Koko Hizbollah terroristijärjestöksi

Koko Hizbollah (eli sekä sen sotilaallisen että poliittisen siipi) on terroristijärjestö. Näin määritteli Iso-Britannia 1. maaliskuuta 2019. liittyen näin Israelin, Yhdysvaltain, Kanadan, Australian, Uusi-Seelannin ja Alankomaiden aiempaan näkemykseen. Britannian päätöksen seurauksena alkoi uusi vastaavien päätösten aalto useissa Euroopan ja Latinalaisen Amerikan maissa.

Ennen Britanniaa Israel oli ensimmäinen Hizbollahin terroristijärjestöksi julistanut maa (23. kesäkuuta 1989). Sitä seurasi Yhdysvallat vuonna 1995, kun se sisällytti Hizbollahin globaalien terroristijärjestöjen luetteloon. Vuosien varrella Yhdysvallat on laajentanut Hizbollahia koskevia pakotteita ja nimittänyt sen jopa yhdeksi viidestä johtavasta kansainvälisestä rikollisryhmästä. Israeliin ja Yhdysvaltoihin liittyi Kanada (2002), Australia (2003) ja Alankomaat (2004), joka oli ensimmäinen Euroopan maa, joka nimitti koko Hizbollahin terroristijärjestöksi, ja myöhemmin Uusi-Seelanti (2010). Aiemmin lisäksi Arabiliitto (the Arab League) julisti Saudi-Arabian käynnistämässä hätäkokouksessa Hizbollahin myös ”Libanonilaiseksi terroristijärjestöksi , joka toimii Iranin puolesta” (19. marraskuuta 2017).

Päätösten aalto

Britannian päätöksen jälkeen Saksan liittopäivät esitti joulukuussa 2019 Hizbollahin toiminnan kieltämistä ja järjestön määrittelemistä terrorijärjestöksi. Saksan turvallisuusviranomaisten mukaan maassa on yli tuhat Hizbollahin radikaaliin siipeen kuuluvaa jäsentä. Saksa oli aikaisemmin tehnyt jaon järjestön poliittisen ja sotilaallisen siiven välille mutta 30. huhtikuuta 2020 Saksa julisti koko Hizbollahin terroristijärjestöksi ja kielsi sen toiminnan Saksassa. Saksaan liittyi Kosovo (25. kesäkuuta 2020) ja Liettua (13. elokuuta 2020). Ilmoitettiin myös, että Itävallan parlamentti oli pyytänyt hallitusta nimeämään Hezbollah terroristijärjestöksi ja että Sveitsi harkitsi nyt mahdollisuutta määrätä Hizbollahille täydellinen boikotointi. Tämä aalto saavutti huippunsa lokakuussa 2020, kun Serbia, Viro ja Tšekin tasavalta ja liittyivät maihin, jotka olivat julistaneet koko Hezbollahin terroristijärjestöksi ja julistaneet sen lainvastaiseksi.

Latinalaisessa Amerikassa Argentiina otti ensimmäisenä Latinalaisen Amerikan maana tällaisen askeleen julistaen 18. heinäkuuta 2019 Hizbollahin terroristijärjestöksi Buenos Airesin juutalaisyhteisökeskuksen (Asociación Mutual Israelita Argentina – AMIA) hyökkäyksen 25. vuosipäivänä. Paraguay päätti samoin 19. elokuuta 2019, Kolumbia ja Honduras julistivat 20. tammikuuta 2020 Hizbollahin kokonaisuudessaan terroristijärjestöksi Bogotassa pidetyssä konferenssissa terrorismin torjunnasta; Guatemala seurasi lokakuussa 2020.

Afrikassa päänavaajaksi ennakoidaan Sudania (joka on tiettävästi sitoutunut julistamaan Hizbollahin terroristijärjestöksi, mutta ei ole vielä tehnyt niin julkisesti).

Terroritoiminnasta ei pitäisi olla epäilystä

Hizbollah on harjoittanut terroristitoimintaansa lähes 40 vuotta. Tämän pitkän ajanjakson aikana on kertynyt huomattavia todisteita tämän organisaation terroristisesta identiteetistä, joka on osa Iranin politiikkaa ”viedä” terrorismia ja kumousta. Nämä todisteet, joihin sisältyy laaja ja luotettava tiedustelutieto, ovat Yhdysvaltojen, Israelin, Euroopan maiden ja Latinalaisen Amerikan maiden turvallisuuspalvelujen käsissä, jotka ovat olleet Hizbollahin ja Iranin terroristitoiminnan kohteena. Eri maiden oikeusjärjestelmät ovat lisäksi keränneet huomattavia tietoja, jotka perustuvat pidätettyjen terroristien kuulusteluihin, mikä osoittaa, että Hizbollah on Iranin käsittelemä terroristijärjestö.

