Knessetin vaalit järjestertiin 1.11.2022 ja jo 3. marraskuuta 2022 vaalivoittaja Benjamin Netanjahu käski avustajaansa Yariv Leviniä aloittamaan epäviralliset koalitioneuvottelut liittolaistensa kanssa sen jälkeen, kun 97 % äänistä oli laskettu. Likud allekirjoitti koalitiosopimuksen Otzma Yehuditin kanssa 25. marraskuuta. Noamin kanssa 27. marraskuuta, Religious Zionist puolueen kanssa 1. joulukuuta, UTJ:n kanssa 6. joulukuuta ja Shasin kanssa 8. joulukuuta. 21. joulukuuta. Tuona päivänä, parikymmentä minuuttia ennen määräaikaa,  Netanyahu ilmoitti presidentti Isaac Herzogille onnistuneensa muodostamaan koalition, ja uuden hallituksen odotetaan vannovan virkavalansa 2. tammikuuta 2023 mennessä.

Israelin uusi hallitus presidentin residensissä Jerusalemissa, 29.12. 2022. Photo by Yonatan SIndel/Flash90

Uuden hallituksen muodostamisen vuoksi on viime päivinä ollut mielenosoituksia maan suurissa kaupungeissa, mukaan lukien Tel Avivissa ja Haifassa. Mielenosoittajat väittävät, että uusi hallituskoalitio vaarantaa maan demokratian ja heikentää sen kansalaisinstituutioita.

Myös jenkit (Americans for Peace Now)järjestävät mielenosoituksia Washingtonissa.

Mielenosoitukset ovat olleet erityisen yleisiä Jerusalemissa ja Tel Avivissa viikonloppuisin, ja ne ovat tyypillisesti houkutelleet satoja tai tuhansia osallistujia. Osana sopimuksia, jotka solmittiin Israelin uuden hallituksen muodostamiseksi viime viikolla, äärioikeistopuolueet ja Likud ovat sopineet toteuttavansa ”juutalaistamista” Galilean ja Naqabin (Negevin) alueilla, joilla on huomattava palestiinalaisväestö.

Juutalaistamisessa rasistisia piirteitä

Bezalel Smotrichin ja Itamar Ben-Gvirin johtama Uskonnollisen Sionismin liitto on aiemmin ilmoittanut aikovansa vahvistaa juutalaisten siirtokuntia kahdella alueella, jotka sijaitsevat Pohjois- ja Etelä-Israelissa. Bezalel Smotrich, vaati ja otti vastaan valtiovarainministeriön. Hän myös vaati, ja hänelle myönnettiin, vastuuta IDF:n siviilihallinnosta ja toimivaltaa puolustusministeriön yksiköstä, joka tunnetaan hallituksen toiminnan koordinaattorina Länsirannan alueilla. Juutalaisille todennäköisesti tarjotaan taloudellisia etuja ja alennuksia heidän kannustamisekseen muuttamaan näille alueille.

Edelleen Smotrichin johtama puolue saa paikkansa Israelin maaviranomaisen (ILA) neuvostossa, joka vastaa valtion maiden jakamisesta asuin- ja muuhun käyttöön. Uuden hallituksen alaisuudessa  ILA:n politiikan täytäntöönpano puolestaan kuuluu Ben-Gvirin kansallisen turvallisuusministerin toimivaltaan. Hänen puolueensa saa alleen myös Negevin ja Galilean kehitysministeriön.

Israel aikoo rakentaa kaksi suurta juutalaista kaupunkia Negevin aavikkoalueelle maan eteläosaan osana siirtokuntien laajennussuunnitelmaa lähelle alueita, joilla asuu Israelin palestiinalaisia (beduiineja).

Suunnitelmana on perustaa Negevin autiomaahan ultraortodoksisille juutalaisille Kasif -niminen kaupunki 100-125 000 asukkaalle.. Kaupunki sijoittuu Tel Aradin risteykseen, lähellä valtateitä 80 ja 31; sitä rakennetaan ratkaisuksi Israelin nopeasti kasvavan ultraortodoksisen väestön asuntopulaan. Maan kaavoitus ja sisäinen maankäyttö perustuvat tukemaan Haredi elämäntapaa. Väestö tulee asumaan pääosin hissittömiin kerrostaloihin ja melko suuriin asuntoihin, kouluille ja uskonnollisille kulttuurikeskuksille on kaavoitettu laajoja maa-aluetta kuin myös kaupungin väestölle sopivia työpaikkaa tarjoavia liike- ja liiketiloja.

Oma ongelmansa on Negevin ja Länsirannan uudisasutusten sijainti arabikylien läheisyydessä jolloin näiden kasvumahdollisuudet puolestaan kaventuvat.

Ääriortodoksisuus vaikuttaa palestiinalaisten ohella myös muihin juutalaisryhmiin

Aliyah- ja integraatioministeriö luovutetaan uskonnollisen sionismin puolueelle; Smotrich on kutsunut Israelin nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa ”yhdeksi suurimmista uhkista Israelin väestölle, maan juutalaiselle identiteetille ja assimilaatiolle”. Hän on myös vaatinut ns. Paluulain uudistamista siten, että vain henkilöt, joilla on vähintään yksi juutalainen vanhempi, voivat muuttaa Israeliin ja saada automaattisesti kansalaisuuden. Nykyiset säännöt edellyttävät vain yhtä juutalaista isovanhempaa. Ulkomaiset juutalaiset ryhmät, erityisesti ei-ortodoksiset kirkkokunnat, ovat ilmaisseet vakavan huolensa tulevan hallituksen aikeista koska sen myötä miljoonat eivät ole oikeutettuja paluumuuttoon (Millions ineligible for aliyah: Reforming the Law of Return )

Paluumuuton historiaa. By Onceinawhile – Own work, CC BY-SA 4.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=121123376

Uuden hallituksen asettama komitea tutkii rabbiinisen vihkimisen tunnustamista korkeakoulututkintoa vastaavaksi, jotta ultraortodoksiset voisivat hakea nykyistä enemmän julkishallinnon tehtäviin. Edelleen tuleva hallitus pyrkii tunnustamaan vain olemassa olevan rabbinaattien hallitseman, valtion ylläpitämän ohjelman tekemät kääntymykset kansalaisuuden hakemista varten.

Oikeusjärjestelmän muutos lisännee syrjintää

Netanyahu on tällä hetkellä oikeudenkäynnissä kolmessa erillisessä korruptiotapauksessa.  Hänen henkilökohtainen päätavoitteensa vaaleissa lienee ollut rikossyytteistä vapautuminen.  Tämä tapahtuu heikentämällä oikeuslaitosta, erityisesti hyväksymällä niin sanottu ohituslauseke jolla Knesset voisi “ylikävellä” Israelin Korkeimman oikeuden päätökset. Tällöin oikeus- ja lainsäädäntöelinten välinen valtatasapaino muutuisi radikaalisti, mahdollistaisi Knessetille hyväksyä lakeja, jotka ovat ristiriidassa maan 12 lähes perustuslaillisen peruslain kanssa, ja poistaisi korkeimman oikeuden kyvyn ohittaa ne. Oikeuslaitoksen “reformin” oletetaan lisäävän erilaisten vähemmistöjen (kuten palestiinalaisten ja seksuaalivähemmistöjen) syrjintää koska Korkein oikeus on ollut näiden oikeuksien viimekätinen takaaja, nyt poliittinen enemmistö voi näitä päätöksiä muuttaa.

Toinen syrjivyyttä lisäävä päätös on Netanjahun LGBT-vastaisen poliitikon Avi Maozin nimittäminen opetusministeriön ulkoistettujen ohjelmien johtajaksi. Tämä antaa hänelle vallan puhdistaa ohjelmia, kuten naisten oikeuksia, LGBTQ-oikeuksia ja suvaitsevampaa juutalaisuutta edistäviä ohjelmia, ja korvata ne uskonnollisella sisällöllä. Suurten kaupunkien pormestarit, joissa enemmistö äänesti viime kuussa Netanjahun vastaisia puolueita, kuten Tel Aviv ja Haifa, ovat sanoneet, että he eivät tee yhteistyötä Maozin kanssa.

Syrjivää nykysuuntausta kuvaa myös nykyisen lain kumoaminen joka estää jonkun Knessettiin olevan ehdokkaan hylkäämisen rasismiin yllytyksen perusteella. Aiemmin Ben Gvirin liittolaisia estettiin tämän rasismiin yllyttäviä puolueita koskevan kiellon perusteella.

Ulkopoliittinen kummajainen

Ron Dermeria kutsutaan myös Bibin aivoiksi Photo credit: Daniel Hertzberg

Ulkopolitiikan erityispiirteenä nostettakoon esiin Likudin sisäinen kiista siitä onko tuleva ulkoministeri Yisrael Katz vai Eli Cohen. Ratkaisuksi näyttää nousevan ajatus, että kyseiset herrat vuorottelevat tehtävässä.

Erikoista tilanteessa kuitenkin on se, ettei Israelin todellinen ulkoministeri ilmeisesti ole sen enempää Yisrael Katz kuin Eli Cohenkaan vaan Ron Dermer, Israelin entinen suurlähettiläs Washingtonissa, joka ei edes ole Knessetin jäsen. Strategisten asioiden ministeriö perustetaan nyt uudestaan ja sen johtoon tulee Netanjahun luottomies Dermer. Haaretzin mukaan Dermerin johdolla ministeriö keskittyy todennäköisesti todellisiin strategisiin kysymyksiin – Iran, USA:n ja Israelin liittouma, siteet Saudi-Arabiaan – kun taas Katz ja Cohen hoitavat Israelin suhteita Salomonsaariin.

Triviaa:

• Uskonnollisten laitosten rahoitusta laajennetaan ja ultraortodoksisen yhteisön oppilaitosten budjetit tasataan yleissivistävän koulutuksen kanssa.
• Uuden peruslain säätäminen: Tooran tutkimus. Näin raamatuntutkistelu vahvistetaan laissa tunnustetuksi perusarvoksi. Se voisi sitten toimia ennakkotapauksena ultraortodoksisten miesten opiskelun perusteena asepalveluksen sijaan.
• Kahdeksan miljardia sekeliä (1,9 miljardia puntaa) käytetään viisivuotissuunnitelmaan teiden parantamiseksi Länsirannalla. Tämä kääntää nyt väistyvän hallituksen investointiprioriteetteja tiestön suhteen.
• Ääriuskonnollisten aseman turvallisuuselimissä oletetaan mahdollistavan näiden aiempaa suuremman “liipasinherkkyyden” erityisesti Länsirannalla.
• Pienemmistä yksityiskohdista mainittakoon, että eroavan hallituksen kertakäyttölautasia, ruokailuvälineitä ja runsaasti sokeria sisältäviä virvoitusjuomia koskeva vero peruutetaan.

Arvioni

Oman näkökulmani mukaan Israelin uusi hallitus muodostaa – sisäisiä sopimuksiaan toteuttaessaan – merkittävän uhan sekä oikeusvaltioperiaatteelle että demokratialle, naisten ja vähemmistöjen oikeuksille sekä Israelin ja Länsirannan arabeille.

Vaikka nyt merkittäväksi ministeriksi nouseva vaalivoittaja Itamar Ben-Gvir onkin lieventänyt nyttemmin kantojaan tulkoon mainituksi, että tämän kahanistiset (mm USAn terrorijärjestöksi luokittelema suuntaus) ja rasistiset näkemyksensä estivät Ben-Givirin hänen nuoruudessaan astumasta pakolliseen asepalvelukseen koska Israelin armeija piti hänen näkemyksiään liian äärimmäisenä.

Äärioikeistolaiset puolueet pystyivät puristamaan hallitussopimuksiinsa liki kaikki tahtomansa asiat koska Netanjahu halusi varmistaa oikeusjärjestelmäreformilla oman immuniteettinsa ja syytteistä vapautumisensa.  Tämä toteutunee yhtenä uuden hallituksen ensimmäisistä toimista mutta luo myös mahdollisuuden poliittiseen peliin jolla pahimmat syrjivät ylilyönnit voidaan torjua. Netanjahu on tunnettu siitä että lupaukset ja niiden toteutus ovat eri asioita.  Netanjahu on ylivoimainen poliittinen taktikko ja on hyvinkin mahdollista jo tänä vuonna muodostaa Netanjahun johdolla uusi  vähemmän syrjivä hallitus nyt oppositiossa olevien sekulaarimpien puolueiden kanssa.

Lähteinä mm: Middle East Eye , BICOM , Haaretz ,

Kirjoitus ensinnä ilmestyi  Ariel-Israelista suomeksi  -verkkojulkaisussa.