Knessetin vaaliasetelmat

Israelissa valitaan marraskuun ensimmäisenä 2022 uusi Knesset viidettä kertaa sitten huhtikuun 2019.  (Ks aiempi taustoitus  Israelissa valitaan Knesset viidettä kertaa sitten huhtikuun 2019  ).  Kesäkuukaudet ovat Israelin sisäpolitiikassa yleisesti hiljaisia, eikä tämäkään vaalikausi ollut erilainen. Knesset hajosi kesäkuun lopulla, mutta aktiivinen kampanjointi ei ole vielä alkanut kunnolla. Puolueet keskittyvät ensisijaisesti omien vaalilistojensa määrittelyyn sekä mahdollisten liitoutumien muodostamiseen yhtenäislistojen muodossa. Vaalilistat on esitettävä 15. syyskuuta mennessä, vaalipäivän ollessa 1 marraskuuta. Merkittävin sulautuminen on tähän mennessä ollut Benny Gantzin vasemmisto-keskustalaisen Blue&White -puolueen liitto Gideon Saar’in Likudista irronneen keskusta-oikeistolaisen New Hopen kanssa.

Varhaiset mielipidetutkimukset viittaavat vaaleista tulevan jälleen hyvin tiukat Netanjahua kannattavan blokin (Likudista, uskonnolliset puolueet) ja häntä vastustavan blokin (mm Yesh Atid, Blue&White, New Hope, Yisrael Beiteinu, vasemmistopuolueet) välillä. 61 muodostaa hallituskoalition.  Tiukkaa tilannetta ei ole muuttanut kesän aikana sotilasoperaatio Gazassa, eikä myöskään se, että aiempi pääministeri Benjamin Netanjahu todettiin osittain olleen vastuussa huhtikuussa 2021 tapahtuneesta Meron-vuoren siviilikatastrofista, joka tappoi 45 ihmistä.

Ja alla viimeaikaisten mielipidetiedustelujen arvioita paikkamääristä tulevassa Knessetissä:

Eräitä hajahuomioita puolueista

Likud on jo pitänyt esivaalit päättääkseen listansa kokoonpanosta. Jos Netanjahu muodostaa seuraavan hallituksen, listan kärjessä olevat saavat parhaat ministerisalkut. Aiemman kokemuksen perusteella Netanjahu on kuitenkin ollut valmis tarjoamaan korkeimmat paikat koalitiokumppaneilleen Likudin ulkopuolella. Valitun listan lisäksi Netanjahulla on harkintavalta lisätä viisi omaa ehdokasta varattuihin paikkoihin, vaikkapa Yamina-puolueen kapinallisille, jotka auttoivat kaatamaan nykyisen hallituksen. Likud toteuttanee kampanjan perinteisten Likud-äänestäjien keskuudessa, jotka jäivät viimeksi kotiin (puolue menetti noin 300 000 ääntä maaliskuun 2020 ja maaliskuun 2021 vaalien välillä.  Likudilla on kaikista puolueista suurin ruohonjuuritason jäsenmäärä. Noin 80 000 Likudin jäsentä äänesti eilen, mikä edustaa 58 prosenttia äänioikeutetuista.

Yesh Atidin johtaja Yair Lapid lähtee vaaleihin väliaikaisena pääministerinä, mikä saattaa vahvistaa puoluetta epävarmojen äänestäjien joukossa. Gallupien mukaan Yesh Atid on Likudin jälkeen toiseksi suurin puolue ja Netanjahun vastaisen blokin suurin puolue. Lapidin mukaan vaalit ovat tilaisuus muodostaa ”laaja ja vakaa kansallinen hallitus ilman ääriaineksia”, jonka katsottiin tarkoittavan Uskonnollisen sionistisen puolueen ja Yhteislistan poissulkemista. Lapid lienee avoin sellaisenkin hallituksen muodostamiselle, joka nojaisi arabien yhteislistan (Joint Listin) tukeen nykyisen liittouman ulkopuolelta. Lapid toivoo saavansa IDF:n entisen esikuntapäällikön Gadi Eisenkotin liittymään puolueeseensa ja nousemaan listan toiselle tai kolmannelle sijalle.

