Poliittinen eliitti ja vaikutttaminen vastustajan ruohonjuuritasolle

Iranin dissidenttien vierailu Israelissa voi olla osa maiden “varjosodankäyntiä” tai hybridivaikuttamista vastustajan sisäpolitiikkaan.  Viime vuosikymmenet Iranin poliittinen elitti on vannonut poistavansa Israelin kartalta ja ennustanut sen tuhoa.  Se mikä tekee Iranista Israelin suurimman ulkoisen uhan on ko valtion mittava ydin(ase-)ohjelma ja ohjuskehitys joka luo keinot näiden (tuho-)ennusteiden toteuttamiseen.  Vaikka Iranin kehitteillä olevat ydinaseet voisivat tuhota koko Israelin on iranilaisjohto kuitenkin pyrkinyt ajoittain tekemään eroa vihollisvaltion ja sen siviilien välillä (ks esimerkiksi iranilaisjohdon tervehdykset:   Rosh Hashanah 2018/5779  ja  Iranista Israeliin: L’Shanah Tovah).

Israelissa poliittinen eliitti on tehnyt useaan otteeseen tehnyt selväksi Iranin valtion ja sen teokraattisen johdon – “islamofasismin” lähteen – olevan Israelin päävihollinen mutta että iranilaisten siviilien, yritysten ja yhteisöjen kanssa myönteisen yhteistyön nähtäisiin mielellään kehittyvän.  Aivan samaa lähestymistapaa on käytetty suhteessa Hamasin poliittiseen siipeen ja sen ikeen alla kärsiviin gazalaissiviileihin.  Israelin aiempi pääministeri Netanjahu on julkisesti ja jopa poikkeuksellisesti näissä merkeissä vedonnut suoraan iranilaisiin “israelfobian” vähentämiseksi tavallisten iranilaisten keskuudessa.  

Alla pari esimerkkiä tästä:

Kirjoitus ensinnä ilmestyi  Ariel-Israelista suomeksi  -verkkojulkaisussa.