The Institute for National Security Studies [INSS] on julkaissut Israelin Tilastokeskuksen [CBS] selvityksen pohjalta julkaissut analyysin  koronakriisin vaikutuksista siviiliyhteiskuntaan. Kansanterveystyö pandemiaa vastaan on kahden kuukauden aikana saanut korona-epidemian hyvin hallintaan mutta raskain kustannuksin niin taloudelle kuin yhteiskunnallekin. Taloudellinen tilanne on aiheuttanut kasvavaa stressiä, yksinäisyyttä ja ahdistusta eri ilmenemismuodoissaan ja seurannaisvaikutuksineen. Jo reaaliajassa ilmestyvien koronaviruksen tartunta– ja kuolleisuustilastojen ohella tulisikin INSS:n mukaan luoda myös ns. Siviilikestävyysindeksi [Civil Resilience Index] pandemian sosiaalisten ja taloudellisten seurauksin hahmottamiseksi ja kielteisten vaikutusten minimoimiseksi oikein kohdennetuilla toimenpiteillä.

Israelin tilastovirasto (CBS) teki nopean tutkimuksen huhtikuun 2020 viimeisellä viikolla saadakseen otoksen Israelin kansalaisten kestokyvystä koronaviruspandemian aikana. Otosjoukossa oli 2 792 21-vuotiasta tai sitä vanhempaa henkilöä, joista 56 prosenttia vastasi puhelimitse.

Päähavainnot olivat seuraavia:

• Kyselyyn osallistuneista 22,5 prosenttia ilmoitti mielentilansa huonontuneen kriisin aikana. Lähes 28 prosenttia ilmoitti lastensa tunnetilan heikentyneen. Arabiväestöstä yli 36 prosenttia ilmoitti mielentilansa olevan negatiivinen.
• Stressiä ja ahdistusta ilmoitti yli 34 prosenttia vastaajista; 16 prosenttia ilmoitti masentuneisuudesta ja 23,5 prosenttia yksinäisyydestä. Masennusta, stressiä ja ahdistusta ilmoitettiin arabiväestön keskuudessa korkeammalla tasolla kuin juutalaisten keskuudessa. Yli 65-vuotiaista vastaajista yli 30 prosenttia ilmoitti kärsineensä stressistä ja ahdistuksesta.
• 22,6 prosenttia niistä jotka eivät asuneet yksin ilmoittanut kohtalaisesta tai suuresta jännitteestä kotitalouden jäsenten keskuudessa pandemian seurauksena. Niiden kotitalouksien joukossa, joissa on vähintään neljä henkilöä, taso nousi 27 prosenttiin. [Lisättäköön selvityksen ulkopuolelta, että kotiväkivallasta johtuvat puhelut hätäkeskukseen lisääntyivät tammi-helmikuun 537 puhelusta 729 puheluun maalis-huhtikuussa 2020 eli yli kolmanneksen]
• Yli 46 prosenttia (57 prosenttia arabialaisista vastaajista) ilmoitti heidän ja heidän perheidensä taloudellisen tilanteen heikentyneen kriisin vuoksi. Yli 50 prosenttia juutalaisista ja yli 60 prosenttia arabialaisista vastaajista ilmaisi huolensa kyvystään maksaa laskuja. Lähes 16 prosenttia ilmoitti pelkäävänsä menettävänsä kodinsa. Noin 14 prosenttia ilmoitti ohittaneensa ateriat edellisen viikonaikana lähinnä taloudellisten rajoitteiden takia. Yli 20 prosenttia odottaa parannusta taloudellisessa tilanteessaan seuraavien 12 kuukauden aikana, kun taas yli 27 prosenttia arvioi heidän taloudellisen tilanteensa huononevan.
• Yli 80 prosenttia ilmoitti noudattaneensa Terveysministeriön ohjeita suurelta osin.
• 38 prosenttia (lähes 49 prosenttia arabiväestöstä) ilmaisi olevansa erittäin luottavainen hallituksen toimintaan koronakriisissä, ja vielä 33 prosenttia ilmaisi ”jonkin verran luottamusta”. Noin 28 prosenttia sanoi, että heillä ei ollut luottamusta siihen, miten hallitus käsittelee tilannetta. (Suurien kaupunkien keskuudessa luottamustaso hallitukseen vaihteli huomattavasti: 85 prosenttia Petah Tikvassa 54 prosenttiin Tel Avivissa.) Yleisön luottamus paikallisviranomaisten toimintaan oli huomattavasti korkeampi: noin 47 prosenttia ilmaistu suuri luottamus paikallishallintoonsa (62 prosenttia arabien keskuudessa).

INSS:n mukaan tällä selvityksellä tulisi olla suuri merkitys pandemian seurauksia koskevan hallituksen politiikan muotoilemiselle, etenkin talouden elpymisen ja sosiaalisen vakauttamisen edellyttämien toimien suhteen. Suurin osa Israelin kansalaisista näyttää reagoivan kriisiin tavalla, joka heijastaa huomattavaa sopeutumiskykyä henkilökohtaisella ja julkisella tasolla. Joustavuudesta käy ilmi myös yhteisössä levinnyt laaja vapaaehtoisuus.

On selvää, että erityistä huomiota ja tehokasta apua on suunnattava väestön haavoittuvimpiin ryhmiin sekä moniin keskiluokan ryhmiin – talouden selkärankaan -, joihin kriisi on vaikuttanut vakavasti. Kasvavat taloudelliset ja emotionaaliset paineet voivat lisätä haastetta niiden keskuudessa, joilla on vaikeuksia sopeutua koronaviruksen ”uusi normaali” -aikaan. Vaikka talouden asteittaisen uudelleen avaamisen odotetaan tuovan taloudellista tilannetta paremmaksi, monet jäävät jälkeen ja heidän paljon. On tärkeää seurata heidän tilanteitaan ja tarjota heille tehokasta apua.

Julkinen korkea luottamus paikallisviranomaisiin osoittaa, että niiden toiminnallista osallistumista COVID19-kriisiin ja sen vakaviin sosioekonomisiin seurauksiin tulisi laajentaa. Heille olisi annettava lisävaltuuksia ja varoja parantaakseen valmiuksiaan toimia suoraan väestönsä kanssa. Lisäksi Israelin arabiväestön osoittamaa suhteellisen suurta luottamusta hallitukseen olisi hyödynnettävä arabien ja juutalaisten välisten suhteiden parantamiseksi.

CBS-tutkimus osoittaa kriittisen tarpeen perustaa mekanismi luotettavien taloudellisten ja sosiaalisten tietojen seuraamiseksi luotettavan siviilikestävyyttä kuvaavan indeksin luomiseksi sekä nykyisen kriisin vakavien vaikutusten hallitsemiseksi että vastauspolitiikan laatimisen perustana. tulevissa kriiseissä.

Lähteenä INSS -julkaisu: Civilian Resilience in Israel and the COVID-19 Pandemic: Analysis of a CBS Survey

Kirjoitus ensinnä ilmestynyt  Ariel  -verkkojulkaisussa