Benny Gantz ja Gideon Saar ilmoittivat ensimmäisinä uudesta poliittisesta yhdistymisestä ennen tulevia vaaleja ja loivat uuden listan nimeltä ”Blue and White-New Hope” ja molemmat johtajat sanoivat kieltäytyvänsä istumasta hallitukseen Netanjahun kanssa. Gantz toivoo myös Gadi Eisenkotia liittymään puolueeseensa. Suosittuna entisenä armeijan komentajana Eisenkotin katsotaan pystyvän tuomaan enemmän keskustaoikeiston ääniä mihin tahansa puolueeseen hän liittyykin. Gantzilla on paremmat suhteet ultraortodokseihin kuin Lapidilla, se avaa Gantzille mahdollisuuden luoda 61 jäsenen koalitio vaalien jälkeen.

Työväenpuolue Labour piti esivaalit myös elokuussa  ja sen 40 000 jäsenestä noin 22 000 (57 prosenttia) antoi äänensä  ylivoimaisesti nuoremmille kansanedustajille vanhojen veteraaniedustajien – mm ministerit Omer Bar-Lev ja Nachman Shai – näyttäessä jäävän seuraavan Knessetin ulkopuolelle. Äänestystulos mahdollistaa hyvin yhteislistan vasemmistopuolue Meretzin kanssa.

Äärioikeistossa uskonnollisten sionistien (Religious Zionist Party) johdossa on ollut ristivetoa johtajien Itamar Ben-Gvirin ja Bezalel Smotrichin kesken.  Mikäli riidat haudataan vaalien ajaksi on puolueella mahdollisuus houkutella riveihinsä  entisiä Yaminan äänestäjiä. Netanjahu haluaa Ben Gvirin ja Smotrichin olevan vahvoja, koska he ovat lojaaleja hänelle sellaisissa asioissa kuin (vastustava) lainsäädäntö, joka estäisi rikossyytteen alaista henkilöä toimimasta pääministerinä ja uudistamasta oikeuslaitosta.  Netanjahuhan on parhaillaan valtionsyyttäjän häntä vastaan ajamassa oikeudenkäynnissä mm korruptiosta ja virka-aseman väärinkäytöstä.

Shas and United Torah Judaism (UTJ) pyrkivät paikkaamaan kahden viime vaalien tappioitaan houkuttelemalla äänestäjiä takaisin Likudilta. Toinen haaste on, että  Bezalel Smotrich ja Itamar Ben-Gvir omaavat suurta suosiota nuorten ääriortodoksien keskuudessa uskonnollisten sionistien puolueessa.

Avigdor Liebermanin johtaman Yisrael Beiteinun haasteena on toistaa kahdessa edellisessä vaaleissa saamansa seitsemän Knessetin paikkaa. Lieberman saattaa pyrkiä vahvistamaan maahanmuuttajien ääniä puolueessaan, hehän muodostavat perinteisesti puolueen kannattajakunnan ytimen. Lieberman on sulkenut pois kaiken kumppanuuden Netanjahun ja ultraortodoksisten puolueiden kanssa.

Zionist Spirit (Yamina and Derech Eretz) -puolueen muodostivat Ayelet Shaked Yaminasta ja Yoaz Hendel Derech Eretzistä), kaksi oikeistopuoluetta, jotka kamppailevat saavuttaakseen äänikynnyksen. Shaked ja Hendel ovat korostaneet tekevänsä kaikkensa yhtenäishallituksen muodostamiseksi kapean Netanjahun johtaman oikeistohallituksen sijaan. Samaan aikaan Shaked on kieltäytynyt sulkemasta pois Netanjahua.  Jos puolue menisi läpi, Shaked voisi halutessaan kruunata Netanjahun uudeksi pääministeriksi.

Katkera retoriikka arabipuolueiden välillä yhteislistan (Joint List) sisällä todennäköisesti jatkuu. On jopa kyseenalaista, tuleeko Ahmad Tibin Taalista (Arabien uudistumisliike), Sami Abu Shehadehin Baladista ja Ayman Odehin Hadashista – yhteislistaa laisnkaan. Haaste kaikille arabipuolueille on lisätä äänestysaktiivisuutta arabiyhteiskunnassa. Huhtikuussa 2019 äänestysaktiivisuus oli arabiyhteisössä 49,2 prosenttia, syyskuussa 2019 59,2 prosenttia, maaliskuussa 2020 64,8 prosenttia ja maaliskuussa 2021 noin 45 prosenttia. Viimeaikaiset kyselyt arabien keskuudessa viittaavat siihen, että vain 40 prosenttia aikoo äänestää tulevissa vaaleissa.

The United Arab List (UAL / Raam) listan johtaja Mansour Abbasin mukaan Israelin arabien on omaksuttava kansalaisidentiteettinsä ja haettava edustusta Israelin johdossa. Abbasilla on kaksi päähaastetta: vakuuttaa arabien yleisö siitä, että hänen liittymisensä viimeiseen hallitukseen oli hyödyllisempää kuin oppositiossa pysyminen; ja yrittää lisätä arabien äänestysprosenttia. Vaikka edellinen hallitus hyväksyi 30 miljardin sekelin (7,1 miljardin punnan) rahoituksen Israelin arabienemmistöisten kaupunkien historiallisen laiminlyönnin korjaamiseen, sillä ei ollut tarpeeksi aikaa jakaa varoja asianmukaisesti, joten monet arabikansalaiset eivät ole tunteneet mitään merkityksellistä muutosta yhteisöissään.

Israelin vaalien erityispiirteenä on, että mielipidetiedustelujen vastaisesti jokin yllättävä uusi puolue nousee Knessettiin.  Näin on käynyt mm v. 2006 Eläkeläisten puolue voitti 7 paikkaa, v. 2013  Yesh Atid voitti 19 paikkaa, v. 2015 Kulanu voitti 10 paikkaa.  Teorian mukaan liikkuvia myöhään päättäviä äänestäjiä on jopa 20 % todennäköisistä äänestäjistä. Nämä äänestäjät tulivat yleensä keskustasta, olivat tyytymättömiä nykyisiin vaihtoehtoihin ja etsivät jotain uutta – vasemmisto-oikeisto-jaon ylittävää.  Nytkin tällaisia yllättäjiä voisi olla vaikkapa gallupeissa 1.5% kannatukseen yltänyt Fiery Youth (Tulinen nuoriso) -puolue mutta aiempaa korkeampi äänikynnys (3.25%) vaikeuttaa läpimurtoa äänestäjien pelätessä hukkaavansa äänensä.

Arvioni

Vaaliasetelmaa kuvaa mielestäni hyvin alla oleva BICOM’n laatima esitys puolueiden kannoista keskeisiin poliittisiin ja turvallisuuskysymyksiin.

Perinteisen vasemmisto-oikeisto jaon sijaan jälleen kerran viime vaalien tapaan keskeiseksi kysymykseksi noussee Netanjahun puolesta vai vastaan joka jakaa äänestäjäkuntaa melko tasan.  Netanjahun puolesta oleva blokki on jossain määrin yhteneväisempi, selkeä oikeistoryhmittymä kun taas häntä vastaan asettuneella blokilla yhteistä on lähinnä vain Netanjahun vastustaminen.  Turvallisuuspoliittisesti Netanjahua vastustava blokki kannattaa enemmän rauhanomaisen ratkaisun aikaansaamista Länsirannan kysymykseen, poliittisesti Netanjahua vastustava ryhmä pyrkii enemmän eri etnisten ja uskonnollisten ryhmien yhteistyöhön kuin hyvinkin jyrkkä vastapuoli.

Kun vaaleihin on aikaa vajaat puolisentoista kuukautta lienee oletettavaa kamppailun kiristyminen loppumetreillä.  Syyskuun 15. päivänä selviää, millaisia liittoutumia puolueet tekevät yhteislistan muodossa. Oletettavaa on, että Israelin politiikan ylivoimaisena taktikkona Benjamin Netanjahu on valmis hyvinkin likaiseen kampanjaan johtaakseen Likudin voittoon.  Samoin vaalien jälkeen hän lienee valmis mihin tahansa lupauksiin, kauppoihin ja painostuksiin saavuttaakseen jälleen pääministerin aseman joka vahvistaisi hänen immuniteettiaan käynnissä olevassa oikeusprosessissa.

Lähteenä mm BICOM , TimesOfIsrael


Kirjoitus ensinnä ilmestyi  Ariel-Israelista suomeksi  -verkkojulkaisussa.

+1
arirusila
Vasemmistoliitto Jyväskylä

Olen blogisti Jyväskylästä. Aihepiireistä minua kiinnostavat konfliktit,geopolitiikka ja tarinoiden toinen puoli ja alueista Balkan ja lähi-itä. Pääblogini on englanninkielinen Conflicts By Ariel Rusila - http://arirusila.wordpress.com . Olen myös käynnistänyt Israelia suomeksi taustoittavan Ariel -sivuston - http://arielfi.wordpress.com . Mottoni "The Other Side of Story" mukaisesti en pyri esittämään neutraalia ikuista totuutta jostakin asiasta vaan oman näkökulmani siihen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu