Kiina ja Venäjä voittamassa rokotediplomatian

COVID-19-rokotteita toivotaan ympäri maailmaa pandemian voittamiseksi ja talouden elpymisen aloittamiseksi. Länsimaiset lääkeyhtiöt toimivat itsenäisinä voittoa tavoittelevina yrityksinä, mutta valtiojohtoiset Kiina ja Venäjä ovat valjastaneet rokotteet myös osaksi politiikkaansa. Rokotediplomatian seurauksena Kiinan ja Venäjän taloudellinen ja poliittinen vaikutusvalta on kasvussa erityisesti kehitysmaissa.

Noin 70 rokotetta on tällä hetkellä kokeiluvaiheessa eri maissa, mutta vain 11 rokotetta on tähän mennessä hyväksytty käytettäväksi ainakin yhdessä maassa. Lännessä kehitetyistä rokotteista hyväksytään saksalaisen amerikkalaisen Pfizer-yhtiön ja amerikkalaisen Modernan kehittämät rokotteet. Muut rokotteet, jotka ovat menestyksekkäästi läpäisseet kolme kehitysvaihetta ja jotka on hyväksytty, ovat venäläiset Sputnik V- ja EpiVacCorona-rokotteet, brittiruotsalaisen AstraZenecan kehittämät rokotteet sekä Sinopharmin, Sinovacin ja CanSinon kehittämät kiinalaiset rokotteet.

Pfizer ja Moderna kehittivät rokotteensa käyttämällä mRNA: ta, edistynyttä ja tehokasta tekniikkaa, jossa osa viruksen geneettisestä koodista injektoidaan, mutta ei itse virusta, kannustamaan vasta-aineiden tuotantoa. Kiinalaiset ja venäläiset yritykset puolestaan käyttävät vanhempaa tekniikkaa inaktivoidun viruksen ruiskuttamiseksi kehoon, joka stimuloi immuunijärjestelmää tuottamaan vasta-aineita.

Sinopharm, jonka tähän mennessä on hyväksynyt 13 maata – mukaan lukien Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Bahrain, Irak, Pakistan, Peru, Jordania ja Egypti – tuotti 610 miljoonaa annosta rokotettaan vuonna 2020, ja Sinovac tuotti 300 miljoonaa annosta omaa rokotettaan. Kiinalaiset yritykset ovat kuitenkin sitoutuneet toimittamaan 400 miljoonaa rokoteannosta muihin maihin, näin Kiina asettaa etusijalle ulkoiset näkökohdat sisäisiin näkökohtiinsa nähden korostaen humanitaarista näkökulmaa kentällä mm rokotepuutteesta kärsivän EU:n tuodessa humanitaarista näkökulmaa esiin vain juhlapuheissa pyrkiessään käyttämään kaikki saatavilla olevat hyväksymänsä rokotteet itse.

Osasyy työnjakoon – länsirokotteet EU -kansalaisille ja jenkeille ja itärokotteet muualle maailmaan – on rokoteteknologiassa. Pfizerin ja Modernan kehittämät rokotteet vaativat erityisiä ja erittäin kalliita säilytys- ja kuljetusolosuhteita. Kiinalainen ja venäläinen rokote on suhteellisen helppo varastoida ja kuljettaa tavallisissa jäähdytyslämpötiloissa, ja ne ovat yksinkertaisempia ja halvempia sekä tuottaa että jaella. Länsimaisten yritysten rokotteet soveltuvat siis kehittyneisiin maihin, joilla on varaa korkeisiin varastointi- ja kuljetuskustannuksiin, kun taas kiinalaiset yritykset ovat toistaiseksi lähettäneet rokotteita Keski-Aasian, Etelä-Amerikan ja Afrikan kehitysmaihin ja venäläiset puolestaan mm Lähi-itään eli maihin jotka ovat halukkaita – tai pakotettuja – tyytymään vain ”riittävään” rokotteeseen, vaikka siinä ei olisikaan edistynyttä tekniikkaa ja se voi olla vähemmän tehokas.

Länsimaisten rokotteiden toimittamisen viivästyminen antaa kiinalaisille yrityksille mahdollisuuden tarjota korvaavia tuotteita myös kehittyneisiin maihin. Serbia ja Turkki päättivät hyväksyä Kiinassa ja Venäjällä valmistetut rokotteet, ja mm Tšekki osti miljoonan annoksen Sinopharm-rokotetta. Unkari oli ensimmäinen Euroopan unionin jäsen, joka hyväksyi kiinalaiset rokotteet, ja Saksan terveysministeriö vihjasi mahdollisuuteen käyttää kiinalaisia rokotteita sen jälkeen, kun Euroopan unioni on hyväksynyt ne.

Kiina on lahjoittanut rokotteita lähetyksiä 13 maalle ja sen odotetaan myös tekevän tällaisia lahjoituksia 38 muulle kehitysmaalle. Ei liene sattumaa, että tammikuun 2021 alussa Kiinan ulkoministeri vieraili viidessä Afrikan maassa – rokotteiden toimittaminen Afrikkaan on Kiinalle mahdollisuus vahvistaa siteitään mineraalipitoiseen mantereeseen. Kiinan ulkoministeri vieraili myös Aasian naapurimaissa, joista joillakin on kiistoja Kiinan kanssa Etelä-Kiinan merestä. Hän keskusteli näiden johtajien kanssa rokotteiden toimittamisesta ja läheisempien taloudellisten siteiden muodostumisesta.

Tulevina vuosina, jolloin maailman odotetaan uppoavan taantumaan, taloudelliset näkökohdat ovat erityisen merkittäviä kehitysmaissa, ja niistä on etua itäisille rokotteille. Kiinan ja myös Venäjän pitkälle kehitetty rokotteiden tuotantokapasiteetti yhdistettynä rokotteidensa logistiseen yksinkertaisuuteen lisää näiden rokotteiden kysyntää vahvistaen samalla näiden geopoliittista asemaa suhteessa Yhdysvaltoihin ja EU:iin.

Lähteet mm: DW  , INSS

Aiemmin aiheesta mm: Manner-Euroopan nopein koronarokottaja: Serbia