“We are experiencing a regime coup, not so-called legal reforms… What laws are they advancing these very days? The precise laws that will damage the independence of the legal institutions and abolish their role as democratic safeguards in the State of Israel.” (Avichai Mandelblit,former Attorney General)

Jännitteet Israelin yhteiskunnassa ovat lisääntyneet suuresti viime kuukausina uuden hallituksen, poliittisen polarisoitumisen ja radikalisoitumisen myötä. Marraskuun 1. päivänä 2022 pidettyjen vaalien jälkeen muodostettu koalitio on alkanut toteuttamaan terävää oikeistolaista agendaa, jota huomattava osa kansalaisista pitää äärimmäisenä ja jopa uhkaavana Israelille demokraattisena oikeusvaltiona. Sillä Israelin yhteiskunta on jakautuneempi kuin koskaan.

Kehitys herättää huolestuttavia kysymyksiä kyvystä säilyttää Israelin demokraattisen hallinnon perusta, oikeuslaitoksen riippumattomuus, tasapaino valtion ja uskonnon välillä sekä yksilön oikeuksista.

Oikeusjärjestelmän uudistus etenee vauhdilla

20.2.2023 Knesset äänesti kahdesta peruslain muutoksesta. Ensimmäisellä pyritään muuttamaan tuomarien valintalautakunnan kokoonpanoa siten, että hallituskoalitiolle myönnetään sisäinen enemmistö. Toinen muutos estää korkeinta oikeutta keskustelemasta peruslaeista tai kumoamasta niitä. Valtakunnansyyttäjä on estänyt pääministeriä osallistumasta uudistuksiin, koska ne ovat eturistiriidassa hänen oman oikeudenkäynninsä kanssa. 21.2. yöllä Knesset hyväksyi kaksi ensimmäistä oikeusuudistusta koskevaa lakiesitystä ensimmäisessä käsittelyssä.

Knessetin valiokunta keskusteli maaliskuun alkupäivinä myös kahdesta lakiehdotuksesta, joista jäsenet valmistelevat toista äänestystä Knessetissä. Ensimmäinen edellyttää, että pääministeri voidaan julistaa tehtäväänsä kelpaamattomaksi vain fyysisen tai henkisen kyvyttömyyden vuoksi hoitaa tehtäviään. Knessetin alkukäsittelyyn odotetaan myös lakiesitys, jolla vähenetään mahdollisuuksia istuvan pääministerin erottamiseksi. Toisen tavoitteena on sallia Shasin puheenjohtaja Arye Deryn palata hallitukseen sen jälkeen, kun korkein oikeus hylkäsi hänet korruptiosta tuomittujen tuomioiden vuoksi.  Jatkossa on tulossa ehdotus, että Knesset – mahdollisesti yksinkertaisella enemmistöllä – voisi ohittaa Korkeimmat oikeuden päätökset.

Oikeusjärjestelmän uudistajat pitävät korkeimman oikeuden ylivaltaa kansan tahdon ja demokratian vastaisena. Esimerkkejä annetaan usein: vuosina 2012 ja 2017 tehdyt tuomiot, joiden mukaan ultraortodoksisten puolueiden kanssa sovitut kompromissit ultraortodoksisesta palvelusta IDF:ssä rikkoivat tasa-arvon periaatteita; vuosilta 2013, 2014 ja 2015 tehdyt päätökset, joilla kumottiin laittomien maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden pidättämistä ja mahdollista uudelleensijoittamista koskeva hallituksen lainsäädäntö; vuoden 2020 päätös Länsirannan laittomien siirtokuntien takautuvasta laillistamisesta sillä perusteella, että se loukkaisi palestiinalaisten omaisuutta, tasa-arvoa ja ihmisarvoa.

Uudistuskriitikot väittävät, että nykyinen järjestelmä mahdollistaa elintärkeän vallanjaon ja että riippumaton oikeuslaitos, jolla on osittainen kyky hallita lainsäädäntö- ja toimeenpanovaltaa, muodostaa ratkaisevan jarrun toimeenpanovallalle ja toimii liberaalidemokraattisen vallan välttämättömänä takaajana. normeja ja vähemmistöjen oikeuksia puolustaen. He pelkäävät, että uudistajien ehdottama järjestelmä tarjoaa enemmistön tyranniaa tälle ja tuleville hallituksille, olipa poliittinen suunta sitten mikä tahansa.

Israelin demokratiainstituutin viimeisimmän kyselyn mukaan 66 prosenttia israelilaisista katsoo, että korkeimmalla oikeudella pitäisi olla valta kumota laki, jos se on ristiriidassa peruslakien kanssa. Jopa hallituskoalition äänestäjistä 44 prosenttia kannattaa tätä ajatusta.

Tuomareiden valintalautakunnan osalta 63 prosenttia yleisöstä kannattaa nykyistä tasapainoa, joka edellyttää poliitikkojen ja tuomareiden välistä yhteisymmärrystä. Likud-puolueen äänestäjistä vain 39 prosenttia kannattaa ehdotettuja muutoksia.

Mielenosoitukset jatkuvat kahdeksatta viikkoa

Mielenosoitukset hallituspolitiikkaa ja oikeusjärjestelmän muokkausta vastaan jatkuvat jo kahdeksatta viikkoa.  Esimerkiksi lauantai-iltana 25.2. arviolta 160 000 ihmistä osoitti mieltään Tel Avivissa ja jopa 130 000 kymmenissä muissa kaupungeissa eri puolilla Israelia. Jerusalemissa järjestettiin tavanomaisen mielenosoituksen rinnalla myös oikeistolainen mielenosoitus uudistuksia vastaan, johon osallistui satoja ihmisiä. Vaikuttaa siltä, että kun lainsäädäntöprosessi etenee vauhdilla, protestiliike kasvaa.

Israelin keskuspankin pääjohtaja, professori Amir Yaron varoitti Netanjahua tammikuun lopulla uudistusten todennäköisistä negatiivisista taloudellisista vaikutuksista vedoten ulkomaisten investointien todennäköiseen vähenemiseen ja Israelin kansainvälisen luottoluokituksen vaurioitumiseen. Israelin korkean teknologian sektori, joka vastaa noin 15 prosentista BKT:sta, on myös reagoinut ja siitä on tullut protestiliikkeen vaikutusvaltainen osa. Yhdeksän tunnettua huipputeknologiayritystä, mukaan lukien WIZ, Papaya Global, Verbit, Disruptive ja Skai, ovat ilmoittaneet vetäytyvänsä Israelista miljardien Yhdysvaltain dollarien arvosta. Hi-tech-työntekijät ovat jo liittyneet mielenosoituksiin, kun taas yli 200 yrityksen odotetaan seuraavan riskipääomayhtiö TLV Partnersin esimerkkiä ja salliessaan työntekijöiden lakon. Myös lääketieteen ammattilaiset ovat liittyneet lakkoon; erään tammikuun lopun ulosmarssin aikana Sheban sairaala oli ainoa Israelin sairaala, joka toimi täydellä kapasiteetilla. Sillä välin IDF:n reserviläisten mielenosoituksiin on liittynyt joukko entisiä korkea-arvoisia upseereita, mukaan lukien entinen Mossadin johtaja Tamir Pardo, entinen IDF:n apulaisesikuntapäällikkö Matan Vilnai ja kenraalimajuri (res.) Tal Russo. Moshe Yaalon, Ehud Barak ja Yair Golan – kaikki entisiä kenraaleita.

Smotrich hyväksyi pogromin

“Heaven forbid it should be done by private individuals…I think the village of Hawara should be wiped out, but I think the State of Israel should do it.”(Finance Minister Bezalel Smotrich)

Mielenosoitusten ohella väkivalta ja terrori-iskut ovat kärjistäneet tilannetta.  Palestiinalaishallinto ei kykene hillitsemään yksittäisiä terroristeja eikä itsenäisiä Länsirannan uusia terroristiryhmiä eikä Israelin hallinto kykene tai halua estää äärioikeistolaisten Länsirannan uudisasukkaiden terroritekoja vaan pikemminkin päinvastoin kuten tapahtui Hawaran kylän selkkauksessa 25.2.2023.

Valtiovarainministeri Bezalel Smotrich kommentoi osaltaan pogromia, jonka sadat israelilaiset Länsirannan uudisasukkaat   toteuttivat palestiinalaiskylä Hawarassa helmikuun lopulla. Uudisasukkaat sytyttivät puita, ajoneuvoja ja asuntoja tuleen.  Yksi palestiinalainen kuoli ja kymmenet loukkaantuivat, 36 taloa ja 15 autoa paloi.  Israelin armeija riensi pelastamaan asukkaita palavista taloista ja pysäytti hyökkäyksen.  Pogrom sai alkunsa muutama tunti ennen sitä tapahtuneesta kahden israelilaisen hengen vaatineesta terrori-iskusta.

Valtiovarainministeri Smotrich sanoi, että kylän hävittämisen ei tulisi tapahtua yksityisten kansalaisten toimesta vaan valtion tulisi se toteuttaa.  Päivä kommentoinnin jälkeen Yhdysvaltain ulkoministeriö  kutsui niitä ”iljettäviksi ja vastenmielisiksi”.

Näkemykseni

Israelin uusi koalitiohallitus on sitoutunut laaja-alaiseen oikeuslaitoksen uudistusohjelmaan, jonka tarkoituksena on rajoittaa Israelin oikeuslaitoksen valtaa ja riippumattomuutta. Nopeus ja intensiteetti, jolla prosessi on alkanut, on osoittautunut erittäin kiistanalaiseksi jakaen kansaa.

Israelin ja Länsirannan välisten demografisten, taloudellisten ja oikeudellisten rajojen asteittainen hämärtyminen muodostaa todellisen vaaran Israelin juutalaiselle ja demokraattiselle luonteelle ja siten koko sionistiselle liikkeelle.  Israelin demokratian kulmakivien mahdollinen murentuminen, erityisesti oikeuslaitoksen sekä hallituksen haarojen välisen valvonnan ja tasapainon heikkeneminen, muodostaa vastaavan vakavan uhan.

Viime kuukausien tilanne on korostanut kiistaa Israelin demokratian luonteesta ja tarvittavasta tasapainosta kolmen hallinnon – toimeenpanovallan, lainsäädäntövallan ja oikeuslaitoksen – välillä, ja mielenosoitukset kuvastavat huolta tämän tärkeän tasapainon järkkymisestä.  Mahdolliset haitat demokraattisen hallinnon ja oikeusvaltion perustuksille voivat johtaa Israelin sisäisten suhteiden huonontumiseen ja myös arabien ja juutalaisten suhteiden huononemiseen. Ulospäin tilanne voi heikentää suhteita palestiinalaisiin,  ulkosuhteisiin yleensä ja erityisesti Yhdysvaltoihin.

Lähteet mm: BICOM , INSS , Haaretz , Haaretz , CNN

Kirjoitus ensinnä ilmestyi  Ariel-Israelista suomeksi  -verkkojulkaisussa.