Knessetin vaalien jälkikaikuja [Op-Ed]

Israel ei ole äärioikeistolainen uskonnollinen maa mutta pian se saa äärioikeistolaisen uskonnollisen hallituksen. Israel ei ole etnokraattiseen ylivaltaan pohjaava valtio mutta pian se saa kansallismielisen hallituksen täynnä rasistista juutalaista ylivaltaa kannattavia edustajia.  Israel ei ole fasistinen valtio mutta uusi hallitus haiskahtaa voimakkaasti fasistiselta.  Israel ei ole apardheit –valtio mutta pian se saa sellaisen hallituksen, että tätä näkemystä on vaikea puolustaa.Israel ei ole erityisen korruptoitunut valtio mutta pian se saa pääministerin joka on syytteessä lahjonnasta, luottamusaseman väärinkäytöstä ja petoksesta, myös yksi tulevista ministereistä on jo kärsinyt vankilassa tuomion korruptiosta.  Keskeiseen asemaan noussee myös suurin vaalivoittaja, äärioikeiston Itamar Ben-Gvir jolla on jo takanaan noin 50 syytettä mm avoimen rasistisista vihapuheista ja tuomioitakin lienee tullut vajaa kymmenen.

Alon Pinkasin analyysin mukaan (Haaretz 6/11/2022) uuden koalitiohallituksen  knesset –edustajasta 45 on uskonnollisia.  Realiteettia on, että puolet israelilaista äänesti kvasi-fasistista, ääriuskonnollista, korruption sallivaa koalitiota.  Kansakunta on jakaantunut: juutalaiset vs. israelilaiset, Jerusalem vs. Tel Aviv, sekulaarit liberaalit demokraatit vs. äärikonservatiiviset uskonnolliset nationalistit.

Tulokset

Alla tulokset Knessetin aiempien äänikynnyksen ylittäneiden puolueiden osalta joista nyt siis kolme putosi parlamentista menettäen kaikki aiemmat edustajansa.

Kartta josta ilmenee kilpailleiden blokkien alueellinen kannatus.

Israelin aiempi pääministeri Benjamin Netanjahun blokki sai knessetin vaaleissa riittävän enemmistön äärioikeistolaisimman hallituksen muodostamiseen Israelin itsenäisyyshistorian aikana. Vaikka Netanjahu sainoikin päätehtävänsä olevan Iranin uhan torjuminen eikä niinkään oman immuniteettinsa turvaaminen on jo hallitusneuvotteluissa sovittu oikeusjärjestelmään ”uudistamisesta” jolloin knessetin enemmistö voi sivuuttaa maan korkeimman oikeuden tekemiä päätöksiä, avoinna on vain enemmistön suuruus, pienimmillään yhden äänen enemmistö knessetissä. Näin Netanjahu voi vapautua pysyvästi häntä vastaan nostetuista syytteistä. Kun kyseessä on ehkä Netanjahun viimeinen kausi pääministerinä hän pyrkinee vakauttamaan asemansa valtiomiehenä ja suurema poliittisena johtajana iranin uhan eliminoimisella.

Uudessa Knessetissä on yhdeksän Länsirannan uudisasukasta ja vaalivoittajapuolueen – uskonnolliset sionistit –johtajat ovat molemmat settlereitä. Rasismiin, äärikonservatiivisiin arvoihin, jopa demokratian haastamiseen pyrkinee kaikin voimin liittämään Länsirannan C-alueen Israeliin ja vaikeuttamaan siellä asuvien palestiinalaisten elinoloja.  Tarkoituksensa toteuttamiseksi uskonnolliset sionistit pyrkinevät saamaan haltuunsa puolustusministerin salkun koska tällä on ratkaiseva rooli Länsirannan olojen kehityksessä.  Mahdollinen liikenneministerin salkku puolestaan auttaa Länsirannan C-alueen tiestön modernisointia.

