Israelissa uusi ja vakaa hallitus

“The people told us: Stop fighting between you and start working for us,” (Benny Gantz)
Israelin 500 päivän poliittinen lukkiutuminen kolmien ennenaikaisten vaalien, lukuisten tuloksettomien hallituksen muodostamisyritysten, neuvottelujen ja poliittisten pelikuvioiden jälkeen on nyt virallisesti päättynyt. Israelin Knesset hyväksyi äänin 73 puolesta ja 49 vastaan 17.5.2020 uuden Benjamin Netanjahun ja Benny Gantzin johtaman kansallisen yhtenäisyyshallituksen. Nyt on siis virallisesti Knessitissä hyväksytty se mitä aiemmassa hallitussopimuksen taustoituksessa ennakoitiin (Vihdoinkin hallitus Israeliin ) .

Knessetissä – koronasuositusten ohjeiden mukaisesti – pidetyssä seremoniassa Netanjahu neljännen peräkkeisen kerran otti hallituksen johtaakseen. 18 kuukauden jälkeen johtovastuu siirtyy Benny Ganzille tätä hallitusta varten rääätälöidyllä järjestelyllä jossa Netanjahun toimiessa pääministerinä Gantz puolustusministerin toimen ohella toimii ns vaihtoehtoisena pääministerinä (alternate prime minister). Kyseessä on myös ensimmäinen kerta kun Israelin pääministeri syytteenalaisena astuu muodollisesti maan johtoon. Netanjahun oikeudenkäynti alkanee 24.5.2020 ja oikeuden päätöksiä mahdollisine valituksineen voitanee odottaa vuosikausia.
Israeliin on nyt muodostunut poliittisesti yksi laaja-alaisemmista hallituksista kuin myös kooltaan ennätyssuuri käsittäen 36 ministeriä/varaministeriä. Kun mukaan luetaan myös korkeat hallitusvirkailijat ym niin jopa puolet Knessitin jäsenistä omaa jonkinlaisen position hallituksessa ja tämä luo ikäänkuin sisäänrakennettuna paljon kaivatun vakauden hallituksen säilymiselle. Varjopuolena voi olla hallitussopimukseen kirjatut veto -mahdollisuudet niin Netanjahun kuin Gantzinkin osalta jolloin jotkin päätökset voivat olla vaikeita toteuttaa.
Hallituksen sisällä varapääministeri ja puolustusministeri Gantzin liittolaiset eli aiempi oppositio sai painavimmat salkut hoitaakseen eli Ganzin tavoin aiempi puolustusvoimien komentaja Gabi Ashkenazi sai nyt hoitaakseen ulkoministerin salkun ja aiempi ammattiyhdistysjohtaja Avi Nissenkorn sai puolestaan oikeusministerin salkun.
Mainittakoon, että Israel sai ensimmäisen ääriortodoksisen naisministerin Omer Yankelevichin aloittaessa diaspora-asioiden ministerinä ja samalla maa sai myös ensimmäisen etiopialaissyntyisen ministerin kun Pnina Tamano-Shata nimitettiin maahanmuutosta ja kotouttamisesta vastaavaksi ministeriksi.
Hallituksen ensimmäisessä kokouksessa Netanjahu määritteli tärkeimmiksi tehtäviksi ensinnäkin korona epidemian hoidon, toiseksi valtion budjetin ja talouden tarkastelun, kolmanneksi Iranin uhkaan vastaaminen, neljänneksi Kansainvälisen rikosoikeuden (ICC) sotarikossyytteiden selvittämisen ja viidenneksi diplomaattiset asiat koskien Länsirannan osien liittämistä Israeliin.
Lähteitä mm: Times of Israel , NYT
Epilogi
Hallituskabinettien ulkopuolellakin myönteistä tapahtuu kun kansa hieman etuajassa rynnisti avautuville rannoille +38 asteen helteessä:
Kirjoitus ensinnä ilmestynyt Ariel -verkkojulkaisussa
Sait kirjoitettua noin pitkän blogin, jossa rikos kansainvälistä lakia ja palestiinalaisten ihmisoikeuksia vastaan katoaa huomaamattomana ”diplomaattisena” sivuseikkana pieneen sivulauseeseen. Olet sinä melkoinen epeli.
Ilmoita asiaton viesti
On se sellainen epeli. Saman huomasin. Olisin myös lisännyt, että toveri Netanjahu pysyy vallassa ja hänellä säilyy syytesuoja. Hänen paperinsa eivät kuitenkaan ihan puhtoiset ole. Samanlainen peluri kuin Berlusconi…
Ilmoita asiaton viesti
Netanjahun vastaiset syytteet ovat tällä kertaa hyvin vahvalla pohjalla, näyttöä on s-postien muodossa kirjallisesti ja mikä parasta (oikeuden ei Netanjahun kannalta) valtionsyyttäjän todistajina on muutamia Netanjahun aiempia läheisiä avustajia.
Käsittääkseni syyte Netanjahua vastaan on nostettu ja nyt 24.5.20 lukien itse oikeusprosessi alkanee. Immuniteetti tarkoittanee hänen tapauksessaan sitä että hän prosessista huolimatta voi jatkaa pääministerinä ja prosessi kuten sanottu voi kestää vuosikausia.
Ilmoita asiaton viesti
Kysehän on siitä että siteerasin Netanjahun lausuntoa hallituksen ensimmäisessä kokouksessa eli prioriteetit olivat häneltä eikä minulta. Aiemmassa hallitussopimusta taustoittavassa kirjoituksessani tuon kyllä esiin Länsirannan osien liittämisen olennaisena sopimukseen liittyvänä asiana eli että 1.7.lukien pääministeri voi tästä tehdä esityksen kabinetille/Knessetille. Kansallisella ja osin kansainväliselläkin tasolla asia on tosiaankin sivuraiteella muiden teemojen kuten korona-exit ja talous viedessä päähuomion. Hallituspolitiikassa Israelissa kyse on enemmän ajoituksesta, toimenpiteen laajuudesta ja neuvotteluista ja diplomatiasta USAn, muiden ulkovaltojen ja palestiinalaisten suuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Päivitys 19.5.2020:
Israelin 35. hallitus käsittää 36 ministeriä ja 16 varaministeriä. Sekä ministeri- että varaministeripaikat on jaetttu tasan Netanjahun johtaman blokin ja Gantzin johtaman blokin kesken. Ministeripaikkojen ohella myös muita tärkeitä tehtäviä täytetään Knessetin jäsenillä jolloin hallituskoalitioon on sisäänrakennettu vakaus ja enemmistö parlamentissa. Ministerilista tehtävineen on seuraava varsinaisten jo nimettyjen ministerien osalta.
Benjamin Netanyahu (Likud) — Prime Minister
Benny Gantz (Blue and White) — Alternate Prime Minister, Defense Minister
Israel Katz (Likud) — Finance Minister
Gabi Ashkenazi (Blue and White) — Foreign Minister
Avi Nissenkorn (Blue and White) — Justice Minister
Yuli Edelstein (Likud) — Health Minister
Amir Ohana (Likud) — Public Security Minister
Aryeh Deri (Shas) — Interior Minister
Chili Tropper (Blue and White) — Culture and Sport Minister
Yoaz Hendel (Derech Eretz) — Communications Minister
Miri Regev (Likud) — Transportation Minister (expected to become foreign minister in 18 months).
Yoav Gallant (Likud) — Education Minister
Yuval Steinitz (Likud) — Energy Minister
Yizhar Shai (Blue and White) — Minister for Science and Technology
Orit Farkash-Hacohen (Blue and White) — Strategic Affairs Minister
Assaf Zamir (Blue and White) — Tourism Minister
Yaakov Litzman (United Torah Judaism) — Housing and Construction Minister
Amir Peretz (Labor) — Economy and Industry Minister
Itzik Shmuli (Labor) — Welfare, Work and Social Services Minister
Pnina Tamano-Shata (Blue and White) — Immigration and Absorption Minister
Ya’akov Avitan (Shas) — Religious Affairs
Eli Cohen (Likud) — Intelligence Minister
Omer Yankelovitch (Blue and White) — Diaspora Minister
Alon Shuster (Blue and White) — Agriculture Minister
Ze’ev Elkin (Likud) — Higher Education Minister and Water Resources Minister
(In 18 months Elkin is expected to become transportation minister instead of Miri Regev, who will at that point become foreign minister.)
Gila Gamliel (Likud) — Environmental Protection Minister
Rafi Peretz (Jewish Home) — Jerusalem and Heritage Minister
Orly Levy-Abekasis (Gesher) — Minister for Strengthening and Advancing Community
Michael Biton (Blue and White) — Minister in the Defense Ministry
Merav Cohen (Blue and White) — Minister of Social Equality and Elderly Citizens
As-yet unnamed Arab Israeli minister (Blue and White) — Minister of minorities
David Amsalem (Likud) — Minister Responsible for Liaison between the Knesset and the Government
Gilan Erdan (Likud) — Regional Cooperation Minister (to be replaced by Likud’s Ofir Akunis when Erdan is confirmed as Israel’s ambassador to the UN)
Tzipi Hotovely (Likud) — Minister for Settlement Affairs
Tzach Hanegbi (Likud) — Minister without portfolio (will replace Hotovely as Minister for Settlement Affairs later on)
_____________________________________________
Yariv Levin (Likud) — Knesset Speaker
Miki Zohar (Likud) — Coalition Whip
______________________________________________
Knesset committee heads:
Zvi Hauser (Derech Eretz) — Foreign Affairs and Defense Committee
Miki Haimovich (Blue and White) — Internal Affairs and Environment Committee, and deputy Knesset speaker
Moshe Gafni (United Torah Judaism) — Finance Committee
Eitan Ginzburg (Blue and White) — House Committee
Yifat Shasha-Biton (Likud) — Special Committee on Dealing With the Coronavirus
Lähteenä Times of Israel
Ilmoita asiaton viesti
Ari, kiitos kirjoituksesta.
Ilmoita asiaton viesti