Israelin ja Ruotsin suhteet lämpenemässä

I appreciate her statement regarding Sweden’s strong and solid commitment to the security of Israel and her recognition in the course of our conversation of Israel as the homeland of the Jewish people. (Yair Lapid)

Israelin ulkoministeri Yair Lapid kävi syyskuun lopulla keskustelun ruotsalaisen kollegansa Ann Linden kanssa – ensimmäinen keskustelu seitsemään vuoteen kyseisten ulkoministerien välillä.  Lapidin mukaan keskustelu ”symboloi suhteiden uudelleen käynnistämistä tällä tasolla”. Hän kirjoitti arvostavansa Linden lausuntoa, joka koski maansa ”vahvaa ja vakaata sitoutumista Israelin turvallisuuteen”, ja mainitsi, että keskustelun aikana Linde tunnusti myös Israelin juutalaisten kotimaaksi.  

Lapid lisäsi, että he keskustelivat Israelin osallistumisesta 13/10/2021 Malmössa järjestettävään holokaustin muistoa ja antisemitismiä käsittelevään foorumiin (The Malmö International Forum on Holocaust Remembrance and Combating Anti-Semitism) ja että hän odottaa sen ”lisäävän yhteistyötä Ruotsin kanssa kahden- ja monenvälisissä asioissa”.   

Kokouspaikkana Malmö on merkityksellinen koska kaupunkia pidetään Ruotsin antisemitismipääkaupunkina.  Kannattaa kuitenkin tuoda esiin myös seikka, että Ruotsin Punainen risti toteutti toisen maailmansodan lopulla ns  vita bussarna operaation tuoden Malmöön tuhansia keskitysleirivankeja turvaan Saksasta.   

Ruotsin varaulkoministeri Robert Rydberg sanoi, että molempiin osapuolien ymmärtävän ajan olevan siirtyä eteenpäin myönteiseen suuntaan. ”Meillä on vahvat yhteiset intressit – Ruotsiin ja Israeliin liittyy monia asioita ja näkökohtia, ja meidän on tehtävä yhteistyötä … Tämä ei millään tavalla estä meitä käymästä avointa keskustelua asioista, joista meillä saattaa olla erilainen kanta.”  

Ulkoministerit toivat keskusteluun myös tunteikkaan henkilökohtaisen elementin: Ruotsin ulkoministeri Linde  puhui pitkästä historiastaan ​​ja yhteyksistään Israeliin sekä monista israelilaisista ystävistään. Ministeri Lapid mainitsi puolestaan tosiasian, että ruotsalaisdiplomaatti Raoul Wallenberg pelasti Lapidin isän [Tommy Lapid] hengen Budapestissä.   

Israelilla oli historiallisesti erinomaiset suhteet alkuvuosinaan Ruotsin ja muiden Skandinavian maiden kanssa. Nämä suhteet rakentuivat tuolloin vallassa olevien maiden vasemmistoliikkeille sekä niiden ammattiliittojen ja osuuskuntien välisille yhteyksille. Hyvät suhteet olivat molempien osapuolten etuja 1950- ja 60 -luvuilla. Vaikka Ruotsi oli säilyttänyt puolueettomuuspolitiikkansa toisen maailmansodan aikana, sen sotatoimissa oli myös ristiriitoja: se toimitti natsi -Saksalle rautamalmia armeijaansa varten, mutta pelasti myös monia juutalaisia ​​pakolaisia. Tämän seurauksena se halusi osoittaa sitoutumisensa juuri perustettuun juutalaiseen valtioon. Israel puolestaan ​​etsi liittolaisia, erityisesti liittoutumattomia liittolaisia, kylmän sodan ensimmäisinä vuosina.

Ajan myötä erilaiset poliittiset tapahtumat, sekä ulkomaiset että kotimaiset, saivat suhteet kylmemmäksi. Ruotsi on ollut voimakas länsimainen kannattaja Palestiinan valtion muodostamiselle, jonka se  tunnusti vuonna 2014. Maiden väliset suhteet jäätyivät kuin myös viralliset kokoukset.  

Suhteet lämpenivät hieman vuoden 2017 loppua kohden, kun Israeliin saapui kaksi ruotsalaista virkamiestä: silloinen parlamentin puhemies Urban Ahlin ja Linde, joka toimi tuolloin kauppaministerinä. Kun Löfven vieraili Israelissa kansainvälisen holokaustifoorumin aikana vuoden 2020 alussa, Ruotsin pääministeri teki tällöin virallisen vierailun Jerusalemiin sitten Göran Perssonin 21 vuotta sitten tapahtuneen edellisen vierailun.  Löfvenin ja Israelin silloisen pääministerin Benjamin Netanyahun välillä ei kuitenkaan pidetty henkilökohtaisia ​​tapaamisia, eikä maiden ulkoministerien välillä käyty korkean tason keskusteluja. Kaikki muuttui maanantaina Lapid-Linden puhelun myötä.  

Keskustelussa ministeri Linde mainitsi sitoutumisensa kahden valtion ratkaisuun ja mainitsi Israelin olevan juutalaisten historiallinen kotimaa, hän toi esiin myös asiat, joissa Ruotsi kritisoi edelleen Israelin politiikkaa, mukaan lukien siirtokuntien rakentamisen jatkaminen Länsirannalla.  

Useat tekijät voivat edistää suhteiden uudistumista. Israelin uusi hallitus pääministeri Naftali Bennettin ja Lapidin johdolla saattaa olla innokas osoittamaan, että se korjaa Netanyahun aikakauden vaurioituneita diplomaattisuhteita. Ruotsissa Löfvenin hallitus voisi tehdä kansainvälisen avauksen. Se järjestää Malmön foorumin holokaustin muistamisesta ja antisemitismin torjumisesta ja Ruotsia  pidetään mahdollisena puheenjohtajana vuoden 2022 kansainvälisessä holokaustin muistoallianssissa.  

Varaulkoministeri Rydbergin mukaan  näillä kahdella maalla on paljon yhteistä:

”Olemme kaksi demokraattista, taloudellisesti menestyvää, suhteellisen pientä maata, jotka käyttävät suuren osan talousarviostaan ​​innovaatioihin ja tutkimukseen ja jakavat yksilönvapauden, sukupuolten tasa -arvon ja yhtäläisten oikeuksien arvot sukupuolisesta identiteetistä riippumatta… Uskon, että talouden, kulttuurin ja tieteen alalla voimme tehdä paljon enemmän yhdessä. Samaan aikaan meidän pitäisi tietysti kehittää vuoropuheluamme poliittisista asioista – sekä Lähi -idästä että Euroopan tilanteesta ja kansainvälisestä tilanteesta. ”  

  Lähteenä mm  Haaretz 

Kirjoitus ilmestynyt ensinnä Ariel – Israelista suomeksi verkkojulkaisussa.