Länsirannalla otteet todennäköisesti kovenevat. Kaksi kymmenestä sotilaasta äänesti uskonnollisia sionisteja ja samalla kuvaavat kannatusta väestösiirroille, alueliitoksille, terroristien ampumiselle.  Länsirannalle uskonnollisten sionistien kannatus lienee paljon muuta maata suurempi.  Arioiden mukaan esimerkiksi LänsirannanKfir –prikaatissa on paljon enemmän kahanisteja kuin vaikkapa rajapoliisissa, sotilastiedustelun yksikkö 8200 tai ilmavoimissa.  Tämä merkinnee paremmin lupaa ampua Länsirannalla ilman pelkoa oikeudenmukaista rangaistuksista.

Uudesta Knessetistä tippui kolme naispuolista puoluejohtajaa.  Kun aiempi hallituskoalito omasi 30 lainsäätäjää ja Netanjahun blokki yhdeksän on oletettavissa naisministerien määrän puolittuminen uudessa hallituksessa kahdeksasta neljään.

Israelin alkuvuosikymmenten vahva vasemmisto koki liki täydellisen tappion Laborin paikkamäärän pudottua seitsemästä neljään ja Meretzin jäätyä äänikynnyksen alle ilman yhtään paikkaa.  Muutoshallituksen pääministeri Lapid yritti useaan otteeseen vasemmistopuolueita yhteislistalle mutta Labor torjui hankkeen. Samoin Israelin arabien yhteislistan hajoaminen jätti Balad -puolueen täysin ilman paikkoja jolloin oikeistoblokin asema vahvistui entisestään.

Äärioikeisto pysyvään voittoon?

Merkittävä muutos oli myös ääriortodoksien – haredien – äänten siirtymä perinteisiltä uskonnollisilta (haredi-)puolueilta äärioikeistolaisen Uskonnollisen sionismi –puolueen kannattajiksi. Israelin väestöstä tällä hetkellä haredeja on noin 12% mutta korkean syntyvyyden takia heidän osuutensa voi lähimmän 40 vuoden aikana jopa tuplaantua. Haredeja pidetään Israelin epäliberaaleimpa ja rasistisimpana kansanosana ja jopa olevan enemmän oikealla kuin uskonnolliset sionistit vaikkeivat välttämättä tukisikaan ideaa Suur-Israelista.

Haredien solidaarisuus oikeistoon pohjaa uskonnolliseen konservatismiin, pluralismin ja yleissivistävän koulutuksen puutteeseen, tiettyyn yhteiskunnasta irtautumiseen mm sotilaspalvelun välttämisessä ja vähäisiin kontakteihin uskontokuntansa ulkopuolella mm yhteyksissä alueen arabeihin.  Kun siirtymä on erityisen suurta nuoremmissa ikäluokissa ovat pahimmat pelot ennustamassa Israelin olevan Turkin tiellä kohta uskonnollista autoritääristä demokratiaa.  Näin ei välttämättä tapahdu nuorten haredien koulutustason kasvaessa ja mahdollisen uuden muuttoaallon tullessa entisen Neuvostoliiton alueilta.

Benjamin Netanjahun varjossa hänen poikansa Yair Netanjahu on kasvattamassa valtaansa.  Juuri Yair liitti yhteen ääriuskonnollisen vaalivoittajan Itamar Ben-Gvirin.  Nuoremman Netanjahun rasistiset, äärioikeistolaiset näkemykset ovat hyvin synkronissa Ben-Gvirin kanssa, jälkimmäinen ei tosin twiittaile mielipuolisia salaliittoteorioita ja liskomiesten kuvia.  Nyt Yair vaikuttaa taustalla suojellakseen ”heikkoa isäänsä” ja noussee ainakin epävirallisesti poliittisten, turvallisuus ja diplomaattiasioiden pääneuvonanajaksi.

