Palestiinalaishallinto (PA) ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat /UEA) saattavat olla matkalla sovintoon. Palestiinalaishallinnon tiedustelupalvelun johtaja Maged Farajin vierailu Dubaissa on herättänyt spekulaatioita, että PA ja UAE saattavat olla korjaamassa korjata välejään sitten PA:n voimakkaasti kritisoiman viime vuonna solmitun Israelin ja emiiirikuntien suhteiden normalisointisopimuksen (Abraham Accords).  Faraj oli ensimmäinen PA:n korkea virkamies, joka vieraili Persianlahden valtiossa ko sopimuksen jälkeen.

Palestiinan paviljonki Expo 2020 Dubaissa. Photo: DMO/Twitter

Palestiinalaislähteiden mukaan Faraj matkusti Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin vierailemaan Expo 2020 Dubaissa (1. lokakuuta maaliskuuhun 2022)  johon osallistuu 200 maata, mukaan lukien Israel ja PA. Vierailun aikana Faraj tapasi Arabiemiirikuntien varapresidentin ja pääministerin sekä Dubain hallitsijan sheikki Mohammed bin Rashid Al-Makhtoumin.  Tapauksesta raportoinut Arabiemiirikuntien uutistoimisto WAM ei kertonut tapauksesta mitään yksityiskohtia vaan kuvaili Farajia “presidentti Mahmoud Abbasin erityislähettiläänä”.  Farajilla on vahvat suhteet Israeliin ja Yhdysvaltoihin ja häntä pidetään vahvana ehdokkaana Abbasin seuraajaksi PA:n presidenttinä.

PA aikoi aiemmin boikotoida ko messutapahtumaa mutta päättikin viime hetkellä yllättävästi osallistua;  tämä ja maan tiedustelupäällikön osallistuminen tapahtumaan nähdään merkittävänä mahdollisena suunnanmuutoksena. Taustalla voi myös olla PA:n vakava taloudellinen tilanne ja toive Persianlahden öljymaiden tuesta sen hoitamisessa. Vielä viime vuonna Palestiinalaishallinto  tuomitsi jyrkästi Israelin ja Arabiemiirikuntien normalisointisopimuksen ja kutsui sitä selkäänpuukotukseksi,  al-Aqsan moskeijan, Jerusalemin ja Palestiinan asian pettämiseksi.

PA veti pois UAE:n  suurlähettiläänsä ja normalisointisopimusta vastaan ​​protestoineet palestiinalaiset polttivat Emiraatin lippuja  ja kruununprinssi Sheikh Mohamed bin Zayedin kuvia; myös UAE:n korona-apu torjuttiin koska se lähetettiin Ben Gurion lentokentän kautta.

PA:n ja UAE:n suhteet ovat olleet kireät lähes vuosikymmenen ajan myös syystä, että UAE antanut turvapaikan Abbasin suorapuheiselle ja Fatahista erotetulle kriitikolle Mohammed Dahlanille.  Dahlan perusti UAE:ssa oppositioryhmän nimeltä Democratic Reform Current.  PA on pidättänyt Länsirannalla lukuisia Dahlanin kannattajia ja häntä pidetään opposition kärkiehdokkaana Abbasin seuraajaksi. Dahlan on toiminut myös UAE:n  hallitsijan erityisneuvonantajana ja myös Egyptin presidentti Abdel Fattah al-Sisin väitetään tukevan häntä.

Jotkut palestiinalaiset uskovat, että UAE on saattanut  hylätä Dahlanin Israelin ja Yhdysvaltojen pyynnöstä osana politiikkaa, jolla pyritään vahvistamaan Abbasia ja palestiinalaishallinnon johtajuutta.  Jos tiedot ovat totta, Dahlanin ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien välistä kriisiä koskevat tiedot tarkoittavat, että Abbas on onnistunut “neutralisoimaan” yhden vaarallisimmista kilpailijoistaan.

Libanonissa viilenevää

Kun UAE:n ja Israelin ja nyt myös Palestiinalaishallinnon välit ovat lämpenemässä ovat Saudi-Arabian, Bahrainin, UAE:n  ja Kuwaitin suhteet Libanoniin viilentyneet. Persianlahden em maat vetivät suurlähettiläänsä pois Libanonista tiedotusministeri George Kordahin Jemenin sodasta antamien lausuntojen johdosta. Kordahi on lähellä Christian Marada Movement -liikettä, joka on militantin Hizbollah-ryhmän liittolainen.

Libanonilaistuotteiden päämarkkina-alueisiin kuuluva Saudi-Arabia myös  kielsi välittömästi kaiken tuonnin maasta  joka muutoinkin tarvitsee kipeästi ulkomaista apua helpottaakseen lamauttavaa talous- ja rahoituskriisiä.  Emiraatit puolestaan asetti Libanonin matkustuskieltoon, Israeliin matkat on sen sijaan merkittävästi lisääntyneet Persianlahdelta kuluneen vuoden aikana.

Libanonin ulkoministeri Abdullah Bouhabib peruutti diplomaattisen kriisin takia vierailunsa Glasgowiin YK:n ilmastohuippukokoukseen.  Perjantai-iltana (29/10/2021) pääministeri Najib Mikati ja presidentti Michel Aoun keskustelivat Saudi-Arabian päätöksestä ja pyysivät Kordahia tekemään “asianmukaisen päätöksen”, mikä on ilmeinen kehotus erota tehtävästä jännitteiden lievittämiseksi.

“Konfliktin kutistaminen” etenemässä

Israelin uusi hallitus on pyrkinyt palauttamaan suhteet naapureihin, erityisesti Palestiinalaishallinnon ja Jordanian kanssa.   Ns Gantzin linja pyrkii vakauttamaan Länsirannan ja on aloittanut sarjan taloudellisia ja sosiaalisia toimenpiteitä muutoin legitiimisyydensä menettäneen ja korruptoituneen PA:n aseman parantamiseksi ja sen hallintokyvyn vahvistamiseksi.  Samaan aikaan ns Lapidin linja on Gazan suhteen korvannut aiemman “jälleenrakennus demilitarisoinnin kautta” lähtökohdan “turvallisuutta talouden kautta” linjalla.

Käytännössä Gantzin linja on merkinnyt  mm 114 miljoonan punnan lainan myöntöä PA:lle, työlupien lisäämistä Israeliin 15 000 työntekijälle ja uusien rakennuslupien myöntämistä 900 palestiinalaiskodille Israelin hallitsemalla alueella C.  Gazassa puolestaan Lapidin linja on palauttanut tavaravirrat Gazaan samalle tasolle ja ylikin aikaan ennen operaatio  Guardian of the Walls’ia, gazalaisten kalastusaluetta on laajennettu uusia työlupia gazalaisille Israeliin on lisätty tuhansia ja mittavat investointisuunnitelmat Gazan yhdyskuntarakenteeseen ovat vireillä.  Gantzin ja Lapidin linjoja on kuvattu myös termillä “konfliktin kutistaminen” tarkoittaen ruohonjuuritason käytännön askeleita suhteiden parantamiseksi niin kauan kuin suuria linjauksia määrittävä varsinainen rauhanprosessi on lamaantunut.

Palestiinalaishallinnon suhteiden edistäminen Israelin kanssa suhteensa normalisoineihin arabivaltioihin tukee em Länsirannan vakautuspyrkimystä.  Persianlahden arabimaiden painostus Libanonia kohtaan puolestaan heikentää Israelin pohjoista päävihollista Hizbollahia vahvistaen samalla Iranin vastaista liittoutumaa.

Lähteet mm:  JerusalemPost , Haaretz  ,  BICOM

Kirjoitus ilmestynyt ensinnä Ariel – Israelista suomeksi verkkojulkaisussa.