Kenellekkään – ei edes niin sinisilmäisille organisaatioille kuin YK, EU tai Suomi – ei voi olla epäselvää Hizbollahin terroritoiminta. Tämä tuli selvästi esiin Israelin armeijan (IDF) paljastettua Libanonista Israeliin johtavan hyökkäystunneliverkoston vuoden 2018 lopulla. YK:n UNIFIL operaation johdolle – ja Libanonin armeijan edustajille – osoitettiin konkreettisesti hyökkäystunneleiden olemassaolo pumppaamalla Israeliin tulevan tunneliuloskäynnin kautta juoksevaa sementtiä tunneliin joka hetken päästä levisi Libanonin puolella olevassa kylässä tiilitehtaan sisäänkäynnin kautta ulos. IDF:n mukaan useimmat tunnelit olivat ”viiden tähden luokkaa” tuuletus- ja sähköjärjestelmineen ja puhelinlinjoineen. Jotkut tunneleista oli kaivettu jopa 80 metrin syvyyteen, ne olivat kolme metriä leveitä ja liki kaksi ja puoli metriä korkeita. Tunneleiden tarkoituksena oli mahdollistaa satojen Hizbollahin eliittisotilaiden tunkeutuminen pohjois-Israeliin vuoden 2006 jälkeen muodostetun sotilasdoktriinin ”Galilean valloitus” mukaisesti toiveena valloittaa joitakin strategisesti tärkeitä pohjois-Israelin alueita massiivisen ohjushyökkäyksen suojassa.

Huolimatta siitä, että monet Euroopan maat, mukaan lukien Iso-Britannia ja Saksa, ovat liittyneet luetteloon koko Hizbollahin nimeämisestä terroristijärjestöksi, EU tekee edelleen virheellisen eron Hizbollahin sotilassiiven (joka on nimetty terroristijärjestöksi) välillä. ja sen poliittisen siiven välillä. Useimmat EU-maat, mukaan lukien keskeiset maat, kuten Ranska, Italia ja Espanja, noudattavat tätä eroa edelleen. Tähän on pääasiassa poliittisia syitä. Ranska ja muut Euroopan maat väittävät, että niiden vaikutus Libanoniin ja suhteet siihen kärsivät, jos Hizbollah nimetään terroristijärjestöksi. Tämän väitteen mukaan Hizbollahin poliittinen siipi on osa Libanonin hallitusta. Toinen väite on, että Hizbollah tarjoaa kattavia palveluja libanonilaisille. Nämä väitteet ovat perusteettomia. Hizbollah on Libanonin hallitseva voima, joka luottaa Iranin tukemaan laajaan sotilaalliseen infrastruktuuriin, Näin Euroopankaan maat eivät voi kilpailla Hizbollahin vaikutuksen kanssa Libanonin hallitukseen. Lisäksi Hizbollahin sosiaalipalvelut Libanonin väestölle tarjotaan suurelta osin šhiiaiyhteisölle keinona lisätä organisaation poliittista ja sotilaallista valtaa Libanonin kotimaan areenalla ja levittää Iranin radikaalia ideologiaa.

Hizbollahin sotilassiiven ja sen poliittisen siiven ero olematon

Rakenteellisesti Hizbollah ei erota poliittista / sosiaalista toimintaansa Libanonissa eikä sotilaallista / jihad-toimintaansa Israelia vastaan. Hizbollahin aiemman kakkosjohtajan, varapääsihteeri Naim Qassemin mukaan ”Hizbollahilla on yhtenäinen johto”…”Kaikki poliittinen, sosiaalinen ja jihadityö on sidottu tämän johdon päätöksiin”…”Sama johto, joka ohjaa parlamentaarista ja hallitustyötä, johtaa myös jihad-toimia taistelussa Israelia vastaan.”

Hizbollahin sotilassiiven sen poliittisen siiven välistä eroa ei todellisuudessa ole olemassa. Käytännössä poliittiset ja sotilaalliset infrastruktuurit ovat kietoutuneet toisiinsa, ja molempia johtaa Hizbollahin pääsihteeri Hassan Nasrallah. Hezbollahin sotilaallisen voiman ja sen poliittisen voiman välillä on läheinen yhteys: Sotilaallinen voima vahvistaa poliittista valtaa Libanonin kotimaan areenalla, kun taas organisaation poliittista ja sosiaalista toimintaa käytetään vahvistamaan sen sotilaallista ja terroristista infrastruktuuria. Hizbollahin instituutiot ja johtajat ovat organisaation sotilaallis-terroristisen vallan käyttöönottopolitiikkaa sekä sen poliittista käyttäytymistä.

Hizbollahin johto on toki tietoinen siitä, että poliittisen ja sotilaallisen infrastruktuurin välillä ei ole todellista eroa. Hizbollahin vanhemmat henkilöt ovat ilmaisseet tämän julkisesti. Huomattavimman lausunnon antoi Hizbollahin pääsihteeri Hassan Nasrallah: kun häneltä kysyttiin ”Kuka tekee päätöksen toiminnasta: operatiiviset henkilöt kentällä vai poliittinen johto?” hän vastasi: ”Hizbollahin johto.

Tunnustamisen merkitys

Hizbollahin tunnustaminen terroristijärjestöksi antaa eri maille paremman ”työkalupakin” toteuttaa vastatoimenpiteitä ja rangaistustoimenpiteitä sitä vastaan, kuten: Hezbollahin varojen (mukaan lukien pankkitilit) jäädyttäminen; operaattoreiden on vaikeampi päästä näihin maihin, edelleen määrittely virtaviivaistaa taistelua laajamittaista Hizbollah-rikollisuutta ja terrori-iskuja vastaan ja vaikeuttaa organisaation varojenkeräystä. Tällaisilla valmiuksilla on suuri merkitys maille, joissa Hizbollahilla on operatiivien ja tukijoiden infrastruktuuri, kuten Argentiina ja Paraguay.

Suomessakin tulisi uudelleenarvioida Hizbollahia ja Lähi-idänpolitiikkaa laajemminkin

Kun EU on asetti libanonilaisen Hizbollah-järjestön aseellisen siiven terrorilistalleen oli vastustajien joukossa EU:n diplomaattilähteiden mukaan myös Suomi. Nytkään – Britannian päätöksen jälkeen – en ole huomannut mitään uudelleenarvioita tehdyn Hizbollahin suhteen päätöksistä puhumattakaan. Kuitenkin luulisi jo olevan selvää että Hizbollahin poliittinen ja aseellinen siipi ovat yhtä eivätkä mitään toisistaan riippumattomia itsenäisiä toimijoita.

Sinänsä Suomessa tilanne on yhteneväinen muinaisen puolueellisen Israel-vastaisen linjauksen kanssa. YK:ssa ja sen alajärjestöissä Suomi useinkin on ollut – usein aiheettakin – tuomitsemassa tai vastaanväittämättä Israelia eri kannanotoissa, omien kehitysapuhankkeiden kautta Suomi on rahoittanut ja rahoittaa osin edelleen Hamasin järjestämiä sotilaskoulutusleirejä gazalaislapsille, edesauttaa Palestiinalaishallinnon vihakoulutusta ja oppikirjatuotantoa koulutusjärjestelmässään ja muutoinkin tukee taloudellisesti jihadismia ja terrorismista palkitsemista.

Tässä mielessä toiveena voisi esittää, että Suomikin uudelleenarvioisi Lähi-idän politiikkaansa – ml Hizbollah – vaikka se vaatisikin kivuliasta irtautumista aiemmista harhakuvitelmista ja kategorisesta Israel -vastaisuudesta.

Lähteenä mm: The Meir Amit Intelligence and Terrorism Information Center

Aiemmin Hizbollahista mm:

Hizbollahin ohjusohjelmaan vuoden viive

Uhka pohjoisesta: Iran c/o Hizbollah

Hizbollahin vihakoulutus

IDF rakentaa Libanonin rajalle esteen hyökkäystunneleita vastaan

Operaatio Northern Shield

Toisen Libanonin sodan opetukset

Kirjoitus ensinnä ilmestyi  Ariel-Israelista suomeksi  -verkkojulkaisussa.