Oikeusvaltio uhattuna

Hallitusohjelmaan todennäköisesti tuleva Korkeimman oikeuden ”ylikävely” voi olla pahin uhka Israelin demokratialle.  Korkein oikeus on Israelissa ollut vuosikymmeniä nimenomaan vähemmistöjen ja heikommassa asemassa olevien suojelija. Netanjahun selkeä vaalivoitto antaa kuitenkin hänelle pelivaraa siitä kuinka pitkälle oikeudellisen järjestelmän tuhoamisessa edetään vai soisiko sekulaari ja vasemmistolainen oppositio hänelle jonkun muun ulospääsytien häntä vastaan olevasta korruptio-oikeudenkäynnistä.  Netanjahu on vihjannut, että jos häntä pidetään demokratian vihamiehenä ja korruptoituneena on mahdollista että vastustajat saavat kokea oikeiston voiman steroideilla vahvistettuna.

Israelin korkeimman oikeuden rakennus, jonka ovat suunnitelleet Ram Karmi ja Ada Karmi-Melamede.

Yksi tulevan hallituksen ohjelman vaikuttava seikka on rasistisen mielikuvan vaikutus yhdysvaltalaisiin Israelin ystäviin. Ulkoministeri Blinken esimerkiksi soitti heti vaalien jälkeen sekä väistyvälle pääministeri Lapidille että Palestiinalaishallinnon presidentti Abbasille tuoden esiin USAn halun stabilisoida tilannetta äärioikeiston jyrkimpien tavoitteiden hillitsemiseksi.  Vaatimukset Länsirannan uudisrakennuksen voimakkaaksi kiihdyttämiseksi ja C-alueen palestiinalaisväestön elämän vaikeuttamiseksi voivat hyvinkin aiheuttaa pohdintaa Israelin ystävien ja USAn juutalaisten keskuudessa siitä kannattaako sen sokeasti hyväksyä kaikki Israelin toimet ja myöntää miljarditukea tällaisten vaatimusten tukemiseksi.

Epilogi

Viitteitä vaihtoehtoisten hallitusratkausujen olemassaolosta on jo olemassa. Netanjahua vastustaneesta blokista jo ainakin puoluejohtajat Avigdor Lieberman ja Benny Gantz kieltäytyivät tukemasta Yair Lapidia pääministeriksi antaen näin ymmärtää jatkossa hyväksyvänsä Netanjahun johtajuuden.  Samoin Israelin presidentti Isaac Herzog on useassa yhteydessä vedonnut kansallisen yhtenäisyyshallituksen puolesta.

Euroopassa ja Yhdysvalloissa ei paljon kaivata Netanjahua ja hänen nyt muodostumassa olevaa rasistista, äärikansallismielistä, homofoobista ja messiaanista joukkoaan.  Ainoina poikkeuksina ehkä Viktor Orban ja Vladimir Putin.

Asia ei kuitenkaan ole näin yksiselitteinen.  Vaikka Netanjahu Likudin johtajana joutuneekin aloitamaan hallitusyhteistyönsä äärioikeistoa myötäilevällä hallitusohjelmalla voi hän silti olla poliittisen vakauden takuumies torjumalla äärioikeiston kaikkein vahvimpia pyrkimylsiä demokratian tuhoamiseksi.  Likudin äänestäjäkunnasta osa kuitenkin kokee yhteenkuuluvuutta muiden keskustaoikeistolaisten liikkeiden kanssa verrattuna äärikonservatiiveihin.

Lähteet:  Wikipedia , sekä vapaamuotoiset keskustelut vajaan kolmen viikon ajan Israelissa vaalien jälkeen ja israelilaisen printtimedian englanninkieliset painokset.


Kirjoitus ensinnä ilmestyi  Ariel-Israelista suomeksi  -verkkojulkaisussa.

+3
arirusila
Vasemmistoliitto Jyväskylä

Olen blogisti Jyväskylästä. Aihepiireistä minua kiinnostavat konfliktit,geopolitiikka ja tarinoiden toinen puoli ja alueista Balkan ja lähi-itä. Pääblogini on englanninkielinen Conflicts By Ariel Rusila - http://arirusila.wordpress.com . Olen myös käynnistänyt Israelia suomeksi taustoittavan Ariel -sivuston - http://arielfi.wordpress.com . Mottoni "The Other Side of Story" mukaisesti en pyri esittämään neutraalia ikuista totuutta jostakin asiasta vaan oman näkökulmani siihen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu